Kumpaa mielestäsi tämän ajan seurakunta enemmän tarvitsee syvällistä opetusta vai evankeliumin ilosanomaa?
Opetusta vai evankeliumia?
m des
11<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Olipa kyseessä kumpi hyvänsä, niin silloin ei tarvita kumpaakaan. Syy on se, että jokainen "seurakunta" opettaa ihmisille mitä sattuu. Ei sellaista kukaan järjellinen ihminen halua eikä tarvitse.
Molempia tarvitaan. Ensin ilosanoma, sillä ilman Pyhää Henkeä ei opetuskaan avaudu. Sen jälkeen ja siinä rinnalla tarvitaan myös menemistä kaikkeen maailmaan. Olkaa sanan tekijöitä, eikä vain sen kuulijoita, pettäen itsenne. Ja se meneminen on sitten taas sitä ilosanoman viemistä, ja rakkautta arjessa. Kaikessa ykkösenä Herra:)
Olen sitä mieltä että ihan selkeä perus evankeliumin julistus olisi paikallaan suuremmassa määrin.
Sen verran on porukka unenpöpperössä.
Joskus tosiaan tuntuu, että uskovillekin on syytä julistaa evankeliumia. Liian helposti horjahdamme kilvoittelusta omiin töihin ja unohdamme että pelastus tosiaan on yksin armosta. Ja opetus saattaa istuttaa meidät penkkeihin, vaikka sen tulisi varustaa elopellolle.
Jeesus sanoi seuratkaa minua, eikä istukaa penkeissänne. Vaikka on se ihana paikka sekin, eikä Ihan raakileena parane lähteä revittäväksi vaikka evankeliumi yksinkertainen onkin. Menevät tosin varustetaan matkallakin olen huomannut:)
Sekä että.
Ehdottomasti.
Syvällisyys kuuluu joka kristityn olemukseen, mutta jotta kestämme ja jaksamme kaiken Jumalan "syvyyden", tarvitsemme vastapainoksi Evankeliumin ILOSANOMAN !!!
>>>>>>Kumpaa mielestäsi tämän ajan seurakunta enemmän tarvitsee syvällistä opetusta vai evankeliumin ilosanomaa?
Syvällinen opetus on aina evankeliumin ilosanomaa ja sisältää myös kasvattavia ja unesta ravisuttavia osia. Evankeliumin ilosanoma on aina suolalla maustettua ja lihallisuutta vastustavaa, jotka nukkuva seurakunta torjuu epämiellyttävinä. Ei ymmärretä Jumalan parasta, vaan vastustetaan.
Sanaseppo2012 kirjoitti juuri niin kuin asia on. Meidät on kutsuttu julistamaan evankeliumia Raamatun Jeesuksesta ja tämän julistuksen tulee sisältää aina sekä kehotusta seurata arjen elämäss ristiinnaulittua Jeesusta, että rohkaisua uskoa kaikki synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä.
Evankeliumi on tarjottava suolalla maustettuna, muuten se ei uppoa omaantuntoon ja anna syvälistä sisäistä rauhaa ja vapautusta. Jeesus sanoi: "Te olette maan suola" eikä "Te olette maan sokeri". Eikö nykyään puhuta Jeesuksen rakkaudesta aivan kuin jonakin yleisenä sokerisena, makeana rakkautena, jonka kuka tahansa riippumatta uskosta voi ottaa vasaan? Jeesuksen vuorisaarna on maailman paras saarna - joku sanoi, ettei hän löydä siitä evankeliumia, vaan ainoastaan lakia. Kuinka voimme uskoa, jos emme osaa ottaa vastaan itse Jeesuksen ihanaa sanomaa Jumalan rakkaudesta?
Sanaseppo 2012 ilmaisi hyvin asian.
Kaikessa tulisi mielestäni pyrkiä tasapainoon ja silloin toteutuisi se, että olemme kaikille kaikkea.
- evankeliumin ilosanomaa, sitä etsiville
- tervettä ja raitista opetusta sitä kaipaaville
- sekä rohkaisua ja lohdutusta sitä tarvitseville!
Eli olettaisin, että jos puhuja on Pyhän Hengen voitelussa, silloin hänen puheensa on profetaalista ja pitää sisällään sen saman, mitä terveen profetiankin tulee sisällään pitää:
- rakennukseksi
- kehoitukseksi
- lohdutukseksi
Esim. Herran sanoma Laodikean srk:lle on hyvä esimekki tästä Ilm.- 3:14-22
Siinä näemme kehoituksen, rohkaisun, sekä lupauksen!
Mieleeni tuli vielä vanhan Vapaakirkollisen saarnaajan, Antero Korhosen tekstiä hänen kirjastaan:
"En itsekään tahdo jaksaa mennä kuulemaan kovaa tuomion saarnaa.
Pelkään sellaisia pappeja, joilla on varaa lyödä.
Olen niin väsynyt ja huono matkamies, etten tahdo kestää sellaista.
Minulla on joskus hirveästi työtä, että saan pidettyä näissä paineissa pääni pinnalla.
En jaksa enää kuunnella tuomiota, sillä minä tarvitsen lohduttajaa ja parantajaa.
Tarvitsen sitä juuri siksi, että minussa on paljon virheitä, mutta en jaksa ja kykene korjaamaan niitä itse, vaan tarvitsen Jumalan apua.
TARVITSEN PARANTAJAA, TARVITSEN ARMOA JA TARVITSEN LOHDUTUSTA!"
Hän sai johdattaa paljon ihmisiä Ristin tielle, samoin hänet tunnettiin rakkaudellisena rohkaisijana ja lohduttajana, mutta myöskin tiukasti Raamatun totuudesta kiinni pitävänä.
Anteeksi toisto edelliseen kirjoittajaan nähden, mutta kun aloin kirjoittamaan, ei -Suolaista sanaa:n- tekstiä ollut vielä näkyvissä.
"Jokainen asia on vahvistettava kahden tai kolmen todistajan sanalla"
Älä pyydä anteeksi Jumalan Sanaa.