Demokratian puute vei Suomen Jatkosotaan

Eduskunta joutui käytännössä täysin sivuun maan asioiden hoidosta lähes 5 vuoden ajaksi syksystä -39 syksyyn -44. Välirauhan aikana asioita hoiteli suvereenisti pääministeri Ryti yhdessä muutaman avainministerin ja päämajan kanssa. Armeijan vahvaa otetta maan hallinnossa kuvastaa se että kenraali Walden nimitettiin puolustusministeriksi. Sensuuri oli voimassa koko välirauhan ajan ja taisi sotatilakin olla melkein koko ajan.

Näin asioista päätti vain pieni klikki ja ohjasi maan aivan tietoisesti sotaan. N-liiton ns. painostus ei riitä perusteluksi sotainnolle sillä lienee sanomattakin selvää, että kun pieni ja iso maa käyvät sodan pienen hävittyä ei normaaliin tilanteeseen palata ihan noin vain heittämällä vaan poikkeuksellinen olotila maiden välillä jatkuu vielä kauan. Toisaalta, Euroopassa oli koko ajan käynnissä yhä vain laajeneva suursota.

N-liiton harjoittamasta painostuksesta puhuttaessa kannattaa muistaa aivan vain vertailuna miten Saksa suhtautui voittamiinsa maihin. Eli ei n-liitto mitenkään kovin brutaali ollut vaikka se meille niin on selitettykin. Tai miten Euroopan suurvallat olivat jo vuosisatojen ajan kohdelleet voittamiaan kansoja; miehittäneet ja ottaneet siirtomaikseen. Meillä oli sallittua jopa kommunistien vainoaminen eli ei ihan huonosti mennyt.
57143
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 57

Vanhimmat

Näitä asioita kun ei hoideta kansanäänestyksillä. Sisäpiirissä oli puolueidensa johtajat, joilla oli varmaan tiedossa kannattajiensa ajatuskulku. Ei täällä mitään diktatuuria ollut

Äänestä
  • Jos suomi olis ollut 1941 kansan äänestys maa, mikä tarkoittaa, että kansan äänestys päättää sotaan liittymisestä.
    Jatkosotaa ei olisi ollut,
    Ymmärrän myös että suomi halusi karjalan takaisin, joka sille kuului , mutta kansa ei enää olisi äänestänyt sotaan liittymistä, koska olivat väsyneitä ja talvi sodan näännyttämiä.

    Sveitsi oli kansan äänestys maa ja päätti olla sotaan yhtymättä.

    Kansan äänestys yhteiskunta on ainoa demokratia, muut ovat vain lobbareiden pesiä, jossa vero biljoonia huijarit lobbaa minkä kerkiävät ja kansa saa jotain rupisia euroja vuosien hakemisen jälkeen jos sitäkään.

    Äänestä

"N-liiton harjoittamasta painostuksesta puhuttaessa kannattaa muistaa aivan vain vertailuna miten Saksa suhtautui voittamiinsa maihin."

Niin, Neuvostoliitto valmisteli välirauhan aikana uutta sotaa poliittisella tasolla ja sotilaallisesti ja lopulta aloitti suunnitelmansa mukaisesti sodan Suomea vastaan kesällä 1941

Äänestä
  • Ja pa...skat, Suomi aloitti Jatkosodan aloittamalla Punalaivaston reittien miinottamisen jo yöllä 21.-22.6, paria tuntia ennen kuin Saksakaan hyökkäsi. Meren miinotus on sotatoimi, pitäisi se tajuta.

    Äänestä

  • Suomi sen aloitti kirjoitti:

    Ja pa...skat, Suomi aloitti Jatkosodan aloittamalla Punalaivaston reittien miinottamisen jo yöllä 21.-22.6, paria tuntia ennen kuin Saksakaan hyökkäsi. Meren miinotus on sotatoimi, pitäisi se tajuta.

    Suomalaisten miinoitus ei tapahtunut Neuvostoliiton vesillä vaan Viron ja sen tarkoitus oli estää Neuvostoliiton hyökkäyssuunnitelman toteutuminen eli joukkojen kuljettaminen Palditskista ja Tallinnasta hyökkäämään Suomeen. Suomen miinoitus oli siis täysin puolustuksellinen.

    Venäläiset itsekin tunnustavat ettei sota tuosta alkanut. Sota alkoi NL:n suurpommituksesta.

    Äänestä

  • Suomi sen aloitti kirjoitti:

    Ja pa...skat, Suomi aloitti Jatkosodan aloittamalla Punalaivaston reittien miinottamisen jo yöllä 21.-22.6, paria tuntia ennen kuin Saksakaan hyökkäsi. Meren miinotus on sotatoimi, pitäisi se tajuta.

    No ainakin sillä oli oikeita vihollisia idiootti! Murhanhimoinen venäläis-mongoolinen bolsu laivasto jonka raakuus ja pelkuruus oli nähty parikymmenttä vuotta sitten. Ei tarvittu lättäjalka Molotovia keksimään kuvitteellisia lentokenttiä.

    Äänestä

  • Ja mitähän ne nasut valmisteli. Huvikseenko nuo Norjaan tuli ja läntisten ystäviemme kimppuun hyökkäsivät.

    Äänestä

  • PolPot pääkallovuori kirjoitti:

    Suomalaisten miinoitus ei tapahtunut Neuvostoliiton vesillä vaan Viron ja sen tarkoitus oli estää Neuvostoliiton hyökkäyssuunnitelman toteutuminen eli joukkojen kuljettaminen Palditskista ja Tallinnasta hyökkäämään Suomeen. Suomen miinoitus oli siis täysin puolustuksellinen.

    Venäläiset itsekin tunnustavat ettei sota tuosta alkanut. Sota alkoi NL:n suurpommituksesta.

    ,,,,Suomen miinoitus oli siis täysin puolustuksellinen.,,,,,

    No niin justiinsa. Tietenkin Suomi saa aloittaa sotatoimet kunhan vain julistaa ne puolustuksellisiksi. Silloin ei vastapuoli saa ryhtyä vastatoimiin, pitää vaan sietää ja kestää se mitä täältä tulee.

    ,,,,,Venäläiset itsekin tunnustavat ettei sota tuosta alkanut.,,,,

    Annapa lähde tuolle tiedolle.

    Äänestä

  • PolPot pääkallovuori kirjoitti:

    Suomalaisten miinoitus ei tapahtunut Neuvostoliiton vesillä vaan Viron ja sen tarkoitus oli estää Neuvostoliiton hyökkäyssuunnitelman toteutuminen eli joukkojen kuljettaminen Palditskista ja Tallinnasta hyökkäämään Suomeen. Suomen miinoitus oli siis täysin puolustuksellinen.

    Venäläiset itsekin tunnustavat ettei sota tuosta alkanut. Sota alkoi NL:n suurpommituksesta.

    "Suomalaisten miinoitus ei tapahtunut Neuvostoliiton vesillä vaan Viron"

    Viro oli jo ihan täysin osa Neuvostoliittoa 21.6.1941.

    Joten jäit nyt valheesta kiinni ns."housut kintuissa".

    Äänestä

  • miksi valehtelet?? kirjoitti:

    "Suomalaisten miinoitus ei tapahtunut Neuvostoliiton vesillä vaan Viron"

    Viro oli jo ihan täysin osa Neuvostoliittoa 21.6.1941.

    Joten jäit nyt valheesta kiinni ns."housut kintuissa".

    Täysin kansantahdon vastaisesti diktaattori Pätsin johdolla siihen kakkavaltioon liitetty.

    Äänestä

  • tiedän tuon kirjoitti:

    ,,,,Suomen miinoitus oli siis täysin puolustuksellinen.,,,,,

    No niin justiinsa. Tietenkin Suomi saa aloittaa sotatoimet kunhan vain julistaa ne puolustuksellisiksi. Silloin ei vastapuoli saa ryhtyä vastatoimiin, pitää vaan sietää ja kestää se mitä täältä tulee.

    ,,,,,Venäläiset itsekin tunnustavat ettei sota tuosta alkanut.,,,,

    Annapa lähde tuolle tiedolle.

    Saa toki jos on aihetta ryhtyä. Olisi kannattanut keskittyä sen rannikon vartioimiseen, eikä olemattomien lentokenttien etsimiseen, mutta kun kysymys oli takapajulasta.

    Äänestä

  • PolPot pääkallovuori kirjoitti:

    Suomalaisten miinoitus ei tapahtunut Neuvostoliiton vesillä vaan Viron ja sen tarkoitus oli estää Neuvostoliiton hyökkäyssuunnitelman toteutuminen eli joukkojen kuljettaminen Palditskista ja Tallinnasta hyökkäämään Suomeen. Suomen miinoitus oli siis täysin puolustuksellinen.

    Venäläiset itsekin tunnustavat ettei sota tuosta alkanut. Sota alkoi NL:n suurpommituksesta.

    Älä ny kehtoo. Joukkoja Tallinnasta Suomeen? Nämäkö kännikalat jotka eivät edes rannikkoaan osanneet vartioida siihen olisi pystyneet.

    Äänestä

  • miksi valehtelet?? kirjoitti:

    "Suomalaisten miinoitus ei tapahtunut Neuvostoliiton vesillä vaan Viron"

    Viro oli jo ihan täysin osa Neuvostoliittoa 21.6.1941.

    Joten jäit nyt valheesta kiinni ns."housut kintuissa".

    Barbaatit olivat toki miehittäneet Viron ja kuvittelivat tekevänsä saman Suomelle. Mikään sivistysvaltio ei kuitenkaan ollut tuossavaiheessa hyväksynyt Viron miehitystä. Eli sivistynyt maailma ei pitänyt Viroa osana Neuvostoliittoa. Myöskään Suomi ei tällaista karkeaa ja törkeää miehitystä hyväksynyt,

    Sivujuonttéena mainitsenkin, että on upeaa kun Riikassa käy miehitysmuseossa on siellä kunnialaatassa Suomen lippu niiden maiden joukossa, jotka ei koskaan tunnustanut miehitystä.

    Äänestä

  • tiedän tuon kirjoitti:

    ,,,,Suomen miinoitus oli siis täysin puolustuksellinen.,,,,,

    No niin justiinsa. Tietenkin Suomi saa aloittaa sotatoimet kunhan vain julistaa ne puolustuksellisiksi. Silloin ei vastapuoli saa ryhtyä vastatoimiin, pitää vaan sietää ja kestää se mitä täältä tulee.

    ,,,,,Venäläiset itsekin tunnustavat ettei sota tuosta alkanut.,,,,

    Annapa lähde tuolle tiedolle.

    Ei se kuulu venäläisille, jos Suomi tekee puolustukselliset miinoitukset Viron alueella. Viro siitä voisi valittaa, mutta virolaiset kyllä ymmärsivät suomalaisia, eikä Viron laillinen hallitus valittanut asiasta

    Äänestä

  • Suomi sen aloitti kirjoitti:

    Ja pa...skat, Suomi aloitti Jatkosodan aloittamalla Punalaivaston reittien miinottamisen jo yöllä 21.-22.6, paria tuntia ennen kuin Saksakaan hyökkäsi. Meren miinotus on sotatoimi, pitäisi se tajuta.

    Ei ollut vaan miinoitimme vain Viron aluevettä. Mehän emme koskaan Viron miehitystä tunnustaneet!

    Sen sijaan Neuvostoliitto ITSE 22.6.1941 heti aamusta kohdisti tykkitulta Suomen alueelle ja pommitti Suomen lentokenttiä ja satamia JA NE OLIVAT SOTATOIMIA!

    Äänestä

  • miksi valehtelet?? kirjoitti:

    "Suomalaisten miinoitus ei tapahtunut Neuvostoliiton vesillä vaan Viron"

    Viro oli jo ihan täysin osa Neuvostoliittoa 21.6.1941.

    Joten jäit nyt valheesta kiinni ns."housut kintuissa".

    Miten niin? Suomihan ei ollut tunnustanut Viron miehitystä!

    Tarkkispojan omat pöksyt on puolitangossa!

    Äänestä

vei NL Talvisodalla ja sen jälkeisellä painostuksella.

Miinoitus ei olisi sotaa aloittanut, mutta NL aloitti heti aamulla 22.6. lentohyökkäykset ja tykkitulen sekä 25.6. laajan ilmasodan.

Tietystt Suomen puolueettomuutta voidaan pitää hyvin kyseenalaisena, mutta ei se sotaa merkinnyt. Sodan alkoi Saksa ja Suomi oli aika lailla sitoutunut mukaan.

Äänestä
  • ,m,,,Miinoitus ei olisi sotaa aloittanut,,,,,

    Elä sie höpötä. Ei ole mitään " olisi" vaan miinoitus ALOITTI sodan. Sodat alkavat sillä kun toiseen valtioon kohdistetaan sotatoimia ja miinoitus on sotatoimi. Älä edes yritä sönköttää.

    Onhan se tietysti hurraaisänmaallista kun katsotaan, että kyllä Suomi saa tehdä mitä tahansa eikä siitä naapuri saa vetää hernettä nenään mutta objektiivista suhtautumista asioihin se ei ole.

    Lisäksi Suomi oli mukana Saksan aloittamissa pommituksissa tarjoamalla ilmatilansa ja Utin kentän Saksan pommittajien käyttöön. Sotaa se jo oli meidän puoleltamme.

    Äänestä

  • tiedän tuon kirjoitti:

    ,m,,,Miinoitus ei olisi sotaa aloittanut,,,,,

    Elä sie höpötä. Ei ole mitään " olisi" vaan miinoitus ALOITTI sodan. Sodat alkavat sillä kun toiseen valtioon kohdistetaan sotatoimia ja miinoitus on sotatoimi. Älä edes yritä sönköttää.

    Onhan se tietysti hurraaisänmaallista kun katsotaan, että kyllä Suomi saa tehdä mitä tahansa eikä siitä naapuri saa vetää hernettä nenään mutta objektiivista suhtautumista asioihin se ei ole.

    Lisäksi Suomi oli mukana Saksan aloittamissa pommituksissa tarjoamalla ilmatilansa ja Utin kentän Saksan pommittajien käyttöön. Sotaa se jo oli meidän puoleltamme.

    Väitätkö todella, että ryssillä oli niin paska patarauta etteivät pystyneet rannikkoa valvomaan Viron tukikohdasta huolimatta. Onhan kysymys nyt samasta laivastosta joka hakkasi toiset jumaloimasi idiootit ruotsalaiset 10-0 Hangossa mongooli ruhtinaansa Pietari ensimmäisen aikana. Sama laivasto joka jään läpi raivasi talvella 1918 tiensä takaisin Suomenlahden perukkaan. Sama laivasto joka ampui Lokakuun vallankumouksen ensimmäiset laukaukset. Onko nyu kyses sama. Tämä siis ei pystynyt estämään miinoitusta tai valvomaan aluevesiään. Uskotko itsekään tuota.

    Äänestä

  • tiedän tuon kirjoitti:

    ,m,,,Miinoitus ei olisi sotaa aloittanut,,,,,

    Elä sie höpötä. Ei ole mitään " olisi" vaan miinoitus ALOITTI sodan. Sodat alkavat sillä kun toiseen valtioon kohdistetaan sotatoimia ja miinoitus on sotatoimi. Älä edes yritä sönköttää.

    Onhan se tietysti hurraaisänmaallista kun katsotaan, että kyllä Suomi saa tehdä mitä tahansa eikä siitä naapuri saa vetää hernettä nenään mutta objektiivista suhtautumista asioihin se ei ole.

    Lisäksi Suomi oli mukana Saksan aloittamissa pommituksissa tarjoamalla ilmatilansa ja Utin kentän Saksan pommittajien käyttöön. Sotaa se jo oli meidän puoleltamme.

    Kysmykseni kuuluu!

    Koska Neuvostoliitto sai tietää, että Suomi oli miinoittanut Suomenlahden Viron rannikolle saakka? Mitä tästä seurasi?

    " Elä sie höpötä. Ei ole mitään " olisi" vaan miinoitus ALOITTI sodan. Sodat alkavat sillä kun toiseen valtioon kohdistetaan sotatoimia ja miinoitus on sotatoimi. "

    Äänestä

  • Pyydän vastausta kirjoitti:

    Kysmykseni kuuluu!

    Koska Neuvostoliitto sai tietää, että Suomi oli miinoittanut Suomenlahden Viron rannikolle saakka? Mitä tästä seurasi?

    " Elä sie höpötä. Ei ole mitään " olisi" vaan miinoitus ALOITTI sodan. Sodat alkavat sillä kun toiseen valtioon kohdistetaan sotatoimia ja miinoitus on sotatoimi. "

    Suomen miinoitus oli puolustuksellinen ja ei edes tapahtunut Neuvostoliiton alueella. Ei siitä sota alkanut. Ei se alkanut siitäkään , kun venäläiset avasivat samaan aikaan tulituksen kohti suomalaisia rannikkolinnoituksia.

    Äänestä

  • Pyydän vastausta kirjoitti:

    Kysmykseni kuuluu!

    Koska Neuvostoliitto sai tietää, että Suomi oli miinoittanut Suomenlahden Viron rannikolle saakka? Mitä tästä seurasi?

    " Elä sie höpötä. Ei ole mitään " olisi" vaan miinoitus ALOITTI sodan. Sodat alkavat sillä kun toiseen valtioon kohdistetaan sotatoimia ja miinoitus on sotatoimi. "

    ,,,,Koska Neuvostoliitto sai tietää, että Suomi oli miinoittanut Suomenlahden Viron rannikolle saakka?,,,,

    Viimeistään neukku tiesi aamuyöllä 22.6 kun Saksan pommitusilmavoimat tukeutuivat voimakkaasti Suomen alueeseen.

    Äänestä

  • Anni Huttila kirjoitti:

    ,,,,Koska Neuvostoliitto sai tietää, että Suomi oli miinoittanut Suomenlahden Viron rannikolle saakka?,,,,

    Viimeistään neukku tiesi aamuyöllä 22.6 kun Saksan pommitusilmavoimat tukeutuivat voimakkaasti Suomen alueeseen.

    Lähteet kiitos siitä, että venäläiset TIESIVÄT jotain mitä väität

    Äänestä

  • Anni Huttila kirjoitti:

    ,,,,Koska Neuvostoliitto sai tietää, että Suomi oli miinoittanut Suomenlahden Viron rannikolle saakka?,,,,

    Viimeistään neukku tiesi aamuyöllä 22.6 kun Saksan pommitusilmavoimat tukeutuivat voimakkaasti Suomen alueeseen.

    "Viimeistään neukku tiesi aamuyöllä 22.6 kun Saksan pommitusilmavoimat tukeutuivat voimakkaasti Suomen alueeseen."

    Niin? Oliko se väärin? Ei kai kun kerran Neuvostoliiton omat pommikoneet lensivät pommituslentoja silloin puolueettomana olleen Viron kentiltä Suomeen. Jos se oli käypänen teko neukkujen mielestä 1940 niin miksei sitten toisinpäin vuonna 1941?

    Äänestä

  • Pyydän vastausta kirjoitti:

    Kysmykseni kuuluu!

    Koska Neuvostoliitto sai tietää, että Suomi oli miinoittanut Suomenlahden Viron rannikolle saakka? Mitä tästä seurasi?

    " Elä sie höpötä. Ei ole mitään " olisi" vaan miinoitus ALOITTI sodan. Sodat alkavat sillä kun toiseen valtioon kohdistetaan sotatoimia ja miinoitus on sotatoimi. "

    Miinoituksesta ei neukku tuohon aikaan tiennyt mitään! Se aloitti sotatoimet itse ensinnä!

    Äänestä

  • Anni Huttila kirjoitti:

    ,,,,Koska Neuvostoliitto sai tietää, että Suomi oli miinoittanut Suomenlahden Viron rannikolle saakka?,,,,

    Viimeistään neukku tiesi aamuyöllä 22.6 kun Saksan pommitusilmavoimat tukeutuivat voimakkaasti Suomen alueeseen.

    ” Viimeistään neukku tiesi aamuyöllä 22.6 kun Saksan pommitusilmavoimat tukeutuivat voimakkaasti Suomen alueeseen.”

    Se taas oli luvallista, koska neukku itse toimi SAMOIN Talvisodassa eli käytti Suomen pommittamisessa hyväkseen Virolta saamiaan ilmavoimien tukikohtia, joiden sopimuksessa oli selkeästi kielletty niiden käyttö kolmatta osapuolta vastaan!

    Äänestä

Olet kyllä melkoinen idiootti, jonka kyllä jokainen huomaa lukematta pitkää typerää vuodatustasi. Syyskuussa 1939 ei mitään poikkeustilahallitusta ollut. Se tuli joulukuussa. Toiseksi vastassa oli yksi historian verisimmistä diktatuureista.

Äänestä
  • ----Syyskuussa 1939 ei mitään poikkeustilahallitusta ollut. Se tuli joulukuussa.----

    Lue kollo avauksen otsikko. Vai alkoiko sinun mielestäsi Jatkosota jo syksyllä -39? Olet paitsi älytön niin myös lukutaidoton.

    Äänestä

Kun Eduskunta vietiin Talvisodan alettua Kauhajoelle oli se asioistas sivussa syksyyn -44, siis käytännössä. Joitain muodollisia päätöksiä se teki mutta niissä se oli pelkkä kumileimasin. Ryti, m-heim sekä muutama avainpoliitikko johtivat maata suvereenisti eduskunnalta mitään kyselemättä.

Äänestä
  • Eduskunta oli todella Talvisodan Kauhajoella, mutta pääosan sotavuosia Helsingissä Se kutsuttiin aika-ajoin koolle, mutta hallitus ja nimenomaan presidentti Ryti määräsivät politiikasta. Eduskunta sääti runsaasti sota-ajan elämää koskevia lakeja.
    Eduskuntaa informoitiin ulkopolitiikasta eduskuntaryhmien johtajien kautta. Sille annettiin mm. ilmoitus sodan alkamisesta. Se hyväksytiin yksimielisesti.
    Hallituksessa oli aina useita puoluejohtajia.

    Eduskuntaan ei luotettu, vaan pelättiin tärkeiden asioiden vuotavan sen kautta vihollisen tietoon. Lisäksi esimerkiksi Ryti ja pääministeri Rangell sekä muutama muu ministeri ( Wallden) eivät olleet aktiiveja puoluepoliitkkoja tai eduskunnan jäseniä.

    Äänestä

  • HÖLYNPÖLYÄ TAAS!!! kirjoitti:

    Eduskunta oli todella Talvisodan Kauhajoella, mutta pääosan sotavuosia Helsingissä Se kutsuttiin aika-ajoin koolle, mutta hallitus ja nimenomaan presidentti Ryti määräsivät politiikasta. Eduskunta sääti runsaasti sota-ajan elämää koskevia lakeja.
    Eduskuntaa informoitiin ulkopolitiikasta eduskuntaryhmien johtajien kautta. Sille annettiin mm. ilmoitus sodan alkamisesta. Se hyväksytiin yksimielisesti.
    Hallituksessa oli aina useita puoluejohtajia.

    Eduskuntaan ei luotettu, vaan pelättiin tärkeiden asioiden vuotavan sen kautta vihollisen tietoon. Lisäksi esimerkiksi Ryti ja pääministeri Rangell sekä muutama muu ministeri ( Wallden) eivät olleet aktiiveja puoluepoliitkkoja tai eduskunnan jäseniä.

    ,,,,Eduskunta sääti runsaasti sota-ajan elämää koskevia lakeja.,,,

    Sai se puuhastella pikkuasiain parissa mutta tärkeimpään eli sotaan se ei saanut puuttua. Juuri siitä lienee avauksessa kyse vaikka et sitä ymmärräkään.

    ,,,,,,Sille annettiin mm. ilmoitus sodan alkamisesta.,,,

    Informointi jo alkaneesta sodasta on ihan eri kuin alkaa sota. Hallitus oli jo alkanut sodan eli mitäpä ns. Eduskunnalla oli enää tehtävissä. On lievää törkeämpää demokratian halveksuntaa kun eduskuntaa vain informoidaan Suomen aloittamasta sodasta. Eduskunta ei varmaan tiennyt, ei ainakaan ennakkoon, että Suomi on aktiivisesti Saksan mukana jo yöllä 21.-22. kesäkuuta.

    ,,,,Hallituksessa oli aina useita puoluejohtajia.,,,

    Sekö sinulle riittää koko eduskunnaksi ja demokratiaksi? Miksi meillä sitten on 200 jos pelkät puoluejohtajat riittää hoitamaan homman?

    ,,,,,Eduskuntaan ei luotettu, vaan pelättiin tärkeiden asioiden vuotavan sen kautta vihollisen tietoon.,,,,

    Tunsiko silloin perustuslakimme tuon hyväksyttävänä syynä nostaa eduskunta hyllylle? Ei varmaan, kyseessä oli törkeä vallankaappaus eli maanpetos. Sitä et muuksi voi sönköttää vaikka mitä koettaisit.

    Ja kun vastauksessasi alat taas sen vale-kiljunnan niin jospa kerrankin osottaisit mikä tässä minulla on valetta. Lienee liikaa pyydetty kuitenkin.

    Äänestä

  • Anni Huttila kirjoitti:

    ,,,,Eduskunta sääti runsaasti sota-ajan elämää koskevia lakeja.,,,

    Sai se puuhastella pikkuasiain parissa mutta tärkeimpään eli sotaan se ei saanut puuttua. Juuri siitä lienee avauksessa kyse vaikka et sitä ymmärräkään.

    ,,,,,,Sille annettiin mm. ilmoitus sodan alkamisesta.,,,

    Informointi jo alkaneesta sodasta on ihan eri kuin alkaa sota. Hallitus oli jo alkanut sodan eli mitäpä ns. Eduskunnalla oli enää tehtävissä. On lievää törkeämpää demokratian halveksuntaa kun eduskuntaa vain informoidaan Suomen aloittamasta sodasta. Eduskunta ei varmaan tiennyt, ei ainakaan ennakkoon, että Suomi on aktiivisesti Saksan mukana jo yöllä 21.-22. kesäkuuta.

    ,,,,Hallituksessa oli aina useita puoluejohtajia.,,,

    Sekö sinulle riittää koko eduskunnaksi ja demokratiaksi? Miksi meillä sitten on 200 jos pelkät puoluejohtajat riittää hoitamaan homman?

    ,,,,,Eduskuntaan ei luotettu, vaan pelättiin tärkeiden asioiden vuotavan sen kautta vihollisen tietoon.,,,,

    Tunsiko silloin perustuslakimme tuon hyväksyttävänä syynä nostaa eduskunta hyllylle? Ei varmaan, kyseessä oli törkeä vallankaappaus eli maanpetos. Sitä et muuksi voi sönköttää vaikka mitä koettaisit.

    Ja kun vastauksessasi alat taas sen vale-kiljunnan niin jospa kerrankin osottaisit mikä tässä minulla on valetta. Lienee liikaa pyydetty kuitenkin.

    Eduskunta mm. päätti sodan aloittamisesta 25.6. 41. Se olisi voinut hylätä hallituksen tiedonannon, mutta ei sitä tehnyt. Lisäksi se esimerkiksi hylkäsi NL:n rauhanehdot huhtikuussa -44 ja valitsi Mannerheimin presidentiksi elokuun alussa -44. Eduskunta teki siis myös suuria päätöksiä.
    Tavan mukaan yrität vain valehdella ja mustamaalata Suomen toimia.

    Puoluejohtajat informoivat eduskuntaryhmiään. Samaa tekivät ministerit omilta aloiltaan. Mikään ei estänyt niitä ottamasta asioita esille eduskunnassa.

    "Tunsiko silloin perustuslakimme tuon hyväksyttävänä syynä nostaa eduskunta hyllylle? Ei varmaan, kyseessä oli törkeä vallankaappaus eli maanpetos. Sitä et muuksi voi sönköttää vaikka mitä koettaisit."

    Valehtelet taas. Eduskunta siis toimi koko sodan ajan. Hallituksella oli sen luottamus. Halutessaan eduskunta olisi voinut kaataa hallituksen ja ryhtyä johtamaan maata. Siihen ei edustajilla ollut halua.Se oli yleensä suurella enemmistöllä hallituksen takana.
    Eduskunta oli merkittävästi mukana mm. muodostettaessa Linkomiehen hallitusta.

    On ihan sama valehteletko, vai levitätkö tietämättömyyttäsi. Mitään uskottavaa et pysty esittämään.

    Äänestä

  • Valehtelet taas!! kirjoitti:

    Eduskunta mm. päätti sodan aloittamisesta 25.6. 41. Se olisi voinut hylätä hallituksen tiedonannon, mutta ei sitä tehnyt. Lisäksi se esimerkiksi hylkäsi NL:n rauhanehdot huhtikuussa -44 ja valitsi Mannerheimin presidentiksi elokuun alussa -44. Eduskunta teki siis myös suuria päätöksiä.
    Tavan mukaan yrität vain valehdella ja mustamaalata Suomen toimia.

    Puoluejohtajat informoivat eduskuntaryhmiään. Samaa tekivät ministerit omilta aloiltaan. Mikään ei estänyt niitä ottamasta asioita esille eduskunnassa.

    "Tunsiko silloin perustuslakimme tuon hyväksyttävänä syynä nostaa eduskunta hyllylle? Ei varmaan, kyseessä oli törkeä vallankaappaus eli maanpetos. Sitä et muuksi voi sönköttää vaikka mitä koettaisit."

    Valehtelet taas. Eduskunta siis toimi koko sodan ajan. Hallituksella oli sen luottamus. Halutessaan eduskunta olisi voinut kaataa hallituksen ja ryhtyä johtamaan maata. Siihen ei edustajilla ollut halua.Se oli yleensä suurella enemmistöllä hallituksen takana.
    Eduskunta oli merkittävästi mukana mm. muodostettaessa Linkomiehen hallitusta.

    On ihan sama valehteletko, vai levitätkö tietämättömyyttäsi. Mitään uskottavaa et pysty esittämään.

    ,,,,Eduskunta siis toimi koko sodan ajan.,,,,

    Onko joku muuta väittänytkään. Esität olemattoman väitteen ja alat sitten sitä torjua ikäänkuin vastapuolta syyttäen. Varsinainen torvelo.

    Mutta tärkein kysymys eli sotaan lähtö ei ollut eduskunnan päätettävissä. Suomi oli jo korviaan myöten Saksan liittolaisena sodassa mukana kun eduskunta pääsi jotain päättämään. Eli ei sillä enää silloin kesäkuun -41 lopulla ollut vaihtoehtoa olemassa. Kuten ei sodan aikana myöhemminkään. Sillä tunnetusti sota on helppo aloittaa mutta vaikea lopettaa.

    Asiat vyörytettiin eteenpäin pienen sisäpiirin toimin ja eduskunta sai toimia vain kumileimasimena, jälkikäteen. Kuten sekin suuri asia, että mennäänkö vanhan rajan yli valloitussotaan niin ei senkään päätöksen teossa eduskuntaa viitsitty rasittaa. Aika suuri asia miettii sitä miten päin tahansa.

    Äänestä

  • Anni Huttila kirjoitti:

    ,,,,Eduskunta siis toimi koko sodan ajan.,,,,

    Onko joku muuta väittänytkään. Esität olemattoman väitteen ja alat sitten sitä torjua ikäänkuin vastapuolta syyttäen. Varsinainen torvelo.

    Mutta tärkein kysymys eli sotaan lähtö ei ollut eduskunnan päätettävissä. Suomi oli jo korviaan myöten Saksan liittolaisena sodassa mukana kun eduskunta pääsi jotain päättämään. Eli ei sillä enää silloin kesäkuun -41 lopulla ollut vaihtoehtoa olemassa. Kuten ei sodan aikana myöhemminkään. Sillä tunnetusti sota on helppo aloittaa mutta vaikea lopettaa.

    Asiat vyörytettiin eteenpäin pienen sisäpiirin toimin ja eduskunta sai toimia vain kumileimasimena, jälkikäteen. Kuten sekin suuri asia, että mennäänkö vanhan rajan yli valloitussotaan niin ei senkään päätöksen teossa eduskuntaa viitsitty rasittaa. Aika suuri asia miettii sitä miten päin tahansa.

    Kun maan sotakabinetti eli maan sotaan vienyt muutaman äijän klikki huomasi jossain vaiheessa vuotta -42, että ei tainnut kaikki mennäkään ihan putkeen niin demokratiakin eli eduskunta alkoi kelvata. Tarvittiin vastuun jakajia, joita syyttää sitten perästäpäin "eihän me mitään voitu kun tuo eduskunta". Mutta sotaan mentiin ja liittoon Saksan kanssa eduskunnalta mitään kysymättä.

    Näinhän se aina yrityksissäkin. Kun projekti menee poskelleen niin sitten alkaa vaihe, jossa syyttömät halutaan ujuttaa vastuuseen koko älyttömäksi osoittautuneesta hankkeesta.

    Äänestä

  • näin se meni kirjoitti:

    Kun maan sotakabinetti eli maan sotaan vienyt muutaman äijän klikki huomasi jossain vaiheessa vuotta -42, että ei tainnut kaikki mennäkään ihan putkeen niin demokratiakin eli eduskunta alkoi kelvata. Tarvittiin vastuun jakajia, joita syyttää sitten perästäpäin "eihän me mitään voitu kun tuo eduskunta". Mutta sotaan mentiin ja liittoon Saksan kanssa eduskunnalta mitään kysymättä.

    Näinhän se aina yrityksissäkin. Kun projekti menee poskelleen niin sitten alkaa vaihe, jossa syyttömät halutaan ujuttaa vastuuseen koko älyttömäksi osoittautuneesta hankkeesta.

    toimi koko ajan ja teki päätöksiä sille päätettäväksi tuoduista asioista, kuten sotatilan toteamisesta ja monista muistakin.

    Kuka ja missä on syyttänyt eduskuntaa sodan syttymisestä tai muista sellaisista asioista?
    Kyllä valtion johto on niistä vastuunsa kantanut, ei eduskunta.

    Äänestä

  • Eduskunta siis kirjoitti:

    toimi koko ajan ja teki päätöksiä sille päätettäväksi tuoduista asioista, kuten sotatilan toteamisesta ja monista muistakin.

    Kuka ja missä on syyttänyt eduskuntaa sodan syttymisestä tai muista sellaisista asioista?
    Kyllä valtion johto on niistä vastuunsa kantanut, ei eduskunta.

    Sota on aika epädemokraattinen ilmiö.

    Olishan se tietysti mielenkiintoista seurata lehtereiltä kun eduskunta äänestäisi että tehdäänkö Raatteen tiellä motti vai ei. Käytettäis puoltavia ja vastustavia puheenvuoroja, pohdittaisiin mottitilanteen hyviä ja huonoja puolia. Äänestettäisiin Jaa - Ei - Poissa, sitten annettaisiin eriäviä mielipiteitä ja kirjoteltas pöytäkirjoja. Presidentillä tai puolustusvoimien päälliköllä vois olla vielä veto-oikeus. (ihmisoikeusnäkäkohdat pitäis tietenkin ottaa demokraattisessa maassa huomioon).

    Mahtais olla kentällä tilanne ohi ennen puhemiehin alottavaa nuijankopautusta.

    Sotahan on jatke siitä kun politiikka epäonnistuu.
    Sodankäynnissä on sitten "sodan lait".

    Eduskunta hoiti omat hommansa mutta sodanjohto kuului sotilaille. Vanhan rajan ylityspäätöstä olisi ollut mahdotonta käsitellä eduskunnassa. Sellainen ei kerta kaikkiaan sovellu demokraattiseen päätöksentekoon.

    Äänestä

  • demokraattinen sota? kirjoitti:

    Sota on aika epädemokraattinen ilmiö.

    Olishan se tietysti mielenkiintoista seurata lehtereiltä kun eduskunta äänestäisi että tehdäänkö Raatteen tiellä motti vai ei. Käytettäis puoltavia ja vastustavia puheenvuoroja, pohdittaisiin mottitilanteen hyviä ja huonoja puolia. Äänestettäisiin Jaa - Ei - Poissa, sitten annettaisiin eriäviä mielipiteitä ja kirjoteltas pöytäkirjoja. Presidentillä tai puolustusvoimien päälliköllä vois olla vielä veto-oikeus. (ihmisoikeusnäkäkohdat pitäis tietenkin ottaa demokraattisessa maassa huomioon).

    Mahtais olla kentällä tilanne ohi ennen puhemiehin alottavaa nuijankopautusta.

    Sotahan on jatke siitä kun politiikka epäonnistuu.
    Sodankäynnissä on sitten "sodan lait".

    Eduskunta hoiti omat hommansa mutta sodanjohto kuului sotilaille. Vanhan rajan ylityspäätöstä olisi ollut mahdotonta käsitellä eduskunnassa. Sellainen ei kerta kaikkiaan sovellu demokraattiseen päätöksentekoon.

    -----Vanhan rajan ylityspäätöstä olisi ollut mahdotonta käsitellä eduskunnassa. Sellainen ei kerta kaikkiaan sovellu demokraattiseen päätöksentekoon.-----

    Loruja. Lähteekö maa valloitus- ja tuhoamissotaan vaiko ottaa vain takaisin aiemmat omat menetyksensä on mitä suurimmassa määrin poliittinen päätös eikä kuulu vain pienen klikin päätettäviin asioihin eikä ole sodanjohtoa vaan uusi sota.

    Muutenkin höpiset päättömiä. Avaus käsittelee Jatkosodan aloittamista ja sinä aloitat hourinnan Raatteen tien taistelusta. No, kun faktat loppuu niin silloin haetaan tietysti mitä tahansa kättä pitempää, jolla voisi yrittää sekottaa keskustelua.

    Äänestä

  • sinä höpäjät kirjoitti:

    -----Vanhan rajan ylityspäätöstä olisi ollut mahdotonta käsitellä eduskunnassa. Sellainen ei kerta kaikkiaan sovellu demokraattiseen päätöksentekoon.-----

    Loruja. Lähteekö maa valloitus- ja tuhoamissotaan vaiko ottaa vain takaisin aiemmat omat menetyksensä on mitä suurimmassa määrin poliittinen päätös eikä kuulu vain pienen klikin päätettäviin asioihin eikä ole sodanjohtoa vaan uusi sota.

    Muutenkin höpiset päättömiä. Avaus käsittelee Jatkosodan aloittamista ja sinä aloitat hourinnan Raatteen tien taistelusta. No, kun faktat loppuu niin silloin haetaan tietysti mitä tahansa kättä pitempää, jolla voisi yrittää sekottaa keskustelua.

    "Lähteekö maa valloitus- ja tuhoamissotaan vaiko ottaa vain takaisin aiemmat omat menetyksensä on mitä suurimmassa määrin poliittinen päätös eikä kuulu vain pienen klikin päätettäviin asioihin eikä ole sodanjohtoa vaan uusi sota."

    Poliittinen on päätös -oikein sotilaspoliittinen

    Tällaiset sotilaspoliittiset päätökset syntyy varmaankin yleensä suhteellisen pienen "klikin" tai sisäpiirin toimesta. Suomessa tuohon klikkiin kuului myös poliitikkoja.

    Ei ollut uusi sota -samaa sotaa käytiin.

    Eduskunta ei pysty johtamaan sotaa.

    Sodalla on sodan lait.

    Raatteen tie tai vanhan rajan ylitys -sama se, sotakentällä tehdään kuten sota vaatii.

    Sodalla oli Suomessa "sotilaspoliittinen" johto. Se, tekikö tuo johto aina oikeita päätöksiä, on toinen juttu.

    Epäonnistunut politiikka johtaa sotaan ja onnistunut politiikka saa sen loppumaan. Sodan aikana soditaan eikä tämä sotilaspolitiikka valitettavasti ole kovin demokraattista.

    Äänestä

  • demokraattinen sota? kirjoitti:

    "Lähteekö maa valloitus- ja tuhoamissotaan vaiko ottaa vain takaisin aiemmat omat menetyksensä on mitä suurimmassa määrin poliittinen päätös eikä kuulu vain pienen klikin päätettäviin asioihin eikä ole sodanjohtoa vaan uusi sota."

    Poliittinen on päätös -oikein sotilaspoliittinen

    Tällaiset sotilaspoliittiset päätökset syntyy varmaankin yleensä suhteellisen pienen "klikin" tai sisäpiirin toimesta. Suomessa tuohon klikkiin kuului myös poliitikkoja.

    Ei ollut uusi sota -samaa sotaa käytiin.

    Eduskunta ei pysty johtamaan sotaa.

    Sodalla on sodan lait.

    Raatteen tie tai vanhan rajan ylitys -sama se, sotakentällä tehdään kuten sota vaatii.

    Sodalla oli Suomessa "sotilaspoliittinen" johto. Se, tekikö tuo johto aina oikeita päätöksiä, on toinen juttu.

    Epäonnistunut politiikka johtaa sotaan ja onnistunut politiikka saa sen loppumaan. Sodan aikana soditaan eikä tämä sotilaspolitiikka valitettavasti ole kovin demokraattista.

    ,,,,,Raatteen tie tai vanhan rajan ylitys -sama se, sotakentällä tehdään kuten sota vaatii.,,,

    Höpön pöpötystä. Heittelet vain mitään tarkoittamattomia iskulauseita. Ei vastuullinen valtionjohto voi asioita ihan noin kevyesti hoidella. Vanhan rajan ylitys oli uusi sota. Kansallehan oli markkinoitu että lähdetään hakemaan takaisin Talvisodan menetyksiä ja se sota päättyi vanhalla rajalla. Sen jälkeen alkoi uusi sota, joka oli valloitus- ja tuhoamissotaa sekä N-liiton kansoja että sen poliittista järjestelmää vastaan.

    Sen voi hyväksyä jos mennään hyvien puolustusasemien saamiseksi muutama kilsa rajan yli mutta ei satoja kilometrejä. Lieksan ja Kuhmon suunnillahan ei maata menetetty Talvisodassa yhtään vähää, kaikki oli ryöstöä.

    Äänestä

  • tyrmäsin faktoilla kirjoitti:

    ,,,,,Raatteen tie tai vanhan rajan ylitys -sama se, sotakentällä tehdään kuten sota vaatii.,,,

    Höpön pöpötystä. Heittelet vain mitään tarkoittamattomia iskulauseita. Ei vastuullinen valtionjohto voi asioita ihan noin kevyesti hoidella. Vanhan rajan ylitys oli uusi sota. Kansallehan oli markkinoitu että lähdetään hakemaan takaisin Talvisodan menetyksiä ja se sota päättyi vanhalla rajalla. Sen jälkeen alkoi uusi sota, joka oli valloitus- ja tuhoamissotaa sekä N-liiton kansoja että sen poliittista järjestelmää vastaan.

    Sen voi hyväksyä jos mennään hyvien puolustusasemien saamiseksi muutama kilsa rajan yli mutta ei satoja kilometrejä. Lieksan ja Kuhmon suunnillahan ei maata menetetty Talvisodassa yhtään vähää, kaikki oli ryöstöä.

    ylitys mitään uutta sotaa aloittanut. Kyllä se oli ihan samaa sotaa. Ei sotatilaa julistettaessa sitä rajoitettu Tarton rauhan rajojen sisään. Kansalle ei myöskään ollut annettu lupausta vain oman entisen alueen palauttamisesta. Mannerheimin ensimmäinenkin päiväkäsky kertoi jo muuta, saati sitten 10.7.41 annettu.

    Äänestä

  • demokraattinen sota? kirjoitti:

    "Lähteekö maa valloitus- ja tuhoamissotaan vaiko ottaa vain takaisin aiemmat omat menetyksensä on mitä suurimmassa määrin poliittinen päätös eikä kuulu vain pienen klikin päätettäviin asioihin eikä ole sodanjohtoa vaan uusi sota."

    Poliittinen on päätös -oikein sotilaspoliittinen

    Tällaiset sotilaspoliittiset päätökset syntyy varmaankin yleensä suhteellisen pienen "klikin" tai sisäpiirin toimesta. Suomessa tuohon klikkiin kuului myös poliitikkoja.

    Ei ollut uusi sota -samaa sotaa käytiin.

    Eduskunta ei pysty johtamaan sotaa.

    Sodalla on sodan lait.

    Raatteen tie tai vanhan rajan ylitys -sama se, sotakentällä tehdään kuten sota vaatii.

    Sodalla oli Suomessa "sotilaspoliittinen" johto. Se, tekikö tuo johto aina oikeita päätöksiä, on toinen juttu.

    Epäonnistunut politiikka johtaa sotaan ja onnistunut politiikka saa sen loppumaan. Sodan aikana soditaan eikä tämä sotilaspolitiikka valitettavasti ole kovin demokraattista.

    ,,,,Tällaiset sotilaspoliittiset päätökset syntyy varmaankin yleensä suhteellisen pienen "klikin" tai sisäpiirin toimesta. Suomessa tuohon klikkiin kuului myös poliitikkoja.,,,

    Jos sinulla on vähääkään käsitystä Suomen silloisesta perustuslaista ja demokratiakäsitteestä yleensä niin kerros keillä henkilöillä, puhun siis virka-asemista en nimistä, on oikeus päättää Suomen lähtemisestä sotaan mukaan.

    Kun olen jotenkin käsittänyt juttusi niin, että Eduskunnalta ei niin isoja asioita pidä mennä kysymään. Eduskunta saa kyllä askarrella maataloustukien ja sen sellaisten pikku asiain parissa mutta kansakunnan elämän ja kuoleman kysymykseen se ei saa puuttua, sellaiset tulee ratkoa jossain epämääräisessä ja määrittelemättömässa porukassa.

    Eli keitä siihen porukkaan saa enintään ottaa mukaan, voisitko ihan listata.

    Äänestä

  • Anni Huttila kirjoitti:

    ,,,,Tällaiset sotilaspoliittiset päätökset syntyy varmaankin yleensä suhteellisen pienen "klikin" tai sisäpiirin toimesta. Suomessa tuohon klikkiin kuului myös poliitikkoja.,,,

    Jos sinulla on vähääkään käsitystä Suomen silloisesta perustuslaista ja demokratiakäsitteestä yleensä niin kerros keillä henkilöillä, puhun siis virka-asemista en nimistä, on oikeus päättää Suomen lähtemisestä sotaan mukaan.

    Kun olen jotenkin käsittänyt juttusi niin, että Eduskunnalta ei niin isoja asioita pidä mennä kysymään. Eduskunta saa kyllä askarrella maataloustukien ja sen sellaisten pikku asiain parissa mutta kansakunnan elämän ja kuoleman kysymykseen se ei saa puuttua, sellaiset tulee ratkoa jossain epämääräisessä ja määrittelemättömässa porukassa.

    Eli keitä siihen porukkaan saa enintään ottaa mukaan, voisitko ihan listata.

    "Jos sinulla on vähääkään käsitystä..."

    Ja jos sinulla on vähänkään käsitystä tuon ajan suurvaltapoliittisesta asetelmasta ja siitä miten noihin asetelmiin oli ajauduttu, ymmärtäisit, että Suomi vain lopulta joutui toteamaan olevansa jälleen sodassa idän suurvallan kanssa.

    Tuossa tilanteessa ei liene enää ollut juurikaan merkitystä eduskunnan tai jonkun sisäpiirin "klikin" päätöksillä osallistua tai olla osallistumatta sotaan. Sotaan jouduttiin tuossa vaiheessa aivan Suomen sisäisistä päätöksistä riippumatta.

    Päätökset tässä asiassa tehtiin aivan muualla. Ja kun sodassa oltiin astui esiin myös saman tien "sodan lait", ja demokratia siirtyy silloin hieman takavasemmalle.

    Äänestä

  • demokraattinen sota? kirjoitti:

    "Jos sinulla on vähääkään käsitystä..."

    Ja jos sinulla on vähänkään käsitystä tuon ajan suurvaltapoliittisesta asetelmasta ja siitä miten noihin asetelmiin oli ajauduttu, ymmärtäisit, että Suomi vain lopulta joutui toteamaan olevansa jälleen sodassa idän suurvallan kanssa.

    Tuossa tilanteessa ei liene enää ollut juurikaan merkitystä eduskunnan tai jonkun sisäpiirin "klikin" päätöksillä osallistua tai olla osallistumatta sotaan. Sotaan jouduttiin tuossa vaiheessa aivan Suomen sisäisistä päätöksistä riippumatta.

    Päätökset tässä asiassa tehtiin aivan muualla. Ja kun sodassa oltiin astui esiin myös saman tien "sodan lait", ja demokratia siirtyy silloin hieman takavasemmalle.

    ---- että Suomi vain lopulta joutui toteamaan olevansa jälleen sodassa idän suurvallan kanssa.---

    Tuo ajopuuteoria on ammutta alas tutkijain toimesta jo pari vuosikymmentä sitten. Sota ei tule itsekseen vain jostakin, ihmiset siitä päättävät, eivät esim. marsilaiset.

    ----Sotaan jouduttiin tuossa vaiheessa aivan Suomen sisäisistä päätöksistä riippumatta.-----

    Ei jouduttu, kyllä se oli meiltä aivan aktiivinen päätös mennä tekemään Suur-Suomea ja hävittämään inhaa itää Uralille asti.

    Äänestä

  • näin se meni kirjoitti:

    ---- että Suomi vain lopulta joutui toteamaan olevansa jälleen sodassa idän suurvallan kanssa.---

    Tuo ajopuuteoria on ammutta alas tutkijain toimesta jo pari vuosikymmentä sitten. Sota ei tule itsekseen vain jostakin, ihmiset siitä päättävät, eivät esim. marsilaiset.

    ----Sotaan jouduttiin tuossa vaiheessa aivan Suomen sisäisistä päätöksistä riippumatta.-----

    Ei jouduttu, kyllä se oli meiltä aivan aktiivinen päätös mennä tekemään Suur-Suomea ja hävittämään inhaa itää Uralille asti.

    "Sota ei tule itsekseen vain jostakin, ihmiset siitä päättävät, eivät esim. marsilaiset."

    ...aivan, siitä päättivät herrat Moskovassa ja Berliinissä (etupiirijako), yksikään noihin etupiireihin kuulunut maa ei säästynyt sodalta, suomalaisten päätökset sotia tai olla sotimatta ei juuri noita herroja liikuttanut

    ...missä määrin Suomi oli ajopuu vai oliko ollenkaan, en ota nyt kantaa, aiempi mielipiteeni ei tukeutunut ajopuuteoriaan

    "...se oli meiltä aivan aktiivinen päätös mennä tekemään Suur-Suomea..."

    ...aktiivisesti poulustettiin isänmaata kun suurvalta hyökkäsi, itäkarjalan valtaus saattoi olla strategisesti virhe tai sitten ei, sitä en osaa sanoa, Suur-Suomi -ajattelulla oli omat historialliset taustansa

    On aivan suhteellisuudentajun puutetta elätellä mielikuvaa Suomalaisten hyökkäyksestä Neuvostoliittoon. Voisi verrata ajatukseen Kuuban hyökkäyksestä Yhdysvaltoihin muodostamaan Suur -Kuubaa.

    Äänestä

"Demokratian puute vei Suomen Jatkosotaan"

Olet oikeassa, Neuvostoliitto ei ollut demokraattinen valtio.

Äänestä

Kertoisiko aloittajan jonkun sotaan Euroopassa osallistuneen maan jossa demokratia toimi ihan täysin normaaliolojen mukaisesti eikä esim. hallitus ja sen avainministerit sekä operatiivinen sodanjohto ollut ottanut tavallista suurempaa vastuuta maan johtamisesta?
Epäilen että sellaista maata et löydä.
Suomi toimi välirauhan ja jatkosodan aikana itse asiassa poikkeuksellisen parlamentaarisesti ottaen huomioon ympäröivän maailman tilanteen. Demokratia ei ollut täydellistä ja varmaan välillä oiottiin mutkiakin mutta meillä eduskunnan toiminta ei katkennut milloinkaan. Myös useat eri puolueet pääsivät vaikuttamaan politiikkaan joka ei todellakaan ollut ihan tavallista kaikissa maissa. Eri asteinen diktatuuri tai yksipuoluejärjestelmä oli nimittäin vallalla aika monessa maassa ja todellinen demokratia harvinaisempaa.

Äänestä

Onhan olemassa tunnettu sanonta "demokratiat eivät aloita sotia" ja se kyllä pitää paikkansa, olen täysin samaa mieltä. Mitä siis tulee sanoa Suomesta kesällä -41 kun aloitimme sodan? Tahi vaikkapa kun USA aloitti sodan 2003. Hm....?

Äänestä
  • ajautunut niin umpikujaan vääristelyissään, että on ottanut uuden nikin?
    Suomihan ei aloittanut sotaa kesällä -41, mutta ryhtyi puolustamaan itseään NL:n sotatoimia vastaan. Myöhemmin vallattiin NL:n ryöstämät alueet takaisin ja samalla pyrittiin saamaan helposti puolustettavata rajat.

    Äänestä

  • Onkohan otto-ville kirjoitti:

    ajautunut niin umpikujaan vääristelyissään, että on ottanut uuden nikin?
    Suomihan ei aloittanut sotaa kesällä -41, mutta ryhtyi puolustamaan itseään NL:n sotatoimia vastaan. Myöhemmin vallattiin NL:n ryöstämät alueet takaisin ja samalla pyrittiin saamaan helposti puolustettavata rajat.

    …….. pyrittiin saamaan helposti puolustettavat rajat...…

    No miten kävi, saatiinko. Mitä kesä -44 näytti?

    Äänestä

…….Murhanhimoinen venäläis-mongoolinen bolsu laivasto jonka raakuus ja pelkuruus oli nähty parikymmenttä vuotta sitten...…

Kerro miten, missä ja milloin se nähtiin, ei ainakaan Suomessa 1918. Suomessa nähtiin vain oman valkolahtariarmeijan käsittämätön raakuus, ei venäläisten.

Äänestä
  • Suomen sisällissota oli suhteellisen siisti ja jos raakuutta oli niin sitä oli molemmin puolin!

    Venäjän omassa sisällissodassa 1918-1922 menehtyi 9 miljoonaa ihmistä!

    Äänestä

” Näin asioista päätti vain pieni klikki ja ohjasi maan aivan tietoisesti sotaan. N-liiton ns. painostus ei riitä perusteluksi sotainnolle”

SE RIITTÄÄ MAINIOSTI PERUSTELUKSI , sille mitä jatkossa tapahtui! Nimittäin Suomessa EI OLLUT mitään sotaintoa, mutta Neuvostoliitossa sitä oli sitäkin enemmän! Koko Väliraihan ajan Neuvostoliitto painosti ja uhkaili meitä. Elimme rauhan aikaa ja SILTI Neuvostoliitto 14.6.1940 ampui Tallinnan edustalla suomalaisn reittimatkustajakoneen miehistöineen ja matkustajineen mereen! Lisäksi neukun ulkoministeri Molotov matkusti marraskuussa 1940 neuvotteluihin Berliiniin, jossa hän ilmoitti maansa tavoitteena olevan ”saattaa Talvisota päätökseen”! Tästä kaikesta voi hyvin päätellä, että millä osapuolella mielessä oli sotaintoa!

”N-liiton harjoittamasta painostuksesta puhuttaessa kannattaa muistaa aivan vain vertailuna miten Saksa suhtautui voittamiinsa maihin. Eli ei n-liitto mitenkään kovin brutaali ollut vaikka se meille niin on selitettykin. ”

SE OLI TODELLA BRUTAALI JA SOTAISA!

”Tai miten Euroopan suurvallat olivat jo vuosisatojen ajan kohdelleet voittamiaan kansoja; miehittäneet ja ottaneet siirtomaikseen.”

Ja Suomen olisi muka historiallisista syistä pitänyt suostua olemaan mukisematta neukun sotatavoitteiden kohde? Nyt on Tarkkispojalla outoja ajatuksia?

Äänestä

Avaus on pötyä.

Suomella oli koko sodan ajan eduskunnan enemmistön luottamusta nauttiva monipuoluehallitus.

Suuria poliittisia ja sotilaallisia asioita ei viety täysistuntoihin,koska ne vuodettiin ns. kuutosten toimesta samana päivänä Tukholmaan ja sieltä Moskovaan.

Eduskuntaryhmien puheenjohtajat pidettiin tilanteen tasalla.

Äänestä

Eiköhän nimenomaan DEMOKRATIAN PUUTE JOHTANUT NEUVOSTOLIITON TALVISOTAAN?

Monrako äänestystä siitä mahdettiin pitää?

Äänestä
  • ------Monrako äänestystä siitä mahdettiin pitää?-----

    Uskoakseni yhtä monta kuin Suomessa Jatkosodasta.

    Äänestä

Suomen vei talvisotaan Stalin ja Hitler. Suomen vei jatkosotaan Hitler ja Stalin.

Noiden kahden huru-ukon takia Suomi vedettiin väkisin mukaan toiseen maailmansotaan. Sen lisäksi vielä venäläiset varastivat Suomenlahden saaret, osan Karjalaa, Kuolajärven ja Petsamon.

Äänestä

Suomella ei ollut talvisodan jälkeen liiemmalti vaihtoehtoja mistä valita.

Maaliskuun 1940 Moskovan rauhansopimus Suomen kanssa oli Kremlin suunnitelmille vain pieni epämukava töyssy, sillä se mikä epäonnistui talvella 1939-1940 piti korjattaman jatkossa, minkä Neuvostoliiton ulkoministeri Vjatseslav Molotov ilmoitti Liettuan ulkoministeri Vincas Kreve-Mickeviciukselle kesäkuussa 1940.

"Liettuan tyrmistynyt ulkoministeri Vincas Kreve-Mickevicius sai kuulla Moskovan Kremlissä kesäkuun viimeisen päivän myöhäisenä iltahetkenä tuona kohtalokkaana vuotena 1940. Molotov suositteli kuulijalleen realismia, sillä Liettua ja muut Baltian kansat, "Suomi mukaan luettuna", tullaan liittämään neuvostokansojen kunniakkaaseen perheeseen."

https://yle.fi/uutiset/3-5784861

Viron, Latvian ja Liettuan pakkoliitto Neuvostoliiton kommunismidiktatuuriin toteutettiin vain viikkojen kuluessa tuosta keskustelusta, ja samaa oli pohjustettu Suomelle Kremlin perustamalla Suomen Kommunistisen Puolueen peiteorganisaatiolla Suomen-Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seuralla (SNS1), jonka todellinen tehtävä ei suinkaan ollut rauha vaan Suomen saattaminen sisäisen poliittisen kuohunnan ja sekasorron tilaan, jolloin Neuvostoliiton kommunismidiktatuurille avautuisi mahdollisuus puuttua Suomen sisäisiin asioihin ja toteuttaa tuo Molotovin ilmoitus: Suomen liittäminen Neuvostoliittoon.

Saksa ja Neuvostoliitto hallitsivat Itämerta, jonka kautta Suomi kävi kaupppaa. Kumpikin noista valtioista oli yhtä säälimätön omien etujensa ajaja, ja pienten valtioiden, kuten Suomen, ainoa keino oli yrittää luovia ja selvitä hengissä näiden kahden Euroopan diktatuurin välissä.

Kesällä 1940 Saksa valloitti Länsi-Euroopan, myös Norjan, joten pihdit Suomen ympärillä olivat puristumassa kiinni, ja Suomesta olisi tullut joka tapauksessa taistelutanner siinä vaiheessa kun Saksan idänhyökkäys olisi alkanut.

Vai ehdottaako joku, että Suomen olisi pitänyt sittenkin turvautua Moskovaan, ja luottaa Kremlin kortteerimiehen jalouteen, riippumatta maamme valloitusyrityksestä talvella 1939-1940?

Se olisi tiennyt Suomen itsenäisyyden varmaa menetystä, kuten Molotovin ilmoituksesta näemme.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Karjalan poeka kirjoitti:

Eduskunta joutui käytännössä täysin sivuun maan asioiden hoidosta lähes 5 vuoden ajaksi syksystä -39 syksyyn -44. Välirauhan aikana asioita hoiteli suvereenisti pääministeri Ryti yhdessä muutaman avainministerin ja päämajan kanssa. Armeijan vahvaa otetta maan hallinnossa kuvastaa se että kenraali Walden nimitettiin puolustusministeriksi. Sensuuri oli voimassa koko välirauhan ajan ja taisi sotatilakin olla melkein koko ajan.

Näin asioista päätti vain pieni klikki ja ohjasi maan aivan tietoisesti sotaan. N-liiton ns. painostus ei riitä perusteluksi sotainnolle sillä lienee sanomattakin selvää, että kun pieni ja iso maa käyvät sodan pienen hävittyä ei normaaliin tilanteeseen palata ihan noin vain heittämällä vaan poikkeuksellinen olotila maiden välillä jatkuu vielä kauan. Toisaalta, Euroopassa oli koko ajan käynnissä yhä vain laajeneva suursota.

N-liiton harjoittamasta painostuksesta puhuttaessa kannattaa muistaa aivan vain vertailuna miten Saksa suhtautui voittamiinsa maihin. Eli ei n-liitto mitenkään kovin brutaali ollut vaikka se meille niin on selitettykin. Tai miten Euroopan suurvallat olivat jo vuosisatojen ajan kohdelleet voittamiaan kansoja; miehittäneet ja ottaneet siirtomaikseen. Meillä oli sallittua jopa kommunistien vainoaminen eli ei ihan huonosti mennyt.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu