Selvityksissä on tuotu toistuvasti esiin, että syrjäytyminen on erityisesti nuoria miehiä koskettava ongelma. Ajattelin kiinnittää julkisessa keskustelussa todennäköisesti täysin huomiotta jääneeseen seikkaan, jolla saattaa olla vaikutuksensa syrjäytymiskehityksessä.
Suomessa syntyy joka vuosi huomattavasti enemmän poika- kuin tyttölapsia. Seuraavassa esitän miesten lukumääräisen ja prosentuaalisen eron verrattuna naisiin vuosina 1982-2011 syntyneissä ikäluokissa (Lähde: Tilastokeskus):
1982 1904 (5,93 %)
1983 1496 (4,58 %)
1984 1384 (4,35 %)
1985 1228 (3,99 %)
1986 1438 (4,86 %)
1987 1435 (4,92 %)
1988 1430 (4,62 %)
1989 1456 (4,70 %)
1990 1529 (4,78 %)
1991 1127 (3,51 %)
1992 1563 (4,80 %)
1993 1176 (3,70 %)
1994 1129 (3,52 %)
1995 1353 (4,38 %)
1996 1561 (5,28 %)
1997 959 (3,29 %)
1998 1158 (4,14 %)
1999 1226 (4,35 %)
2000 1758 (6,39 %)
2001 1213 (4,41 %)
2002 1571 (5,82 %)
2003 1048 (3,77 %)
2004 1610 (5,73 %)
2005 1055 (3,72 %)
2006 1170 (4,06 %)
2007 1543 (5,40 %)
2008 1300 (4,47 %)
2009 1160 (3,91 %)
2010 1638 (5,52 %)
2011 1131 (3,84 %)
Yhteensä 40749 (4,55 %)
Voidaan siis karkeasti sanoa, että tuhannesta kahteen tuhanteen miestä kustakin ikäluokasta on tuomittu jäämään ilman kumppania jo ennen syntymäänsä. Alle 30-vuotiaiden ikäluokissa heitä on yhteensä vajaat 41 000.
En ala tässä enempiä spekuloimaan, mutta jokainen voi itse arvioida, millaisia psykologisia vaikutuksia tällä on ja vetää omat johtopäätöksensä siitä, miksi syrjäytyneet ovat nimenomaan nuoria miehiä, eivätkä naisia.
Suomessa syntyy joka vuosi huomattavasti enemmän poika- kuin tyttölapsia. Seuraavassa esitän miesten lukumääräisen ja prosentuaalisen eron verrattuna naisiin vuosina 1982-2011 syntyneissä ikäluokissa (Lähde: Tilastokeskus):
1982 1904 (5,93 %)
1983 1496 (4,58 %)
1984 1384 (4,35 %)
1985 1228 (3,99 %)
1986 1438 (4,86 %)
1987 1435 (4,92 %)
1988 1430 (4,62 %)
1989 1456 (4,70 %)
1990 1529 (4,78 %)
1991 1127 (3,51 %)
1992 1563 (4,80 %)
1993 1176 (3,70 %)
1994 1129 (3,52 %)
1995 1353 (4,38 %)
1996 1561 (5,28 %)
1997 959 (3,29 %)
1998 1158 (4,14 %)
1999 1226 (4,35 %)
2000 1758 (6,39 %)
2001 1213 (4,41 %)
2002 1571 (5,82 %)
2003 1048 (3,77 %)
2004 1610 (5,73 %)
2005 1055 (3,72 %)
2006 1170 (4,06 %)
2007 1543 (5,40 %)
2008 1300 (4,47 %)
2009 1160 (3,91 %)
2010 1638 (5,52 %)
2011 1131 (3,84 %)
Yhteensä 40749 (4,55 %)
Voidaan siis karkeasti sanoa, että tuhannesta kahteen tuhanteen miestä kustakin ikäluokasta on tuomittu jäämään ilman kumppania jo ennen syntymäänsä. Alle 30-vuotiaiden ikäluokissa heitä on yhteensä vajaat 41 000.
En ala tässä enempiä spekuloimaan, mutta jokainen voi itse arvioida, millaisia psykologisia vaikutuksia tällä on ja vetää omat johtopäätöksensä siitä, miksi syrjäytyneet ovat nimenomaan nuoria miehiä, eivätkä naisia.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Pinperon merkitystä ylipäänsä miehen elämälle ja erityisesti syrjäytyneiden ja väkivaltaisten hullujen elämälle liioitellaan törkeästi.
Ei minusta tullut syrjäytynyttä pinperon puutteen seurauksena. Pinperon puutteen seurauksena minusta ei myöskään tullut tai tule väkivaltaista hullua.
Pinperosta ei olisi mitään apua elämäntilanteeseeni. En tarvitse tai halua säälipinperoa tai velvoitepinperoa.
On törkeää asettaa tytöille ja naisille syyllisyyttä, painostusta ja velvoitteita pinperon jakamiseen, sillä törkeällä ja perättömällä väitteellä, että sillä autettaisiin syrjäytyneitä miehiä ja estettäisiin hulluja väkivallantekoja. Tällaistahan on tuotu esiin hyvin laajasti ja korkealtakin taholta.
Tässä naisten osalta vain pinperoon kesittyminen johtuu em julkisesti ja laajasti esitetyistä väitteistä, joiden mukaan tyttöjen ja naisten pitäisi ruveta jakamaan pinperoa, ettei syrjäytyneet miehet olisi onnettomia ja tappaisi joukoittain ihmisiä. Se ei kerro mitään omista ajatuksistani naisista.
Oma ajatukseni on, että naiset ovat ihania, mutta loppujen lopuksi ilman naisia eläminen on paljon parempi molemmille osapuolille.
http://www.youtube.com/watch?v=nVsP5APe8rM&hd=1
Parisuhde tarjoaa miehille velvoitteita ja syyn elää. Sinkkumiehiä saatetaan syrjiä työnhaussa koska heistä epäillään että heissä on jotain vikaa. Jos sinkkumiehissä on jotain vikaa niin tämän vuoksi he eivät välttämättä jaksa töissäkään yhtä hyvin kuin terveet ihmiset. Vikana voi olla psyykkiset tai fyysiset ongelmat. Molemmat haittaavat sekä työelämää että vapaa-aikaa. Jos vapaa-aikanakaan ei mene hyvin niin tuskin menee silloin työelämässäkään hyvin.
http://www.tohtori.fi/?page=2185267&id=8967489
http://www.hs.fi/kotimaa/Tutkimus Pitkä avioliitto pidentää miehen elämää/a1305550850685
Mies voidaan luokitella vialliseksi jo sen perusteella ettei hänellä ole parisuhdetta. Tämä on tietysti täysin järjetöntä syrjintää, mutta sitä tosiasiaa ei muuta mikään että ihmiset ovat rasisteja ja haluavat etsiä muista ihmisistä vikoja. Vaikka työhönottohaastattelija ei olisi rasisti niin tietyt työkaverit eivät välttämättä hyväksy sellaisia miehiä joille on sallittu sinkkuus. Jos työkaverit ovat oman naisen tossun alla niin tällöin sinkkumiehet saavat etulyöntiaseman jos he voivat vapaa-aikana tehdä mitä haluavat silloin kun muut työkaverit joutuvat hoitamaan perheen asioita. Useat miehet eivät pidä siitä jos sinkkumiehet huijaavat järjestelmää niin että he eivät hanki naista tai lapsia oman elämänsä riesaksi. Jos työyhteisöön kuuluu tällaisia rasisteja, on työhönottovirkailijan syytä ottaa samanlaisia rasisteja töihin jotta ihmiset tulevat keskenään toimeen keskustellen samoista vapaa-ajan aiheista mistä muutkin työyhteisön ihmiset.
Jos jokin yksilö toimii eri tavalla vapaa-aikana, on hänellä joko etulyöntiasema muihin nähden tai jos hänessä on jotain vikaa niin sitten hän on muun työyhteisön rasitteena. Kaikki ihmiset jotka toimivat eri tavoin kuin muut, ovat sellaisessa työyhteisössä uhkana johon kuuluu rasisteja. Ne on ne kovat jätkät jotka määräävät sen mikä on muille miehille sallittua ja mikä ei, eikä kenenkään tule saada yksilöllisiä vapauksia. Tämä pätee tietysti myös vapaa-aikaan niin kauan kun ihminen on töissä kovien jätkien seurassa.
Jep. Itse olin syrjäytymisputkessa jo seurustellessani joskus 10 vuotta sitten. Tilanne oli pinperoa lukuun ottamatta muuten käytännöllisesti katsottuna täsmälleen sama kuin nyt eli se paljon puhuttu pinpero on ollut syrjäytymisen kannalta sivuseikka.
En sitä sano, etteikö naisen hellä hoiva, välittäminen ja pinpero voisi piristää ja lisätä elämänhalua, mutta en kyllä väittäisi sitä ratkaisuksi syrjäytymisongelmaan. Voi olla, että kokematon mies unelmoi sen olevan ratkaisun ytimessä, mutta ihminen usein unelmoi sellaisesta, mitä ei tunne. Mitäs sitten tapahtuisi, jos se herkkä ja kokematon syrjäytynyt mies saisi elämäänsä ihmeellisen pinperon ja pinpero osoittautuisi epäluotettavaksi ja muutenkin kamalaksi? Siinä vietäisiin tuhkatkin toivon pesästä. Jos joku kokematon unelmoi pinperon kaikkivoipaisuudesta, pitäytyköön unelmassa ja vain unelmassa. Ei kannata sotkea ihania unelmia oikealla pinperolla.
En siis sano, ettenkö joskus toivoisi tuntevani taas naisen lämpöä ja rakkautta, mutta pariutumisesta voisi myös seurata jossain mielenhäiriössä siitettyjä lapsia. Siinä olisi sitten pelättävä, että siirtää luuseriutensa ja kelvottomuutensa vielä eteenpäin. (Huokasu.)
Eli pinpero ei ole ratkaisu itse asiaan. Myönnän kuitenkin, että nuorten miesten yksinäisyydellä on psykologisia vaikutuksia yhteiskunnallisesti.
Tänne tulevista turvapaikanhakijoista on yli 90 % miehiä, Suomeen on otettu kymmeniä tuhansia pakolaisia. Nämä agressiiviset machomuslimit saavat ujot suominaiset houkuteltua mukaansa ja usein näillä on oikea haaremi täällä, kiitos median aivopesun, joka vaikuttaa erityisesti nuoriin naisiin. Sitten internetistä saamme lukea näitä itkutarinoita siitä kuinka on kohdeltu kuin koiraa parisuhteessa.
Tämä maa on pilattu valtaapitävien propagandakoneistojen taholta. Kehotan ihmisiä pitämään kunnosta huolta neljän seinän sisälläkin, sillä tulevaisuudessa tämä kaikki hyvävelikerhojen paska kiehuu yli.