Liberalismin tiedepoliittinen ohjelma

Yrityselämässä (oikeaa työtä) hyvät arvosanat ei tarkoita että menestyisi töissä. Päin vastoin, keskinkertaisia arvosanoja saaneet ovat rikkaimpia:

Julkisella puolella asia on tietysti toisinpäin, koska sielä ei edellytetä osaamista.

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2012/06/1567359/opinnoissaan-keskinkertaisesti-menestyneet-miehet-parjaavat-tyoelamassa












Opinnoissaan keskinkertaisesti menestyneet miehet pärjäävät työelämässä

Parhaiten työmarkkinoilla pärjäävät opinnoistaan keskinkertaisesti menestyneet miehet, jotka ovat tehneet paljon töitä jo opiskellessaan, käy ilmi työ- ja elinkeinoministeriön uudesta tutkimuksesta.



http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2010/01/1030760












Moni tohtori päätyy hanttihommiin tai kortistoon

Taloustaantumassa edes tohtorinhattu ei takaa varmaa työpaikkaa.

Turun Sanomien mukaan vain kolmasosa tohtoriksi väitelleistä saa koulutustaan vastaavaa työtä. Suurin osa tuoreista tohtoreista päätyy kuitenkin hanttihommiin tai jopa työttömäksi.

Vuonna 2008 Suomessa valmistui noin 1 500 uutta tohtoria, mikä on kaksinkertainen määrä vuoteen 1993 verrattuna.


http://www.uusisuomi.fi/raha/100949-alyton-ilmio-suomessa-jo-15-vuotta-”ekonomit-taksikuskeina”












Korkeasti koulutettuja edustavan Akavan jäsenillä on tällä hetkellä historiallisen surkea työllisyystilanne.

- Työttömyys ei ole koskaan ollut näin suurta, ja se on vielä kaiken lisäksi kasvussa. Tämä on suuri tragedia yksilön ja yhteiskunnan tasolla, Viljanen sanoo vakavana.

Huonoin tilanne on insinööreillä, tradenomeilla ja taidealan opiskelijoilla. Vain puolet aloituspaikoista johtaa valmistumiseen. Silti tilanne on se, että läheskään kaikki eivät saa sitä työtä, johon lähtevät kouluttautumaan.

- Taksikuskeina on ekonomeja, Viljanen kiteyttää Suomen ison ongelman.

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2010/12/1240882/herlin-pistaisi-yliopistot-nippuun













Yliopistoväki saa taas tutista maakunnissa, sillä Suomen tärkein vientiala teknologiateollisuus karsisi kovalla kädellä korkeakouluhallintoa.

Teknologiateollisuus laskee, että Suomessa pitäisi hallinnollisesti olla korkeintaan 6-8 yliopistoa ja 12-14 ammattikorkeakoulua. Nyt niitä on lähes kaksi kertaa enemmän.

Harjoitus ei jäisi pelkästään hallinnolliseksi tiivistämiseksi, vaan erittäin todennäköisesti joitakin yksiköitä pitäisi lakkauttaa. Herlin ei ota kantaa, mikä on teknologiateollisuuden lakkautuslista.


xxxxxxxxxx

Tohtorien koulutus on hyödytöntä nippelitiedon ulkoa-pänttäämistä. Irtisanomalla yliopistojen professorit säästämme rahaa oikealle tieteelle jota yksityiset yliopistot tuottavat.

kansalaispalkka työttömien etu


Share on facebookShare on bloggerShare on googleShare on printMore Sharing Services0
Kansalaispalkka tarkoittaa sellaista sosiaaliturva järjestelmää, jossa sosiaalivirkalijat (TYP, KELA, TE, soskut) irtosanotaan. Mutta työttömät, ja kaikki muutkin saavat 650 eur/kk käteen (ei erillistä asumistukea tai lapsilisiä). Kun siirrymme kansalaispalkkaan, työttömät ja vuokratyöläiset saavat lisäksi myös 28.000 euroa kertasummana joka takavarikoidaan virkailijoiden eläkekassoista ja työttömyyskassoista.

Kanslaispalkassa kymmeniä tuhansia/satojatuhansia virkailijoita irtisanotaan viroistaan ja virastoja lakkautetaan (KELA, TYP, TE jne). Kansalaispalkka on hyvä juttu työttömille, mutta huono juttu ahneille virkalijoille jotka tipahtavat työttömien alapuolelle

Virkalijoiden eläkkeet ja ansiosidonnaiset kuuluvat työttömille! Ne takavarikoidaan. Eli eläkekassojen varat ja työttömyyskassojen varat tulee takavarikoida ja jakaa työttömille, vuokratyöläisille ja orjatyöläisille

Virkalijoiden eläkekassojen rahat on takavarikoitava ja jaettava työttömille. Virkalijoilta tulee ottaa ansiosidonnaiset ja eläkkeet pois ja jakaa rahat työttömille/vuokratyöläisille

Virastot (TYP, KELA, Soskut, TE-keskukset, opintotukitst) tulee lakkauttaa ja virkalijijat on irtisanottava. Kansalaispalkka takaa työttömille samat tulot kuin nyt, mutta virkalija ei pääse vetämään välistä

Sairaalat/TK't tulee yksityistää ja TEHY lakkauttaa .

kansalaispalkan maksaa verovirasto suomen kansalaisille jotka asuvat suomessa
- verovirasto maksaa myös kansalaispalkan pitkäaikaisen oleskeluluvan saaneille pysyvästi suomessa asuville maahanmuuttajille

TYP, KELA, opintotuki-tst, TE-tst, sosiaali-tst, jne lakkautetaan ja virkalijat irtisanotaan

Sairaalat ja terveyskeskukset yksityistetään

Opettajien palkkoja leikataan 60%

Huomaa että virkalijoiden eläkekassojen varat takavarikoidaan ja varat jaetaan työttömille, vuokratyöläsille ja orjatyöläisille

samoin myös työttömyyskassojen varat

ay-demarit potkitaan pois tehtaista. Eläkekassojen varat ja työttömyys kassojen varat takavarikoidaan ja jaetaan työttömille. Työttömät saavat 28000 euroa, ja sen jälkeen kansalaispalkkaa


http://keskustelu.suomi24.fi/node/8097902

"Liberalistien edusta
29.10.2012 06:44"

Johtuuko liberalismi unettomuusongelmista, vai ovatko ne liberalismin seuraus?

http://henriheikkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/123319-aatteiden-valkopesu

Toinen, populistisempi esimerkki taas menee täysin metsään. ”Jos perheen lapsella on leukemia, eivätkä rahat riitä hoitoon, eivät he ole vapaita päättämään saako lapsi hoitoa vai ei”.

Tällä ei ole mitään tekemistä vapauden kanssa. Vapaus tarkoittaa ulkoisen, välittömän pakon tai esteen poissaoloa, ei muuta. Se, että ihmistä ei kielletä ostamasta hoitoa, on vapautta. Sairaan lapsen maksuttoman hoidon kohdalla kyseessä on mahdollisuus, eikä sen takaamiseen tarvita valtiota. Minä ainakin raotan kukkaron nyörejäni auttaakseni muita, ja varmasti useampikin tekisi niin jos valtio ei olisi sosialisoinut kaikkea hyväntekeväisyyttä. Tällaisia mahdollisuuksia kuka tahansa meistä suo mielellään apua tarvitseville.

Johdonmukaisimmistakaan liberaaleista moni ei kyseenalaista ihmisten subjektiivista oikeutta saada ainakin välttämättömät elämisen edellytykset. Johdonmukainen liberaali ei kuitenkaan väitä sitä vapaudeksi, eikä vaadi valtiota apuun.

Vaikka verovaroin järjestetyt etuudet olisivat kuinka sympaattisia ja toimintamahdollisuudet kuinka hulvattomia, ne eivät ole vapauksia. Se nyt vain kerta kaikkiaan on aivan asiaankuulumaton käsite. "Positiivinen vapaus" on epätermi, joka mahdollistaa liberaalina poseeraamisen samalla, kun vaatii uusia ja taas uusia tulonsiirtoja ja palveluita itselleen muiden kustannuksella.

http://mattil.puheenvuoro.uusisuomi.fi/125049-heikki-patomaki-sosialistisen-monopolin-asialla-vapautta-vastaan

Yliopistojen ja tieteen dogmaattisuus on todellinen ongelma. Yliopistoissa ja tieteessä Heikki Patomäenkin kannattamaa sosiaalidemokratiaa pidetään ainoana mahdollisena sivistyneenä politiikkana ja sen kritiikkiä sivistymättömänä uusliberalismina ja kapitalistien kätyriytenä, josta ei voi sanoa hyvää sanaa menettämättä mainettaan edistyksellisenä ja humaanina tieteenharjoittajana ja tulematta leimatuksi tieteellisen sosialismin vastaiseksi ideologiksi. Ilmastopolitiikka ja -tiede on myös vahvasti politisoitu: siinä hyväksytään tavallisesti vain yksi totuus ja toisinajattelijat leimataan denialisteiksi ja ison öljybisneksen kätyreiksi. Ekososialistinen poliittinen eliitti omistaa ja rahoittaa yliopistot pääosin ja saa vastineeksi politiikkaansa tukevaa propagandaa, joka on puettu tieteelliseen asuun. Myös Margaret Thatcher rahoitti ilmaston tutkimusta, joka sopivasti leimasi hiilidioksidin saatanalliseksi kaasuksi, kun hänellä oli ongelmia hiilikaivostyöläisten kanssa. Heikin ratkaisu siihen on monopolisoida kaikki yliopistot saman sosialistisen poliittisen eliitin hallintaan eli valtion omistukseen ja rahoitukseen. Minusta se on huono ratkaisu: parempi ratkaisu olisi yksityistää yliopistot ja niiden rahoitus, jolloin moniarvoisuus toteutuisi monenlaisen omistus- ja rahoituspohjan kautta.

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/56500-3800-eukk-liian-hyva-palkka-olli-immonen-suojatyopaikkoja


Olli Immonen leikkaisi virkamiesten palkkoja. Arkistokuva.


Kansanedustaja Olli Immonen (ps.) haluaa leikata julkisen sektorin palkkoja. Immosen mielestä virkamiesten palkat ovat liian korkeita.

- Pääministeri Jyrki Katainen toi esille näkemyksen, jonka mukaan rahat eivät riitä hyvinvointivaltioon. Tämä on totta, mutta tulee kuitenkin ymmärtää, että rahat voisivat riittää paremmin, mikäli julkisen sektorin toiminta olisi tehokkaammin organisoitua. Rahat eivät riitä siihen, että pidämme verorahoin yllä hyvinvoinnin ympärille kehitettyjä kallispalkkaisten virkamiesten suojatyöpaikkoja, Immonen kirjoittaa Puheenvuoro-blogissaan.

Immosen mielestä maahanmuuton edellyttämän kotouttamisen ja kaksikielisyyden aiheuttaman byrokratian takia verorahotteisten virkojen määrä on paisunut liikaa. Immosen mielestä Suomen julkinen sektori tulisi karsia 2000-luvun tasolle, jotta Suomen taloustilanne saataisiin kuntoon.

- Julkisella sektorilla työskentelee 27 prosenttia Suomen työvoimasta: kuntien palveluksessa 500 000 ja valtiolla 150 000 henkeä. Voidaan yksinkertaistetusti ajatella, että julkisella sektorilla työskentelee tasan niin monta ylimääräistä henkilöä kuin valtion ja kuntien budjetit ovat euromääräisesti alijäämäisiä. Huomiota tulee kiinnittää henkilöstömäärän lisäksi kuitenkin erityisesti kallispalkkaisten ylempien virkamiesten määrän kasvuun valtion tehtävissä. Heidän määränsä on noussut peräti 60 prosentilla vuoden 2000 jälkeen. Missä näkyy tulos? Immonen kysyy.

Immosen mukaan julkisella sektorilla työskentelevien palkat ovat nousseet talouskasvua ja inflaatiota nopeammin. Immonen viittaa tilastotietoihin, joiden mukaan valtiolla työskentelevien miesten keskiansio on noussut noin 3800 euroon kuussa. Naiset tienaavat valtion palveluksessa keskimäärin 3200–3300 euroa kuussa. Yksityisellä puolella miesten keskiansio on noin 3500 euroa kuussa ja naisten noin 2900 euora kuussa. Tilastokeskuksen tarkempi palkkataulukko täällä.

- Mielestäni Suomelle ei yksinkertaisesti jää muuta vaihtoehtoa kuin karsia virkamiesten määrää sekä leikata asteittain heidän palkkojaan ja jäädyttää ne kestävälle tasolle, Immonen kirjoittaa blogissaan.

http://www.talouselama.fi/uutiset/apurahat palavat taivaan tuuliin yle suuri osa tutkimuksista ei saa selville mitaan/a2188936

Suomessa tehdään huomattavan paljon nollatutkimuksia, eli tutkimuksia, joiden tuloksilla ei ole arvoa, kertoo Yle.

Helsingin yliopiston käytännöllisen filosofian professori Timo Airaksinen arvioi, että esimerkiksi yhteiskunnallisesta tutkimuksesta puolet on sellaista, joka ei kestä tarkempaa tieteellistä tarkastelua.

Airaksisen mukaan tutkimuksia tehdään paljon pelkästään apurahojen takia.

"Muun muassa lääketieteellisessä tutkimuksessa mikrobiologiassa on tutkimuksia, joissa tuloksia on saatu yhdessä laboratoriossa, mutta kokeet eivät ole olleet toistettavissa toisessa laboratoriossa. Tällaisilla kokeilla ja tutkimuksilla on kuitenkin käyttöä apuraha-anomuksissa. Tiede on teollisuutta, joka toimii omalakisesti, eikä se välttämättä ole enää totuus ja informaatiohakuista kovinkaan selkeästi", hän sanoo.

http://petruspennanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/160927-voiko-hyvinvointivaltio-perustua-vapauteen

Esimerkiksi kansalaispalkka on valtiojohtoinen järjestely, joka voi toimia yksityistä hyväntekeväisyyttä tehokkaammin. Automaattisesti kaikille maksettava kuukausitulo on huomattavasti edullisempi järjestää kuin satojen kuntien tai yksityisten säätiöiden hakemuspohjainen sosiaaliturva. Se lisää kansalaisten käytännön hyvinvointia ja vapautta siirtäen resursseja eloonjäämiskamppailusta yhteiskunnan kehittämiseen.