Uudistuksia tarvitaan kipeästi, mutta
esitän aivan toisenlaisia lääkkeitä kuin
hallituspuolueet.
Keskustalaisessa kuntakäsityksessä tär-
keintä on ihminen ja hänen tarvitsemansa
palvelut. Myös kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksien
turvaaminen ja alueiden
elinvoiman säilyttäminen ovat meille tärkeitä. Jos
ihmiset passivoidaan, tarvitaan kallista virkamiesvoimaa.
Suomi ei ole enää sama maa, jos suurin osa siitä
kurjistetaan asuinkelvottomaksi.
Asukaspohjan, ikärakenteen, väestötiheyden ja etäisyyksien
osalta Suomen eri alueet poikkeavat toisistaan.
Ei ole mitään järkeä käyttää samanlaista uudistamisen
suurkuntamuottia koko maassa.
Millainen kuntamalli olisi hyvä? Pyörää ei tarvitse
keksiä uudelleen. Voimme ottaa oppia niistä eurooppalaisista
maista, joissa kunnat toimivat kahdella
tasolla. Suomen olosuhteissa kyse olisi kunnista
ja maakunnista.
Ajatuksena maakuntamalli ei ole uusi Suomessakaan.
Vuosikymmenten saatossa siitä on aika ajoin
keskusteltu. Lopputuloksena on aina ollut, ettei se
kelpaa kokoomukselle ja sosialidemokraateille. Niissä
tunnetaan vanhastaan epäluuloa maa-alkuisiin
sanoihin. Ideologinen vastustus estää harkinnan.
Kaksitasoisessa kuntamallissa – kunnat ja maakunnat
– kuntien päätöksenteko koostuisi jatkossakin
suoralla kansanvaalilla valitusta valtuustosta ja
muusta luottamushenkilöorganisaatiosta. Kunnat
noudattelisivat suunnilleen nykyisten kuntien rajoja.
Kuntaliitoksia tapahtuisi vain vapaaehtoisesti
kuntien omilla päätöksillä.
Maakunnat hoitaisivat kustannuksiltaan ja velvoitteiltaan
raskaimmat palvelutehtävät, nykyiset maakuntien
tehtävät sekä pääosan kuntayhtymien ja
yhteistyöelinten nykyisin hoitamista tehtävistä. Niil-
le voitaisiin myös siirtää tehtäviä valtion keskus- ja
aluehallinnosta soveltuvin osin.
Maakuntamallissa perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito
ja kuntien sosiaalipalvelut siirtyisivät
saman järjestäjän alle, mikä mahdollistaa näiden toimintojen
välisten raja-aitojen poistamisen.
Maakunnan päätöksenteosta vastaisi vaaleilla valittu
valtuusto ja luottamushenkilöt. Erityisen vaativa
erikoissairaanhoito annettaisiin viiden suuralueen
vastuulle.
Verotusoikeus olisi jatkossakin kunnilla, joille myös
valtionosuudet tuloutettaisiin. Maakuntatason rahoituksesta
säädettäisiin tarkemmin lailla. Valtionosuusjärjestelmää
ja siihen sisällytettyä verotulojen
tasausjärjestelmää tarvittaisiin edelleen tasaamaan
alueellisia olosuhde-, palvelutarve- ja verotuloeroja.
Kyse on eri puolilla maata asuvien suomalaisten
tasa-arvoisesta kohtelusta.
Etuina ovat kansanvaltainen ohjaus, hallinnon selkeys,
palvelujen saantioikeus mistä tahansa alueen
pisteestä sekä hoitoketjujen sujuvuus.
Painotan vielä lopuksi, että hallituksen suurkuntahankkeen
edessä ei ole syytä alistua. Voimassa
oleva lainsäädäntö ja tulossa oleva kuntarakennelaki
eivät sisällä kuntien pakkoliitosmahdollisuutta.
Jos hallitus on tekemässä pakkoliitoksia, tapahtuu
se aikaisintaan vuonna 2014. Niin lähellä eduskuntavaaleja
hallitus tuskin uskaltaa pakkoon tarttua.
Meillä on siis vielä mahdollisuus pitää kiinni kotikunnista
ja lähipalveluista.
Juha Sipilä: Vaihtoehto
esitän aivan toisenlaisia lääkkeitä kuin
hallituspuolueet.
Keskustalaisessa kuntakäsityksessä tär-
keintä on ihminen ja hänen tarvitsemansa
palvelut. Myös kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksien
turvaaminen ja alueiden
elinvoiman säilyttäminen ovat meille tärkeitä. Jos
ihmiset passivoidaan, tarvitaan kallista virkamiesvoimaa.
Suomi ei ole enää sama maa, jos suurin osa siitä
kurjistetaan asuinkelvottomaksi.
Asukaspohjan, ikärakenteen, väestötiheyden ja etäisyyksien
osalta Suomen eri alueet poikkeavat toisistaan.
Ei ole mitään järkeä käyttää samanlaista uudistamisen
suurkuntamuottia koko maassa.
Millainen kuntamalli olisi hyvä? Pyörää ei tarvitse
keksiä uudelleen. Voimme ottaa oppia niistä eurooppalaisista
maista, joissa kunnat toimivat kahdella
tasolla. Suomen olosuhteissa kyse olisi kunnista
ja maakunnista.
Ajatuksena maakuntamalli ei ole uusi Suomessakaan.
Vuosikymmenten saatossa siitä on aika ajoin
keskusteltu. Lopputuloksena on aina ollut, ettei se
kelpaa kokoomukselle ja sosialidemokraateille. Niissä
tunnetaan vanhastaan epäluuloa maa-alkuisiin
sanoihin. Ideologinen vastustus estää harkinnan.
Kaksitasoisessa kuntamallissa – kunnat ja maakunnat
– kuntien päätöksenteko koostuisi jatkossakin
suoralla kansanvaalilla valitusta valtuustosta ja
muusta luottamushenkilöorganisaatiosta. Kunnat
noudattelisivat suunnilleen nykyisten kuntien rajoja.
Kuntaliitoksia tapahtuisi vain vapaaehtoisesti
kuntien omilla päätöksillä.
Maakunnat hoitaisivat kustannuksiltaan ja velvoitteiltaan
raskaimmat palvelutehtävät, nykyiset maakuntien
tehtävät sekä pääosan kuntayhtymien ja
yhteistyöelinten nykyisin hoitamista tehtävistä. Niil-
le voitaisiin myös siirtää tehtäviä valtion keskus- ja
aluehallinnosta soveltuvin osin.
Maakuntamallissa perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito
ja kuntien sosiaalipalvelut siirtyisivät
saman järjestäjän alle, mikä mahdollistaa näiden toimintojen
välisten raja-aitojen poistamisen.
Maakunnan päätöksenteosta vastaisi vaaleilla valittu
valtuusto ja luottamushenkilöt. Erityisen vaativa
erikoissairaanhoito annettaisiin viiden suuralueen
vastuulle.
Verotusoikeus olisi jatkossakin kunnilla, joille myös
valtionosuudet tuloutettaisiin. Maakuntatason rahoituksesta
säädettäisiin tarkemmin lailla. Valtionosuusjärjestelmää
ja siihen sisällytettyä verotulojen
tasausjärjestelmää tarvittaisiin edelleen tasaamaan
alueellisia olosuhde-, palvelutarve- ja verotuloeroja.
Kyse on eri puolilla maata asuvien suomalaisten
tasa-arvoisesta kohtelusta.
Etuina ovat kansanvaltainen ohjaus, hallinnon selkeys,
palvelujen saantioikeus mistä tahansa alueen
pisteestä sekä hoitoketjujen sujuvuus.
Painotan vielä lopuksi, että hallituksen suurkuntahankkeen
edessä ei ole syytä alistua. Voimassa
oleva lainsäädäntö ja tulossa oleva kuntarakennelaki
eivät sisällä kuntien pakkoliitosmahdollisuutta.
Jos hallitus on tekemässä pakkoliitoksia, tapahtuu
se aikaisintaan vuonna 2014. Niin lähellä eduskuntavaaleja
hallitus tuskin uskaltaa pakkoon tarttua.
Meillä on siis vielä mahdollisuus pitää kiinni kotikunnista
ja lähipalveluista.
Juha Sipilä: Vaihtoehto
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.