Olen huomannut oudon ilmiön tällä palstalla. Itseään suomalaisuuden eistaistelijoiksi itseään mainostavat henkilöt eivät eds osaa tavata suomalaisuuden kanalta keksisen sanan - suomenkieli.
Jostain syystä he jatkuvasti kirjoittavat sen muotoon suomen kieli. Jos kirjottaisivat sen eds muotoon Suomen kieli, niin se olisi ede kieliopillisesti oikien vaikka Suomessa onkin useta maan kieliä.
Onko tuon takana jokin outo ja ontto äärikanallismielinen ideologia, vai mihin moinen täysin epäsuomalainen käytäntö perustuu? Suomenkielen kuten ruotsinkielen erityispiirteisiin kuuluu juuri yhdyssanat. Sitä voidaan pitää suomalaisuuden symbolina.
suomenkieli on yhdyssana
rautaako?
19
336
Vastaukset
- rautaako?
Känner någon bakgrunden att vissa av dessa mindre nytra nätfennomaner envisas med att särskriva ett självklart sammansatt ord?
- kielimielipuoli
Menepäs sinä kielipuoli sveko juhlimaan suomen kielen sortamisen muistopäivää ja jätä meidät rauhaan.
- rautaako?
"Menepäs sinä kielipuoli sveko juhlimaan suomen kielen sortamisen muistopäivää ja jätä meidät rauhaan. "
Joo joo, ryve sinä vain keksityssä itsesäälissäsi jos niin sitä kaipaat, mutta selitä miksi kirjoitat niinkin kekseisen sanan täysin väärin. Vai etkö osaa?
- Nettisuom. (-fenno)
"Jostain syystä he jatkuvasti kirjoittavat sen muotoon suomen kieli."
Miksi sinä et vaivaudu ottamaan selvää asiasta? Tästä on sinua aikaisemminkin valistettu, mutta sepä ei vaan mene perille.
Sanakirjojen ja kielenoppaiden mukaan kielten nimet kirjoitetaan suomen kielessä sanaliitoiksi eikä yhdyssanoiksi, siis suomen kieli, saksan kieli, englannin kieli, kiinan kieli jne., mutta suomenkielinen, saksankielinen jne.
Miten "äärikansallismielinen ideologia" voisi liittyä siihen, että kirjoitetaan suomen kieli, englannin kieli, latinan kieli jne.? Kielimiehillä on asialle selityksensä.- rautaako?
"Tästä on sinua aikaisemminkin valistettu, mutta sepä ei vaan mene perille."
Ei ole.
"suomen kielessä sanaliitoiksi eikä yhdyssanoiksi, siis suomen kieli, saksan kieli, englannin kieli,"
Ei missään tapauksessa. Ja nettifennotkaan eivät kirjoita muita erilleen kuin suomenkieli. - Nettisuom. (-fenno)
rautaako? kirjoitti:
"Tästä on sinua aikaisemminkin valistettu, mutta sepä ei vaan mene perille."
Ei ole.
"suomen kielessä sanaliitoiksi eikä yhdyssanoiksi, siis suomen kieli, saksan kieli, englannin kieli,"
Ei missään tapauksessa. Ja nettifennotkaan eivät kirjoita muita erilleen kuin suomenkieli.www.kotus.fi/index.phtml?i=464&s=2608#faq_464 [Kielten nimet ovat sanaliittoja: suomen kieli, englannin kieli. Adjektiivit ovat eri asemassa: suomenkielinen ja englanninkielinen.]
Ryhdytkö, "rautaako?", kinastelemaan Kotimaisten kieleten keskuksen kanssa? - rautaako?
Suomenkielinen kirjakieli on rakennettu loppuun vasta aika hiljattain, ja kielstä tehtiin hyvinkin symmetrinen (osittain siksi että suuren kieliprojektin takana oli usein aika ruotisnkielisiä henkilöitä jotka tarvitsivat suhteellisen helpon kieliopin kielen oppimiseksi.
On siis kummallista että suomen kieli on erillissana ja että "suomen" kirjoitetaan pienellä. Molemmat sotivat kielen ylislogiikkaa vastaan.
Toinen tärkeä seikka on se että koluissa opeteaan kirjottamaan sanat yhteen, joten kaiketi molemmat ovat oikein.
Olisikin kiinnostavaa tietää taustaa sille että juuri tässä kohtaa hyväksytää kaksikin poikkeusta normaalikäytännöstä? Sanan "suomi" pienellä kirjoutettuna on selkeä merkitys, ja noudattaa normaalisääntöjä. - rautaako?
Nettisuom. (-fenno) kirjoitti:
www.kotus.fi/index.phtml?i=464&s=2608#faq_464 [Kielten nimet ovat sanaliittoja: suomen kieli, englannin kieli. Adjektiivit ovat eri asemassa: suomenkielinen ja englanninkielinen.]
Ryhdytkö, "rautaako?", kinastelemaan Kotimaisten kieleten keskuksen kanssa?"Ryhdytkö, "rautaako?", kinastelemaan Kotimaisten kieleten keskuksen kanssa?"
En. Mutta en kinastele niitäkään opettajia vastaan jotka kirjoittvat nuo yhdysanoiksi, ja pitvät sitä ainoana oikeana. Olisi hauska tietää tausta sille että tältä osin rikotaan kahta sääntöä vastaan
1) yhdyssanaperiaatetta.
2) maan nimi kirjoitetaan isolla.
"Kielten nimet ovat sanaliittoja: suomen kieli, englannin kieli"
Kaikialta muilta osin selitettiin miksi näin on, mutta tältä osin vain todettiin. Ja kun tiedämme että myös yhdysana on oikein, ja se mitä koluissa tänään opetetaan, niin olisi aika hauska tietää mistä tuo outo päätös erilleen kirjoittamisesta on tullut? Vähemmän outoa on se että sitä on jälkeenpäin korjattu, kuitenkin jättäen myös epäloogisen version sallituksi. - Nettisuom. (-fenno)
rautaako? kirjoitti:
"Ryhdytkö, "rautaako?", kinastelemaan Kotimaisten kieleten keskuksen kanssa?"
En. Mutta en kinastele niitäkään opettajia vastaan jotka kirjoittvat nuo yhdysanoiksi, ja pitvät sitä ainoana oikeana. Olisi hauska tietää tausta sille että tältä osin rikotaan kahta sääntöä vastaan
1) yhdyssanaperiaatetta.
2) maan nimi kirjoitetaan isolla.
"Kielten nimet ovat sanaliittoja: suomen kieli, englannin kieli"
Kaikialta muilta osin selitettiin miksi näin on, mutta tältä osin vain todettiin. Ja kun tiedämme että myös yhdysana on oikein, ja se mitä koluissa tänään opetetaan, niin olisi aika hauska tietää mistä tuo outo päätös erilleen kirjoittamisesta on tullut? Vähemmän outoa on se että sitä on jälkeenpäin korjattu, kuitenkin jättäen myös epäloogisen version sallituksi."rautaako?" näin: "2) maan nimi kirjoitetaan isolla."
Kieltä tarkoittavina suomi, ruotsi (puhun suomea, ruotsia, saksaa, saksan kieltä, venäjän kieltä) aloitetaan pienellä kirjaimella, mutta maiden niminä isolla (asun Suomessa, Ruotsissa, Venäjällä).
Sinänsä on mainiota, että olet kiinnostunut suomen kielen oikeinkirjoitusseikoista. Niissä moni asia on sopimuksenvaraista, mistä on parasta olla selvillä. Sopimus voi olla usein vain suositus. Se taas saattaa ajan oloon muuttuakin, vaikkapa varhemmalle nylon-muodolle on vakiinnutettu jo nailon-muoto.
Kaikissa kielissä noudatetaan paljon pelkkiä sopimuksia, joiden perusteet voivat olla kovasti kiisteltyjä ja joita kovin hitaasti muutetaan. Sen tiedät ruotsinkin kieleen liittyväksi ilmiöksi. Ajattelepa saksan kielen käytäntöä substantiivien aloittamisesta isolla kirjaimella. Kovasti siitäkin on peistä taitettu. - Nettisuom. (-fenno)
rautaako? kirjoitti:
Suomenkielinen kirjakieli on rakennettu loppuun vasta aika hiljattain, ja kielstä tehtiin hyvinkin symmetrinen (osittain siksi että suuren kieliprojektin takana oli usein aika ruotisnkielisiä henkilöitä jotka tarvitsivat suhteellisen helpon kieliopin kielen oppimiseksi.
On siis kummallista että suomen kieli on erillissana ja että "suomen" kirjoitetaan pienellä. Molemmat sotivat kielen ylislogiikkaa vastaan.
Toinen tärkeä seikka on se että koluissa opeteaan kirjottamaan sanat yhteen, joten kaiketi molemmat ovat oikein.
Olisikin kiinnostavaa tietää taustaa sille että juuri tässä kohtaa hyväksytää kaksikin poikkeusta normaalikäytännöstä? Sanan "suomi" pienellä kirjoutettuna on selkeä merkitys, ja noudattaa normaalisääntöjä."Suomenkielinen kirjakieli on rakennettu loppuun vasta aika hiljattain, ja kielstä tehtiin hyvinkin symmetrinen (osittain siksi että suuren kieliprojektin takana oli usein aika ruotisnkielisiä henkilöitä jotka tarvitsivat suhteellisen helpon kieliopin kielen oppimiseksi."
Kieliopillisesti suomen kieli on ollut "valmis" satoja vuosia. Jos Agricolan tai muiden vanha kirjasuomi kirjoitetaan oman aikansa lukuasun mukaisesti, suomen kieli ei paljon eroa nykysuomesta. Nykylukijan mielestä monet omituisuudet Agricolan kielessä ja vanhassa kirjasuomessa ovat jopa tänä päivänä esiintyviä ilmiöitä Lounais-Suomen murteissa. Kieliopilisesti ja sanastolisesti mistään kielestä ei koskaan tule valmista.
Agricolan kotiseudulla paikannimistön mukaan oli Agricolan aikana myös suomenkielistä asutusta, ehkä runsaastikin. Eräät tutkijat pitävät suomea Agricolan äidinkielenä. Todisteina he pitävät sellaisia Agricolan suomen kielen piirteitä, joita erehtymättä hallitsee vain äidinkieltänsä puhuva. Kaisa Häkkinen on muun muassa sitä mieltä. Hänen mukaansa kysymystä Agricolan kotikielestä tai äidinkielestä on kuitenkin mahdotonta yksikäsitteisesti ratkaista, mutta hänen suomen kielen taitoaan voidaan pitää syntyperäisen veroisena (fi.wikipedia.org/wiki/Mikael_Agricola). Agricolan aikana kieltoilmaisuissa oli sellaista variointia kuin on nykyäänkin Lounais-Suomen murteissa (Vihdissä esim. "ettei näävät", etteivät näe). Kieltosana oli jo Agricolan aikana menettämässä verbin luonnettaan (taipumista verbien tapaan eri persoonissa) ja muuttumassa partikkeliksi, kuten viron kielessä, mutta kehitys pysähtyi - ehkä kirjoitetun kielen vaikutuksesta.
http://www.helsinki.fi/vvks/tekstit/1600_4_arkisempaa/30/index.html :
O: – Mitä aica on? O: – Quota est hora?
(Mitä aika on?) O: Huru dags är thet.
M: – Colmet on lyönyt. M: Sonuit tertiam.
(Kolmet on lyönyt.) M: Thet är try slaghet.
O: – Maata pitä mendämän. O.Eundum est cubitum.
(Maata pitää mentämän.) O: Man skal gå i sengh.
M: – Embä minä tahdo maata. M.Non dormiturio.
(Enpä minä tahdo maata.) M: Jag är icke sömpnogh.
O: – Minä tahdon maata. O: At ego dormiturio.
(Minä tahdon maata.) O: Men iagh är sömpnogh.
M: – Mene sinä maata. M.Tu eas cubitum.
(Mene sinä maata.) M: Gack tu i seng.
Suluissa repliikki on nykysuomen kirjoitusasussa. Kumpi, suomi vai ruotsi, on enemmän muuttunut? Ehkä saman verran molemmat. Sanoja ruotsiin ja suomeen otettiin latinasta, tietenkin, ja suomeen ruotsista, tietenkin. 1800-luvulla näitä lainoja kielellisen purismin vimmassa tietoisesti hätisteltiin suomen kielestä, ruotsistakin yritettiin hätistellä erityisesti saksalaislainoja. Siinä yhteydessä suomen kielestä tuli aika "demokraattinen", kun sanaston uusluomukset assosioituivat tavallisen kansan mielessä selkeästi suomen kieleen (esim. bygmestari "rakennusmestari", kompleteerinki "täydennys").
- Kdis
Heidän kielissään se saatetaan sanoa toisin. Eikö se ole ihan selvä juttu, että osa väärinkirjoittajista on ulkomaalaisia ja osa suomalaisia. Luulen että asia on loppuun käsitelt.
- rautaako?
"Heidän kielissään se saatetaan sanoa toisin."
Keiden? Nettifennojenko kielissä?
- rautaako?
Toisaalta suomalaisten asiat eivät kuulu minulle.
- rautaako?
"Toisaalta suomalaisten asiat eivät kuulu minulle. "
Feikki-rautaako hasuttelee taas. Suomalisten asiat ja suomenkieli kuuluu minulla, ja kiinnostaa minua suuresti.
- ölöiten
Onko räkäruotsi oikea kirjoitusmuoto, vai olisiko se räkä ruotsi?
- rautaako?
"Onko räkäruotsi oikea kirjoitusmuoto, vai olisiko se räkä ruotsi? "
Räkäruotsi tietenkin. Ootko toope tai jotain? Kenties netti fenno?
- Lemminkäinen
MitävttuanämähurritsekaantuvatmeidänsuomenkielistenkieliasioihinpuhukaatevaanmuumijokellustakeskenännejaolkaailoisiajaainanauraviaruotsalaisiakylläminuakinnaurattaisijossaisirohmuttuaparikymmentäprosenttiaYlenbudjetistaniinjaterkkujavuvuzelasta.
- äikäntunneilla opit
Oikein on
suomen kieli
mutta
suomenkielinen. - Anonyymi
Kun työ kaverina on hoono soominen niin äkkiä alkaa ärsyttää kun sönkkää hoonoo soomee. Suomessa puhutaan suomea turha vaatia englannin osaamista.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Stubb jo paljon tunnetumpi kuin kaikki persut yhteensä
Nyt on aika ottaa mittaa tunnettavuudesta, herrat ja narrit! Joku tuolla toisessa ketjussa väitti, että "persujen rivimi7910311Miksi persuilla ei ole firmoja?
Kuten vasemmisstolaisilla, esim. Sannalla MA\PI. Eikö ole aika erikoista?827066Persut hommasivat Suomeen 35 000 pientä lasta v. 2015
Onko Riikka Purra nyt tavoittelemassa tätä samaa historiallista persujen utopiaa? Purram kaksinaamaisessa pelissä vaadit267033Persu Keskisarja on politiikan Uuno Turhapuro
Asiantuntija luonnehtii Keskisarjaa Trumpin ajan Turhapuroksi, joka ärsyttää kokoomusta. – Keskisarjan känni-imago j1016285Purran tuhoja tuskin saadaan koskaan korjatuksikaan
Purra on aiheuttanut Suomen taloudelle karmaisevat tuhot. Sen lisäksi Purra on ajanut myös suuren osan Suomen kansasta k1066143Tutkielma Marinin hallituksen epäonnistumisista rankkaa luettavaa
Marinin hallituksen epäonnistumiset voi tiivistää negatiivisessa sävyssä seuraavasti: Hallitus teki useita vakavia virh945817Persujen kaksoisstandardit: Räsäsen uhkailu paha, Virran uhkailu hyvä
Tässä taas nähdään kuinka kaksinaamaista porukkaa persut ovat. Mitäs persut tähän?455384Miksette persut irtisanoudu Kirkin lausunnoista?
Kirkhän muun muassa vaati raiskattuja naisia pidättäytymään abortista ja vaimoja alistumaan aviomiestensä tahtoon. Mik845218Demarikultin uhri kertoo
Demarikultin uhri kertoo: “En saanut mennä edes suihkuun ilman lupaa” – Seksuaalisen hyväksikäytön uhri kertoo vuosistaa605153Miksi vasemmistolaiset eivät omista yhtään firmaa?
Vasemmistolaiset eivät omista yhtään firmaa joka työllistäisi ihmisiä. Miksi? No siksi, että jos vasemmistolainen perus405088