Pauli Vahtera: Kaikki kusettavat

VARISLINTUJEN äLYKKYYS ON SAMAA TASOA KUIN IHMISAPINOIDEN

Korppia pidetään ovelana lintuja kuten varista ja ilmeisesti ne todella ovat sitä kuten kaikki varislinnut. Varislintujen älykkyys on samaa tasoa kuin ihmisapinoiden, väittävät brittitutkijat Nathan Emery ja Nicola Clayton. Molemmat eläinryhmät pystyvät valmistamaan ja käyttämään työkaluja, tekemään päätelmiä muuttuvissa tilanteissa ja toimimaan sen mukaan sekä muistamaan mitä, missä ja milloin jotakin on tapahtunut.

Tutkijat päättelevät, että älykkyys on kehittynyt näillä varsin kaukana toisistaan olevilla eläinryhmillä itsenäisesti. Lopputulos on kuitenkin samankaltainen, vaikka aivojen toimintaperiaatteissa on rakenteellisella tasolla suuria eroavaisuuksia. Varislintujen pää ja aivot ovat apinoihin verrattuna pienet, mutta suhteessa niiden ruumiin kokoon niiden aivot ovat simpanssin aivojen luokkaa.

Lintujen joukossa varislintujen aivot ovat kaikkein suurimmat lukuunottamatta joitakin papukaijoja. Nisäkkäiden aivoissa viimeksi kehittynyt alue on otsalohkon alue, jota vastaa linnuilla ns. etuaivojen alue. Nimenomaan se on varislinnuilla hyvin kehittynyt muihin lintuihin verrattuna.

Varislinnut osaavat kehittää ja käyttää työkaluja. Eniten tutkimuksia on tehty Uuden Kaledonian variksilla, jotka osaavat valmistaa nokallaan ja jaloillaan oksista työkaluja. Oksista tehdään koukkuja, joilla ongitaan toukkia puunkoloista. Varikset valmistavat myös lehdistä työkaluja, joilla metsästetään maasta lehtien alta pieniä hyönteisiä. Työkalut valmistetaan systemaattisesti vaihe vaiheelta ja varikset kantavat niitä mukanaan. Eri lintupopulaatioilla on erilaisia työkalujen valmistustapoja ja linnut kehittävät menetelmiä jatkuvasti. Esimerkiksi vankeudessa elävä Betty-varis keksi, että koukun voi valmistaa myös uudesta materiaalista, metallilangasta.

Toinen varislinnuille tyypillinen piirre on ruuan kätkeminen ja uudelleen löytäminen. Jotkut linnut onnistuivat piilottamaan 30 000 männyn siementä ja hakemaan ne esiin kuuden kuukauden kuluttua. Monien lajien on havaittu myös pystyvän muistamaan missä on piilotettuna nopeammin pilaantuvia ruokia ja mistä varastosta kannattaa etsiä myöhemmin paremmin säilyviä aineksia.

Linnut osaavat myös vakoilla toisiaan ja käydä näpistämässä ruokaa toisen varastoista. Kaikki yksilöt eivät sitä harrasta, mutta näpistelevät linnut epäilevät muita herkemmin varastamisesta. Se pystyttiin osoittamaan kokeessa, jossa lintu sai seurata kun toinen piilotti ruokaansa. Jos piilottaja harrasti muiden varastoilla käymistä, se kävi myöhemmin siirtämässä varastonsa toisaalle. Sen sijaan rehellinen lintu ei tällaista siirtoa tehnyt, vaikka tiesi toisen linnun nähneen sen varastopaikan.

Varislinnut ovat sosiaalisia eläimiä kuten apinat ja niillä on hyvin kehittynyt sosiaalisen päättelyn taito. Pohjoisamerikkalaisilla närhillä tehdyissä kokeissa on pystytty osoittamaan, että ne pystyvät päättelemään vieraan linnun sosiaalisen aseman itseensä nähden jos ovat nähneet tuntemansa linnun vuorovaikutuksen vieraan linnun kanssa. Ihmisapinoille tyypillisenä pidetty joustava älykkyys voi siis kehittyä hyvin erilaisissa oloissa ja erilaisilla lajeilla.

Koska, koska ja koska...

Harakalle opiksi kirjoitti:

VARISLINTUJEN äLYKKYYS ON SAMAA TASOA KUIN IHMISAPINOIDEN

Korppia pidetään ovelana lintuja kuten varista ja ilmeisesti ne todella ovat sitä kuten kaikki varislinnut. Varislintujen älykkyys on samaa tasoa kuin ihmisapinoiden, väittävät brittitutkijat Nathan Emery ja Nicola Clayton. Molemmat eläinryhmät pystyvät valmistamaan ja käyttämään työkaluja, tekemään päätelmiä muuttuvissa tilanteissa ja toimimaan sen mukaan sekä muistamaan mitä, missä ja milloin jotakin on tapahtunut.

Tutkijat päättelevät, että älykkyys on kehittynyt näillä varsin kaukana toisistaan olevilla eläinryhmillä itsenäisesti. Lopputulos on kuitenkin samankaltainen, vaikka aivojen toimintaperiaatteissa on rakenteellisella tasolla suuria eroavaisuuksia. Varislintujen pää ja aivot ovat apinoihin verrattuna pienet, mutta suhteessa niiden ruumiin kokoon niiden aivot ovat simpanssin aivojen luokkaa.

Lintujen joukossa varislintujen aivot ovat kaikkein suurimmat lukuunottamatta joitakin papukaijoja. Nisäkkäiden aivoissa viimeksi kehittynyt alue on otsalohkon alue, jota vastaa linnuilla ns. etuaivojen alue. Nimenomaan se on varislinnuilla hyvin kehittynyt muihin lintuihin verrattuna.

Varislinnut osaavat kehittää ja käyttää työkaluja. Eniten tutkimuksia on tehty Uuden Kaledonian variksilla, jotka osaavat valmistaa nokallaan ja jaloillaan oksista työkaluja. Oksista tehdään koukkuja, joilla ongitaan toukkia puunkoloista. Varikset valmistavat myös lehdistä työkaluja, joilla metsästetään maasta lehtien alta pieniä hyönteisiä. Työkalut valmistetaan systemaattisesti vaihe vaiheelta ja varikset kantavat niitä mukanaan. Eri lintupopulaatioilla on erilaisia työkalujen valmistustapoja ja linnut kehittävät menetelmiä jatkuvasti. Esimerkiksi vankeudessa elävä Betty-varis keksi, että koukun voi valmistaa myös uudesta materiaalista, metallilangasta.

Toinen varislinnuille tyypillinen piirre on ruuan kätkeminen ja uudelleen löytäminen. Jotkut linnut onnistuivat piilottamaan 30 000 männyn siementä ja hakemaan ne esiin kuuden kuukauden kuluttua. Monien lajien on havaittu myös pystyvän muistamaan missä on piilotettuna nopeammin pilaantuvia ruokia ja mistä varastosta kannattaa etsiä myöhemmin paremmin säilyviä aineksia.

Linnut osaavat myös vakoilla toisiaan ja käydä näpistämässä ruokaa toisen varastoista. Kaikki yksilöt eivät sitä harrasta, mutta näpistelevät linnut epäilevät muita herkemmin varastamisesta. Se pystyttiin osoittamaan kokeessa, jossa lintu sai seurata kun toinen piilotti ruokaansa. Jos piilottaja harrasti muiden varastoilla käymistä, se kävi myöhemmin siirtämässä varastonsa toisaalle. Sen sijaan rehellinen lintu ei tällaista siirtoa tehnyt, vaikka tiesi toisen linnun nähneen sen varastopaikan.

Varislinnut ovat sosiaalisia eläimiä kuten apinat ja niillä on hyvin kehittynyt sosiaalisen päättelyn taito. Pohjoisamerikkalaisilla närhillä tehdyissä kokeissa on pystytty osoittamaan, että ne pystyvät päättelemään vieraan linnun sosiaalisen aseman itseensä nähden jos ovat nähneet tuntemansa linnun vuorovaikutuksen vieraan linnun kanssa. Ihmisapinoille tyypillisenä pidetty joustava älykkyys voi siis kehittyä hyvin erilaisissa oloissa ja erilaisilla lajeilla.

=)

Tuomiopäivän Harakka ei ole eläin , vaan ivallinen vertauskuva --> tuomio päivän lintu, joka ennustaa huonoa satoa, pahoja aikoja.

Raamatulla päähän lyöviä moralisoijia, joilla on lähtenyt mopo lapasesta. :)

Tähän syyllistyy helposti jos on tunteellinen kirjoittaja, koska sanat yleistävät asioita. Näitä esimerkkejä löytyy paljon politiikoista, koska elättävät itsensä puhumalla soopaa. Politikoiminen --> kaunopuheisuutta.