Muinaisesta Egyptistä tiedetään paljon, sillä egyptiläiset pitivät tarkkaa kirjaa ja arkistoa valtakuntansa asioista. He eivät kuitenkaan koskaan mainitse orjarotua tai esimerkiksi kymmentä vitsausta. Miljoonien heprealaisten asumisesta Egyptissä tai autiomaassa ei ole myöskään arkeologista tietoa.
Sitä paitsi, miljoonien orjien pako olisi tuhonnut Egyptin talouden, joka sen sijaan kukoisti vielä toisellakin vuosituhannella ennen ajanlaskun alkua – aikana, jolloin exoduksen väitetään tapahtuneen.
http://www.studio55.fi/mennaanmatkalle/artikkeli.shtml/1507533/tama-on-totuus-pyramidien-rakentamisesta-ja-muista-muinaisen-egyptin-myyteista
Sitä paitsi, miljoonien orjien pako olisi tuhonnut Egyptin talouden, joka sen sijaan kukoisti vielä toisellakin vuosituhannella ennen ajanlaskun alkua – aikana, jolloin exoduksen väitetään tapahtuneen.
http://www.studio55.fi/mennaanmatkalle/artikkeli.shtml/1507533/tama-on-totuus-pyramidien-rakentamisesta-ja-muista-muinaisen-egyptin-myyteista
Vastaukset 11
Vanhimmat
juutalainen tarusto eli kansanperinnettä. Ei sitä pidä ottaa historiantutkimuksena.
Onhan se valehtelu jutikoilla verissä. Kuten kirjasta selvästi ilmenevä megalomania ja narsismi.
Maailman upein ja suurin kirjasto piti Aleksandiassa polttaa juutalaisten käskystä vuonna 48 eaa. Syy on laitettu Caesarin syyksi,mutta kirjoitetut lähteet kertovat, että keisari valloituksen jälkeen viihtyi kirjastossa tutkimassa mm. Dio Cassiusta ja Senecaa.
Nykyisen tiedon perusteella Egyptin juutalainen kauppias antoi 18 öljylyhtyä heitettäväksi suureen kirjastosaliin ikkunoista. Hänellä oli saatavia Egyptin armeijalta ja roomalaiset olivat nauraneet hänen vaatimuksilleen.
Todennaköisin syy Aleksandrian kirjaston tuhoutumiseen ovat 100- ja 200-lukujen isot levottomuudet ja määnjäristykset. Sitä paitsi papyrus säilyy huonosti, aavikkoilmastossa se kyllä säilyy helposti tuhansia vuosia, mutta rannikkolla se hajoaa itsestään kosteuden vaikutuksesta parissa sadassa vuodessa; niinpä jos kirjoja ei aktiivisesti kopioitu, kirjaston kokoelmat hupenivat itsestään.
Vuonna 48 eKr ns. Aleksandrian sodan yhteydessä paloi vain satamassa ollut kirjavarasto, ei itse kirjasto, mikä jakaantui varaston lisäksi ainakin kahteen, ehkä useampaankin, rakennukseen, ja siten sen kertatuho olisi ollut hankalaa toteuttaa. Ceasarin jälkeen eläneet kirjailijat mainitsevat kirjaston olleen olemassa omana aikanaan.
"Syy on laitettu Caesarin syyksi,mutta kirjoitetut lähteet kertovat, että keisari valloituksen jälkeen viihtyi kirjastossa tutkimassa mm. Dio Cassiusta ja Senecaa."
Mitkäköhän lähteet näin kertovat? Varmastikin hän tutustui kokoelmiin, mutta ei mainitsemiesi kirjailijain teoksiin; Seneca vanhempi oli tuolloin kuusivuotias, ja Seneca nuorempi (johon yleensä pelkällä "Senecalla" viitataan) syntyi vasta Caesarin kuoltua. Dio Cassius eli pari sataa vuotta Caesarin jälkeen.
Sulla on kaikki vosilugvut kooklattu peräsuolesta!
Kirjasto paloi 48 eaa.
Seneca eli 230-189 eaa ja Dio 389-269 eaa.
Opettele asioita!
Ilmeisesti kommenttisi on vain outo vitsi, mutta vastaan kuitenkin.
Seneca vanhempi eli Marcus Anneus Seneca syntyi noin 54 eKr. (varma vuosi ei ole tiedossa, eikä muuten myöskään ole varmuutta siitä oliko hänen etunimensä Marcus) ja kuoli suunnilleen 39 jKr. (myös tämä vuosiluku on epävarma). Hänen poikansa Lucius Anneus Seneca eli Seneca nuorempi eli 4 eKr.-65 jKr. Lucius Cassius Dio Cocceianus puolestaan syntyi noin 150 jKr. ja kuoli 235.
Eikä kirjasto palanut vuonna 48 eKr. vaan ainoastaan sataman kirjavarasto.
Miksi ruokit trollia.
Aika lapsellinen toimittajan kirjaus egyptiläisistä "He eivät kuitenkaan koskaan mainitse orjarotua tai esimerkiksi kymmentä vitsausta."
Tuskinpa myöskään suomalaisen työnantajajärjestön tai edes yhdenkään yksittäisen työnantajan laajoista arkistoista löytyy mainintaa siitä, kuinka he ovat orjuuttaneet ja riistäneet työläisiä, vaikka vastaava kirjaus löytyy hyvinkin todennäköisesti ammattiliittojen arkistoista, ainakin virallisten pöytäkirjojen ulkopuolisesta materiaalista.
Työnantajan ja työntekijän keskinäinen suhde on aina määritelty eri tavoin riippuen näkökulmasta, kumpi puhuu.
Varmaa on, että Egyptin johto tarvitsi paljon sekä etevää että ahkeraa työvoimaa esim. pyramidien ja hallintorakennusten rakentamiseen. Ei ole syytä epäillä, etteikö työvoiman joukossa olisi ollut juutalaisiakin. Osa hyvää palkkaa saavana erikoistyövoimana, osa heikkoa palkkaa saavina hanttimiehinä.
Työvoiman joukossa oli varmasti muitakin kansoja, enkä ymmärrä, miksi egyptiläisten olisi pitänyt ryhtyä mainitsemaan erikseen, mitä kaikkia rotuja työvoiman joukossa on. En siltikään, vaikka juutalaisten joukossa olisi ollut keskimääräistä enemmän erikoisosaajia ja työnjohtajia. Jos muuten kirjanpito oli tarkkaa, miksi meille ei ole säilynyt tietoja noista palkoista?
Enemmistö juutalaisistakin oli todennäköisesti paimentolaisia, joilla on ollut tuolla ilmansuunnalla aina pulaa laidunmaasta. Jos noin on, laidunmaiden rajallisuus ja siihen liittyvä epäsopu olisi ollut hyvä syy laajempien maiden hakemiseen. Juutalaisten kirjaajat kuuluivat todennäköisemmin kaupunkilaisväestöön, joten Raamatussa painottuu heidän näkökulmassa.
Tai ehkä niinkin, että rakennustöissä pienellä palkalla olleet juutalaiset kadehtivat hyvin toimeentulevia paimentolaisia ja halusivat ryhtyä itsekin paimentolaisiksi, mihin ei kuitenkaan Niilin varrella ollut mahdollisuutta. Selittäisi samalla juutalaisten epäsovun autiomaassa. Jo ennestään paimentolaisina toimineet muistelivat kaiholla aikoja, jolloin saivat istua Egyptissä "lihapatojen ääressä". Heidän motivaationsa lähtöön oli pienempi kuin rakennusmiesten.
Vitsauksista totean vain sinuhemaisesti, että niitä on aina ollut ja on aina oleva. Niitä kaikkia ei ole kirjattu ylös myöhemminkään.
Olet idiootti jos uskot, että juutalaisia jotka olivat pelkkä mitätön paimentolaiskansa, oli jossakin munaisen Egyptin hovissa neuvonantajina.
Missä niin olen väittänyt, että neuvonantajina olisivat toimineet?
hei, missä kohtaa raamatussa kerrotaan noista miljoonista hepralaisita jotka asui egyptissä