Ahvenanmaan kielipoliittinen asema ja perustuslain uudistus
22.10.2011 07:43 Heli Hämäläinen
Kotimaa
Ahvenanmaa
suomi
virallinen kieli
Eilen Suomen tasavalta lakkasi olemasta vain tasavalta. Eilisen äänestyksen jälkeen siitä tuli Suomen EU-tasavalta. Muutettiin myös presidentin valtaoikeuksia. Poliittista valtaa käyttää nyt pääministeri, jonka puolueet valitsevat. Pääministeri on usein puolueen puheenjohtaja. Toki voidaan sanoa, että puoluejohtajat valitaan demokraattisesti. Mutta kyllä taustalla on myös raha ja taloutemme korporaatiot. Siirryimme korporatiiviseen demokratiaan.
Mutta yksi asia oli poissa. Suomen korporatiivisen EU-tasavallan edeltäjä Suomen tasavalta sopi Kansainliiton esittelystä Ahvenanmaan asemasta, mm. siitä, että Ahvenanmaa on yksikielinen alue Suomen sisällä. Lissabonin sopimukseen Suomi ei tietääkseni ole tehnyt kielipoliittisia varaumia, joten EU-kansalaisella on oikeus asioida Euroopan Unionin toimivaltaan kuuluvissa asioissa EU:n kanssa EU:n jollain virallisella kielellä. Toissijaisuusperiaatteen mukaisesti usein Suomen EU-tasavallan viranomainen edustaa EU:ta tulkiten suoraan voimassa olevaa EU-lainsäädäntöä. Tällainen viranomainen on mm. Tulli.
Lissabonin sopimuksen myötä Euroopan Unionin perusoikeuskirja tuli sitovaksi noudatettavaksi laiksi myös Suomen EU-tasavallassa. Tämä tarkoittaa myös kielellisiä oikeuksia Ahvenanmaan EU-maakunnassa. Käsittääkseni tämän jälkeen suomenkielisellä on oikeus käyttää äidinkieltään asioidessaan Ahvenanmaalla viranomaisen kanssa, joka toissijaisuusperiaatteen mukaan toimii Euroopan Unionin lainsäädännön toimeenpanevana viranomaisena Ahvenanmaalla. Perusoikeuskirja kieltää myös äidinkieleen perustuvan etnisen syrjinnän. Koska olemme Suomen EU-tasavalta, alemman tasoiset oikeuslähteet syrjäytyvät Unionin oikeuden tieltä.
22.10.2011 07:43 Heli Hämäläinen
Kotimaa
Ahvenanmaa
suomi
virallinen kieli
Eilen Suomen tasavalta lakkasi olemasta vain tasavalta. Eilisen äänestyksen jälkeen siitä tuli Suomen EU-tasavalta. Muutettiin myös presidentin valtaoikeuksia. Poliittista valtaa käyttää nyt pääministeri, jonka puolueet valitsevat. Pääministeri on usein puolueen puheenjohtaja. Toki voidaan sanoa, että puoluejohtajat valitaan demokraattisesti. Mutta kyllä taustalla on myös raha ja taloutemme korporaatiot. Siirryimme korporatiiviseen demokratiaan.
Mutta yksi asia oli poissa. Suomen korporatiivisen EU-tasavallan edeltäjä Suomen tasavalta sopi Kansainliiton esittelystä Ahvenanmaan asemasta, mm. siitä, että Ahvenanmaa on yksikielinen alue Suomen sisällä. Lissabonin sopimukseen Suomi ei tietääkseni ole tehnyt kielipoliittisia varaumia, joten EU-kansalaisella on oikeus asioida Euroopan Unionin toimivaltaan kuuluvissa asioissa EU:n kanssa EU:n jollain virallisella kielellä. Toissijaisuusperiaatteen mukaisesti usein Suomen EU-tasavallan viranomainen edustaa EU:ta tulkiten suoraan voimassa olevaa EU-lainsäädäntöä. Tällainen viranomainen on mm. Tulli.
Lissabonin sopimuksen myötä Euroopan Unionin perusoikeuskirja tuli sitovaksi noudatettavaksi laiksi myös Suomen EU-tasavallassa. Tämä tarkoittaa myös kielellisiä oikeuksia Ahvenanmaan EU-maakunnassa. Käsittääkseni tämän jälkeen suomenkielisellä on oikeus käyttää äidinkieltään asioidessaan Ahvenanmaalla viranomaisen kanssa, joka toissijaisuusperiaatteen mukaan toimii Euroopan Unionin lainsäädännön toimeenpanevana viranomaisena Ahvenanmaalla. Perusoikeuskirja kieltää myös äidinkieleen perustuvan etnisen syrjinnän. Koska olemme Suomen EU-tasavalta, alemman tasoiset oikeuslähteet syrjäytyvät Unionin oikeuden tieltä.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ahvenanmaa haluaa siivota kartoista suomenkieliset nimet
Ahvenanmaan maakuntahallitus on esittänyt, että suomenkieliset nimet, kuten Ahvenanmaa ja Maarianhamina olisi poistettava Maanmittauslaitoksen julkaisemista virallisista kartoista.
Lagtinget eli Ahvenanmaan maakuntapäivätalo Maarianhaminassa Lagtinget eli Ahvenanmaan maakuntapäivätalo Maarianhaminassa Kuva: Eila Haikarainen / Yle
Maanmittauslaitoksen mielestä vaatimukseen suostuminen heikentäisi merkittävästi karttojen luotettavuutta ja esimerkiksi suositun Karttapaikka.fi -palvelun tasoa. Jos esimerkiksi Maarianhamina kumitettaisiin kartoista pois, ei sillä sanalla tehtyjä karttahakuja enää tunnistettaisi.
- Kyllähän se vähän yllätti, kun lähtivät juridisilla perusteilla liikkeelle. Maakuntahallituksen lisäksi elinkeinoelämää edustava Näringslivet i Åland on kannellut meistä oikeusasiamiehelle. Rikomme kuulemma kielilakia ja tahraamme Åland-brändiä, sanoo Maanmittauslaitoksen pääjohtaja Jarmo Ratia.
Myös Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen johtaja Pirkko Nuolijärvi ihmettelee maakuntahallituksen hanketta.
- En muista tällaista toivetta aikaisemmin esitetyn. En oikein ymmärrä, mitä tässä on motiivina - että mitä haittaa suomenkielisistä nimistä on?
Nuolijärvi muistuttaa, että Ahvenanmaa on vakiintunut paikannimi, jota on käytetty 1600-luvulta lähtien. Ja kukaan ei ole kyseenalaistanut sitä, että kartoissa ja kylteissä ensimmäisenä on ruotsinkielinen nimi.
"Kärjistää turhaan tilannetta"
Kielilain mukaan paikkakunta on kaksikielinen, jos siellä asuu 3000 vähemmistökielen edustajaa tai niiden osuus on kahdeksan prosenttia väkiluvusta.
Mitään estettä kahden nimen käyttöön kartoissa ei kuitenkaan ole. Suomalaisille suunnatuissa kartoissa käytetään myös ulkomaistenkin paikkojen nimistä suomalaistuneita muotoja, kuten Lontoo, Kööpenhamina ja Tukholma.
- Tämä kärjistää ikävällä tavalla asiaa, jota ei olisi mitään tarvetta kärjistää, Nuolijärvi sanoo.
Maanmittauslaitos pyysi asiasta lausunnon Kotimaisten kielten tutkimuskeskukselta.
Siinä todetaan, että Maanmittauslaitoksen ei ole syytä poistaa suomenkielisiä nimiä kartoista, eikä kielilaki koske vanhoja vakiintuneita nimiä. Samalla Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ehdottaa, että jatkossa karttoihin lisättäisiin myös yksikielisten suomalaisten kuntien ruotsinkieliset nimet (esimerkiksi Lahti-Lahtis, Kajaani-Kajana).
Maanmittauslaitoksen vastaus lähtee Ahvenanmaalle todennäköisesti loppuviikosta.
- Kyllä se lähipäivinä valmistuu. Suomeksi ei saa vastata, joten vastausta käännetään parhaillaan ruotsinkielelle, Ratia kertoo.
Ruotsin kielen opetus suomenkielisille oppilaille
Nykytilanne
122. Ruotsia opetetaan Suomessa laajalti toisena kansallisena kielenä, ja se on
suomenkielisille oppilaille pakollinen oppiaine peruskouluissa ja lukioissa. Vuodesta 2004
alkaen ylioppilaskirjoituksiin ei kuitenkaan enää ole sisältynyt pakollista ruotsin kielen koetta.
On tärkeää varmistaa, etteivät tämä muutos ja muut asiaan liittyvät toimet vaikuta kielteisesti
ruotsin opettamiseen suomenkieliselle väestölle. On pidettävä mielessä myös se, että
suomenkielisen väestön ruotsin kielen taidolla on suuri merkitys varmistettaessa
kielilainsäädännön asianmukaista täytäntöönpanoa. Neuvoaantava
komitea toteaa tässä
yhteydessä, että Ruotsin viranomaiset päättivät taannoin tukea ruotsin kielen edistämistä
suomalaisissa kouluissa.
Suositukset
123. Viranomaisten olisi varmistettava, että ruotsin kielen opetuksen kehittämistä seurataan
huolellisesti ja että ruotsin opetusta suomenkieliselle väestölle edistetään jatkuvin toimin.
" Ruotsin viranomaiset päättivät taannoin tukea ruotsin kielen edistämistä
suomalaisissa kouluissa."
Mitä vi**ua Ruotsi sotkeutuu asiaan ???
Ahneidenmaan eirtyisaseman ja kielirasismin puolustajat vetoavat aina johonkin sata vuotta sitten tehtyyn "kansainväliseen sopimukseen". Sehän oli kriisitilanteessa sutaistu kehno kompromissi.
Kaikki vanhat ja huonot kansainväliset sopimukset on kumottu tai niitä ei noudateta, kuten paljon myöhemmälle ja tärkeämmälle Pariisin rauhansopimuksellekin(1947) on käynyt.
Joten on naurettavaa vedota tuohon huonoon merkityksettömään "sopimukseen" enää nykyaikana. Tottakai EU-sopimus velvoittaa paljon enemmän!
Mutta tämäkin pimitetään kansalaisilta....