Suomen kaivosteollisuus on nyt ja tulevaisuudessa häikäilemättömien ulkomaisten voitontavoittelijoiden hallussa. Heille ympäristönsuojelu on vain paha häiriötekijä, johon ei panosteta centtiäkään enmpää kuin mihin viranomaiset pystyvät pakottamaan. Esim. ympäristönsuojelun kehittäminen on täysin mahdoton jo ajatuksenakin.
...Nyt kun kaikkien menestyvien kaivosten voitot menevät suoraan verovapaasti ulkomaisille omistajille, ja epäonnistuneet firmat ajautuvat Kreikan luottoluokkaan, niin mitä ympäristönsuojelussa pakostakin tapahtuu? Jälkimmäinen vaihtoehto johtaa automaattisesti luonnonkatastrofiin, jos edellytykset sellaisen kehittymiseen sattuvat olemaan olemassa. Ja mikä yhtä surkeaa, se kaikkein menestyvinkin kaivos voi hiipua, jolloin silläkään ei huonina vuosina ole rahaa eteen tuleviin suojelutarpeisiin, koska kaikki voitot on jaettu aiemmin omistajille.
Jos Norja olisi öljyn suhteen noudattanut samoja periaatteita kuin Suomi nyt omien luonnovarojensa kanssa tekee, olisi maa köyhä ja luonto saastunutta. Öljytulot olisivat menneet samanlaisille firmoille jotka meillä nyt kaivosten voitot käärivät. Palkkioksi öljystä norjalaiset olisivat saaneet vain öljykatastrofeja ja pienempiä onnettomuuksia. Vahinkoa koko kansakunnalle olisi joka tapauksessa tullut paljon tai vieläkin enemmän sen sijaan, että nyt valtion oma yhtiö on tuottanut koko ajan aivan satumaisia voittoja. V. 2011 Statoil tuotti valtion kassaan voittoja n. 20 miljardia €.
Geologinen tutkimuslaitos on jo pitkään antanut niin laadukasta tietoa, että selkeät riskikohteet ja ne todennäköisimmin erinomaiset kohteet on ollut helppo erottaa toisistaan. JOS VALTIO OLISI RYHTYNYT, TAI RYHTYISI perustamaan kaivostoimintaa niille etukäteen parhaimmiksi arvioiduille kohteille, olisi mm. Suurikuusikko ja muutama muukin huippuesiintymä, kuten Rovaniemen ja Ylitornion välimaastossa sijaitseva arvokkaaksi luokiteltu laaja kultaesiintymä tuottamassa, tai alkamassa tuottaa, kansakunnalle suuria voittoja. Näillä voitoilla olisi mahdollista ja myös äärimmäisen tarpeellista perustaa turvarahasto jolla voidaan varmistaa kaikkien maan kaivosten ympäristönsuojelun toimivuus. Siis myös yksityisten. Esim. Talvivaaran ongelmia olisi voitu ryhtyä korjaamaan OIKEASTI KUNTOON kultakaivosten aikaansaaman turvarahaston varoilla, viranomaisten valvonnassa, ja heti ongelmien tultua esille. Tämän jälkeen olisi tutkittu yhdessä viranomaisten ja kaivosvastaavien kanssa, onko edellytyksiä jatkaa vai ei. ...Ja miten maksetaan rahastoon takaisin sieltä lainatut rahat.
On 100 %:sti varmaa, että meille tulee Talvivaaroja lisää sitä mukaa kun yksityiset kaivokset lisääntyvät. Tämä yksityisen omistuksen paljon suurempi ympäristöriski on helppo ymmärtää, kun ymmärtää sen, miksi Meksikonlahden öljykatastrofi tapahtui juuri siellä ja monikansalliselle yhtiölle, mutta että samoilla tietoisesti otetuilla riskeilla sellaista ei koskaan voisi tapahtua Norjan valtion öljy-yhtiölle maan rannikon edustalla tai missään muuallakaan, ei ainakaan Norjan vesialueilla.
...Nyt kun kaikkien menestyvien kaivosten voitot menevät suoraan verovapaasti ulkomaisille omistajille, ja epäonnistuneet firmat ajautuvat Kreikan luottoluokkaan, niin mitä ympäristönsuojelussa pakostakin tapahtuu? Jälkimmäinen vaihtoehto johtaa automaattisesti luonnonkatastrofiin, jos edellytykset sellaisen kehittymiseen sattuvat olemaan olemassa. Ja mikä yhtä surkeaa, se kaikkein menestyvinkin kaivos voi hiipua, jolloin silläkään ei huonina vuosina ole rahaa eteen tuleviin suojelutarpeisiin, koska kaikki voitot on jaettu aiemmin omistajille.
Jos Norja olisi öljyn suhteen noudattanut samoja periaatteita kuin Suomi nyt omien luonnovarojensa kanssa tekee, olisi maa köyhä ja luonto saastunutta. Öljytulot olisivat menneet samanlaisille firmoille jotka meillä nyt kaivosten voitot käärivät. Palkkioksi öljystä norjalaiset olisivat saaneet vain öljykatastrofeja ja pienempiä onnettomuuksia. Vahinkoa koko kansakunnalle olisi joka tapauksessa tullut paljon tai vieläkin enemmän sen sijaan, että nyt valtion oma yhtiö on tuottanut koko ajan aivan satumaisia voittoja. V. 2011 Statoil tuotti valtion kassaan voittoja n. 20 miljardia €.
Geologinen tutkimuslaitos on jo pitkään antanut niin laadukasta tietoa, että selkeät riskikohteet ja ne todennäköisimmin erinomaiset kohteet on ollut helppo erottaa toisistaan. JOS VALTIO OLISI RYHTYNYT, TAI RYHTYISI perustamaan kaivostoimintaa niille etukäteen parhaimmiksi arvioiduille kohteille, olisi mm. Suurikuusikko ja muutama muukin huippuesiintymä, kuten Rovaniemen ja Ylitornion välimaastossa sijaitseva arvokkaaksi luokiteltu laaja kultaesiintymä tuottamassa, tai alkamassa tuottaa, kansakunnalle suuria voittoja. Näillä voitoilla olisi mahdollista ja myös äärimmäisen tarpeellista perustaa turvarahasto jolla voidaan varmistaa kaikkien maan kaivosten ympäristönsuojelun toimivuus. Siis myös yksityisten. Esim. Talvivaaran ongelmia olisi voitu ryhtyä korjaamaan OIKEASTI KUNTOON kultakaivosten aikaansaaman turvarahaston varoilla, viranomaisten valvonnassa, ja heti ongelmien tultua esille. Tämän jälkeen olisi tutkittu yhdessä viranomaisten ja kaivosvastaavien kanssa, onko edellytyksiä jatkaa vai ei. ...Ja miten maksetaan rahastoon takaisin sieltä lainatut rahat.
On 100 %:sti varmaa, että meille tulee Talvivaaroja lisää sitä mukaa kun yksityiset kaivokset lisääntyvät. Tämä yksityisen omistuksen paljon suurempi ympäristöriski on helppo ymmärtää, kun ymmärtää sen, miksi Meksikonlahden öljykatastrofi tapahtui juuri siellä ja monikansalliselle yhtiölle, mutta että samoilla tietoisesti otetuilla riskeilla sellaista ei koskaan voisi tapahtua Norjan valtion öljy-yhtiölle maan rannikon edustalla tai missään muuallakaan, ei ainakaan Norjan vesialueilla.
Vastaukset 1
Vanhimmat
huh huh :( http://static.iltalehti.fi/uutiset/talviallasgraf4MP_uu.gif