Törmäsin taloon joka oli rakennuttu 200 leca harkolla ja ulkopuolelle 175 stryroksi jonka päälle rappaus. Kukahan tietäisi tuon toimivuudesta? Tai onko jotain firmaa joka rakentaa noin? Jäin sitä sillä miettimään että lecaharkko on aika paljon halvempi kuin esim lammin harkot. Rungolle ei tulisi noin tehtynä hintaa kovinkaan paljoa.
Harkko + styroxi
niper13213213
43
3985
Vastaukset
- Elähän törmäile
Kestikö talo hyvin törmäyksen?pysyikö loput rappaukset? Elikö talossa sisällä enää ketään?
- sdadsdads
No ei kait se nyt noin ole. Onhan se kuitenkin muurattu raudoitettu ja tuskin ulkopintakaan rappauksen jäljiltä mitään paperi on.
- Urakoitsija79
Olen duunannut vastaavanlaisen kohteen!
Ulkopuolella käytimme SPU-H eli on ns.hiottupinta valmiiksi rappaukselle!
Ei ole varastotuote ja saa tilattua määrän suoraan SPUlta.
Hyvä vaihtoehto on! Tehdäänhän kerrostalojakin kovavillalla ja rapataan!- Joopa joo
Ei niitä kerrostalon runkoja millään lecalla tehdä.
- kiinnostava rakenne
Miten kiinnititte eristeen harkkoon ja kuinka rappauksen kiinnitys eristeeseen ?
- SUSI jo syntyessään
Täysi SUSI. Äänet kuuluu läpi. Espoon Tillinmäkeen niitä tuli ja urakoitsija meni konkurssiin.
- Hmm.. Halpa ?
Muurattava 0,14 eristeharkko 60€ neliö (tarvikkeet). Paljonko maitsemallasi tavalla ? Paljonko neliö eristettä maksaa harkko menekki neliölle ? (Jos perinteinen koko niin 8,33 * harkon hinta ?
- Rak.inssi
Harkko noin 20 e/m2 ja eriste noin 20 e/m2 eli siis 40 e/m2
- Alepasta
Rak.inssi kirjoitti:
Harkko noin 20 e/m2 ja eriste noin 20 e/m2 eli siis 40 e/m2
- Eli noin 2,4€ / harkko (siis jos umpi RUH harkko eikä valuharkko 200)
- Eli noin 20€ / neliö eriste.
- Eikös eristerappaus ole kustannuksiltaan kalliimpi verrattuna harkkopintaiseen ? Joten onko säästöä ? - Raksaaja2014
Alepasta kirjoitti:
- Eli noin 2,4€ / harkko (siis jos umpi RUH harkko eikä valuharkko 200)
- Eli noin 20€ / neliö eriste.
- Eikös eristerappaus ole kustannuksiltaan kalliimpi verrattuna harkkopintaiseen ? Joten onko säästöä ?Pitäisi olla halvempi. Helpompi tehdä selvästi tasaisemmalle styroxille. Sekä materiaalia kuluu vähemmän ja vähemmän työvaiheita.
- qwewqewqeq
Hmm. Eli puolesta ja vastaan. Harkon hinta näytti olevan pari vuotta sitten 1,50e/ kpl joten siitä tulee 13e / m2. Eristeestä soitin tarjouksen niin hintaa tulisi 15,5e. Yhteensä 28,5e. Ja jos Raksaja 2014 kommentti pitää kutinsa niin tällä laskuopilla runko olisi yli puolet halvempi rappaus myös jonkin verran halvempi. Juttelin yhden rakennusmestarin kanssa aiheesta niin hänkin vahvisti tuon rappauksen. Pinnasta tulee kuulemma lähes täysin tasainen jolloin rappaus on läpihuuto juttu. Kestävyyteen, u-arvoihin yms ei halunnut ottaa kantaa.. Odotellaampas vielä että osaako joku kommentoida lisää.
Ovatko pinottavia harkkoja, vai vaativatko esimerkiksi jotain sidosainesta väliin, tai jopa terästä johonkin kohtaan? Jos vaativat, lisää kuluihin.
Mitenkäs se eristeen kiinnittäminen harkkoon? Pysyykö itsekseen, vai pitääkö siihenkin väliin laittaa jotain kaupasta saatavaa tavaraa?
Tässä ei toki ihan hirveistä summista puhuta, mutta kannattaa laskea mukaan, kun kerran kustannuksia mietit. Ja työn hinta toki pitää arvioida. Ei se omakaan työ ilmaista ole. :)- 290mm
The_Rat kirjoitti:
Ovatko pinottavia harkkoja, vai vaativatko esimerkiksi jotain sidosainesta väliin, tai jopa terästä johonkin kohtaan? Jos vaativat, lisää kuluihin.
Mitenkäs se eristeen kiinnittäminen harkkoon? Pysyykö itsekseen, vai pitääkö siihenkin väliin laittaa jotain kaupasta saatavaa tavaraa?
Tässä ei toki ihan hirveistä summista puhuta, mutta kannattaa laskea mukaan, kun kerran kustannuksia mietit. Ja työn hinta toki pitää arvioida. Ei se omakaan työ ilmaista ole. :)EPS kiinnitetään kiviseinään kuitulaastilla. 8mm kammlla kauttaltaan niin pysyy kunnolla kiinni. Levyjen väliin voi käyttää paisumatonta uretaaniliimaa.
- Vinkki
290mm kirjoitti:
EPS kiinnitetään kiviseinään kuitulaastilla. 8mm kammlla kauttaltaan niin pysyy kunnolla kiinni. Levyjen väliin voi käyttää paisumatonta uretaaniliimaa.
Tästä olen kuullut ennenkin. Mutta en ole löytänyt mitään linkkiä, mistä voisi tarkistaa. Osaisitko antaa vinkkiä?
- titi3
Vinkki kirjoitti:
Tästä olen kuullut ennenkin. Mutta en ole löytänyt mitään linkkiä, mistä voisi tarkistaa. Osaisitko antaa vinkkiä?
Mä kun luulin että EPS liimalla, illbruck 010 tms. olisi kai vahvempi kuin laasti.
- Aika dorkaa
Mihinkäs luulet että sisältä tuleva kosteus joutuu tuossa rakenteessa jos Styroksia meinaat käyttää?
- Amatööri Piirtelijä
Hyvä kysymys, pitänee vähän laskeskella...
200 mm lecaharkko: 0,21 W/mK Lämmönjohtavuus, rakosaumat
175 mm EPS Seinä: 0,036
Nämä kaksi paljaaltaan aiheuttaa kastepisteen EPS:n keskikohdan tienoille ja arvot säilyvät samoina (siis huonoina) lähes ulkopintaan asti.
Joten vesihöyryn vastusta kannattaa lisätä sisäseinään. Joku sopiva maali sisäpintaan saattaisi riittää. Kokeillaanpa...
Juu 0,15 mm paksu maali riittäisi tuohon.
Mutta pitää sitten muistaa että tuo ulkoseinien sisäpinnan maali kuuluu rakenteeseen.
U-arvon näyttää saavan juuri ja juuri riittäväksi noilla mitoilla, joten ei ne hatusta ole temmattu: 0,17.
On siis ihan mahdollinen rakenne, voit siis kyllä ehdottaa tuota suunnittelijalle. - Miksi puuhastella
Amatööri Piirtelijä kirjoitti:
Hyvä kysymys, pitänee vähän laskeskella...
200 mm lecaharkko: 0,21 W/mK Lämmönjohtavuus, rakosaumat
175 mm EPS Seinä: 0,036
Nämä kaksi paljaaltaan aiheuttaa kastepisteen EPS:n keskikohdan tienoille ja arvot säilyvät samoina (siis huonoina) lähes ulkopintaan asti.
Joten vesihöyryn vastusta kannattaa lisätä sisäseinään. Joku sopiva maali sisäpintaan saattaisi riittää. Kokeillaanpa...
Juu 0,15 mm paksu maali riittäisi tuohon.
Mutta pitää sitten muistaa että tuo ulkoseinien sisäpinnan maali kuuluu rakenteeseen.
U-arvon näyttää saavan juuri ja juuri riittäväksi noilla mitoilla, joten ei ne hatusta ole temmattu: 0,17.
On siis ihan mahdollinen rakenne, voit siis kyllä ehdottaa tuota suunnittelijalle.Unohda pelleily ja tee Lammin harkosta. Vai oletko köyhä puuhastelija?
- Amatööri Piirtelijä
Miksi puuhastella kirjoitti:
Unohda pelleily ja tee Lammin harkosta. Vai oletko köyhä puuhastelija?
Niin - ykkösvaihtoehtona se mulla olikin joskus. Mutta jostain syystä ei ole enää.
Arvaatko yhtään, minkä takia??? - MMAAMA
Amatööri Piirtelijä kirjoitti:
Hyvä kysymys, pitänee vähän laskeskella...
200 mm lecaharkko: 0,21 W/mK Lämmönjohtavuus, rakosaumat
175 mm EPS Seinä: 0,036
Nämä kaksi paljaaltaan aiheuttaa kastepisteen EPS:n keskikohdan tienoille ja arvot säilyvät samoina (siis huonoina) lähes ulkopintaan asti.
Joten vesihöyryn vastusta kannattaa lisätä sisäseinään. Joku sopiva maali sisäpintaan saattaisi riittää. Kokeillaanpa...
Juu 0,15 mm paksu maali riittäisi tuohon.
Mutta pitää sitten muistaa että tuo ulkoseinien sisäpinnan maali kuuluu rakenteeseen.
U-arvon näyttää saavan juuri ja juuri riittäväksi noilla mitoilla, joten ei ne hatusta ole temmattu: 0,17.
On siis ihan mahdollinen rakenne, voit siis kyllä ehdottaa tuota suunnittelijalle.Ainahan se kastepiste jossain seinän sisällä on kun eristävyyttä on tarpeeksi. Mieluummin tyroksissa kuin muualla sanon minä. Sieltä se kosteus sitten aikanaan omia aikojaan poistuu kun olosuhteet muuttuvat.
Erinomaisen kiintoisa rakenne tämä harkko eriste. Jatkoon. - harkko
Amatööri Piirtelijä kirjoitti:
Niin - ykkösvaihtoehtona se mulla olikin joskus. Mutta jostain syystä ei ole enää.
Arvaatko yhtään, minkä takia???No kerro minkä taki, en kyllä yhtäkkiä osaa arvata.
- On ratkaisu
MMAAMA kirjoitti:
Ainahan se kastepiste jossain seinän sisällä on kun eristävyyttä on tarpeeksi. Mieluummin tyroksissa kuin muualla sanon minä. Sieltä se kosteus sitten aikanaan omia aikojaan poistuu kun olosuhteet muuttuvat.
Erinomaisen kiintoisa rakenne tämä harkko eriste. Jatkoon.Miksi lisäeristään jos ei tartte ja lämmityskustannukset suuressa investointiin ja asumismukavuuteen kohtuulliset. On olemassa ratkaisu
- Aatosta
MMAAMA kirjoitti:
Ainahan se kastepiste jossain seinän sisällä on kun eristävyyttä on tarpeeksi. Mieluummin tyroksissa kuin muualla sanon minä. Sieltä se kosteus sitten aikanaan omia aikojaan poistuu kun olosuhteet muuttuvat.
Erinomaisen kiintoisa rakenne tämä harkko eriste. Jatkoon.Kun seinän rakenne harvenee ulospäin mennessä sopivasti/riittävästi, niin ei muodostu kastepiste seinän sisään mihinkään. Toki mieluummin kastepiste EPS:n sisään, kuin muualle, mutta toki parempi kokonaan ilman.
- Kiellettyä hommaa
Aatosta kirjoitti:
Kun seinän rakenne harvenee ulospäin mennessä sopivasti/riittävästi, niin ei muodostu kastepiste seinän sisään mihinkään. Toki mieluummin kastepiste EPS:n sisään, kuin muualle, mutta toki parempi kokonaan ilman.
Mutta mitä ihmettä! tämä rakennehan on kieletty!
- raksaaja-sh
Amatööri Piirtelijä kirjoitti:
Hyvä kysymys, pitänee vähän laskeskella...
200 mm lecaharkko: 0,21 W/mK Lämmönjohtavuus, rakosaumat
175 mm EPS Seinä: 0,036
Nämä kaksi paljaaltaan aiheuttaa kastepisteen EPS:n keskikohdan tienoille ja arvot säilyvät samoina (siis huonoina) lähes ulkopintaan asti.
Joten vesihöyryn vastusta kannattaa lisätä sisäseinään. Joku sopiva maali sisäpintaan saattaisi riittää. Kokeillaanpa...
Juu 0,15 mm paksu maali riittäisi tuohon.
Mutta pitää sitten muistaa että tuo ulkoseinien sisäpinnan maali kuuluu rakenteeseen.
U-arvon näyttää saavan juuri ja juuri riittäväksi noilla mitoilla, joten ei ne hatusta ole temmattu: 0,17.
On siis ihan mahdollinen rakenne, voit siis kyllä ehdottaa tuota suunnittelijalle.sitä tikulla silmään joka... muttaolkoon.
>200 mm lecaharkko: 0,21 W/mK Lämmönjohtavuus, rakosaumat
>175 mm EPS Seinä: 0,036
>Nämä kaksi paljaaltaan aiheuttaa kastepisteen EPS:n keskikohdan tienoille
Kaikki yksiaineiset eristekerrokset toimivat samoin. Oli ne sitten styroxia, siporexia tai puuta. Puulla on suurin vesihöyryn vastus.
>ja arvot säilyvät samoina (siis huonoina) lähes ulkopintaan asti.
Ööö?
>Joten vesihöyryn vastusta kannattaa lisätä sisäseinään. Joku sopiva maali sisäpintaan saattaisi riittää. Kokeillaanpa...
Sama homma esim. hirsirakennuksissa ja siporex rakennuksissa.
Mikäli sisäpinta on maalaamaton, eristeen sisään syntyy kastepiste.
Asian voi korjata asentamalla eristeen sisäpintaan höyrynsulun, käyttämällä SPU eristettä, finfoamia tai maalaamalla sisäpinnan kunnollisen höyrynvastuksen aikaansaavalla maalilla.
Esim ulkomaalit on hengittävänpiä kuin sisäpinnan maalit, se on yksi tärkeä syy miksi monikaan hirsirakennus, rintamamiestalo yms ei ole ulkoseiniensä osalta mennyt pilalle.
- dadasda
?? Miten niin kielletty? Mistä kielto löytyy ja miksi näin olisi tehty?
- Lammikauppias
Lammitalon ohjeessa.
- Nohnohnoh
Tuota nyt ei usko kukaan!!!
- V. Ahanen
Nohnohnoh kirjoitti:
Tuota nyt ei usko kukaan!!!
Eipä ole vuosikymmenien aikaan tullut vastaan kastepisteen ongelmaa seinässä missään kivitalossa. On sisäilma niin kuivaa, että liikkuu talvella vesihöyry tuskin laisinkaan.
Kastepiste seinän sisällä on kaikissa rakenteissa talvella on teoriassa selviö. Suurimmat kosteusvirrat ja höyryn paine-erot ovat kuitenkin kesäaikaisia, auringon nostaessa ulkoseinän lämpötilaa jopa 70 asteeseen.
Parasta on kuitenkin pitää betonirakenteen lämpötila mahdollisen korkeana, jotta jäätymisen rapauttava vaikutus voidaan estää.
Kivi ei lahoa, mätäne, eikä homehdu. Samoin on solupolystyreenin kanssa, jatkakaa ilman pelkoa hyvien kivitalojen rakentamista ja teoria vouhotukset sikseen. - timoteini
V. Ahanen kirjoitti:
Eipä ole vuosikymmenien aikaan tullut vastaan kastepisteen ongelmaa seinässä missään kivitalossa. On sisäilma niin kuivaa, että liikkuu talvella vesihöyry tuskin laisinkaan.
Kastepiste seinän sisällä on kaikissa rakenteissa talvella on teoriassa selviö. Suurimmat kosteusvirrat ja höyryn paine-erot ovat kuitenkin kesäaikaisia, auringon nostaessa ulkoseinän lämpötilaa jopa 70 asteeseen.
Parasta on kuitenkin pitää betonirakenteen lämpötila mahdollisen korkeana, jotta jäätymisen rapauttava vaikutus voidaan estää.
Kivi ei lahoa, mätäne, eikä homehdu. Samoin on solupolystyreenin kanssa, jatkakaa ilman pelkoa hyvien kivitalojen rakentamista ja teoria vouhotukset sikseen.Meillä seinän rakenne 120mm teräsbetoni ja 250mm EPS.
Vielä ei ole rapattu. Elementit tuli hieman kalliiksi ja jos tässä vaiheessa projektia saisi vaihtaa niin tekisin saman rakenteen, mutta valuharkot rungoksi ja Epsit jälkikäteen kiinni. Nyt tuli epsit tehtaalta valmiina kiinni. Naapurustoon nousee samanlaisella seinäratkaisulla olevia kivitaloja. Voi itse päättää u arvon ja rakenne hengittää ulospäin. - Hullua hommaa
timoteini kirjoitti:
Meillä seinän rakenne 120mm teräsbetoni ja 250mm EPS.
Vielä ei ole rapattu. Elementit tuli hieman kalliiksi ja jos tässä vaiheessa projektia saisi vaihtaa niin tekisin saman rakenteen, mutta valuharkot rungoksi ja Epsit jälkikäteen kiinni. Nyt tuli epsit tehtaalta valmiina kiinni. Naapurustoon nousee samanlaisella seinäratkaisulla olevia kivitaloja. Voi itse päättää u arvon ja rakenne hengittää ulospäin.Just joo... Ja varmaan puhuu myös. Anna kun arvaan, paskaa!!
- kolmoisteini
timoteini kirjoitti:
Meillä seinän rakenne 120mm teräsbetoni ja 250mm EPS.
Vielä ei ole rapattu. Elementit tuli hieman kalliiksi ja jos tässä vaiheessa projektia saisi vaihtaa niin tekisin saman rakenteen, mutta valuharkot rungoksi ja Epsit jälkikäteen kiinni. Nyt tuli epsit tehtaalta valmiina kiinni. Naapurustoon nousee samanlaisella seinäratkaisulla olevia kivitaloja. Voi itse päättää u arvon ja rakenne hengittää ulospäin.Missäpäin tämä on ? Onkos lujan elementit?
- timoteini
kolmoisteini kirjoitti:
Missäpäin tämä on ? Onkos lujan elementit?
Espoossa, ei ole, lujan hinta oli 30% kalliimpi.
- Runkojen kasaaja Tampere
timoteini kirjoitti:
Espoossa, ei ole, lujan hinta oli 30% kalliimpi.
Rungon kivikasan hinnalla ei huimia säästöjä aikaan saada, yksikin kallis ratkaisu esim. Perustuksissa kaataa koko säästön. Kalliit ikkunapalkit samoin, vaikuttavat myös työn määrään.
Kokonaisenergian kulutuksessa rungon osuus on ainoastaan 17 prosenttia, joten miltei sama miten tekee, kunhan kantava osa on kiveä. Kivi ei lahoa eikä mätäne ja kestää.
Kastepiste hommat teillä pelkkää teoriaa ja laskelmat perustuvat talvi aikaan, joka on vain muutamia kuukausia.
Kokonaisuutena Eps-harkko on paras omakotitaloon: Luja rakenne, hyvä eristys, vähän rakennusosia, kylmäsillaton, riittävän tiivis, ei nostokone kustannuksia, helppo työstää jne...
Työn suorittajan kannalta työ vielä inhimillistä, mikä sekin tärkeää. - Kivitalo=kiveä
Runkojen kasaaja Tampere kirjoitti:
Rungon kivikasan hinnalla ei huimia säästöjä aikaan saada, yksikin kallis ratkaisu esim. Perustuksissa kaataa koko säästön. Kalliit ikkunapalkit samoin, vaikuttavat myös työn määrään.
Kokonaisenergian kulutuksessa rungon osuus on ainoastaan 17 prosenttia, joten miltei sama miten tekee, kunhan kantava osa on kiveä. Kivi ei lahoa eikä mätäne ja kestää.
Kastepiste hommat teillä pelkkää teoriaa ja laskelmat perustuvat talvi aikaan, joka on vain muutamia kuukausia.
Kokonaisuutena Eps-harkko on paras omakotitaloon: Luja rakenne, hyvä eristys, vähän rakennusosia, kylmäsillaton, riittävän tiivis, ei nostokone kustannuksia, helppo työstää jne...
Työn suorittajan kannalta työ vielä inhimillistä, mikä sekin tärkeää.Mutta ei herra Jumala... Muovista talo!!! Tehdään kivestä Kivitalot jooko? Kokonaan kivestä. Terästä ehkä vähän tukemaan ja puuta karmeihin ja kattorakenteisiin.
- Ei enää luolassa
Kivitalo=kiveä kirjoitti:
Mutta ei herra Jumala... Muovista talo!!! Tehdään kivestä Kivitalot jooko? Kokonaan kivestä. Terästä ehkä vähän tukemaan ja puuta karmeihin ja kattorakenteisiin.
Luolaihmiset teki noin. En kadehdi heitä. Tosin terästä heillä ei ollut, mutta seilnät ja katto olivat pelkkää kiveä.
- Muovi mies
Ei enää luolassa kirjoitti:
Luolaihmiset teki noin. En kadehdi heitä. Tosin terästä heillä ei ollut, mutta seilnät ja katto olivat pelkkää kiveä.
Suomeen vain ei enää saa nykymääräysten mukaan rakennuslupaa pelkälle kivitalolle, eristystä on oltava ja. Runsaasti, maailma pelastuu.
Kyllä muovi on hyvä eriste verrattuna kaikenmoisiin pellaviin, heiniin, sahanpuruihin tai turpeisiin. Muovi ei lahoa eikä mätäne, on pitkäikäistä ja sata prosenttisesti kierrätettävää.
Muovi eristeen käyttäminen muottina on myös fiksua, ei tarvitse purkaa mitään, eikä toimittaa käytettyjä muotteja kaatopaikalle.
Solupolystyreeni on myös erinomainen rappausalusta, tasainen ja käytännössä saumaton.
Lyhyesti sanottuna betoni on hyvä ja muovi yksi maailman parhaista keksinnöistä. - Ympäristöstä huolehtiva
Muovi mies kirjoitti:
Suomeen vain ei enää saa nykymääräysten mukaan rakennuslupaa pelkälle kivitalolle, eristystä on oltava ja. Runsaasti, maailma pelastuu.
Kyllä muovi on hyvä eriste verrattuna kaikenmoisiin pellaviin, heiniin, sahanpuruihin tai turpeisiin. Muovi ei lahoa eikä mätäne, on pitkäikäistä ja sata prosenttisesti kierrätettävää.
Muovi eristeen käyttäminen muottina on myös fiksua, ei tarvitse purkaa mitään, eikä toimittaa käytettyjä muotteja kaatopaikalle.
Solupolystyreeni on myös erinomainen rappausalusta, tasainen ja käytännössä saumaton.
Lyhyesti sanottuna betoni on hyvä ja muovi yksi maailman parhaista keksinnöistä.Nyt tuli väärää tietoa...
Kivitalon voi rakentaa kevytbetonista täysin ilman muoveja. Rakenne on koeteltu, energiatehokas ja rakennusmateriaalien hiilijalanjälki on erittäin pieni. Seinän u-arvoksi saa vaikka 0,1 (ja perus kb-harkoillakin 0,15 - 0,17) ilman mitään virityksiä ja yksinkertaisimmalla mahdollisella rakenteella eli massiiviharkolla. Yksinkertainen on kaunista.
Muovien valmistus on yksi suurimmista saastuttajista.
Oman taloni rungossa muovia ovat vain sähkö- ja vesijohtojen putket, loput ovat kiveä tai puuta.
- muurar
Betoni runko rakennuksista tietopankki= styrostone.com
- Betoni poika
Betoni on hyvä www.alvit.com
- Betoni poika
Näppäilyhäiriö www.amvic.com
- Raksaaja-sh
Kuinka paljon hinta muuttuu jos sisäkuoren tekee siporex harkoilla?
Kastepiste säilyisi edelleen EPS:n sisällä.
Sisämatsku vain ois helpompi työstää ja saada tasaiseksi.- Rak.inssi
Eipä juuri ollenkaan. Joitakin euroja neliö. Riippuu toki siitä paljonko siporex harkoista joutuu maksamaan. Aeroksin harkot olivat 2012 suunnilleen harkkojen hintaisia. Tulee lämmin seinä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kiitos nainen
Kuitenkin. Olet sitten ajanmerkkinä. Tuskin enää sinua näen ja huomasitko, että olit siinä viimeisen kerran samassa paik124030MTV: Kirkossa saarnan pitänyt Jyrki 69 koki yllätyksen - Paljastaa: "Se mikä oli hyvin erikoista..."
Jyrki Linnankivi alias Jyrki 69 on rokkari ja kirkonmies. Teologiaa opiskeleva Linnankivi piti elämänsä ensimmäisen saar822081Hyväksytkö sinä sen että päättäjämme ei rakenna rauhaa Venäjän kanssa?
Vielä kun sota ehkäpä voitaisiin välttää rauhanponnisteluilla niin millä verukkeella voidaan sanoa että on hyvä asia kun5491647Kirjoita yhdellä sanalla
Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin941366Olet hyvin erilainen
Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja671117Yksi syy nainen miksi sinusta pidän
on se, että tykkään luomusta. Olet luonnollinen, ihana ja kaunis. Ja luonne, no, en ole tavannut vielä sellaista, joka s331038Hyödyt Suomelle???
Haluaisin asettaa teille palstalla kirjoittelevat Venäjää puolustelevat ja muut "asiantuntijat" yhden kysymyksen pohditt216916Hyvää Joulua mies!
Toivottavasti kaikki on hyvin siellä. Anteeksi että olen hieman lisännyt taakkaasi ymmärtämättä kunnolla tilannettasi, o60883- 171854
Paljastavat kuvat Selviytyjät Suomi kulisseista - 1 päivä vs 36 päivää viidakossa - Katso tästä!
Ohhoh! Yli kuukausi viidakossa voi muuttaa ulkonäköä perusarkeen aika rajusti. Kuka mielestäsi muuttui eniten: Mia Mill3828