synnin määritelmä

Jumalan tahdonmukainen elämä on sitä että;

rakastaa kaikkia Lähimmäisiään niin kuin itseään ja katuu vihaansa ja sopii riitansa.(anteeksiantoa)

Sitä jumala meiltä odottaa !!!! Se on hänen tahtonsa

Synti on synti tietää sitä tai ei.
Sairaudet , vaikeudet kipu ovat synnin seurausta.
Kun läksy on opittu vaikeudet poistuu.
Synti on osein eri näköinen kuin on opetettu.

Mitään syntiä ja sellaista Jumala-hahmoa ei ole olemassa. Meissä itsessämme on se Jumala. Eli se on se meidän omatuntomme.
Jokainen itse tietää jos toimii väärin jossain asiassa. Ja jos on tehnyt vääryyttä se voi alkaa vähitellen näkyä sitten meidän terveydessä joko psyykkisinä tai fyysisinä oireina.

Sosialismi on ihmiskunnan historian suurin inhimillinen tragedia. Vuoden 1917 jälkeen sosialistihallitukset ovat murhanneet ainakin 100 miljoonaa siviiliä. Tämä on tilastollinen tosiasia jonka toteaa mm historiantutkija Stephane Courtois paljon tunnustusta saaneessa kirjassaan "Black Book of Communism". Erityisen paljon siviiliuhreja sosialistinen ideologia sai aikaan Neuvostoliitossa, Kiinan Kansantasavallassa ja Kambodjassa.


http://www.sabre.org/ukrlib/books/ninth.circle/nc.photo s.html
http://www.brandeis.edu/departments/sakharov/Reddaway/R eddaway.html
http://www.okay.com/dunc/gulag.htm
http://www.infoukes.com/history/famine/gregorovich/
http://stores.yahoo.com/ihf/377.html
http://humphrys.humanists.net/soviet.html

http://www.hawaii.edu/powerkills/COM.ART.HTM
http://www.hawaii.edu/powerkills/RM1.UKRAIN.FAM.BODIES. HTM
http://www.hawaii.edu/powerkills/RM1.UKRAIANIAN.VICTIM. HTM
http://www.hawaii.edu/powerkills/RM3.S.FACE.OF.FAM.HTM


Kuvat sosialismin historiasta ovat kammottavia, mutta olisi väärin pitää sosialismin uhreina ainoastaan sosialistien murhaamia siviilejä ja sotavankeja. Mittaamattomat ovat myös niiden satojen miljoonien ihmisten kärsimykset jotka joutuivat elämään kommunistityrannian alaisuudessa pelon ja pakottamisen yhteiskunnassa. Kommunistimaissa eläneet ihmiset menettivät ihmisoikeudet ja kansalaisvapaudet, ja näiden menettämisen myötä he menettivät oikeuden arvokkaaseen ja onnelliseen elämään. Heiltä riistettiin sananvapaus ja liikkumisvapaus. Ihmisiä urkittiin ja vakoiltiin valtion toimesta. Vähäisimmästäkin toisinajattelusta saattoi joutua keskitysleirille. Kommunistimaista ei saanut poistua, eikä neuvostoliitossa saanut liikkua vapaasti edes maan sisäisesti. Sosialismi on ollut myös taloudellinen fiasko kaikkialla missä sosialismi on saanut jalansijaa. Vain puolue-eliitti nautti taloudellisesta yltäkylläisyydestä, kansalle sosialismi tarjosi vain kurjuutta ja kärsimystä.

Lista löytyy kyllä . Niitä on vain eri uskonnollisilla ryhmillä kullakin ihan
ikioma !!!!!!!!!!!!!

http://nic.funet.fi/pub/doc/religion/christian/texts/html/finnish/tunnustuskirjat/yo/1.html
->
Ensiksi on varmaa: Ei riitä, että kristityt pitävät syntinä ja tietävät synniksi teoin tapahtuvan Jumalan käskyjen rikkomisen. Ennen kaikkea on todella pidettävä syntinä ja synniksi tiedettävä se kauhea, pöyristyttävä perinnöllinen sairaus, joka on turmellut koko ihmisluonnon. Se on jopa pääsynti, kaikkien tekosyntien juuri ja lähde. Tohtori Luther sanoo sitä luonnon- eli persoonansynniksi 5 antaen ymmärtää, että ihmisen luonto ja persoona on syntinen, vaikka hän ei ajattelisi, puhuisi eikä tekisi mitään pahaa, mikä kuitenkin on ihmisluonnolle mahdotonta esivanhempiemme lankeemuksen jälkeen. Luonnon ja persoonan on perisynti hengellisenä leprana perin pohjin, läpikotaisin myrkyttänyt ja turmellut Jumalan silmissä. Siitä turmeluksesta, ensimmäisen ihmisen lankeemuksen perusteella, Jumalan laki syyttää luontoamme eli persoonaamme ja tuomitsee sen. Siten me olemme luontomme (Ef. 2:3) puolesta vihan, kuoleman ja kadotuksen lapsia, jos ei Kristuksen ansio pelasta meitä siitä tilasta.

...

// 3. Ihmisluonnon perisynti ei ole ainoastaan kaiken hyvän täydellistä puuttumista hengellisissä, jumalallisissa asioissa, vaan se merkitsee samalla sitä, että ihmisessä on menetetyn Jumalan kuvan tilalla syvä, paha, kauhea, pohjaton, tutkimaton ja sanoin kuvaamaton koko luonnon ja sen kaikkien kykyjen turmelus; erityisesti tämä koskee sielun korkeimpia ja etevimpiä voimia, jotka vaikuttavat älyssä, sydämessä ja tahdossa. Nykyään, lankeemuksen jälkeen, ihmiselle periytyy synnynnäinen, paha luonto ja sydämen sisäinen saastaisuus, paha himo ja taipumus. Niinpä me kaikki perimme luonnostamme Aadamilta sellaisen sydämen, mielen ja ajatustavan, joka korkeimpien kykyjensä ja järjen valon puolesta asennoituu jyrkästi Jumalaa ja hänen korkeinta käskyään vastaan. //

...

// Samalla hän on erityisen vakavasti ja kiivaasti selvittänyt ja painanut kaikkien mieleen, kuinka kauhistava on se kvaliteetti ja aksidenssi, joka ei pelkästään ole saastuttanut ihmisluontoa vaan on sen niin syvälti turmellut, ettei siihen ole jäänyt mitään puhdasta eikä turmeltumatonta. Luther selittää Ps. 91:a näin: 15 Sive igitur peccatum originis qualitatem sive morbum vocaverimus, profecto extremum malum est non solum pati aeternam iram et mortem, sed ne agnoscere quidem, quid pateris. "Me nimitämme perisyntiä kvaliteetiksi tai taudiksi. Se on totisesti äärimmäisen vaikea vamma: me joudumme kärsimään Jumalan iankaikkisen vihan ja kuolemaan iankaikkisen kuoleman, emmekä edes ymmärrä mitä kärsimme." Ja edelleen 1 Moos. 3:n selitystä: 16 Qui isto veneno peccati originis a planta pedis usque ad verticem infecti sumus, siquidem in natura adhuc integra accidera. "Olemme kiireestä kantapäähän perisynnin myrkyn myrkyttämiä, tämä kun tapahtui meille luontomme ollessa vielä täydellinen." //




http://nic.funet.fi/pub/doc/religion/christian/texts/html/finnish/tunnustuskirjat/yo/perisynti.html
->
3. Me uskomme, opetamme ja tunnustamme toiselta puolen, että perisynti ei ole turmellut ihmisluontoa vain vähässä määrin vaan niin syvältä, että ihmisen ruumiiseen ja sieluun, sisäisiin ja ulkoisiin kykyihin ei ole jäänyt mitään tervettä eikä turmeltumatonta. Oikein veisaa kirkko: "On turmeltunut ihminen jo Aadamista asti." Tämä vamma on sanoin kuvaamaton, sitä ei voida käsittää järjen vaan ainoastaan Jumalan sanan valossa. Yksin Jumala voi myös erottaa luonnon siinä olevasta turmeluksesta; hän tekee sen täydellisesti kuolemassa ja ylösnousemuksessa. Tämä nykyinen luontomme on nouseva elämään iankaikkisesti, mutta vailla perisyntiä, siitä täydellisesti erillään ja vapaana. Jobin kirjassa, Job 19:26 s., on kirjoitettuna: "Tämä nahkani on oleva ympärilläni, lihassani olen näkevän Jumalan. Hänet minä olen näkevä, ja silmäni saanut häntä katsella."



http://nic.funet.fi/pub/doc/religion/christian/texts/html/finnish/tunnustuskirjat/puolustus/II.html
->
Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa esitetään kuitenkin alkusynnin eli perisynnin tähden annettu rangaistus aivan toisin. Siellä ei ihmisluontoa ainoastaan tuomita kuoleman ja ruumiillisten onnettomuuksien alaiseksi, vaan myös Perkeleen valtapiiriin kuuluvaksi. Lausutaanhan siellä tuo hirvittävä sana: (1 Moos. 3:15) "Minä panen vainon sinun ja vaimon välille ja sinun siemenesi ja hänen siemenensä välille". Puutos ja paha himo ovat rangaistuksia ja syntejä; kuolema ja ruumiilliset onnettomuudet sekä Perkeleen hirmuvalta ovat varsinaisia rangaistuksia. Ihmisluonto on nimittäin annettu orjuuteen, ja Perkele pitää sitä vankinaan. Hän sokaisee ihmisen ja johtaa hänet jumalattomiin kuvitelmiin ja harhoihin ja viettelee hänet kaikenlaisiin synteihin. Aivan niin kuin Perkelettä ei voida voittaa ilman Kristuksen apua, emme myöskään voi omin voimin vapautua tuosta orjuudesta. Maailmanhistoriakin on osoituksena siitä, kuinka mahtava on Perkeleen valtakunta. Maailma on täynnä Jumalaan kohdistuvaa herjaa ja jumalattomia harhakäsityksiä, ja näihin kahleisiin kytkettyinä Perkele pitää niitä, jotka ovat viisaita ja hurskaita maailman silmissä. Muissa ilmenee sitten karkeampia paheita. Nyt on Kristus annettu meille poistamaan nämä synnit ja rangaistukset ja hävittämään Perkeleen vallan, synnin ja kuoleman. Kristuksen hyviä tekoja emme voi kuitenkaan tuntea, jollemme käsitä onnetonta tilaamme. Siitä syystä meikäläiset saarnaajat ovat näitä asioita uutterasti opettaneet. Siinä he eivät ole esittäneet mitään uutta, vaan ainoastaan tuoneet julki Pyhää Raamattua ja pyhien isien mielipiteitä.

Luther esitti asian näin: Kaikki mikä erottaa ihmisen Jumalasta, on syntiä.

--->siis melko sama ajatus kuin sinulla.

Olen kuitenkin myös sitä mieltä, että omantunnon tulisi olla sidottu Raamattuun ja sen opetuksiin. Ei syntiä voi mitata vain sen perusteella mikä tuntuu itsestä hyvältä tai huonolta.