Jos väitetään, että Suomen armeija romahti Kannaksella, niin minkälaisen Suomen armeijan normaalisuorituksen olisi pitänyt olla kyseisenlaisessa tilanteessa, jotta hyökkäyksen suunnittelijan ei olisi tarvinnut tuntea tehteensä pahaa virhearviota ja hyökkäyksen ylimitoitusta.
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Suomalaisjoukot olivat kaksi ja puoli vuotta maanneet ja korsun kattoon syljeskelleet, siinä syy miksi puolustus romahti.
Romahtiko hyökkääjä? Sitäkö tarkoitat?
Vastailetko itsellesi. Surkeaa. Jopa sinulta.
Siitä miksi sterilisaatio on joissakin tapauksissa välttämätöntä.
Olet natsi
romahtaneet, joskin joutuivat ylivoiman edessä vetäytymään.
Torjuntavoittohan siinä saatiin.
Mikäli Kannaksella olisi ollut pari divisioonaa enemmän joukkoja ja hieman pontevammat armeijakuntien komentajat, niin vetäytyminen olisi ehkä ollut hallitumpaa.
Lopputulos ei olisi muuttunut.
Olisi raja saattanut vähän siirtyä idemmäs.. toisaalta suurin vaikutus olisi ehkä sittenkin ollut siihen, että Itä- ja Länsi-saksojen raja olisi siirtynyt idemmäs, kun Suomen tapellessa neukkuja vastaan vähän kovempaa, olisi heillä ollut vähemmän paukkuja kilpajuoksuun kohti Berliiniä.
Suomen panos ei missään vaiheessa ollut ratkaiseva. Pystyimme vain säästymään ehdottomalta antautumiselta Saksan hävitessä.
En mistään "ratkaisevasta" puhukaan, mutta onhan se nyt selvä, että jos NL olisi joutunut pitämään Suomea vastaan vaikka 500 000 miestä 2-4 viikkoa pidempään, niin olisi se jotenkin näkynyt muualla. Ei tietenkään niin, etteikö Saksa olisi joka tapauksessa hävinnyt, mutta sen verran, että NL:n ja länsivaltojen armeijoiden kohtaamispaikka olisi voinut olla eri kuin nyt oli. Ei eroa varmasti tuhansia kilometrejä olisi tullut, mutta joitain kymmeniä tai ehkä jopa satoja.
ei joutunut.
NL:n ja lännen joukkojen miehitysalueet oli sovittu aika päiviä etukäteen. Ei se riippunut sotatoimista, kaikkien vähiten Suomen tapahtumista.
Juuri näin. Avajaa suututtaa ettei kommari ääliöt saaneet näivetettyä ja tuhottua Suomea. Avaajan heimoveljet olisivat sitten 90-luvulla ilmeisesti korjanneet mitä oli jäljellä talteen. Totta, totta. Suurvaltaa vastaan ei pienet pärjää.
Niin näköjään oli sopimus tehtynä. Tosin Lännen kenraalit pohtivat vielä pitkään, että pitääkö tuosta sopimuksesta kiinni vai ei? Päättivät sitten lopulta pitää. Tuskin tähän päätökseen olisi tosiaan Suomen tapahtumat vaikuttaneet, vaikka mistäpä sitä 100-varmaksi tietää.
Kyllä olet surkein trolli mitä palstalla on vuosiin nähty. Oikein vielä nimimerkinkin menit tekemään ja typerän sellaisen.
Itse se trolli olet. Kirjoita asiasta, äläkä nimimerkistä. Kuulunet erään trollaajan tukiryhmään. Trollaajalla on useita samansisältöisiä aloituksia.
Tämmöstä väitettä.
Ei ole oikeastaan koskaan esitetty, suomalaiset yällätettiin ja tästä syystä puna-armeija heitti suomen armeijan ulos asemistaan.
Kyse ei ole romahtamisesta, vaan pikemminkin uinahtamisesta, koska ei varauduttu hyökkäykseen, vaikka siihen oli vahvoja viitteitä.
Sekasortoon joutuneet yhtymät vetätyi ilman suunnitelmaa taaksepäin, paikalle siirrettiin niin nopeasti kuin kyettiin lisää joukkoja ja vetäytyvien joukkojen oma vastarinta alkoi hiljalleen tiivistyä.
Kuuterselässä taisteluissa oli jo toinen meininki, mutta käsky tuli vetäytyä Tali-Ihantala linjalle, koska panssarirymentti ei ollut vielä paikalla, eikä rintamasta vastaava kenraali ottanut riskiä taistelun häviämisestä, se halusi myös panssariprikaatin paikalle ja varmistaa taistelun voiton sen avulla.
Kuuterselän ongelma oli myös se, että sinne oli vain yksi huoltoreitti, jos vihollinen olisi saanut sen katkaistua, niin joukot olisi menetty.
Hyökkäys sinänsä ei yllättänyt, vaan sen voima. Se johti nopeaan murtoon painopistesuunnassa. Siihen ei oltu varauduttu.
Ei Kuuterselkäkään ihan noin mennyt. Laatikainen nimenomaan halusi käyttää vain puolta PsD:sta.
Panssarirykmenttiä ei ollut olemassakaan. Parilla auttamatta vanhentuneella vaunupataljoonalla ei Kuuterselkää olisi hoidettu.
Vetäytyminen VKT-asemaan käskettiin vasta 17.6.
Suomella oli muistaakseni noin 2000 panssarivaunua kaikenkaikkiaan, pääosa eli yli 80 %:tia kunnostettuja sotkia, eli kyllä sillä merkitystä oli, osa oli tienekin vanhentuneita eikä kaikki olleet panssariprikaatissa, mutta ei pidä vähätellä sen merkitystä.
Ainakin Enhroot sanoi yhdessä dokumentissa joka oli tehty, että hän olisi halunnut taistella jo Kuuterselässä, mutta kenraali antoi vetätymiskäskyn Tali-Ihanta linjalle.noista edellä mainituista syistä.
Suomella oli noin 100 erilaista panssarivaunua, pääosa romuluokkaa. Sotkia taisi olla puoli tusinaa.
Aadolf Ehrnroothilla ei ollut mitään tekemistä Kuuterselässä. Hän oli silloin jo Siiranmäessä.
VKT-asemaan siirryttiin 18.6. alkaen Mannerheimin käskyllä.
Talin-Ihnatalkan linjalle vetäydyttiin Talin alueenja Portinhoikan menetyksen jälkeen kesäkuun loppupäivinä Oeschin ja Laatikaisen käskyistä..
Koeta perehtyä tapahtumiin,äläkä höpise tyhjiä.
No, en ala väitteleen, mutta ite kaveri kyllä sanoi teeveessä, että olisi halunnut taistella jo Kuuterselässä, mutta kenraali käski perääntyä.
koska Aatun joukot ( JR7/2.D) eivät lainkaan olleet Kuuterselässä. Siellä oli 3, Divisioona ja PsD. On turha inttää, kun ei ole perillä asioista.
Hyökkäyksen voimakkuus huomioon ottaen oli syytäkin vetäytyä. Heikosti liikuntakykyiselle armeijalle onnistunut vetäytyminen on melkoinen suoritus. Vetäytyminenhän melkein aina päättyi katastrofiin, jos vetäytyneitä joukkoja ei pystytty korvaamaan uusilla joukoilla. Nyt vetäytymisen jälkeen pystyttiin pysäyttämään hyökkäys. Ei se sellainen ole romahtamista.
Mikä ihmeen torjuntavoitto!?
Yrititkö kenties sanoa: HÄVIÖ! Silleen hienovaraisesti.
Ja mitä kunniakasta sellaisessa oikeen on, että vetäytyjät ammutaan omien (sukulaissuhteilla ylennettyjen) upseerien toimesta, kun vastassa on niin kammottava ylivoima.
jotenkin pysyä totuuden laidassa, vaikka edes heikosti.
Kun vihollisen tavoitteena on armeijan tuhoaminen ja antautuminen ja se estetään, niin silloin saadaan TORJUNTAVOITTO.
Mutta SA:han hajotettiin, aseet kiellettiin ja antautuminenkin tapahtui. Lisäksi vielä suurrehkot alueluovutukset ja sotakorvaukset. Joten sanoin täysin oikein.
Turpiin tuli kunnolla. Eli H-Ä-V-I-Ö!
Osaat varmaan lukea ja koeta sinä hyväksyä TOTUUS!
Vihollisen tavoite miehittää Suomi ja tuhota Suomen armeija epäonnistui täysin. Suomen TORJUNTAVOITTO on hyväksyttävä tulkinta.
Mitäs sinä siellä oikein selität?
Suomihan teki rauhan Neuvostoliiton kanssa sen jälkeen, kun Neuvostoliitto voitti talvisodan. Tämän jälkeen Suomi hyökkäsi Neuvostoliittoon ja tunkeutuen syvälle NL:n alueelle, myös vanhan rajan ulkopuolelle. Neuvostoliitto voitti lopulta pitkittyneen sodan tuhottuaan ensin saksalaiset miehittäjät ja suomalaiset ajettiin sen jälkeen takaisin rajan tällepuolen.
Suomihan tässä sodassa oli se hyökkääjä, eli sodan aloittaja. Tottakai Neuvostoliittokin saa puolustaa itseään, aivan kuten Suomi puolustautui talvisodassa. Sen sijaan NL ei yrittänyt tuhota Suomen armeijaa, vaan kyllähän se vaan oli Suomi, jonka armeija yritti tuhota sen Neuvostoliiton armeijan.
Eli lopputulos oli HÄVIÖ! ja vieläpä varsinainen rökäletappio.
"Neuvostoliitto voitti lopulta pitkittyneen sodan tuhottuaan ensin saksalaiset miehittäjät ja suomalaiset ajettiin sen jälkeen takaisin rajan tällepuolen."
Suomalaisia ei ajettu Kannajksella rajan tällepuolen, vaan he jäivät siitä vielä kauas torjuttuaan hyökkäykset,
"Sen sijaan NL ei yrittänyt tuhota Suomen armeijaa, vaan kyllähän se vaan oli Suomi, jonka armeija yritti tuhota sen Neuvostoliiton armeijan."
Leningradin ja Karjalan rintamien tehtävänä oli nimenomaan tuhota Suomen armeija ja saada maa sotilallisesti ja polittisesti antautumaan. Sitä tehosti vaatimus ehdottomasta antautumisesta 23.6.44.
"Mutta SA:han hajotettiin, aseet kiellettiin ja antautuminenkin tapahtui."
Ei todellakaan. Valehteletko tyhmyyttäsi vai tarkoituksella?
Tietysti sota hävitiin. Ei se ole epäselvää kenellekään. Mukaan lähdettiin Saksan voittoon uskoen ja Saksa hävisi.
Ja sodat aloitti NL, vaikka et näy sitäkään tietävän.
suomalasisjoukuet