Hei !
Mukavaa että Ilmajoki palsta avattu !
Olen vaahtosamuttiminen kokoisesta viettänyt aikuiseksi asti kesät ja koulun joululomat Ilmajoen kirkolla.
1975 minulla oli ensimmäinen työpaikka siellä Osuuskaupan Shell huoltamolla. Koulu jäi kesken ja pidin kesätyöpaikkani syksymmälle. Työpaikka oli siellä myös 1984-1985 mutta olin ylityöllistetty ja opinnot päällä työn ohdessa. Kun löysin naisystävän ei ollut aikaa enää mihinkään ja stressaannuin liikaa ja tuli poismuutto.
Kesäpaikkani väki oli Osuuskaupan palveluksessa ja pikkupoikana olin mukana kirkolla Mattilan myymälässä ja Sahan myymälässä.
Myös myymäläautolla kiertelimme useat vuodet Ilmajoen peräkyliä kun olin tiskinkorkuinen. Eli siis tuttuja maisemia.
Viime aikoina olen kaivellut laatikon pohjalta valokuvia yms. ja tein kotisivuilleni muistelmaa ja mitä nyt löysin tietoa. Lähivuosina katselen Ilmajoen Joulu lehtiä yms julkaisuja, -pitää niitä hankkia itselleni.
Siellä on mukava pyöräilyharrastuksessani poiketa; Käy katsomassa sivuani ja siellä on parilta vuodelta pyöräilykuviani ja lisää kuvia tulee !
- Olen kiinnostunut hevosajokaluista kuvatakseni ja nähdäkseni.
Käyn kuvaamassa olemassa olevia kohteita lisää jo ensi vuonna. Jos joillakin on hevoskärryjä kotona niin sivuni alkupäässä on tietoa miten minun isieni tuotoksia tunnistaa.
Isäni olivat Nopakylän kärryseppiä monta polvea ja suvussa kärryseppiä oli kymmenen yhteensä.
Tiedän hyvin että Könni teki 1800 luvun alussa jonkun kärryn ja kun kantaisäni teki ensimmäisensä piti nekin tehdä raskaasta raudasta ja siinä meni aikaa viikkotolkulla. Rautaa alkoi saamaan sitten sopivammassa muodossa ja Nopankylään syntyi Suomen ensimmäinen Osuuskauppa ja Nopassa oli Suomen ajokalukäsikotiteollisuuden keskus Suomessa oman aikansa!
Kärryjä tehtiin sitten eikä meinattu.
Minun isäni sattuivat olemaan ja elämään kymmenellä suvun sepällä asialla parhaimpina kulta-aikoina ja kärryjä tehtiin eikä meinattu. Suuret puuastiat joita tehtiin ennen kärryjä toivat kylään ensin myös puutyötaidot. Nopassa oli 30 pajaa.
Käy katsomassa sivuani ja otan mielelläni palautetta tänne sekä siellä on sähköpostiosoitteeni; Kaikkea mahdollista tietoa mielelläni otan vastaan, valokuvia skannata ja lähettää voi minulle sähköpostina tai kuoressa lainaksikin jos kärry- tai sukuasiaa ja muutakin Ilmajokeen liittyvää vrt mitä siellä minun kotisivuni sivulla on intressiä. Tähän saakka kaikki materiaali on omasta hyllystäni.
Huomioi kuitenkin että sukuperinnesivuni on kokonaan minun yksityinen !
Yksityiset kotisivut joissa en vielä ole ristin sieulukaan kuullut kun viime aikoina ne tein ja kaikki materiaali on hylystäni ja web-sivuilta.
http://jarinhotelli.blogspot.com/2011/05/sukuvalokuvia-vanhoista-albumeista.html
Käy katsomassa mitä mainitsen Ilmajoesta http://www.fillaristit.fi
sivulla siellä "hyvät paikat" karttamerkinnöissä.
yst. Jari Laurila
Vaasa
Mukavaa että Ilmajoki palsta avattu !
Olen vaahtosamuttiminen kokoisesta viettänyt aikuiseksi asti kesät ja koulun joululomat Ilmajoen kirkolla.
1975 minulla oli ensimmäinen työpaikka siellä Osuuskaupan Shell huoltamolla. Koulu jäi kesken ja pidin kesätyöpaikkani syksymmälle. Työpaikka oli siellä myös 1984-1985 mutta olin ylityöllistetty ja opinnot päällä työn ohdessa. Kun löysin naisystävän ei ollut aikaa enää mihinkään ja stressaannuin liikaa ja tuli poismuutto.
Kesäpaikkani väki oli Osuuskaupan palveluksessa ja pikkupoikana olin mukana kirkolla Mattilan myymälässä ja Sahan myymälässä.
Myös myymäläautolla kiertelimme useat vuodet Ilmajoen peräkyliä kun olin tiskinkorkuinen. Eli siis tuttuja maisemia.
Viime aikoina olen kaivellut laatikon pohjalta valokuvia yms. ja tein kotisivuilleni muistelmaa ja mitä nyt löysin tietoa. Lähivuosina katselen Ilmajoen Joulu lehtiä yms julkaisuja, -pitää niitä hankkia itselleni.
Siellä on mukava pyöräilyharrastuksessani poiketa; Käy katsomassa sivuani ja siellä on parilta vuodelta pyöräilykuviani ja lisää kuvia tulee !
- Olen kiinnostunut hevosajokaluista kuvatakseni ja nähdäkseni.
Käyn kuvaamassa olemassa olevia kohteita lisää jo ensi vuonna. Jos joillakin on hevoskärryjä kotona niin sivuni alkupäässä on tietoa miten minun isieni tuotoksia tunnistaa.
Isäni olivat Nopakylän kärryseppiä monta polvea ja suvussa kärryseppiä oli kymmenen yhteensä.
Tiedän hyvin että Könni teki 1800 luvun alussa jonkun kärryn ja kun kantaisäni teki ensimmäisensä piti nekin tehdä raskaasta raudasta ja siinä meni aikaa viikkotolkulla. Rautaa alkoi saamaan sitten sopivammassa muodossa ja Nopankylään syntyi Suomen ensimmäinen Osuuskauppa ja Nopassa oli Suomen ajokalukäsikotiteollisuuden keskus Suomessa oman aikansa!
Kärryjä tehtiin sitten eikä meinattu.
Minun isäni sattuivat olemaan ja elämään kymmenellä suvun sepällä asialla parhaimpina kulta-aikoina ja kärryjä tehtiin eikä meinattu. Suuret puuastiat joita tehtiin ennen kärryjä toivat kylään ensin myös puutyötaidot. Nopassa oli 30 pajaa.
Käy katsomassa sivuani ja otan mielelläni palautetta tänne sekä siellä on sähköpostiosoitteeni; Kaikkea mahdollista tietoa mielelläni otan vastaan, valokuvia skannata ja lähettää voi minulle sähköpostina tai kuoressa lainaksikin jos kärry- tai sukuasiaa ja muutakin Ilmajokeen liittyvää vrt mitä siellä minun kotisivuni sivulla on intressiä. Tähän saakka kaikki materiaali on omasta hyllystäni.
Huomioi kuitenkin että sukuperinnesivuni on kokonaan minun yksityinen !
Yksityiset kotisivut joissa en vielä ole ristin sieulukaan kuullut kun viime aikoina ne tein ja kaikki materiaali on hylystäni ja web-sivuilta.
http://jarinhotelli.blogspot.com/2011/05/sukuvalokuvia-vanhoista-albumeista.html
Käy katsomassa mitä mainitsen Ilmajoesta http://www.fillaristit.fi
sivulla siellä "hyvät paikat" karttamerkinnöissä.
yst. Jari Laurila
Vaasa
Vastaukset 11
Vanhimmat
No olipas aikamoinen pläjährös historiikkia plokis.
10 pinnaa ja pannahan vielä plussa päälle.
Kiitos !
Paljon kiitoksia irtopisteistä.
Siellä oli 1870-1940 hevosajokalujen tekoa tosissaan. Kärryhommissa piisasi tekemistä jokaisella Nopankylässä.
Siellä on ihmisiä jotka ovat eläneet lähempänä kaikkea kuin minä tietysti.
Jokainen asuu omissa tuvissa, en tunkeudu kuin julkisiin rakennuksiin ja palveluihin. Pyöräilen ja kuvaan. Poikasena joka paikka oli tuttua kun jatkuvasti hypättiin joka paikas kyläs ja myymäläautollakin joka peräkylän talo.
Kylien nimiä en mieleeni painanut koskaan.
Serkkupolvenkin tunsin ja tiesin jokaisen 1960-1970 luvulla mutta en enää tuntisi vuosikymmeniä myöhemmin moniakaan jos vastaani tulisivat.
yst. jari
Tämähän on ihan uskomatonta, kerrassaan haaveunta todeksi käyneenä.. Olen ensinnäkin vuosia toivonut tämmöistä Ilmajoki-palstaa ja toiseksi törmää vielä tällaiseen etten sanoisi suuren luokan historianharrastajaan: fantsua!! Ja siis suurkiitos aloittajille! Täällä on yksi, jolla on kaukaiset mutta sitäkin vankemmat ilmajokelaisjuuret, ja joka myös on täysin hurahtanut I:joen historiaan, kauneuteen, erityislaatuisuuteen. Sukukirjaa tehdessäni majoittauduin parina kolmena kesänä koulun asuntolaan ja fillaroin niin tottavie ympäri I:jokea. Yritin ihmisiäkin jututtaa, mikä onnistui vaihtelevasti. (Ylivoimaisesti kivimpia, avoimimpia ja ennakkoluulottomimpia olivat vanhat ihmiset - lämpöiset, lämpöiset kiitokset vielä heille ja heidän jälkeläisilleen!)
Palon Airi
Hei !
Paljon kiitoksia.
Airi ja entinen Laurila ja nykyinen Palo? Saako kysellä onko tullut avioero vai onko tyttönimi Laurila? Vai mistä kyse ?
On tietysti inhimillisiä syitä miksi Ilmajoen seutu alkoi kiinnostamaan enemmän.
Ensiksikin sanoisin että nuoret eivät paljoa perusta vielä ko asioista. Minulla ensimmäinen kipinä tuli siitä että oli mukava sinne pyöräillä pitkästä aikaa.
Minkä suvun sukukirjaa olet tehnyt ja mikjä ja minkä hintainen on tuo majoituspaikka ?
Minä tunnen Ilmajokisten tyylin ja olemuksen. Olen siellä kesät ollut aikuiseksi asti ja aikuisenakin, ja eli siis nähnyt läheltä. Ihmettelin kun istuin erään isännän seurassa hetken niin hetkessä puhuin samaa kieltäkin?!
On kuitenkin niin että kun polvi joka lähti kaupunkiin sieltä 1950 häpesivät murrettaan ja en ole vanhempieni suusta kuullut koskaan tavuakaan pohjalaista. Kaupungissa oli siihen aikaan niin paljon "fiininmpää" että maalaiset kun muuttivat hävittivät kielestään murteen.
Vaasan kieli on niin tasainen ettei ole mitään korostuksia. Ruotsin kielikin samanlaista tasapaksua.
En minä nyt niin suuren luokan historian harrastaja ole, nuo vaan tuli sinne sivulle extempore hyllystä ja muistista mitä siellä on.
Lisää ajan saatossa. Kuvaan kirkkomuseota paremmin ensi kesänä.
Käyn myös katsomassa hevoskärryjä. Menen pienempiä kyläteitäkin.
yst. jari
Ilmajoella kiehuu.
Haluavat yleisesti Seinäjokeen.
Eilen tuli pyörähdettyä ilmajoella, lähinnä eläkeläisten nukkumalähiö muuten melkoinen persläpi.
Hei ja huomenta !
Niin, Seinäjoki on varsin luonnollinen halajamiskohde. On niin lähellä.
On suomessa tilanne että 100 miljrdia velkaa ja lisää tulee velkaa.
Euroopan suurin haaste on selvitä ikääntymisestä, syrjäytymisestä, nuorisotyöttömyydestä ja velkaantumisesta. Emme saisi päästää luottoluokitusta heikkenemään koska se merkitsee samalla suurempia valtion velan korkoja. Valtion velan korkomenot ovat nyt samat kuin puolustusmenot, n. yli 2,5 miljrdia/v. ymmärtääkseni. Valtion tulo menoarviosta keltaisesta kirjasta löytyy luvut.
Sillä saisi monta hammasta esim paikatuksi terveyskeskuksessa, tms.
Meillä on hieno suomenmaa. Meidän hallintokulttuurimme on avoin, informaalinen, tasa-arvoinen, työ- ja työnantajajärjestöt, kuntapalvelut, mm.
Hienoja asioita. Joissakin maissa ei osata maksaa veroja vielä ja siellä nyt sitten ollaan konkurssissa. Olisi pitänyt opettaa veronmaksutavat ensin sinne ennenkö rientää rahahanojen kanssa sinne.
Kuntapalvelujen rahoittaminen merkitsee kunnallista hallintoa joka maksaa sekin. Yhdistämällä kuntia saadaan keskitetyksi hallintoa ja säästeään muutamien työpaikkojen kustannuksia. Vaarana on että etäisydet kasvavat, mutta palveluille on olemassa lainsäädäntö että ne ovat saatavilla. Kaikki kuntapalvelut rahoitetaan ihmisten työtuloista kunnallisverolla. Rationalisoiminen ja keskittäminen sekä ennenkaikkea kustannustehokkuus ovat avainasioita ja syitä. Sitten menisi Ilmajoeltakin tietysti hallinto Seinäjoelle, kunnallistalolle jäisi joku harva työpaikka, ja siitäkin talosta voisi sitten tehdä vaikka teatterin, heh. On vaan katseltava lukuja. Hallinto aina myös maksaa kuntalaisille. Isompana voisi saada aina jotakin lisääkin mitä ei vähävarainen kunta pysty järjestämään, mutta välimatkat aina säilyvät kuitenkin.
Ilmajoella on nähty vaivaa jo matkailuasioissa. Minusta Santavuorelle voisi aivan hyvin markkinoida pohjalaislakeuskatselmusta, ps. laittakaa mahdollinen tuulivoimala rumimmalle puolelle ettei mene näköalat siellä, Alajoella näkee vilijapeltua jos ei oll ennen nähny, on musiikkijuhlat, ja hienot museot siinä.
Ilmajoen kesää ei pidä hävetä, sitä uskaltaa markkinoida varmasti. Kattua vaan jotta ihmiset pääsöö ja näköö ja on minne mennä yöksikin. Pippaloa Ilkan kentällä keksiä.
Joka paikkakunnalla on joku juttu millä kesällä vetää. Seinäjoen tangomarkkinat ovat yksi sellainen, en ole sellaista matkailivaunumäärää koskaan nähnyt missään kuin oli viime kesänä. Harvat onnistuvat niin hyvin kesässään.
Hyvää päivänjatkoa
jari
Vielä;
Käykää Vaasas lomalla.
Täällä on muutama kuva saaristosta, melkein Niagaran veroinen paikka siellä on;
http://jarinhotelli.blogspot.com/search/label/kuvia2
Ne Alajoen peltomaisemat ovat mäkimontuissa asuville ja kaupunkilaisille, Santavuoren aakia ja laakianäkymät sellaisia paikkoja että ovat kuin Niagara joka ei ole ennen nähnyt, että markkinoikaa Ilimajokea niillä, ja Ilkan kentän museot ja tilaisuudet lisäksi. Ei tarvitse hävetä jos kiikutatte turistit noihin paikkoihin.
Täällä vaasas joka on itse asiassa varsinaista pohjanmaata, ja kaikki muu jotakin etälä- tai pohjoispohojanmaata, ei tarvitse hävetä ollenkaan kaupunkia turistikohteena.
Sanoisin että Seinäjoen Törnäväpuistojenkin jutut ovat turistille hienoja, museon alue ja siitä Peräseinäjoelle Ville Ritolan mitaleita katsomaan ja Kalajärvelle.
Kelpaa sinne houkutella kyllä turisteja. Aakia ja laakia on kuin
Niagaraa mäkisuomen ja kaupunkien asukkaille.
Samoin teikäläisille sinne jos kapuatte Mustasaaren Raippaluodon Björköbyn Svedjehamnin näkötorniin pitää maakravulla olla nitrot mukana.
Sitten vaan Vaasas leviästi turistina.
Joka paikassa puhutaan suomea, ei tarvitse luulla että pitäisi kieliä osata. Pohjalaisella kielellä pärjää kyllä.
Täällä pikaisesti ja lyhyesti mm.;
http://jarinhotelli.blogspot.com/search/label/kuvia2
yst. jari
Hei !
On toki totta että kyllä Ilmajoki pidemmän päälle on pieni kylä. Kuitenkin sanoisin että on yksi lysti melkein asuuko sitten isommassa, sillä kukapa kaikkia mahdollista "kulttuuriakaan" katselisi ? Minusta kainenlaiset tilaisuudet ja näyttelyt huokuvat tyhjyyttään ja olen arvelut syyksi yksinkertaisesti kotiteattereita ja -olohuoneita.
Kyllä se jokijn pitäisi aina rakentaa pihapiiriin ja itselle kotiin ja mennä sitten merta edemmäksi kalaan.
Lapsena minulla oli tietenkin menoa koko ajan Ilmajoella kesäisin. Kun siellä sitten asuin aikuisena minulla oli niin paljon töitä ja opiskelin työn ohessa ettei aikaa jäänyt juuri muuhun. Ajelin Seinäjoelle Seurahuoneelle, otin kaksi koskenkorvapaukkua, annoin niiden haihtua ja ajoin takaisin.
Kun löysin naisystävän (tai 18 vuotiaan likan) olin itse 28 vuotias, aikaa ei jäänyt mihinkään enää. Stressaannuin liikaa, ja ensin meni se likka olin liian stressaantunut ja sitten meni työ ja asunto ja tuli Vaasaan muutto.
MInulla tosin oli niin kehno palkka että kaikki meni asumiseen- elämiseen ja autoon. Minua moitittiin etten rakasta autoja ja siksi en sovi työhöni, heh, minulla ei ollut varaa ostella autoja. Olin ammattimies- myyntimiehen tutkinto oli hyvin harvinainen itse asiassa, ja olin ollut jo pienen ikäni huoltamohommissa, mutta ne kuuluivat työhöni, en käynyt autoja nuoleksimassa. Olin siellä autotarviketukkuliikkeessä, siinä oli hieno kaksi omalla saunalla ja järvi vieressä Koskenkorvalla. Minä en ollut uskovainen, mutta olin töissä. Joillekin työpaikoille kertyi aina jotakin uskonliikettä johtajien mukaan, mutta olen ottanut työn työnä ja ihmiset ihmisiä ja en mitään vihmiehiä enkä pilkan kohteita uskon asioiden vuoksi koskaan.
Täytyy sanoa että pimeässä siellä oli yksinään joskus orpo ja olenkin ajatellut että paljolti pitää asua jossakin kirkolla taikka sitten olla perhettä ettei tulisi höperöksi.
Kaikenlainen ympäristö käy tutuksi eikä jatkuvasti tarjoa sellaista virikettä että olisi aina niin hauskaa.
Ilmajoella on kuitenkin aikuisopistot ja uimahalli ja joku baari minne pääsee pikkusen kotoa jaloittelemaan.
Kiitos aamukahvikeskustelusta. Yksinään minä tässä kaksiossa olen, ja juttelen paljon koneella ihmisten kanssa.
Päivisin on kyllä jotakin menoa aina, ja olen tyytyväinen 60 000 asukkaan kaupunkiin. Kun vähän liikuu niin näkee. Kun viime kesänä poljin pyörällä 3000 km matkan tajusin miten hieno Vaasa on camping matkailijalle. Vaskiluodon saarella on vesi- ja huvipuisto, tosi hyvä ja iso minigolf, metsälenkkipolku 3 km, uimarantoja, 5 tähden camping, Ransasipi hotelli Tropiclandia kylpylä, ruattiinkin pääsöö, maailmanperintöalueella omat juttunsa 20-50 km päässä, ja Sulvalla käsityöläiskylä Stundars, tori camping alueelta kävelymatkan päässä. Kaupungissa ja Vanhassa Vaasassa omat juttunsa.
-Aivan huippupaikka lomailijalle, tulkaa vaikka teltan kanssa kesällä lomalle !
Ei suomessa ole mitään Niagaraputouksen veroista joka kylässä matkailijalle.
Uudet paikat ovat aina mukavia ja hienoja, Ilmajokin mahtava turistipaikka minullekin ollut. Ilkan kentällä ja Alajoella Santavuori, jokivarsiteitä viihtyy pyöräillä, vanhoja tuttuja maisemia kun siellä niin paljon olin. Vieläkin voisin muutta sinne jos olisi jotakin virikettä riittävästi. Autoilu on kallista, en pystyisi näillä tulolla kun kirkolla jossakin pikku kaksiossa asumaan, tai tulisin hulluksi jossakin pihamökissä yksinäni. Jotakin sopivaa seuraa pitää olla, mutta miesten kanssa se on aina kaljan kanssa läträämistä ja siinä menee rahat ja terveys ajan kanssa, en enää läträä itsekään toivottavasti.
Kiitän aamukahvituokiosta.
yst. jari
Kiitos, Jari, mainioista, aidosti positiivisista jutuistasi!! Ilmajokelaisia pitääkin oikein herätellä, että oivaltaisivat kuinka hienossa paikassa asuvat. (Jotkut tietty jo nyt tajuavat.) Tuollaisilla silmillä katselen itsekin kaikkia paikkoja, myös sitä ihanaa Ilmajokea. Aiemmin olin ymmärtävinäni, että se EU:n Leader-systeemi - Etelä-Pohjanmaalla nimellä Liiveri - tekee myös hyvää herättely- ym. työtä, mutta kuinka lienee nykyään: tietääkö joku? Lisäisin kaikkiin mainittuihin hienouksiin semmoisen yleisen tajun k u l t t u u r i m a i s e m i s t a, siis tavalla tai toisella ihmisen kätten muokkaamista maisemista (pellot, niityt, laitumet jne.), mukaan lukien vanhan rakennusperinnön. Siihen pitäisi ilmajokisia voimakkaasti herätellä: kulttuurimaisemat ovat vähenemässä kaikkialla; moni niitä osaa kaivata - ja niiden sopiva esittely ja hoito yhdistettynä ihmisten valtavasti kasvavaan r a u h a n ja jopa hiljaisuuden tarpeeseen ovat yksi tulevaisuuden valteista. Sydämestään toivoisi, että Ilmajoellakin tämä oivallettaisiin, kun edellytykset kyllä olisi.
Terveisiä vain kaikille, joita koskaan ole siellä kohdannut!
Palon Airi
Ystävällistä tietysti Vaasaakin mainostaa, mutta kyllä olet tainnut katsella asioita ns. ruusunpunaisten silmälasien läpi. Katsopa heidän omalle palstalleen, kuinka törkeästi he puhuvat naapuristaan Seinäjoesta: jotain on pahasti pielessä vaasalaisten omassa henkisessä ilmapiirissä - ja se väistämättä paljastuu jollakin tapaa myös matkailijoille. Olen sitkeä vanha vaasalaississi itse, mutta surullista on kuulla sukulaisten ja ystävien kertomaa siitä, miten heitä on monin paikoin kohdeltu. (Esim. sanaakaan ei ole suvaittu puhua suomea, ja muuta yhtä kivaa ja positiivista. Tietenkään ei tässäkään asiassa pidä yleistää kaikkia koskemaan.)