Kun puhutaan suomalaisista pakolaisista, niin puhutaan lapsista, jotka pääsivät Ruotsiin.
Sieltä heitä ei usein haluttu antaa takaisin sodan jälkeen, he olivat hyviä työn orjia siellä monilla tiloila. Jotkut ehkä saivat hyvän paikan, toiset eivät.
Nyt on paljastettu eräiden suomalaisten lapsipakolaisten karuja kohtaloita, jotka ovat aivan toista maata kuin mitä tänne nykyään tulevien hyysättävien kohtelu. Ja rasismista ei ole puhuttu.
Nämä tänne tulevat eräät pakolaiset jne. ovat kuin uhmakkaita kuninkaita, joita ei suomen kulttuuri kiinnostakaan edes. On vain todellakin ihmteltävää, että suomeen tulleet pakolaiset ovat usein rikoksiakin tekeviä ja lisäksi he eivät ole lapsia, naisia tai vanhuksia vaan parhaassa iässä olevia miehiä usein. Käsittämätöntä.
Sieltä heitä ei usein haluttu antaa takaisin sodan jälkeen, he olivat hyviä työn orjia siellä monilla tiloila. Jotkut ehkä saivat hyvän paikan, toiset eivät.
Nyt on paljastettu eräiden suomalaisten lapsipakolaisten karuja kohtaloita, jotka ovat aivan toista maata kuin mitä tänne nykyään tulevien hyysättävien kohtelu. Ja rasismista ei ole puhuttu.
Nämä tänne tulevat eräät pakolaiset jne. ovat kuin uhmakkaita kuninkaita, joita ei suomen kulttuuri kiinnostakaan edes. On vain todellakin ihmteltävää, että suomeen tulleet pakolaiset ovat usein rikoksiakin tekeviä ja lisäksi he eivät ole lapsia, naisia tai vanhuksia vaan parhaassa iässä olevia miehiä usein. Käsittämätöntä.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Lapsi voi olla vaarassa häneen itseensä tai perheeseensä kohdistuvan vainon vuoksi. Vanhemmat tai muut huoltajat voivat myös lähettää lapsensa pois turvatakseen tälle paremman elämän. Toisinaan lapsi pakenee oman perheensä tai sukunsa häneen kohdistamaa uhkaa, kuten pakkoavioliittoa, kunniaväkivaltaa tai silpomista.
Olipa syy kotimaasta lähtöön mikä tahansa, ilman huoltajaa tulleella turvapaikanhakijalapsella on yleensä ollut hyvin vähän vaikutusvaltaa omaan haavoittuvaan asemaansa.
Lapsia kuuluu suojella paitsi pakolaisina, myös ensisijaisesti lapsina. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsilla on oikeus valtioiden antamaan erityiseen suojeluun ja tukeen. Sama periaate on kirjattu useisiin EU:n asiakirjoihin.
Mikäli lapselle myönnetään turvapaikka tai oleskelulupa toissijaisen tai humanitaarisen suojelun perusteella, hänellä on oikeus hakea oleskelulupaa Suomeen vanhemmilleen ja alaikäisille naimattomille sisaruksilleen. Yksintullut lapsi voi saada myös kielteisen päätöksen tai hänet voidaan palauttaa Dublin-asetuksen mukaisesti toiseen EU-maahan. Maahanmuuttoviraston tilastojen mukaan Suomeen yksin tulleiden alaikäisten perheenjäsenille myönnettiin vuosina 2000–2009 yhteensä alle tuhat oleskelulupaa.
Jos ilman huoltajaa tullut ehtii täyttää 18 vuotta perheenyhdistämishakemuksen käsittelyn aikana, perheenjäsenille ei myönnetä oleskelulupaa. Poikkeuksena on tilanne, jossa hakemuksen käsittely on merkittävästi viivästynyt hakijasta tai perheenkokoajasta riippumattomasta syystä ja hakija on myötävaikuttanut asian selvittämiseen. Säännös on hyvin tulkinnanvarainen ja voi johtaa siihen, että oikeus perhe-elämään ei toteudu hitaan päätöksenteon takia.
Perheenyhdistämishakemusten käsittely on hidasta. Perheenjäsenet joutuvat matkustamaan kuulemisiin ja DNA-testeihin Suomen lähetystöihin, mikä voi vaatia pitkiä matkoja vaarallisissa olosuhteissa. Hakemuksen käsittelyn aikana perheenjäsenet voivat olla vaarassa joutua oikeudenloukkausten kohteeksi tai jopa tapetuiksi.
Lapsen oikeuksien yleissopimus
Annika Parsons: Lapsen edun toteutuminen turvapaikanhakija- ja pakolaislapsia koskevissa päätöksissä. Vähemmistövaltuuteun julkaisu 2010
tuota yksipuolista propagandaa, humorist1.
Karu totuus on, että lapsia käytetään hyväksi turvapaikanhaussa. Tarkoituksena on tämän ankkurilapsen päästyä perille, että hänen jälkeensä koko suku pääsisi täysihoitoon.
Ihmiset ovat valitettavasti niin rahanahneita.
-mutta sinähän olet oikeassa siskopieni.
Yksintulleet alaikäiset ovat erityisen haavoittuvainen ryhmä turvapaikanhakijoiden joukossa. Suomeen ilman huoltajaansa saapuneiden turvapaikanhakijalasten määrä on viime vuosina vaihdellut alle sadasta noin 700 lapseen vuodessa.
Eniten lapsia saapuu väkivaltaisista konflikteista kärsivistä maista kuten Irakista, Somaliasta, Afganistanista ja Kongosta. Monet ovat kokeneet aseellisia hyökkäyksiä ja taisteluita, he ovat vaihtaneet asuinpaikkaa useaan kertaan, usein perheenjäseniä on kuollut tai kadonnut.
turvapaikan saamiseen.
Älkää vastatko trollille.
Yksin tulleet alaikäiset majoitetaan ryhmäkoteihin tai tukiasuntoihin. Näitä yksin tulleiden alaikäisten majoituspaikkojavähennettiin 1.5.2013 alkaen yhteensä 26 paikalla; Oulun ryhmäkodista paikkoja vähennettiin 14 paikasta 7 paikkaan ja tukiasumisyksiköstä 26 paikasta 14 paikkaan sekä Punkalaitumen ryhmäkodin paikkamäärää vähennettiin 21 paikasta 14 paikkaan.
Majoituspaikkoja vähennettiin edelleen syksyllä, jolloin Punkalaitumen ja Siuntion
yksiköt päätettiin lakkauttaa. Punkalaitumen alaikäisyksikkö päätti
toimintansa tammikuun 2014 lopussa ja Siuntio päättää toimintansa
huhtikuun 2014 lopussa.
Vuoden 2013 lopussa Suomessa oli yhteensä 140 alaikäisille turvapaikanhakijoille tarkoitettua majoituspaikkaa.
Punkalaitumen ja Siuntion yksiköiden lakkauttamisen jälkeen jäljelle
jää 98 paikkaa.
Myös aikuisia ja perheitä majoittavien vastaanottokeskusten paikkamääriä vähennettiin. Kajaanin vastaanottokeskuksesta vähennettiin 1.6.2013
alkaen 50 asiakaspaikkaa.
Kemin, Rovaniemen, Ruukin, Pietarsaaren sekä Oravaisten vastaanottokeskuksesta vähennettiin 1.7.2013
alkaen vielä yhteensä 150 paikkaa.
Vastaanottokeskuksiin jäi vähennysten jälkeen 2 876 majoituspaikkaa.
mitä halusit näillä haetuilla vertauksilla sekä tuhannen ja yhden yön saduilla sukeltavasta lännestä kertoa, se jäi hieman epäselväksi
liian vaikea kysymys.