Kiinnostaisi tietää olenko ainut, joka ei ole saanut kouluajan hammashoidosta kammoa?
Minulla oli aina paljon korjattavaa, mutta ikinä hoito ei sattunut eli täysin kivuttomia toimenpiteitä.
Toki sain kuulla moitteita, mutta tärkeämpää oli se, ettei hoidot sattuneet.
Nyt aikuisena on kyllä tullut kammo, yksityispuolella, kivuliaista kokemuksista!
Puudutusta on saanut kerjätä ja lukuisissa tapauksissa se ei ole edes tehonnut ja vaikka olen pyytänyt lisää, on vain tokaistu:
Yritä kestää!
Mitäpä siinä letkut suussa voi tehdä, kun kauhusta sanatkin on hukassa.....
Olen harkinnut jo nukutushoitoa.
Minulla oli aina paljon korjattavaa, mutta ikinä hoito ei sattunut eli täysin kivuttomia toimenpiteitä.
Toki sain kuulla moitteita, mutta tärkeämpää oli se, ettei hoidot sattuneet.
Nyt aikuisena on kyllä tullut kammo, yksityispuolella, kivuliaista kokemuksista!
Puudutusta on saanut kerjätä ja lukuisissa tapauksissa se ei ole edes tehonnut ja vaikka olen pyytänyt lisää, on vain tokaistu:
Yritä kestää!
Mitäpä siinä letkut suussa voi tehdä, kun kauhusta sanatkin on hukassa.....
Olen harkinnut jo nukutushoitoa.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Terveyskeskuksessa olen ollut yhden mieslääkärin hoidettavissa jonka jälkiä nytkin paikataan.Kyseinen mies kiskaisi kaikki viisaudenhampaatkin ristipuudutuksella puolessa tunnissa suustani (2 vielä leikattiin!!!) Kouluajoilta en muista mitään mikä olisi jäänyt kummittelemaan.
Ihan vasta löysin vastaanoton jossa olen käynyt kahdella erillä nuorella naislääkärillä ja voisin hattua heille nostaa hienosta hoidosta ja huomioimisesta ettei vain satu=)
Juu, itse olen saanut kammon vasta aikuisena. Kouluhammaslääkäri oli aina tosi mukava ja huolehti, ettei missään vaiheessa edes hipaisu tuntunut.
Kammoni olen saanut noin kolmen vuoden aikana aikuisena monista liian kivuliaista hoitokokemuksista.
Että näinkin voi tapahtua!
työpaikan lähellä olevan "halvan" hammaslääkärin vastaanotolla ja käsittely oli kuin suoraan 1970-luvulta, mutta silloin kyseinen hammaslääkärikin oli valmistunut.
Olisikohan nuo iäkkäämmät hammaslääkärit kovakouraisempia kuin nuoret?
Kouluhammaslääkärikokemuksien perusteella minä päätin ettei minua enää koskaa saada vapaaehtoisesti hammaslääkärille. Lähes kymmenen vuotta kului ja menin terveyskeskuksen hammaslääkärille, joka oli ammattitaitoinen. Useita kertoja menin kauhusta kankeana vastaanotolle ja heti hoidon loputtua pinkaisin ulos - jäi nuo tervehtimiset ja kiittelyt tekemättä. Nykyisin en kärsi hammaslääkärikammosta, mutta huono hammaslääkäri ei hampaitani kahta kertaa näe.
Tiedättekö mikä on hammaslääkärin lempilaulu?
Vastaus: Tiedän p a i k a n armahan.
Minä olen kuullut siitä tällaisen variantin:
Tiedän paikan kamalan,
kouluhammaslääkärin.
Siellä hampaat vedetään,
ikenet vain jätetään.
Ja ne kaksi tätiä
ovat aivan mätiä.
Tulis kiltti enkeli
ja vetäis hampaat niiltäki.
Ei minullekaan mitään kammoa kouluhammaslääkäristä tullut. Itse asiassa oli ihan kiva käydä hammaslääkärissä, tosin aina jännitti onko niitä reikiä.
Kenties siksi mitään kammoa ei syntynyt, kun lääkäri ei tehnyt muuta kuin tarkasti hampaani. Koskaan ei tarvinnut paikata. Vieläkään (29 vuotiaana) en ole saanut kokea millaista se paikkaus on, toivottavasti ei tarvitsekaan.
Viisauden hampaiden poisto vuoden takaa on suurin operaationi suussa, mutta ei siitäkään mitään kammoa hammaslääkäriä kohtaan jäänyt, kun lääkäri oli osaava hommassaan. Ikävintä oli ensimmäinen puudutuspiikki.