Hel-vet-ti ??
Sana, jota useimmissa vanhemmissa raamatunkäännöksissä käytetään heprealaisen
sanan šeʼōl′ ja kreikkalaisen sanan hai′dēs vastineena.
Vuoden 1776 kirkkoraamatussa sana šeʼōl′ on käännetty
vastineella ”hel-vet-ti” 49 kertaa ja hai′dēs 10 kertaa.
Tämä käännös ei kuitenkaan ole johdonmukainen, sillä šeʼōl′ käännetään myös 13 kertaa ”haudaksi”,
2 kertaa ”tuonelaksi”
ja kerran ”ahdistukseksi”.
Vuoden 1992 kirkkoraamatussa šeʼōl′ on käännetty sanoilla ”tuonela” ja ”Tuoni” ja hai′dēs on käännetty sanalla ”tuonela”,
kun taas ”helvetiksi” on käännetty sana ge′en·na.
Englantia puhuvassa maailmassa sana ”hel-vet-ti” on Kuningas Jaakon käännöksessä käännetty 31 kertaa sanasta šeʼōl′
ja 10 kertaa sanasta hai′dēs,
mutta šeʼōl′ on käännetty myös 31 kertaa vastineella ”hauta”
ja 3 kertaa vastineella ”kuoppa”.
Katolisessa Douay-käännöksessä šeʼōl′
on käännetty 64 kertaa vastineella ”hel-vet-ti”,
kerran sanalla ”kuoppa” ja
kerran sanalla ”kuolema”.
Sana, jota useimmissa vanhemmissa raamatunkäännöksissä käytetään heprealaisen
sanan šeʼōl′ ja kreikkalaisen sanan hai′dēs vastineena.
Vuoden 1776 kirkkoraamatussa sana šeʼōl′ on käännetty
vastineella ”hel-vet-ti” 49 kertaa ja hai′dēs 10 kertaa.
Tämä käännös ei kuitenkaan ole johdonmukainen, sillä šeʼōl′ käännetään myös 13 kertaa ”haudaksi”,
2 kertaa ”tuonelaksi”
ja kerran ”ahdistukseksi”.
Vuoden 1992 kirkkoraamatussa šeʼōl′ on käännetty sanoilla ”tuonela” ja ”Tuoni” ja hai′dēs on käännetty sanalla ”tuonela”,
kun taas ”helvetiksi” on käännetty sana ge′en·na.
Englantia puhuvassa maailmassa sana ”hel-vet-ti” on Kuningas Jaakon käännöksessä käännetty 31 kertaa sanasta šeʼōl′
ja 10 kertaa sanasta hai′dēs,
mutta šeʼōl′ on käännetty myös 31 kertaa vastineella ”hauta”
ja 3 kertaa vastineella ”kuoppa”.
Katolisessa Douay-käännöksessä šeʼōl′
on käännetty 64 kertaa vastineella ”hel-vet-ti”,
kerran sanalla ”kuoppa” ja
kerran sanalla ”kuolema”.
Vastaukset 4
Vanhimmat
šeʼōl′ -mikä se onkaan?
Kun English Revised Version julkaistiin kokonaisuudessaan vuonna 1885,
oli alkuperäinen sana _šeʼōl′ _monin paikoin translitteroitu englanninkieliseen Raamatun heprealaisten kirjoitusten tekstiin,
vaikka useimmiten käytettiinkin vastineita
-”hauta” ja
-”kuoppa” ja
vastinetta
-”hel-vet-ti” noin 14 kertaa.
Amerikkalainen käännöskomitea oli tässä _eri mieltä _brittikääntäjien kanssa,
ja niinpä he translitteroivat American Standard Versionissa (1901) sanan šeʼōl′ kaikissa 65 kohdassa, joissa se esiintyy.
Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa molemmat käännökset käyttävät
sanasta _hai′dēs _sen translitteroitua muotoa kaikissa sen kymmenessä esiintymiskohdassa,
mutta kreikankielinen sana _ge′en·na _(suom. ”Gehenna”) käännetään aina ”helvetiksi”, kuten monissa muissakin nykykielisissä käännöksissä.
Näiden heprean ja kreikan alkuperäisten sanojen kääntämisestä ”helvetiksi” sanotaan teoksessa
Vine’s Expository Dictionary of Old and New Testament Words
(1981, 2. osa, s. 187):
”HAADES – – Se vastaa sanaa ’Šeol’ VT:ssa [Vanhassa testamentissa].
Valitettavasti se on käännetty KJ:ssä ’helvetiksi’
sekä VT:ssa [Vanhassa testamentissa] että UT:ssa [Uudessa testamentissa].”
Collier’s Encyclopedia (1986, 12. osa, s. 28) sanoo sanasta ”hel-vet-ti”:
”Se vastaa ensinnäkin heprean Šeolia Vanhassa testamentissa ja kreikan Haadesta Septuagintassa ja Uudessa testamentissa.
Koska Šeolilla tarkoitettiin Vanhan testamentin aikoina yksinkertaisesti kuolleiden olinpaikkaa eikä se viitannut mihinkään moraalisiin erotuksiin,
niin sana ’hel-vet-ti’ sellaisena kuin se nykyään ymmärretään,
ei ole onnistunut käännös.”
sana "Hel vetti pohjaa Muinaisnorjan nimeen - Hell , joka tarkoittaa yksinkertaisesti hautaa , se on Skandinaavien kuolemanjumalattaren Helin nimi , Se on alunperin kotoisin Intiasta , jossa Hinduilla on Kuolemanjumalatar Kali ,
Norjasta käsite on kulkenut ns, Pohjanmiesten , Normannien mukana Englantiin , jossa oli juuri kehittymässä nykyinen Englannin kieli , se tapahtui joskus kuningas Richard toisen aikana .
Hänen aikanaan Nykyisin tunnettu Jeesus -hahmo sai mallinsa , hänestä tehtiin Kuningas Richardin muotokuvan näköinen se on vieläkin nähtävillä Richardin hautamonumentissa .
MITÄ JEESUS SANOI KUOLEMASTA?
-- Jeesus Kristus kuvaili kuolleiden tilaa puhuessaan Lasaruksesta,
miehestä jonka hän oli tuntenut hyvin ja joka oli kuollut.
Hän sanoi opetuslapsilleen: ”Ystävämme Lasarus on vaipunut uneen.”
He luulivat Jeesuksen tarkoittavan, että Lasarus nukkui ja toipuisi siten sairaudestaan. He olivat väärässä. Jeesus selitti:
”Lasarus on kuollut.” (Johannes 11:11–14.)
Jeesus siis vertasi kuolemaa uneen ja nukkumiseen.
Lasarus ei ollut taivaassa eikä palavassa helvetissä.
Hän ei ollut tapaamassa enkeleitä tai esi-isiä.
Hän ei ollut syntymässä uudelleen toiseksi ihmiseksi.
Hän nukkui kuoleman unta; hän oli ikään kuin syvässä unessa,
jossa ei nähdä unia.
Kuolemaa verrataan nukkumiseen muissakin raamatunkohdissa.
Esimerkiksi kun opetuslapsi Stefanos kivitettiin kuoliaaksi,
hän Raamatun sanoin ”nukahti pois” (Apostolien teot 7:60).
Samoin apostoli Paavali kirjoitti eräistä aikalaisistaan,
jotka olivat ”nukahtaneet pois” (1. Korinttilaisille 15:6).
http://wol.jw.org/fi/wol/d/r16/lp-fi/1102005136
Collier’s Encyclopedia (1986, 12. osa, s. 28) sanoo sanasta ”helvetti”:
”Se vastaa ensinnäkin heprean Šeolia Vanhassa testamentissa
ja kreikan Haadesta Septuagintassa ja Uudessa testamentissa.
Koska Šeolilla tarkoitettiin Vanhan testamentin aikoina
_yksinkertaisesti kuolleiden olinpaikkaa_ eikä se viitannut
mihinkään moraalisiin erotuksiin, niin sana ’helvetti’ sellaisena kuin se nykyään ymmärretään, ei ole onnistunut käännös.”