Euroopan parlamentin eilen hyväksymä rikkidirektiivi vie Suomesta tuhansia työpaikkoja, toteavat sekä metallinjalostajat, teknologiateollisuus, metsäteollisuus kuin kemianteollisuuskin.
Direktiivi aiheuttaa suomalaiselle vientiteollisuudelle suuremman kilpailuhaitan kuin millekään muulle Euroopan maalle, sillä olemme erittäin riippuvaisia merikuljetuksista.
Direktiivi aiheuttaa suomalaiselle vientiteollisuudelle suuremman kilpailuhaitan kuin millekään muulle Euroopan maalle, sillä olemme erittäin riippuvaisia merikuljetuksista.
Vastaukset 7
Vanhimmat
joka vähääkään on katsellut laivojen piipuista tulevia tappopäästöjä ei ole mitään sitä vastaan, että ne aletaan suorattamaan pois. kepulaisellekin, vaikka on kuinka paskanhajuun tottunut, luulis tuon olevan selvää.
aina on marisijoita hetken aikaa, kun normeja tiukennetaan - siitähän maksetaankin jo monelle, vai oletko kuullut koskaan lobbareista?
eteenpäin onneksi mennään ja päästöt ainakin jollainlailla vähenee joltakin osaa.
vahvisti tämän allekirjoituksellaan ?
Europarlamentaarikko Satu Hassi (vihr). Hän toimi rikkidirektiivin esittelijänä.
Hyvänä apunaan kokoomuksen Sirpa Pietikäinen.
Lobbarit nukkuivat. Virkamiehet ajattelivat ihmishenkiä. Kukaan ei laskenut kuluja. Näin syntyi parjattu rikkidirektiivi.
Suomessa teollisuus on esittänyt, että rikkidirektiivi ja siitä seuraava rahtihintojen nousu maksaa suomalaisyrityksille 600–1 000 miljoonaa euroa vuodessa.
Hallitus lupasi budjettiriihessään 30 miljoonan euron määrärahan rikkipesureiden asentamiseen laivoihin. Tarkoituksena on auttaa vientiteollisuutta sopeutumaan muutokseen. Tuesta 10 miljoonaa koskee ensi vuotta.
Euroopan parlamentin jäsen Petri Sarvamaa (kok) totesi tiistaina, ettei usko Suomen saavan antaa valtionapua haluamallaan tavalla rikkipäästörajojen saavuttamiseksi. Asiaan suhtaudutaan nihkeästi EU-komission kilpailun pääosastolla, Sarvamaa toteaa tiedotteessa.
”Ensin Suomi ajoi omille merialueilleen mahdottomat rikkipäästörajat. Sitten Euroopan unioni laati direktiivin, jonka parlamentin pääneuvottelija väittää helpottavan valtionavun antamista siirtymäkauden kustannuksiin. Tämä ei pidä paikkaansa”, Sarvamaa kirjoittaa.
Sarvamaan mukaan EU:n komissiosta on ilmoitettu Suomelle, että valtionapu rikkoisi EU:n kilpailusääntöjä.
Anu Vehviläinen (kesk):
Arvoisa puhemies! Tämä rikkikysymys on itse asiassa ollut erittäin pitkään esillä ja myös tämä Itämeren erityisen herkkä alue. Jo 1990-luvun lopulla päätettiin Suomesta käsin, että Suomi haluaa, että Itämeri on tämmöinen erityisen herkkä alue. Noin 2005 aloitettiin sitten IMOssa nämä rikkipäästöneuvottelut eli sen edellisen hallituksen aikana, missä olin itse mukana. Sitten 2008 IMOssa tehtiin niitä päätöksiä.
Totta kai tässä jokainen kantaa omalta osaltaan vastuuta, niin myös minä itse ministerinä sen suhteen, mitä olen ollut tekemässä tämän asian kannalta. Ongelma oli se, että selvityksiä ei ollut tehty riittävän ajoissa. Niitähän tehtiin vasta viime vaalikaudella ja ilmeisesti nyt tällä vaalikaudella vielä tarkemmin.
vehviläisen nimi enää mihinkään kelpaa !
Parivuotta ollut toiset nimet.
Jotkut ei vain käsitä, että uudet hallitus vastaavat
toisaalta, osa tälläkin palstalla pyörivistä luulee että Keskusta on hallituksessa ja Kekkonen presidenttinä !