Kannatusmuutokset näyttävät vakiintuvan

Kun v:n 2011 eduskuntavaaleissa Perussuomlaiset saivat äänestäjien tahdon voimalla kolmanneksi suurimman puolueen aseman, niin se oli erittäin merkittävä muutos puolueitten kannatusjakautumien kokonaisuudessa. Noitten vaalien jälkeen on valettu kannuja siitä, pysyykö Perussuomalaisten kannatus niin merkittävänä, että puolueesta tulisi vakiintunut "iso puolue"? Monilla tahoilla toisaalta haaveillaan siitä, että Perussuomalaisten menestys jäisi ohimeneväksi päiväperhoseksi. Yhtä lailla samat tahot toisaalta pelkäävät, että niin ei kävisi ja Perussuomalaiset pitäisivät kutinsa. Nyt näissä kunnallisvaaleissa saadaan tuohon kysymykseen vastauksen ensimmäinen kiinnekohta. Äänestäjien tahto ratkaisee.

Mielipidemittausten jakautumat viittaavat siihen, että Perussuomalaiset saavuttaisivat nyt kunnallisvaaleissa ilmeisesti neljänneksi suurimman kuntapuolueen statuksen ja nähtävästi Perussuomalaiset pysyisivät neljän suuren puolueen valikoimassa. Siis Perussuomalaiset olisi vakiinnuttamassa paikkansa isona puolueena Suomen poliittisessa kentässä.

Tähän yhteyteen käynee päinsä luotailla joitakin näkymiä, mitkä vaikuttavat ensi sunnuntai-iltana tiedettävään kunnallisvaalien tulokseen. Siis näppituntumasta on kyse. Perussuomalaisten kohdalla tilanne on aika lailla toisenlainen kuin viime vuoden kevään eduskuntavaaliessa. Kunnallisvaalit ovat vaikeammat vaalit. Kunnallisvaaleissakin ehdokkaiden määrällä on merkitystä. Vaikka Perussuomalaiset ovat onnistuneet kokoamaan varsin laajan ehdokasjoukon, niin silti esim. Keskustaan verrattuna Perussuomalaisilla on huomattavasti vähemmän ehdokkaita. Jo sillä perusteella on ennakoitavissa, että Keskusta saattaa hyvinkin pärjätä näissä kunnallisvaaleissa hiukan paremmin kuin Perussuomalaiset.

Ehdökasmäärä ei tietenkään ole ainoa merkittävä tekijä vaalituloksen syntymisessä. Koska noitten kilpakumppanusten vertailu on erityisen kiinnostavaa, niin katsotaanpa tilannetta edelleen. Maakunnissa vanha valtapuolue Keskusta saattaa onnistua jossain määrin saamaan takaisin niitä jalansijoja, joita puolue menetti eduskuntavaaleissa. Toisaalta on aivan olennaista, mitenkä Perussuomalaiset ovat kuitenkin etenemässä "Etelän" väestökeskuksissa tavalla, jollaisesta pärjäämisestä Kesksutan puoluetoimisto on saattanut ainoastaan unelmoida. Tältä osin eduskuntavaaleissa jo syntynyt asetelma taitaa vakiintua. On huomionarvoista, mitenkä Perussuomalaisten eduskuntaryhmästä tasan kolmannes on peräisin Uudeltamaalta ja Kymenlaaksosta. Luonnehdinnat impivaaralaisuudesta suuntautuvat siis raikkaasti hatelikkoon.

Kiinnostavaa on myös nähdä, miten käy Kokoomukselle ja sosialidemokraateille Kehä kolmosen ulkopuolella? Näemmekö ilmiön, jonka yleisjuonteena on molempien johtavien hallituspuolueitten otteen lipsuminen sitä enemmän, mitä kauemmaksi Kehä kolmosesta mennään? Jakavatko Keskusta ja Perussuomalaiset maakuntien äänestyskertymän niin vahvasti keskenään, että Kokoomus ja SDP menettävät asemiaan jopa enemmän kuin mielipidekyselyjen mukaan olisi odotettavissa?