Kameran EV-säätö

peukalo tai muu sormi koko ajan tällä näppäimellä valmiina antamaan lisää valoa tai vähentämään sitä.
> joo jos kujet esim pimeässä etkä nääe tiettä niin sormi vaan napille antamaa lisää valoa ettet eksy tieltä. Ja toisaalta mitään aurinkolaseja ei tarvita kun sormi napilla voi vähentää valoa.

Toiselta foorumilta kopioitu linkki,joka on ihan hyvä:

http://hooaajii.blogspot.fi/2012/10/photography-basics.html

Maalaisjärki ei aina toimi. Hämärässä usein ruuvataan miinusta, jotta hämäryys näkyy kuvasta. Muuten se näyttää kuin keskellä päivää otetulta.

3+14=? kirjoitti:

Maalaisjärki ei aina toimi. Hämärässä usein ruuvataan miinusta, jotta hämäryys näkyy kuvasta. Muuten se näyttää kuin keskellä päivää otetulta.

Et tajunnut mitä tarkoitan, siis hämärässä ruuvataan plussalle jotta kohde erottuisi hämärässä!

Selittäisitkö tuon niin että digipokkareillakin kuvaavat osaa käyttää? Niissä kun ei voi aukkoa säätää käsin.

niin.. kirjoitti:

Selittäisitkö tuon niin että digipokkareillakin kuvaavat osaa käyttää? Niissä kun ei voi aukkoa säätää käsin.

Tuolla ylempänä kai oli jo selitettykin. Ihan mukava lukea perusteellisempiakin selityksiä.

Tässä sitten oma yritykseni selittää asia yksinkertaisesti. Sillä voi säätää kuvan valoisuutta. Jos otat kuvan ja huomaat että siitä tuli liian tumma tai kirkas, voit korjata valotusta ja ottaa toisen kuvan. Tätä voi myös toistaa useamman kerran niin kauan että pääsee sopivaan tulokseen.

Kokeilemalla säädön toiminta selviää kyllä aika helposti. Ja kokeilla tosiaan voi, ottaa useamman kuvan ja säätää sen perusteella että valoisuus näyttää sopivalta. Ja se sopivahan on ihan kuvaajan päätettävissä oleva asia, ei ole välttämättä mitään oikeaa muuta kuin se, mitä kuvallaan haluaa näyttää. Haluaako näyttää hämärän oikeasti hämäränä, niin kuin se näyttää silmällä katsottuna, vai haluaako sinne lisää valoa jne..

niin.. kirjoitti:

Selittäisitkö tuon niin että digipokkareillakin kuvaavat osaa käyttää? Niissä kun ei voi aukkoa säätää käsin.

”niin, että digipokkareillakin kuvaavat osaa käyttää?”
– ensinnäkin kaikissa hyvissa pokkareissa on aukon säätö

– se, että kamerassa ei ole aukon säätömahdollisuutta, ei mitenkään vaikuta EV-korjaimen toimintaan
– irrallisessa valotusmittarissa korjain toimii täysin samoin kuin kamerassa vaikka siinä ei ole himmennintä eikä suljinta, eikä sillä voi muuttaa kennon herkkyyttä!

Yritän tarkentaa epäselväksi jäänyttä sepustustani
– EV korjain ei välittömästi vaikuta mihinkään muuhun kuin valotusmittarin asteikon nollakohtaan. Se on ikäänkuin mittanauhan alkupään siirtäminen sopivaan kohtaan.
– se, että korjaus vaikuttaa (HUOM! välillisesti) kuvan valottumiseen johtuu kameran softasta ei EV-korjaimesta vrt erillinen valotusmittari joka vaikuttaa valotukseen vain jos niin haluat.
– voit siis itse päättää mihin kamerassa mahdolliseen asiaan mittarin lukeman annetaan vaikuttaa, tai estää sen vaikutuksen kokonaan käyttämällä valotuksen säätöjä (himmennin, suljin, herkkyys) manuaalisesti.
– jos kamerassasi ei ole jotakin säätömahdollisuutta (esim aukko) niin se ei mitenkään vaikuta EV-korjaimen toimintaan
– esim jos asetat pokkarisi ISO-säätimen AUTO-asentoon niin kamerasi muuttaa kennon herkkyyttä EV-korjaimen ohjaamana. Jos säädät ISO-arvon manuaalisesti (esim 400) niin EV-korjain ei vaikuta kennon herkkyyteen.
– harrastelijoiden kameroissa on valmistaja tekemiä valmiita ohjelmia jotka tekevät em säädöt puolestasi. Varsinaisissa ammattimalleissa tällaisia ”leikkiohjelmia” ei ole.

Summa summarum
EV-korjaimella säädetään vain sitä mikä olisi valotusmittarin mielestä ”oikea” valotus.

masa kirjoitti:

Tuolla ylempänä kai oli jo selitettykin. Ihan mukava lukea perusteellisempiakin selityksiä.

Tässä sitten oma yritykseni selittää asia yksinkertaisesti. Sillä voi säätää kuvan valoisuutta. Jos otat kuvan ja huomaat että siitä tuli liian tumma tai kirkas, voit korjata valotusta ja ottaa toisen kuvan. Tätä voi myös toistaa useamman kerran niin kauan että pääsee sopivaan tulokseen.

Kokeilemalla säädön toiminta selviää kyllä aika helposti. Ja kokeilla tosiaan voi, ottaa useamman kuvan ja säätää sen perusteella että valoisuus näyttää sopivalta. Ja se sopivahan on ihan kuvaajan päätettävissä oleva asia, ei ole välttämättä mitään oikeaa muuta kuin se, mitä kuvallaan haluaa näyttää. Haluaako näyttää hämärän oikeasti hämäränä, niin kuin se näyttää silmällä katsottuna, vai haluaako sinne lisää valoa jne..

Lue lisää

”että siitä tuli liian tumma tai kirkas”
—eikä olekin hassua, että tumma ei voi olla kirkas? Tästä kai kyös seuraa se, että vaalea ei voi olla sumea (bokeh)?

”Kokeilemalla säädön toiminta selviää kyllä aika helposti …
—no ei todellakaan selviä milloinkaan, siksi viisaat kysyvät neuvoa miten se toimii ja miten sitä käytetään.

”Ja kokeilla tosiaan voi, ottaa useamman kuvan ja säätää sen perusteella että valoisuus näyttää sopivalta …
—höpön höpö. Ei valotuksen kokeiluun EV-korjainta tarvita se tehdään kameran valotusarvoja säätämällä

Ja se sopivahan on ihan kuvaajan päätettävissä oleva asia, ei ole välttämättä mitään oikeaa muuta kuin se, mitä kuvallaan haluaa näyttää.
—joo voihan sitä tehdä sutta ja sekundaa (mitä haluaa) jos kuvaa vain itselleen muista piittaamatta

Haluaako näyttää hämärän oikeasti hämäränä, niin kuin se näyttää silmällä katsottuna, vai haluaako sinne lisää valoa jne.
—että sillälailla, jos on hämärää ja haluaa lisää valoa niin asia hoituu EV-korjaimella. Mitään salamaa tai muita valaisimia ei tarvita.
Kyllä on kivaa kun kaikki on hauskaa mikä pyörii :)

J©B kirjoitti:

”niin, että digipokkareillakin kuvaavat osaa käyttää?”
– ensinnäkin kaikissa hyvissa pokkareissa on aukon säätö

– se, että kamerassa ei ole aukon säätömahdollisuutta, ei mitenkään vaikuta EV-korjaimen toimintaan
– irrallisessa valotusmittarissa korjain toimii täysin samoin kuin kamerassa vaikka siinä ei ole himmennintä eikä suljinta, eikä sillä voi muuttaa kennon herkkyyttä!

Yritän tarkentaa epäselväksi jäänyttä sepustustani
– EV korjain ei välittömästi vaikuta mihinkään muuhun kuin valotusmittarin asteikon nollakohtaan. Se on ikäänkuin mittanauhan alkupään siirtäminen sopivaan kohtaan.
– se, että korjaus vaikuttaa (HUOM! välillisesti) kuvan valottumiseen johtuu kameran softasta ei EV-korjaimesta vrt erillinen valotusmittari joka vaikuttaa valotukseen vain jos niin haluat.
– voit siis itse päättää mihin kamerassa mahdolliseen asiaan mittarin lukeman annetaan vaikuttaa, tai estää sen vaikutuksen kokonaan käyttämällä valotuksen säätöjä (himmennin, suljin, herkkyys) manuaalisesti.
– jos kamerassasi ei ole jotakin säätömahdollisuutta (esim aukko) niin se ei mitenkään vaikuta EV-korjaimen toimintaan
– esim jos asetat pokkarisi ISO-säätimen AUTO-asentoon niin kamerasi muuttaa kennon herkkyyttä EV-korjaimen ohjaamana. Jos säädät ISO-arvon manuaalisesti (esim 400) niin EV-korjain ei vaikuta kennon herkkyyteen.
– harrastelijoiden kameroissa on valmistaja tekemiä valmiita ohjelmia jotka tekevät em säädöt puolestasi. Varsinaisissa ammattimalleissa tällaisia ”leikkiohjelmia” ei ole.

Summa summarum
EV-korjaimella säädetään vain sitä mikä olisi valotusmittarin mielestä ”oikea” valotus.

Lue lisää

Miten määrittelet hyvän pokkarin? Esimerkiksi Canon Ixuksia yleisesti pidetään hyvinä pokkareina. Niissä ei ole himmennintä eikä siksi aukon säätöäkään. Himmentimen virkaa tekee kolme aukkoa himmentävä harmaasuodin.

Valotuksen korjausmahdollisuus ei ole mikään leikkiohjelma. Se on olennainen osa toimivaa automaattivalotusta.

että siitä tuli kirjoitti:

”että siitä tuli liian tumma tai kirkas”
—eikä olekin hassua, että tumma ei voi olla kirkas? Tästä kai kyös seuraa se, että vaalea ei voi olla sumea (bokeh)?

”Kokeilemalla säädön toiminta selviää kyllä aika helposti …
—no ei todellakaan selviä milloinkaan, siksi viisaat kysyvät neuvoa miten se toimii ja miten sitä käytetään.

”Ja kokeilla tosiaan voi, ottaa useamman kuvan ja säätää sen perusteella että valoisuus näyttää sopivalta …
—höpön höpö. Ei valotuksen kokeiluun EV-korjainta tarvita se tehdään kameran valotusarvoja säätämällä

Ja se sopivahan on ihan kuvaajan päätettävissä oleva asia, ei ole välttämättä mitään oikeaa muuta kuin se, mitä kuvallaan haluaa näyttää.
—joo voihan sitä tehdä sutta ja sekundaa (mitä haluaa) jos kuvaa vain itselleen muista piittaamatta

Haluaako näyttää hämärän oikeasti hämäränä, niin kuin se näyttää silmällä katsottuna, vai haluaako sinne lisää valoa jne.
—että sillälailla, jos on hämärää ja haluaa lisää valoa niin asia hoituu EV-korjaimella. Mitään salamaa tai muita valaisimia ei tarvita.
Kyllä on kivaa kun kaikki on hauskaa mikä pyörii :)

Lue lisää

Ei ole mitään yhtä oikeaa tapaa valottaa kuvaa. Esimerkiksi jos kuvaa vastavaloon on aivan yhtä oikein kuvata pelkkä siluetti tai valottaa niin, että kohteen yksityiskohdat näkyvät. Kyse on siitä, mitä kuvaaja haluaa ilmaista.

okaro kirjoitti:

Miten määrittelet hyvän pokkarin? Esimerkiksi Canon Ixuksia yleisesti pidetään hyvinä pokkareina. Niissä ei ole himmennintä eikä siksi aukon säätöäkään. Himmentimen virkaa tekee kolme aukkoa himmentävä harmaasuodin.

Valotuksen korjausmahdollisuus ei ole mikään leikkiohjelma. Se on olennainen osa toimivaa automaattivalotusta.

Lue lisää

Himmentimen puute ei tee pokkarista hyvää tai huonoa. Pieni kenno vai tekee sen, että erilaisella tekniikalla pääsee parempaan lopputulokseen kuin suuremmalla kennolla.

"leikkiohjelmat" taitavat ed. tekstissä olla näitä valmiita aiheohjelmia, kuten sportti, auringonlasku jne. En näitäkään pidä aivan turhina, jos niiden säädöt on kerrottu manuaalissa ja niidenkin toimintaa voi vielä muuttaa.
Toisissa kameroissa voi toisissa ei. Toisissa näillä saa vain asetettua kameraan tietyt lähtöarvot ja niitä voi muuttaa tarvittaessa toisissa nämä sulkevat pois mahdollisuuden muuttaa mitään asetusta.

Itsellä näitä "leikkiohjelmia" voi myös tehdä kameraan itse, joka hieman heikosti tarkentavassa pokkarissa on hyvä etu. Niihin saa pukattua vaikka aukon, polttovälin, tarkennusetäisyyden, iso-arvon jne. sisään ja, kun ohjelman käynnistää niin kameraan asettuvat nämä arvot automaattisesti.

Hyvä pokkari on vaikea määritellä. Se riippuu tarpeesta. Omaa tarvetta lähinnä oleva pokkari on se paras.

että siitä tuli kirjoitti:

”että siitä tuli liian tumma tai kirkas”
—eikä olekin hassua, että tumma ei voi olla kirkas? Tästä kai kyös seuraa se, että vaalea ei voi olla sumea (bokeh)?

”Kokeilemalla säädön toiminta selviää kyllä aika helposti …
—no ei todellakaan selviä milloinkaan, siksi viisaat kysyvät neuvoa miten se toimii ja miten sitä käytetään.

”Ja kokeilla tosiaan voi, ottaa useamman kuvan ja säätää sen perusteella että valoisuus näyttää sopivalta …
—höpön höpö. Ei valotuksen kokeiluun EV-korjainta tarvita se tehdään kameran valotusarvoja säätämällä

Ja se sopivahan on ihan kuvaajan päätettävissä oleva asia, ei ole välttämättä mitään oikeaa muuta kuin se, mitä kuvallaan haluaa näyttää.
—joo voihan sitä tehdä sutta ja sekundaa (mitä haluaa) jos kuvaa vain itselleen muista piittaamatta

Haluaako näyttää hämärän oikeasti hämäränä, niin kuin se näyttää silmällä katsottuna, vai haluaako sinne lisää valoa jne.
—että sillälailla, jos on hämärää ja haluaa lisää valoa niin asia hoituu EV-korjaimella. Mitään salamaa tai muita valaisimia ei tarvita.
Kyllä on kivaa kun kaikki on hauskaa mikä pyörii :)

Lue lisää

"eikä olekin hassua, että tumma ei voi olla kirkas? Tästä kai kyös seuraa se, että vaalea ei voi olla sumea (bokeh)?"
Öh, anteeksi? Ilmeisesti ymmärrät sanan tumma tai kirkas eri tavalla kuin minä? Puhummeko kokonaan eri kieltä, vai onko nämä jotain eri murrealueilla eri asioita tarkoittavia sanoja?

(Kokeilemalla...) "no ei todellakaan selviä milloinkaan"
No ei muuta kuin ottamaan muutama kuva erilaisilla EV-arvoilla, niin eiköhän vaikutuksen huomaa.

"Ei valotuksen kokeiluun EV-korjainta tarvita se tehdään kameran valotusarvoja säätämällä"
No ei välttämättä tarvitakaan, paitsi ehkä jossain pokkarissa ei välttämättä pysty säätämään valotusarvoja muuten kuin välillisesti EV:tä muuttamalla. Tai no ehkä myös käyttämällä vaikka pistemittausta ja antamalla kameran mitata valoisuus eri kohdasta, ja kyllähän niitä keinoja voi olla muitakin.

"joo voihan sitä tehdä sutta ja sekundaa"
Voi kai sitäkin, ja voi sutta ja sekundaa tekemättäkin kuvata saman tilanteen erilaisilla valotuksilla.

"Mitään salamaa tai muita valaisimia ei tarvita."
No totta kai, voi vaikka käyttää salamaa tai laittaa sinne hämärään huoneeseen valot päälle ja vielä muutaman lisävalaisimenkin raahata paikalle. Mutta kun tässä yritin keksiä esimerkkiä mahdollisesta EV:n käytöstä, kun siitä kysyttiin.

No, ei kun annahan sitten sinäkin oma tyylinäytteesi EV:n selittämisestä kansantajuisesti! Minulla ei vissiin onnistunut ollenkaan.

okaro kirjoitti:

Miten määrittelet hyvän pokkarin? Esimerkiksi Canon Ixuksia yleisesti pidetään hyvinä pokkareina. Niissä ei ole himmennintä eikä siksi aukon säätöäkään. Himmentimen virkaa tekee kolme aukkoa himmentävä harmaasuodin.

Valotuksen korjausmahdollisuus ei ole mikään leikkiohjelma. Se on olennainen osa toimivaa automaattivalotusta.

Lue lisää

Edellisille

”Miten määrittelet hyvän pokkarin? Esimerkiksi Canon Ixuksia yleisesti pidetään hyvinä pokkareina.”

Älä välitä minun määrittelyistäni itsellesi pokkaria valitessasi, mutta tällä hetkellä minulle hyvän pokkarin kriteerejä ovat:
– mahdollisimman hyvä erotuskyky
– noin 3–5x zoom
– 24mm/35 laajakulma-asento
– valovoimaa vähintään f/2.8
– ns. salamakenkä
– metallinen jalustakierre
– RAW-tallennusformaatti
– kukkarolleni sopiva (nykyisestä maksoin 250€)

Minulle hyviä pokkareita lienee juuri nyt markkinoilla n. 10 eri merkkiä/mallia.

Hyvä pokkari on minulle sellainen joka parhaiten sopii kaikkeen mitä milloinkin yritän kuvata pokkarilla. On oikein jos jollekin Ixus on sopiva pokkari, minulle ei nyt. Luulen, että yleisin pokkarilla kuvauskohteen valintaperuste on minulla se, että haluan nähdä miltä tuo näyttää valokuvassa. Ihan viimeisimmän pokkarikuvani otin kahdesta rakennusnosturista.

”Valotuksen korjausmahdollisuus ei ole mikään leikkiohjelma. Se on olennainen osa toimivaa automaattivalotusta.”
– minulle EV-säädin ei ole ohjelma, se on vain valotusmittarin asteikon säädin/kalibrointi.
Koetappa selittää minulle miten erillisen valotusmittarin EV-korjain on olennainen osa esim pokkarin automaattivalotusta (mun mittari on Gossen DIGISKY?
kts esim
http://www.digitarvike.fi/product_details.php?p=3509

Ihan kaikkien kameroiden automaattiset valotusohjelmat toimivat täsmälleen samoin vaikka EV-korjainta ei käytetä. EV-korjain ei ole ohjelma eikä se muuta missään mitään ohjelmaa.

”No, ei kun annahan sitten sinäkin oma tyylinäytteesi EV:n selittämisestä kansantajuisesti! Minulla ei vissiin onnistunut ollenkaan.”
– tässä minun tyylinäytteeni:
EV-korjaimella siirretään valotusmittarin nollakohtaa, se ei tee mitään muuta. Se on ihan vastaava kuin mittanauhan nollakohdan siirtäminen sopivaan paikkaan

”Himmentimen puute ei tee pokkarista hyvää tai huonoa.”
– eihän se tietenkään sinulle, mutta minulle se tekee. Toivottavasti ymmärrät, että kirjoitan aina vain omia mielipiteitäni jos en erikseen ilmoita lainauksesta. Toisin sanoen en anna sinun (enkä kenenkään muun) päättää mikä on minulle hyvä pokkari.

"leikkiohjelmat" taitavat ed. tekstissä olla näitä valmiita aiheohjelmia, kuten sportti, auringonlasku jne. En näitäkään pidä aivan turhina”
– en minä niitä turhina pidä. Ne ovat monille harrastajille ihan kivoja ja kai tarpeen.

”Hyvä pokkari on vaikea määritellä.”
– tuota ei kai voine yleistää.
On hyvinkin yksinkertaista määritellä mikä on minulle hyvä pokkari. ”Minulle hyvä” on aina ottlut ainoa kriteeri kameraa, myös pokkaria ostaessani. Mkä tässä on vaikeaa?. Et kai kuvittele minun esittävän mikä on sinulle hyvä?

”Se riippuu tarpeesta.”
”Oma tarve” on minulle huono valintaperuste kun mulla tuo tarve muuttuu vähän väliä. Yhtenä päivänä pokkarini on turistireissulla taskussa, tänään kuvasin naapurin auton sisätiloja verhoilun suunnittelijalle, huomenna kukaties kuvailen ruskaa puutarhassa tai lähikuvaa syksyn viimeisestä omenasta puussa.
– tarvitsisin kai kymmenen pokkaria jos valitsisin pokkarit tarpeen mukaan
Kun olen tuollainen kaikenlaisiin kuvattaviin innostuva niin minulle toistaiseksi hyvä pokkari on sellainen jossa on mm. ”täydet käsisäädöt” ja hinta kukkarolleni sopiva. Juuri nyt se sattuu olemaan Samsung EX1. Jos tuosta joskus aika jättää niin saatanpa valita seuraavaksi ”pokkarikseni” taskukokoiseen järkkäriin.

Toivottavasti huomasin kaikki minulle osoitetut kysymykset ja mielipiteet, jos ei niin palaan asiaan.

J©B kirjoitti asiaa kirjoitti:

Himmentimen puute ei tee pokkarista hyvää tai huonoa. Pieni kenno vai tekee sen, että erilaisella tekniikalla pääsee parempaan lopputulokseen kuin suuremmalla kennolla.

"leikkiohjelmat" taitavat ed. tekstissä olla näitä valmiita aiheohjelmia, kuten sportti, auringonlasku jne. En näitäkään pidä aivan turhina, jos niiden säädöt on kerrottu manuaalissa ja niidenkin toimintaa voi vielä muuttaa.
Toisissa kameroissa voi toisissa ei. Toisissa näillä saa vain asetettua kameraan tietyt lähtöarvot ja niitä voi muuttaa tarvittaessa toisissa nämä sulkevat pois mahdollisuuden muuttaa mitään asetusta.

Itsellä näitä "leikkiohjelmia" voi myös tehdä kameraan itse, joka hieman heikosti tarkentavassa pokkarissa on hyvä etu. Niihin saa pukattua vaikka aukon, polttovälin, tarkennusetäisyyden, iso-arvon jne. sisään ja, kun ohjelman käynnistää niin kameraan asettuvat nämä arvot automaattisesti.

Hyvä pokkari on vaikea määritellä. Se riippuu tarpeesta. Omaa tarvetta lähinnä oleva pokkari on se paras.

Lue lisää

Nyt sinä olet kääntänyt asiasi joksikin yleiseksi sodaksi pokkareita vastaan. On selvää, ettei pokkareilla pääse samaan tulokseen kuin suurikennoisilla kameroilla. Ei ole tarkoituskaan. Pokkarin idea on olla helposti kannettava ja edullinen, mutta kuitenkin varsin monipuolinen.

Noissa leikkiohjelmissa tai autotilassa ei yleensä voi korjata valotusta. Niiden koko idea on olla täysin automaattisia. Autotila usein päättelee mitä kuvataan ja toimii sen mukaan.

J©B kirjoitti:

Edellisille

”Miten määrittelet hyvän pokkarin? Esimerkiksi Canon Ixuksia yleisesti pidetään hyvinä pokkareina.”

Älä välitä minun määrittelyistäni itsellesi pokkaria valitessasi, mutta tällä hetkellä minulle hyvän pokkarin kriteerejä ovat:
– mahdollisimman hyvä erotuskyky
– noin 3–5x zoom
– 24mm/35 laajakulma-asento
– valovoimaa vähintään f/2.8
– ns. salamakenkä
– metallinen jalustakierre
– RAW-tallennusformaatti
– kukkarolleni sopiva (nykyisestä maksoin 250€)

Minulle hyviä pokkareita lienee juuri nyt markkinoilla n. 10 eri merkkiä/mallia.

Hyvä pokkari on minulle sellainen joka parhaiten sopii kaikkeen mitä milloinkin yritän kuvata pokkarilla. On oikein jos jollekin Ixus on sopiva pokkari, minulle ei nyt. Luulen, että yleisin pokkarilla kuvauskohteen valintaperuste on minulla se, että haluan nähdä miltä tuo näyttää valokuvassa. Ihan viimeisimmän pokkarikuvani otin kahdesta rakennusnosturista.

”Valotuksen korjausmahdollisuus ei ole mikään leikkiohjelma. Se on olennainen osa toimivaa automaattivalotusta.”
– minulle EV-säädin ei ole ohjelma, se on vain valotusmittarin asteikon säädin/kalibrointi.
Koetappa selittää minulle miten erillisen valotusmittarin EV-korjain on olennainen osa esim pokkarin automaattivalotusta (mun mittari on Gossen DIGISKY?
kts esim
http://www.digitarvike.fi/product_details.php?p=3509

Ihan kaikkien kameroiden automaattiset valotusohjelmat toimivat täsmälleen samoin vaikka EV-korjainta ei käytetä. EV-korjain ei ole ohjelma eikä se muuta missään mitään ohjelmaa.

”No, ei kun annahan sitten sinäkin oma tyylinäytteesi EV:n selittämisestä kansantajuisesti! Minulla ei vissiin onnistunut ollenkaan.”
– tässä minun tyylinäytteeni:
EV-korjaimella siirretään valotusmittarin nollakohtaa, se ei tee mitään muuta. Se on ihan vastaava kuin mittanauhan nollakohdan siirtäminen sopivaan paikkaan

”Himmentimen puute ei tee pokkarista hyvää tai huonoa.”
– eihän se tietenkään sinulle, mutta minulle se tekee. Toivottavasti ymmärrät, että kirjoitan aina vain omia mielipiteitäni jos en erikseen ilmoita lainauksesta. Toisin sanoen en anna sinun (enkä kenenkään muun) päättää mikä on minulle hyvä pokkari.

"leikkiohjelmat" taitavat ed. tekstissä olla näitä valmiita aiheohjelmia, kuten sportti, auringonlasku jne. En näitäkään pidä aivan turhina”
– en minä niitä turhina pidä. Ne ovat monille harrastajille ihan kivoja ja kai tarpeen.

”Hyvä pokkari on vaikea määritellä.”
– tuota ei kai voine yleistää.
On hyvinkin yksinkertaista määritellä mikä on minulle hyvä pokkari. ”Minulle hyvä” on aina ottlut ainoa kriteeri kameraa, myös pokkaria ostaessani. Mkä tässä on vaikeaa?. Et kai kuvittele minun esittävän mikä on sinulle hyvä?

”Se riippuu tarpeesta.”
”Oma tarve” on minulle huono valintaperuste kun mulla tuo tarve muuttuu vähän väliä. Yhtenä päivänä pokkarini on turistireissulla taskussa, tänään kuvasin naapurin auton sisätiloja verhoilun suunnittelijalle, huomenna kukaties kuvailen ruskaa puutarhassa tai lähikuvaa syksyn viimeisestä omenasta puussa.
– tarvitsisin kai kymmenen pokkaria jos valitsisin pokkarit tarpeen mukaan
Kun olen tuollainen kaikenlaisiin kuvattaviin innostuva niin minulle toistaiseksi hyvä pokkari on sellainen jossa on mm. ”täydet käsisäädöt” ja hinta kukkarolleni sopiva. Juuri nyt se sattuu olemaan Samsung EX1. Jos tuosta joskus aika jättää niin saatanpa valita seuraavaksi ”pokkarikseni” taskukokoiseen järkkäriin.

Toivottavasti huomasin kaikki minulle osoitetut kysymykset ja mielipiteet, jos ei niin palaan asiaan.

Lue lisää

Canonin komipaktikameroista yksikään ei täytä listaasi.

G-sarja: polttoväli
S-sarja: salamakenkä
SX50 HS: valovoima
Muut: RAW-tallennus

Tämä listapuutteista ei ole täydellinen.

Mitä outoa siinä on, että työkalu valitaan tarpeen mukaan?

Mitä hyötyä himmentimestä on pokkarissa? Ainoa, jonka mikä keksin on, että liikkuvia kohteita kuvatessa voi säätää aukkoa, jolloin ajan voi pitää pienenä. Ixuksen 3 aukon harmaasuodin pidentää aikaa vastaavasti. Aika kuitenkin pysyy n. luokassa 1/100-1/200 s, mikä riittää normaalitilanteisiin. Diffraktiota ajatellen himmentimestä on lähinnä haittaa.

Himmentimen voi testata vaikka sisäoloissa nostamalla herkkyyden maksimiin, zoomailla pisimmäksi ja kohdistamalla kamera läheltä lamppuun. Jos aukoksi tulee f/8 tms. on kamerassa himmennin. Jos se on f/17 tai sinne päin ei himmennintä ole.

että siitä tuli kirjoitti:

”että siitä tuli liian tumma tai kirkas”
—eikä olekin hassua, että tumma ei voi olla kirkas? Tästä kai kyös seuraa se, että vaalea ei voi olla sumea (bokeh)?

”Kokeilemalla säädön toiminta selviää kyllä aika helposti …
—no ei todellakaan selviä milloinkaan, siksi viisaat kysyvät neuvoa miten se toimii ja miten sitä käytetään.

”Ja kokeilla tosiaan voi, ottaa useamman kuvan ja säätää sen perusteella että valoisuus näyttää sopivalta …
—höpön höpö. Ei valotuksen kokeiluun EV-korjainta tarvita se tehdään kameran valotusarvoja säätämällä

Ja se sopivahan on ihan kuvaajan päätettävissä oleva asia, ei ole välttämättä mitään oikeaa muuta kuin se, mitä kuvallaan haluaa näyttää.
—joo voihan sitä tehdä sutta ja sekundaa (mitä haluaa) jos kuvaa vain itselleen muista piittaamatta

Haluaako näyttää hämärän oikeasti hämäränä, niin kuin se näyttää silmällä katsottuna, vai haluaako sinne lisää valoa jne.
—että sillälailla, jos on hämärää ja haluaa lisää valoa niin asia hoituu EV-korjaimella. Mitään salamaa tai muita valaisimia ei tarvita.
Kyllä on kivaa kun kaikki on hauskaa mikä pyörii :)

Lue lisää

"että sillälailla, jos on hämärää ja haluaa lisää valoa niin asia hoituu EV-korjaimella. Mitään salamaa tai muita valaisimia ei tarvita."
Tähän vielä sen verran, että kyllähän tuo Ixuksen pirulainen ainakin laittaa salamaakin päälle ja pois EV-säädön mukaan, kun salama on automaattiasennossa. Kokeilemalla selvisi. Omalta osaltani päätän nyt EV-asioiden puimisen täältä tähän.

okaro kirjoitti:

Canonin komipaktikameroista yksikään ei täytä listaasi.

G-sarja: polttoväli
S-sarja: salamakenkä
SX50 HS: valovoima
Muut: RAW-tallennus

Tämä listapuutteista ei ole täydellinen.

Mitä outoa siinä on, että työkalu valitaan tarpeen mukaan?

Mitä hyötyä himmentimestä on pokkarissa? Ainoa, jonka mikä keksin on, että liikkuvia kohteita kuvatessa voi säätää aukkoa, jolloin ajan voi pitää pienenä. Ixuksen 3 aukon harmaasuodin pidentää aikaa vastaavasti. Aika kuitenkin pysyy n. luokassa 1/100-1/200 s, mikä riittää normaalitilanteisiin. Diffraktiota ajatellen himmentimestä on lähinnä haittaa.

Himmentimen voi testata vaikka sisäoloissa nostamalla herkkyyden maksimiin, zoomailla pisimmäksi ja kohdistamalla kamera läheltä lamppuun. Jos aukoksi tulee f/8 tms. on kamerassa himmennin. Jos se on f/17 tai sinne päin ei himmennintä ole.

Lue lisää

Canonin komipaktikameroista yksikään ei täytä listaasi.
– ehkä ei haittaako se sinun kameravalintaasi. Listassa olivain minun kriteerejäni – huomasit varmaan, että esim optinen etsin puuttuu joukosta.

Mitä outoa siinä on, että työkalu valitaan tarpeen mukaan?
– ei kai siinä mitää outoa.
Minulla vaan ei budjetti salli sellaista repertuaaria (ehkä 10 pokkaria), joudun pärjäämään yhdellä uudella ja yhdellä vanhalla. Jos budjettini sallisi niin ostoslistalla olisi kai mm. Sonyn DSC-RX1(kenno), Canon G15 (etsin), Leican D-Lux 6 (laatu), Leica V-Lux 40 (zoom), Fuji X-E1 jne, sekä taskujärkkäriksi Sony NEX-5. Työkaluiksi tarpeen mukaan.

vrt
Mitä outoa siinä on, että objektiivi valitaan tarpeen mukaan?
– minusta valinnalla maksimoidaan kuvanlaatu, mutta toisilla kriteereillä kuvataan kaikki ns. kittizoomilla tai laaja-alaisella ”superzoomilla” eikä vaihdeta objektiivia tarpeen mukaan. Kumpikin on tietysti täysin oikea valinta jos niin haluaa ja lopputulos on haluttu.

Mitä hyötyä himmentimestä on pokkarissa?
– kysymyksestäsi päätellen ei sinulle mitään hyötyä.
Minulle se antaa mm:

– mahdollisuuden säätää terävyysaluetta isoilla aukoilla
– mahdollisuuden käyttää pienintä aukkoa lähikuvauksessa, että syväterävyysaluetta on riittävästi
– mahdollisuuden kuvata salamalla kaikilla valotusajoilla 1/2000 asti, myös erillisellä salamalaitteella (Metz 45)
– mahdollisuuden saada tausta tummaksi (mustaksi) salamakuvauksessa (päivälläkin)
– käyttää tarvittaessa aukkoa (f/4) jolla kameran objektiivin piirtokyky on parmaimillaan
– välttää difraktiota pienillä aukoilla, kohteen niin vaatiessa
jne.

”Himmentimen voi testata …
– evvk kun saman tiedon voi lukea kameran teknisistä tiedoista. Tuollainen testailu voi olla sinulle ihan kivaa, mutta ei mulle. Olemme kovin erilaisia — kai onneksi?

J©B kirjoitti:

Canonin komipaktikameroista yksikään ei täytä listaasi.
– ehkä ei haittaako se sinun kameravalintaasi. Listassa olivain minun kriteerejäni – huomasit varmaan, että esim optinen etsin puuttuu joukosta.

Mitä outoa siinä on, että työkalu valitaan tarpeen mukaan?
– ei kai siinä mitää outoa.
Minulla vaan ei budjetti salli sellaista repertuaaria (ehkä 10 pokkaria), joudun pärjäämään yhdellä uudella ja yhdellä vanhalla. Jos budjettini sallisi niin ostoslistalla olisi kai mm. Sonyn DSC-RX1(kenno), Canon G15 (etsin), Leican D-Lux 6 (laatu), Leica V-Lux 40 (zoom), Fuji X-E1 jne, sekä taskujärkkäriksi Sony NEX-5. Työkaluiksi tarpeen mukaan.

vrt
Mitä outoa siinä on, että objektiivi valitaan tarpeen mukaan?
– minusta valinnalla maksimoidaan kuvanlaatu, mutta toisilla kriteereillä kuvataan kaikki ns. kittizoomilla tai laaja-alaisella ”superzoomilla” eikä vaihdeta objektiivia tarpeen mukaan. Kumpikin on tietysti täysin oikea valinta jos niin haluaa ja lopputulos on haluttu.

Mitä hyötyä himmentimestä on pokkarissa?
– kysymyksestäsi päätellen ei sinulle mitään hyötyä.
Minulle se antaa mm:

– mahdollisuuden säätää terävyysaluetta isoilla aukoilla
– mahdollisuuden käyttää pienintä aukkoa lähikuvauksessa, että syväterävyysaluetta on riittävästi
– mahdollisuuden kuvata salamalla kaikilla valotusajoilla 1/2000 asti, myös erillisellä salamalaitteella (Metz 45)
– mahdollisuuden saada tausta tummaksi (mustaksi) salamakuvauksessa (päivälläkin)
– käyttää tarvittaessa aukkoa (f/4) jolla kameran objektiivin piirtokyky on parmaimillaan
– välttää difraktiota pienillä aukoilla, kohteen niin vaatiessa
jne.

”Himmentimen voi testata …
– evvk kun saman tiedon voi lukea kameran teknisistä tiedoista. Tuollainen testailu voi olla sinulle ihan kivaa, mutta ei mulle. Olemme kovin erilaisia — kai onneksi?

Lue lisää

oops
Unohtui äskeisestä ”mitä hyötyä …”-kohdasta, että useimmin taidan hyödyntää käsisäätöä panoraama-kuvissa. En saa niistä mieleisiäni jos valotus vaihtelee kuvien välillä.

”itseasiassa, bokeh kuvaa vain sitä miten epätarkkana olevat alueet toistuvat.
ei siis mitenkään ota kantaa valon määrään kuvassa tai siellä epäterävällä alueella.”

Tuo on varmaan sinulle ainoa oikea määritelmä kuvassa esiintyvälle sumeudelle. Minulle tuosta herää kysymys mitä sana bokeh kuvaa silloin jos kuvassa ei ole epätarkkana olevi alueita?

Osaatko selittää myös sanat: kirkkaus, valoisuus, luminanssi (esim lyhenteessä HSL), value (esim lyhenteessä HSV), clarity ja lumiositeetti?

”ei siis mitenkään ota kantaa valon määrään kuvassa tai siellä epäterävällä alueella.”
Ihanko totta, esiintyykö bokeh siis myös kuvan mustissa kohdissa?

Tätä osasinkin jo odottaa.
Miten se bikeh esiintyy mustassa?

Tuolla toisaalla kerrotaan mustasta infosta taidekuvissa.
Onko mustissa taidekuvissa musta bokeh?
”ei siis mitenkään ota kantaa valon määrään kuvassa tai siellä epäterävällä alueella.”

Eikös se ole kovasti rumaa semmoinen. Kamera pyrkii iltasella muutenkin ylivalottamaan, jolloin ihan päivänvalolta näyttää. Tunnelmallisuuden tähden olisin valmis ottamaan eevee miinusta aina iltasella.

evvkk kirjoitti:

Eikös se ole kovasti rumaa semmoinen. Kamera pyrkii iltasella muutenkin ylivalottamaan, jolloin ihan päivänvalolta näyttää. Tunnelmallisuuden tähden olisin valmis ottamaan eevee miinusta aina iltasella.

Lue lisää

Riippuu täysin kamerasta ja tilanteesta, miten pitää korjata. Kykykameroissa on sen verran tekolälyäm ettei niiden toimintaa aina voi ennustaa. Toki asiaan vaikuttaa moni asia, mm. käytettävä monitori ja sen säädöt.

evvkk kirjoitti:

Eikös se ole kovasti rumaa semmoinen. Kamera pyrkii iltasella muutenkin ylivalottamaan, jolloin ihan päivänvalolta näyttää. Tunnelmallisuuden tähden olisin valmis ottamaan eevee miinusta aina iltasella.

Lue lisää

Ja höpöhöpö, ei se miltään päivänvalolta näytä. Tarkoitus on nimenomaan se että saisi edes jotain siihen kuvaan ettei näytä kokomustalta se kuva eikä missään tapauksessa miinusta.