suomenkieli on yhdyssana

"Menepäs sinä kielipuoli sveko juhlimaan suomen kielen sortamisen muistopäivää ja jätä meidät rauhaan. "

Joo joo, ryve sinä vain keksityssä itsesäälissäsi jos niin sitä kaipaat, mutta selitä miksi kirjoitat niinkin kekseisen sanan täysin väärin. Vai etkö osaa?

"Tästä on sinua aikaisemminkin valistettu, mutta sepä ei vaan mene perille."

Ei ole.

"suomen kielessä sanaliitoiksi eikä yhdyssanoiksi, siis suomen kieli, saksan kieli, englannin kieli,"

Ei missään tapauksessa. Ja nettifennotkaan eivät kirjoita muita erilleen kuin suomenkieli.

rautaako? kirjoitti:

"Tästä on sinua aikaisemminkin valistettu, mutta sepä ei vaan mene perille."

Ei ole.

"suomen kielessä sanaliitoiksi eikä yhdyssanoiksi, siis suomen kieli, saksan kieli, englannin kieli,"

Ei missään tapauksessa. Ja nettifennotkaan eivät kirjoita muita erilleen kuin suomenkieli.

Lue lisää

www.kotus.fi/index.phtml?i=464&s=2608#faq_464 [Kielten nimet ovat sanaliittoja: suomen kieli, englannin kieli. Adjektiivit ovat eri asemassa: suomenkielinen ja englanninkielinen.]

Ryhdytkö, "rautaako?", kinastelemaan Kotimaisten kieleten keskuksen kanssa?

Suomenkielinen kirjakieli on rakennettu loppuun vasta aika hiljattain, ja kielstä tehtiin hyvinkin symmetrinen (osittain siksi että suuren kieliprojektin takana oli usein aika ruotisnkielisiä henkilöitä jotka tarvitsivat suhteellisen helpon kieliopin kielen oppimiseksi.

On siis kummallista että suomen kieli on erillissana ja että "suomen" kirjoitetaan pienellä. Molemmat sotivat kielen ylislogiikkaa vastaan.

Toinen tärkeä seikka on se että koluissa opeteaan kirjottamaan sanat yhteen, joten kaiketi molemmat ovat oikein.

Olisikin kiinnostavaa tietää taustaa sille että juuri tässä kohtaa hyväksytää kaksikin poikkeusta normaalikäytännöstä? Sanan "suomi" pienellä kirjoutettuna on selkeä merkitys, ja noudattaa normaalisääntöjä.

Nettisuom. (-fenno) kirjoitti:

www.kotus.fi/index.phtml?i=464&s=2608#faq_464 [Kielten nimet ovat sanaliittoja: suomen kieli, englannin kieli. Adjektiivit ovat eri asemassa: suomenkielinen ja englanninkielinen.]

Ryhdytkö, "rautaako?", kinastelemaan Kotimaisten kieleten keskuksen kanssa?

Lue lisää

"Ryhdytkö, "rautaako?", kinastelemaan Kotimaisten kieleten keskuksen kanssa?"

En. Mutta en kinastele niitäkään opettajia vastaan jotka kirjoittvat nuo yhdysanoiksi, ja pitvät sitä ainoana oikeana. Olisi hauska tietää tausta sille että tältä osin rikotaan kahta sääntöä vastaan

1) yhdyssanaperiaatetta.
2) maan nimi kirjoitetaan isolla.

"Kielten nimet ovat sanaliittoja: suomen kieli, englannin kieli"

Kaikialta muilta osin selitettiin miksi näin on, mutta tältä osin vain todettiin. Ja kun tiedämme että myös yhdysana on oikein, ja se mitä koluissa tänään opetetaan, niin olisi aika hauska tietää mistä tuo outo päätös erilleen kirjoittamisesta on tullut? Vähemmän outoa on se että sitä on jälkeenpäin korjattu, kuitenkin jättäen myös epäloogisen version sallituksi.

rautaako? kirjoitti:

"Ryhdytkö, "rautaako?", kinastelemaan Kotimaisten kieleten keskuksen kanssa?"

En. Mutta en kinastele niitäkään opettajia vastaan jotka kirjoittvat nuo yhdysanoiksi, ja pitvät sitä ainoana oikeana. Olisi hauska tietää tausta sille että tältä osin rikotaan kahta sääntöä vastaan

1) yhdyssanaperiaatetta.
2) maan nimi kirjoitetaan isolla.

"Kielten nimet ovat sanaliittoja: suomen kieli, englannin kieli"

Kaikialta muilta osin selitettiin miksi näin on, mutta tältä osin vain todettiin. Ja kun tiedämme että myös yhdysana on oikein, ja se mitä koluissa tänään opetetaan, niin olisi aika hauska tietää mistä tuo outo päätös erilleen kirjoittamisesta on tullut? Vähemmän outoa on se että sitä on jälkeenpäin korjattu, kuitenkin jättäen myös epäloogisen version sallituksi.

Lue lisää

"rautaako?" näin: "2) maan nimi kirjoitetaan isolla."

Kieltä tarkoittavina suomi, ruotsi (puhun suomea, ruotsia, saksaa, saksan kieltä, venäjän kieltä) aloitetaan pienellä kirjaimella, mutta maiden niminä isolla (asun Suomessa, Ruotsissa, Venäjällä).

Sinänsä on mainiota, että olet kiinnostunut suomen kielen oikeinkirjoitusseikoista. Niissä moni asia on sopimuksenvaraista, mistä on parasta olla selvillä. Sopimus voi olla usein vain suositus. Se taas saattaa ajan oloon muuttuakin, vaikkapa varhemmalle nylon-muodolle on vakiinnutettu jo nailon-muoto.

Kaikissa kielissä noudatetaan paljon pelkkiä sopimuksia, joiden perusteet voivat olla kovasti kiisteltyjä ja joita kovin hitaasti muutetaan. Sen tiedät ruotsinkin kieleen liittyväksi ilmiöksi. Ajattelepa saksan kielen käytäntöä substantiivien aloittamisesta isolla kirjaimella. Kovasti siitäkin on peistä taitettu.

rautaako? kirjoitti:

Suomenkielinen kirjakieli on rakennettu loppuun vasta aika hiljattain, ja kielstä tehtiin hyvinkin symmetrinen (osittain siksi että suuren kieliprojektin takana oli usein aika ruotisnkielisiä henkilöitä jotka tarvitsivat suhteellisen helpon kieliopin kielen oppimiseksi.

On siis kummallista että suomen kieli on erillissana ja että "suomen" kirjoitetaan pienellä. Molemmat sotivat kielen ylislogiikkaa vastaan.

Toinen tärkeä seikka on se että koluissa opeteaan kirjottamaan sanat yhteen, joten kaiketi molemmat ovat oikein.

Olisikin kiinnostavaa tietää taustaa sille että juuri tässä kohtaa hyväksytää kaksikin poikkeusta normaalikäytännöstä? Sanan "suomi" pienellä kirjoutettuna on selkeä merkitys, ja noudattaa normaalisääntöjä.

Lue lisää

"Suomenkielinen kirjakieli on rakennettu loppuun vasta aika hiljattain, ja kielstä tehtiin hyvinkin symmetrinen (osittain siksi että suuren kieliprojektin takana oli usein aika ruotisnkielisiä henkilöitä jotka tarvitsivat suhteellisen helpon kieliopin kielen oppimiseksi."

Kieliopillisesti suomen kieli on ollut "valmis" satoja vuosia. Jos Agricolan tai muiden vanha kirjasuomi kirjoitetaan oman aikansa lukuasun mukaisesti, suomen kieli ei paljon eroa nykysuomesta. Nykylukijan mielestä monet omituisuudet Agricolan kielessä ja vanhassa kirjasuomessa ovat jopa tänä päivänä esiintyviä ilmiöitä Lounais-Suomen murteissa. Kieliopilisesti ja sanastolisesti mistään kielestä ei koskaan tule valmista.

Agricolan kotiseudulla paikannimistön mukaan oli Agricolan aikana myös suomenkielistä asutusta, ehkä runsaastikin. Eräät tutkijat pitävät suomea Agricolan äidinkielenä. Todisteina he pitävät sellaisia Agricolan suomen kielen piirteitä, joita erehtymättä hallitsee vain äidinkieltänsä puhuva. Kaisa Häkkinen on muun muassa sitä mieltä. Hänen mukaansa kysymystä Agricolan kotikielestä tai äidinkielestä on kuitenkin mahdotonta yksikäsitteisesti ratkaista, mutta hänen suomen kielen taitoaan voidaan pitää syntyperäisen veroisena (fi.wikipedia.org/wiki/Mikael_Agricola). Agricolan aikana kieltoilmaisuissa oli sellaista variointia kuin on nykyäänkin Lounais-Suomen murteissa (Vihdissä esim. "ettei näävät", etteivät näe). Kieltosana oli jo Agricolan aikana menettämässä verbin luonnettaan (taipumista verbien tapaan eri persoonissa) ja muuttumassa partikkeliksi, kuten viron kielessä, mutta kehitys pysähtyi - ehkä kirjoitetun kielen vaikutuksesta.

http://www.helsinki.fi/vvks/tekstit/1600_4_arkisempaa/30/index.html :

O: – Mitä aica on? O: – Quota est hora?
(Mitä aika on?) O: Huru dags är thet.

M: – Colmet on lyönyt. M: Sonuit tertiam.
(Kolmet on lyönyt.) M: Thet är try slaghet.

O: – Maata pitä mendämän. O.Eundum est cubitum.
(Maata pitää mentämän.) O: Man skal gå i sengh.

M: – Embä minä tahdo maata. M.Non dormiturio.
(Enpä minä tahdo maata.) M: Jag är icke sömpnogh.

O: – Minä tahdon maata. O: At ego dormiturio.
(Minä tahdon maata.) O: Men iagh är sömpnogh.

M: – Mene sinä maata. M.Tu eas cubitum.
(Mene sinä maata.) M: Gack tu i seng.

Suluissa repliikki on nykysuomen kirjoitusasussa. Kumpi, suomi vai ruotsi, on enemmän muuttunut? Ehkä saman verran molemmat. Sanoja ruotsiin ja suomeen otettiin latinasta, tietenkin, ja suomeen ruotsista, tietenkin. 1800-luvulla näitä lainoja kielellisen purismin vimmassa tietoisesti hätisteltiin suomen kielestä, ruotsistakin yritettiin hätistellä erityisesti saksalaislainoja. Siinä yhteydessä suomen kielestä tuli aika "demokraattinen", kun sanaston uusluomukset assosioituivat tavallisen kansan mielessä selkeästi suomen kieleen (esim. bygmestari "rakennusmestari", kompleteerinki "täydennys").

"Heidän kielissään se saatetaan sanoa toisin."

Keiden? Nettifennojenko kielissä?

"Toisaalta suomalaisten asiat eivät kuulu minulle. "

Feikki-rautaako hasuttelee taas. Suomalisten asiat ja suomenkieli kuuluu minulla, ja kiinnostaa minua suuresti.

"Onko räkäruotsi oikea kirjoitusmuoto, vai olisiko se räkä ruotsi? "

Räkäruotsi tietenkin. Ootko toope tai jotain? Kenties netti fenno?