Milloin Suomi oli pahemmassa kusessa, helmi-maaliskuussa vuonna 1940 vai kesä-heinäkuussa vuonna 1944?
Talvisota vs. Jatkosota, kumpi pahempi paikka?
Kohtalonhetket
22153
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
vertailla niin kuin vierekkäisten supermarkettien lauantaimyyntejä.
Kusessa oltiin molempien sotien päättyessä, mutta tilanteet poikkesivat silti toisistaan.
Älä jauha jaskaa, huomaa että ymmärrät asiasta yhtä paljon kuin sika tuulimyllystä. Talvisodan lopulla NL hyökkäsi miljoonan miehen armeijalla, suomalaisilla on 300 tuhatta miestä. Olimme aivan yksin, ei ketään vahvaa liittolaista. Armeijamme oli huonosti varustettu ja miehet alkoivat loppua. Vihollisella täydennystä piisasi, tappiot eivät tuntuneet missään. Jos rauhaa ei olisi tehty olisi kesään mennessä koko maa olisi valloitettu.
Jatkosodassa Suomella oli 500 tuhannen miehen hyvin varustettu armeija. Pohjois-Suomessa oli 200 tuhatta saksalaista, meillä oli suurvalta liittolaisena jolla oli miljoonia miehiä itä-rintamalla venäläisten pääjoukkoja pitelemässä. Venäläisiä hyökkäsi vain puoli miljoonaa miestä.
Osoittaa täydellistä tietämättömyyttä mikäli ei tiedä että talvisodassa oli maamme kuolemanvaarassa, totaalinen tappio oli näköpiirissä mikäli sotaa ei pikaisesti saataisi loppumaan. Jatkosota oli paljon helpompi, ei mitään hätää. Toki tiukkoja taisteluita mutta tilanne oli paljon parempi kuin talvisodan aikaan.
Poikkeshan ne kovasti toisistaan, talvisodassa oltiin paljon pahemmassa kusessa.
Vaarisi kertoi aivan oikein, voimasuhteet ja kaikki muutkin olosuhteet olivat talvisodassa paljon huonommin Suomen kannalta. Jos talvisota olisi jatkunut olisimme kesään mennessä hävinneet. Jatkosodassa ei ollut hätäpäivää, neuvostojoukot oli pysäytetty ja niillä oli kiire Baltian maihin, itä-Eurooppaan ja Berliiniin.
Talvisodassa olivat lännen suurvallat tyrkyllä avuksi. Saksa olisi luultavasti sen estänyt. Armeija oli romahtamispisteessä.
Jatkosodassa tosin Saksa oli liittolainen, mutta jo hävinnyt sodan. Rauhanehdot olivat kovemmat kuin Talvisodassa ja miehityksen vaara suurempi. Myös kansallinen yksimielisyys rakoili pahasti. Armeijan taistelukyky oli arvoitus, vaikka materiaalia oli paremmin kuin Talvisodassa. Puna-armeijalla oli mahdollisuus koota haluamansa joukkomäärä Suomen rintamalle.
P-Suomen saksalaiset olivat valmistautuneet vetäytymään Norjaan. Puna-armeija löi ne vaivattomasti pois Petsamosta.
Kummassakin tapauksessa rauhaan pyrkiminen oli ainoa realistinen mahdollisuus.
On ihan turha vertailla tilanteita keskenään. Yhtä hyvin voi arvuutella sitä, onko parempi palaa kuoliaaksi vai hukkua.
Talvisodassa Englanti ja Ranska höpöttivät lähettävänsä muutama kymmenen tuhatta miestä. Miten nämä miehet Suomeen olisivat päässeet on arvoitus koska Ruotsi ei niitä olisi maansa läpi päästänyt.
Vaikka jollain ilveella muutama divisioona olisi tänne päässyt ei niillä olisi ollut mitään merkitystä Stalinin miljoonan miehen armeijaa vastaan. Ei kai kukaan kuvittele että Ranska ja Englanti olisivat Suomen takia sodan julistaneet Neuvostoliitolle? Niillä oli ihan tarpeeksi harmia Saksasta, ei olisi varaa toista suurvaltaa ottaa vastusjaksi.
Elokuussa 1944 ei ollut mitään hätää jos tilannetta vertaa maaliskuuhun 1940.
>>neuvostojoukot oli pysäytetty ja niillä oli kiire Baltian maihin, itä-Eurooppaan ja Berliiniin.
rauhanehtoja toisiinsa? Nehän kertovat selkeästi kummassa sodassa Suomen neuvotteluasena oli parempi. Vai oliko sitä kummassakaan?
Länsivaltojen avussa ei NL:n kannalta ollut kyseessä sotilaallinen uhka, vaan se, että se joutuisi sotaan Saksan puolelle. Nythän NL esitti puolueetonta suhteessa Saksaan.
Jos asiaa ajattelee puhtaasti sotilaalliselta kannalta niin Talvisodan lopulla rintamatilanne oli huomattavasti synkempi kuin vuonna 1944.
Molemmille tilanteille oli toki yhteistä se, että sota ei ollut voitettavissa. Maaliskuussa 1940 oli rintama kuitenkin varsin lähellä romahdusta. Syksyllä 1944 rintamatilanne oli kuitenkin vakaa.
rauhanehtoja toisiinsa. Noista poikaparoista poiketen pystyt siihen tietojen puolesta.
Miten niin? Ei rauhanehdot ole mikään levyraatitulos, josta näkee suoraan kumpi oli pahempi paikka.
Minä kerroin vain mielipiteeni otsakkeeseen 'Talvisota vs. Jatkosota, kumpi pahempi paikka?' sotilaalliselta kannalta. Jos näkemyksesi siitä poikkeaa niin kerro ja perustele.
Olet asiallinen kirjoittaja. En halunnut mitenkään loukata.
Jatkosodan rauhanehdot olivat nimittäin selvästi Talvisotaa kovemmat mm sotakorvaus, armeijan kotiuttaminen ja supistaminen, valvontakomissio, Porkkala vs. Hanko, Petsamon menetys jne. Ynnä tietysti sota saksalaisia vastaan.
No problem. Talvisodan rauhanehdot saattoivat tosiaankin olla lievemmät juuri siksi, että Stalin pelkäsi länsiliittoutuneiden interventioita. Silloinhan NL olisi ollut de facto sodassa Englannin ja Ranskan kanssa.
Sen sijaan sotilaallisessa mielessä olimme Talvisodan lopulla romahduspisteessä. Jatkosodan lopussa ei ollut hätäpäivääkään, mutta johto tiesi, että voitonmahdollisuuksia ei tietenkään enää ole ja odottamalla tilanne vain pahenee.
äläkää ny poijat viittikö
talvisota oli partioleiri verrattuna jatkosotaan. 105 päivää on realistisempi aika suomen sotia neukkuja vastaan kuin jatkosota.
jatkosodan asemasota vaihe on jotain aivan käsittämätöntä neukkujen taholta.
pohjoises sakuista ei ollut mitään apua, oliko kannaksen 163 d. nastakaan, ei ollut mitään apua.
jatkosodan lopun panssi nyrkit- ja kauhut olisi kääntäneet sodan suunnan mutta ne tuli liian myöhään.
Talvisodassa ei ollut Saksaa samalla puolella. Jatkosodassa Lapissa oli lopulta 7 divisioonaa.
163. D toimi P-Karjalassa ja Syvärillä 1941-42 ja sitten Sallassa
Viipurin lahdella oli kesällä -44 122.D.
Asemasota oli Mannerheimin ratkaisu, ei neukkujen.
Ps-nyrkit ja -kauhut tulivat jo huhtikuussa -44 ja olivat kesällä -44 kovassa käytössä. Ei ne sotaa ratkaisseet.
heh.
MANNERHEIM johti neukkujen sotaa?????????
jos pieni ja sitkeä suomi pistää asemasodan päälle niin ry-ss-ät kans.
hah haaaaaaa.
ryhmittyi asemasotaan loppuvuodesta -41. NL kyllä yritteli hyökkäystoimia talvella ja kevällä -42.
Jos et tunne sotahistorian alkeitakaan, niin parempi olla kirjoittelematta.
"Ps-nyrkit ja -kauhut tulivat jo huhtikuussa -44 ja olivat kesällä -44 kovassa käytössä. Ei ne sotaa ratkaisseet."
Tästä voidaan olla montaa mieltä. JOS emme ennen kesää olisi saaneet Suomeen Sturm-rynnäkkötykkejä, Bf-109-hävittäjiä ja ps-nyrkkejä ja kauhuja (joiden jakelussa joukoille johto käsittämättömästi viivytteli) olisimme olleet pahan kerran helisemässä. Erikoisesti on mainittava Saksasta saatu lentoapu eli taisteluosasto Kuhlmey, jossa oli taistelukoneita liki saman verran kuin Suomen sen hetken ilmavoimissa. Lisäapuna saatiin jv-divisioona 'Greif' ja rynnäkkötykkiprikaatti. Jotkut pitävät näitä apuja torjunnassa ratkaisevina. Vasikeata sanoa. Ainakin olisi mennyt täpärille ilman niitä.
Torjuntataistelun pääpaino oli kuitenkin suomalaisten joukkojen harteilla.
Saksan apu oli tärkeä ja nosti varmasti myös taisteluhenkeä.
Ilman muuta pääosaa näytteli Suomen armeijaa! Sodan myötä oli asekehitys kuitenkin edennyt hurjaa vauhtia. Ilman ps-nyrkkejä ja kauhuja oltaisiin oltu täysin vailla lähitaisteluasetta ps-vaunuja vastaan. Ei niiden tuhoaminen olisi enää sujunut polttopulloilla.
Päätyön torjunnassa teki kuitenkin Suomen Armeija.
Ainakin yhdessä asiassa Suomen asema oli parempi v.1944 kuin maaliskuussa 1940. Saattin tulitauko neuvotelujen ajaksi v.1944, johon naapuri ei suostunut helmi-maaliskuussa-40.
Toisaalta taistelut olivat aika lailla vaienneet jo heinäkuun puolivälissä ja hiljenivät lisää Ilomantsin tasitelujen päätyttyä.
Tämä aselepohan oli Mannerheimin ensimmäisiä toimia presidenttinä. Tosin samalla saatiin esimakua tulevista rauhanehdoista.