Kääntäjän työ - kierrä kaukaa!!!!

Suunnilleen kaikkien muidenkin akateemisten alojen professorit ja lehtorit kehuvat sitä omaa alaansa juuri tuosta samasta syystä: turvaavat omaa työpaikkaansa.
Tämä koskee etenkin sellaisia aloja, joista ei valmistu varsinaisesti mihinkään ammattiin ja työllisyystilanne huono: viestintätieteet, valtio-oppi, sosiologia jne.

Niin, kääntäjät tekevät töitä yrittäjinä. Mikään kustantamo ei ota kääntäjää palkkatyöhön. Yksi keino olisi löytää tulkin töitä, mutta niihin taitaa olla paljon hakijoita.
Täysin käsittämätöntä, että niin vaativaa ja toisaalta hauskaa työtä pitää tehdä ilmaiseksi. Itsekin teen vaikka postinjakoa, ennemmin kuin kääntäjän työtä.
Olisi kyllä mukava kääntää joku kirja.

Itse opiskelin aikoinaan yhteiskuntatieteitä ja samaa puhuivat meidänkin proffat, että hyvän alan ootte valinneet ja töitä varmasti löytyy. Ihan höpölöpöä se oli ja onneksi vaihdoin alaa ajoissa. Mielenkiinnosta, mitä alaa pääsit opiskelemaan? :)

Intiassa on ainakin. Eli suomalaiset työntekijät asuvat Intiassa, ja niille maksetaan maan hintatason mukaista palkkaa. Eli todella vähän, mutta sillä elää maassa ihan hyvin.
Ei muuta kun ulkomaille.
Intiassa on myös paljon brittejä, jotka työskentelevät etänä oman maansa puhelinpalveluissa, antavat tietokoneohjausta ja muuta helpdeskiä. Säästöä emofirmalle.

Jaaha. Itse kun aloitin silloisessa Joensuun yliopistossa lukemaan englannin kieltä ja kulttuuria, sanoi orientaatioviikolla silloinen proffa jotakuinkin niin, että "jos ette ala opettajiksi, ei teillä ole tulevaisuutta". Kaikki nauroi silloin, mutta kun tuo alkoi olla todellisuutta, ei ole kovinkaan naurattanut. Että joskus joku yliopistollakin uskaltaa kertoa totuuden.

Hmm, kyllä minä olen ainakin ihan mukavasti pärjäillyt kääntäjänä. Työkokemusta alalla nyt jo lähemmäs 5 vuotta, tosin samaan aikaan olen tehnyt myös matkailualan töitä ja opetushommia. :) Kuten joku jo mainitsikin, kääntäjät harvemmin löytävät ns. vakituista työpaikkaa (eli päätyvät jonkun firman vakikääntäjiksi), vaan niitä käännösprojekteja haalitaan itsenäisesti milloin mistäkin. Itse teen suurimman osan käännöksistäni parille firmalle, jotka tarjoavat suht säännöllisesti noita projekteja, mutta usein työtarjouksia tulee muiltakin. Jos ainoat työkielet ovat suomi ja englanti, niin voi olla aika vaikeaa.

Ja palkkahan riippuu ihan siitä, paljonko kehtaa pyytää... ;) Itse en tekisi käännöshommia surkealla palkalla, koska se on kuitenkin aika vaativaa työtä.

Suuri työmäärä, pienet tulot, arvaamattomat tehtävät, tarkkuutta vaativaa työtä, paljon kilpailua, kyykyttävät toimeksiantajat. Freelancerina on mahdollisuus tuntea olonsa orjaksi tavoitellessaan perusansioita töiden venyessä vapaa-ajalle. Englanniksi on eniten töitä mutta niin paljon halukkaita kääntäjiä, että palkkiot ovat kehnot. Englannissa on se hauska juttu, että vähän kuka tahansa pitää itseään pätevänä kääntämään esimerkiksi tv-sarjoja. Seiskan tasoinen käännös menee helposti läpi, vaikka tarjolla olisi paljon parempaa. Kuka hullu nyt laadusta maksaisi? Yhdeksikön tason kääntäjän arvostus on alhalla. Samalla jostain persiasta käännettäessä se seiskakin on kovaa valuuttaa -- ja työt vähissä.

Samaan aikaan muilla aloilla rutiinilla tehtävistä töistä nostetaan säännöllistä palkkaa, josta suurin osa kääntäjistä ei uskalla edes unelmoida.

Kun seuraa uutistoimitusten kääntämisen tasoa, ei ole liioiteltua sanoa, että vähän joka paikkaan menee läpi kuutosen ja jopa viitosen tasoisia käännöksiä. Ylen netissä on ollut niin törkeän huonoja käännöksiä niin tökeröllä suomen kielellä, ettei niitä lukiessaan meinaa happea saada.

Kääntäjä voi tehdä uraa ehkä jossain EU:n hallintolabyrintissa, jos haluaa pyhittää elämänsä jargonin kääntämiselle. Joitain yksilöitä juuri sellainen työ kiinnostaa...

Kääntäjänkoulutuksen saaneita ei näy hirvittävästi työttömyystilastoissa. Se ei kuitenkaan tarkoita, että koulutuksen saaneet tekisivät käännöstöitä, vaan usein mennään (pakosta) muihin töihin. Melko usein myöhemmin hankitaan myös kieltenopettajan pätevyys. Usein päästään ulkomaankaupan parissa toimiviin yrityksiin sekalaisiin hommiin (vienti-, tuontisihteeri/assistentti, muu sihteeri/assistentti), mutta ei sekään kovin helppoa ole. Fiksuimmat DI:t ja KTM:t ovat läksynsä oppineet ja kielensä lukeneet.

Julkishallinto vähentää porukkaa, joten sinnekään eivät ovet oikein enää hevin aukene. Jonkun mainitsema EU kannattaa pitää mielessä. Lokalisoija? No, niin kuin teknisistä ohjeista usein näkee, laadusta tinkimättä ei päde näihin. Suomentaja? Saat varautua kovaan kilpailuun. AV-kääntäjä? Työehtoja huononnetaan ja laitetaan ihmisiä freelanceriksi.

Synkkää ja ikävää? Ei sentään. Koulutus on sinänsä hyvä. Katso tarkasti, mitä sivuaineita opiskelet ja mihin tähtäät. Kaksoispätevyyden hankkiminen ei haittaa, vaikka opettajan sijaisuuksia saa ilman pätevyyttäkin.
(Kääntäjän pätevyys on kyseenalainen ilmaus, eihän kääntäjä koskaan ole valmis.)

"Kun seuraa uutistoimitusten kääntämisen tasoa, ei ole liioiteltua sanoa, että vähän joka paikkaan menee läpi kuutosen ja jopa viitosen tasoisia käännöksiä. Ylen netissä on ollut niin törkeän huonoja käännöksiä niin tökeröllä suomen kielellä, ettei niitä lukiessaan meinaa happea saada."

Missä on sanottu, että uutisjutut olisivat ammattikääntäjien kääntämiä? Ainakin MTV3:n urheilujutut sisältävät päivänselvästi toimittajien itsensä kääntämiä tai pikemminkin mekaanisesti suomentamia osuuksia. Näin tuloksena on anglismien värittämää formulasuolantia. Ylen suomennoksissa sentään voi nähdä laadukkaampaa otetta - aivan samoin kuin tv-tekstityksissäkin.

Kääntäminen on sitkeiden sissien leipälaji. Vastavalmistunut kääntämisen ja tulkkauksen tutkinnon suorittanut on kääntäjänä silkka raakile, joka tarvitsee kipeästi kokemusta todellisista toimeksiannoista.

Sitä voi hankkia esimerkiksi hakeutumalla vastavalmistuneille tarkoitettuun EU:n komission kääntäjäharjoitteluun. Ainakin vuonna 2002 siihen pääsi varsin helposti, sillä monilla ei ilmeisesti riittänyt nöyryyttä viiden kuukauden palkattomaan harjoitteluun. Ruokaan ja asumiseen maksettiin sentään stipendiä, joka näyttää nykyään olevan 1 000 euroa kuukaudessa. Ammattillinen anti oli kuitenkin aivan jotain muuta, etten sanoisi korvaamattoman arvokasta.

Itse kituuttelin vielä pari kolme vuotta Brysselin-keikan jälkeen vähäisillä toimeksiannoilla, mutta nyttemmin kontaktiverkosto on laajentunut niin, ettei markkinointia tarvitse juuri harrastaa. Toimistot tahtovat kieltämättä jatkuvasti polkea palkkiotasoa, mutta käännösnopeuden kasvaminen ja ennen kaikkea omilta tuntuviin erikoisaloihin erikoistuminen auttavat pitämään tulotason kohtalaisena. Yrittäjyyden sivukulut vievät tosin aika ison osan tuloista, eli voi tuntea tekevänsä ainakin siinä mielessä arvokasta työtä.

Sattumalta osuin keskustelupalstalle. Oli mukavaa luettavaa - ei asian puolesta vaan siksi, että jokaisessa viestissä yhdyssanat oli kirjoitettu oikein.

ITSE PÄÄSIN ERINOMAISIN ARVOSANOIN YLIOPPILAAKSI 40 vuotta sitten ja lähdin sokkona opiskelemaan kauppakorkeaan akateemisen sihteerin tutkintoa. Tajusin heti, että minun on opiskeltava kauppat.maist.-tutkinto, toki kielet pääaineina ja markkinointia appron verran. Silloin oli akateemista vapautta ja aikaa juhlia.

Olen toiminut siitä pitäen kauppaopettajana kielet pääaineena ja joutunut opettamaan markkinointiakin. Virka on oikein sopiva tällaiselle pökköperällä viihtyvälle. Toki joudun ottamaan myös muita ammatillisia oppijoita kuin merkonomit, mutta siinä ne kaikki menevät. Mutta jossakin kääntäjän tai kirjeenvaihtajan hommissa leipä olisi ollut varmasti hakusessa ja niukempikin. Tämä osoittautui turvavalinnaksi, joskaan ei mitään yllätyksiä tarjoavaksi.

Tyttäreni osoittautui kieliopinnoissaan näppäräksi tapaukseksi. Hän pyrki ja pääsi helposti opiskelemaan ranskaa pääaineenaan. Hän päätti pitää välivuoden ja oli duunissa Englannissa. Siellä hänelle valkeni, että voi olla tiukka paikka saada ranskan osaajana töitä. Seuraavana vuonna hän pyrki sairaanhoitajaksi, pääsi sinne ja aikoo hyödyntää kielitaitoaan maailmalla. Uskon, että hän olisi ollut ihmeissään kielihistorioiden ja filologian kanssa, joten ratkaisu oli hyvä.

Suunnitelmissa hänellä on opiskella terveystieteitä yliopistossa, jossa kielitaidolle jo materiaalien haltuunotossa on käyttöä ja siellä maailmalla sitten...

Älkää hyvät ihmiset kuvitelko, että kielten opiskelu yliopistossa on yhtä juhlaa. Pitää olla mielenkiintoa tieteellisiin teorioihin ja mietittävä ainekombot tarkoin. Kai se lopultakin on työpaikan saanti - eikä vain akateemisen puolison saanti - se pointti.

Juuri näin. Tilanne on ollut sama vuosikymmeniä.

Ketju on jo vanha, mutta halusin vaan kommentoida, että olen täysin samaa mieltä AP:n kanssa, ja myös muistuttaa vielä tulevia kääntäjiksi haaveilijoita. Kaikki, mitä kuulette käännösalasta pitää nimittäin paikkansa.
Työ on itsessään mielenkiintoista ja kivaakin, mutta palkkiotaso (alan varmasti suurin epäkohta) on täysin onneton koulutukseen nähden. Yli puolet kokopäiväisistä kääntäjistä tienaa alle 2600€ kuussa, miettikää sitä. Millä tahansa yliopistokoulutuksella saat helpommalla paremman ansion. Työ on arvaamatonta (et koskaan tiedä, saatko seuraavan kuun vuokran maksettua), suurin osa lähtöteksteistä huonosti kirjoitettuja, mikä aiheuttaa ylimääräistä päänvaivaa, ja tekniset ongelmat jatkuvasti läsnä, milloin käännösohjelmien tai -muistien tai toimistojen omien työkalujen kanssa. En edes viitsi aloittaa yrittäjyyden epäkohdista, kuten YEL:stä, joka syö 25 % tuloistasi (vertaa palkansaajan 6 % eläkemaksuun) ja sosiaaliturvaverkkojen ulkopuolelle tippumisesta. Opiskeluaikana tekemistäni hanttihommista sain helpommalla työllä enemmän käteen ilman jatkuvaa stressiä toimeentulosta ja tiukoista dediksistä. Ja jopa palkkaa ylitöistä!
Olen vasta vajaan vuoden tehnyt näitä hommia osa-aikaisesti ja jo nyt saanut tarpeekseni. Opiskelkaa nuoret parempaan, arvostetumpaan ammattiin ja lukekaa kieliä vaikka sivuaineena, jos välttämättä haluatte.

Sossuksi kannattaa opiskella: pääsee syytämään lapiotolkulla ehkäisevää ja täydentävää toimeentulotukea ihmisille, joilla kädet ja jalat toimivat kantaa saamansa Alkoon. Samaan aikaan pääsee tekemään kielteisiä maksusitoumuspäätöksiä hoivakotipaikasta elämänsä työtä tehneille ja veroja maksaneille todella huonokuntoisille vanhuksille, joiden paikka ei aikoihin ole ollut ainakaan se oma koti. Tuolle sektorille kun erehtyy opiskelemaan, niin ei voi edes työstä kieltäytyä, kun työpaikkoja on (kas kummaa...) pilvin pimein auki.

Kannattaa opiskelupaikkaa miettiessään pohtia myös sitä, mikä on työllisyystilanne ja palkkataso alalla/ammatissa? Jos jotain muinaisugrilaista kurkkulaulantaa tai vastaavaa humanistihömppää haluaa harrastaa niin mieluummin sitten harrastuksena vaan. Palkkatulot kannattaa hakea joltain rahakkaammalta alalta.

Hei, suurin uhka työllisyydelle ja Suomen tulevaisuudelle on Antti Rinteen vasemmistopunavihreäviherpiipertävä hallitus. Ei käsitystä
talouden globaaleista perälaudoista. Orpo äkkiä pääministeriksi, nyt
Tarvitaan porvarihallitusta.

Jos ei ole mitään muuta sanottavana kuin negatiivinen olisi syytä sulke suu kokonaan.

Siitä on jo jonkin verran aikaa, kun toimin kääntäjänä. Mukavaa oli, pidin kyllä työstä. Hyväpalkkaisen puolison ansiosta toimeentulokin oli turvattu.

Alan pahin ongelma mielestäni oli se, että kääntämistä pidettiin harrastuksena, jota voi tehdä kuka tahansa hiukan kieliä osaava. Palkkiot tietysti sen mukaiset. Kääntäjältä saatettiin jopa tiukata, mikä hänen oikea, varsinainen ammattinsa on.

En tiedä, mikä on tilanne nyt. Joko ymmärretään, että kielenkääntäminen on oikeaa, ammattitaitoa vaativaa työtä? Opiskeluaika on pitkä. Kielitaidon on oltava huippua, parempi kuin lukion opettajalla. Työtila ja työkalut on oltava ja niiden käyttö osattava, on osattava hankkia toimeksiannotkin ja paljon, paljon muuta. Vakinaiset virat ovat harvassa.

Nykyään on jos jonkinlaista tubettajaa, bloggaajaa, vloggaajaa ja somepersoonaa. Täysin turhia hommia kaikki, mutta jotkut osaavat hankkia toimeentulonsa paremmin kuin kääntäjät.

"Kääntäminen on hauska harrastus, ei muuta."

Oma näkemys on, ettei kääntäminen yleensäkään ole mikään harrastus., vaan taido hankkimista kääntämistä varten. Kukapa niin tylsää hommaa rupeaa tosiaan tekemään?

Kielitsidon hankkiminen voi olla mukava ja antoisa harrastus.

Meikäläiselle kääntäminen on kyllä tuttua. Tulihan sitä tehdyksi kolmisenkymmentä vuotta. Nykyään oksettaa, kun kuulee jonkun. puhuvan siitä.

Noin totesi ketjun aloittaja 12:02:20.

Kyllähän kääntäjäkin toimeen tulee, jos on rikas puoliso. On vain niin, että kääntäjän mahdollisuudet jopa avioliittomarkkinoilla ovat kehnot. Eivät ole tavoiteltuja.

Olisinpa saanut näitä neuvoja opiskellessani kääntäjäksi!

Freelance-kääntäjänä olet isojen toimistojen armolla. Esimerkiksi Acolad tarjoaa kyllä töitä mutta olemattomilla ehdoilla. Yleensä kääntäjä joutuu silti laskuttamaan omalla y-tunnuksella eikä isot käännöstoimistot lupaa mitään taattua työmäärää.

Olet ikävä kyllä projektipäälliköiden armoilla ja jos he niin päättävät, saatat saada töitä.

Jos teet virheen maksat siitä sakkojen muodossa plus et saa kuukauteen töitä. Ainakin Acoladilla toimivat näin.

He eivät välitä siitä, onko sinulla vuokra maksettavana tai muita tarpeita säännölliseen tuloon. Eikä sillä ole merkitystä oletko tehnyt näille isoille käännöstoimistoille useamman vuoden töitä. Eikä silläkään ole merkitystä oletko kokenut. Heillä ei ole lojaaliteettia freelance-kääntäjiä kohtaan.

Yhdyn mielipiteeseen, että kiva harrastus mutta ei muuta.