Imatran seurakunnalla on matti kukkarossa
14.11.2012 17:18
Kuva: YLE
Seurakunta vähentää virkoja ja lyhentää velkojaan. Kiinteistöjen korjaukset jäävät odottamaan.
Imatran seurakunta pyrkii ensi vuonna tasapainottamaan talouttaan. Talousjohtaja Sirpa Paakin mukaan seurakunta on elänyt yli varojensa.
- On tehty isoja investointeja ja henkilöstöäkin on ollut liikaa. Säästöt on syöty ja kassa on tyhjä.
Vajaan 400 000 euron velkaa on tarkoitus lyhentää 125 000 euroa.
Korjaustarpeita seurakunnan kiinteistöissä olisi, mutta investointeja lykätään. Hieman lisätuloja saadaan omaisuuden kuten asuntojen ja puun myynnillä. Ensi vuonna ei vielä kaupata rantatontteja.
Imatran seurakunnan kirkkoneuvosto käsittelee keskiviikkona ensi vuoden talousarviota, jossa kirkollisveron tuotto arvioidaan 3,8 prosenttia eli noin 200 000 euroa tämän vuoden arviota pienemmäksi.
Seurakunnan kirkollisveroprosentti pidetään 1,5:ssä, joka on hieman enemmän kuin samankokoisissa seurakunnissa keskimäärin. Pitkään varsin alhaisena pysynyt veroprosentti nousi tähän lukemaan vuonna 2010.
Esityslistalla on myös säästöjen hakeminen kolmen viran lakkauttamisella.
14.11.2012 17:18
Kuva: YLE
Seurakunta vähentää virkoja ja lyhentää velkojaan. Kiinteistöjen korjaukset jäävät odottamaan.
Imatran seurakunta pyrkii ensi vuonna tasapainottamaan talouttaan. Talousjohtaja Sirpa Paakin mukaan seurakunta on elänyt yli varojensa.
- On tehty isoja investointeja ja henkilöstöäkin on ollut liikaa. Säästöt on syöty ja kassa on tyhjä.
Vajaan 400 000 euron velkaa on tarkoitus lyhentää 125 000 euroa.
Korjaustarpeita seurakunnan kiinteistöissä olisi, mutta investointeja lykätään. Hieman lisätuloja saadaan omaisuuden kuten asuntojen ja puun myynnillä. Ensi vuonna ei vielä kaupata rantatontteja.
Imatran seurakunnan kirkkoneuvosto käsittelee keskiviikkona ensi vuoden talousarviota, jossa kirkollisveron tuotto arvioidaan 3,8 prosenttia eli noin 200 000 euroa tämän vuoden arviota pienemmäksi.
Seurakunnan kirkollisveroprosentti pidetään 1,5:ssä, joka on hieman enemmän kuin samankokoisissa seurakunnissa keskimäärin. Pitkään varsin alhaisena pysynyt veroprosentti nousi tähän lukemaan vuonna 2010.
Esityslistalla on myös säästöjen hakeminen kolmen viran lakkauttamisella.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Uutinen kahden vuoden takaa:
Seurakunta vippaa rahaa vainajilta
"Kirkkovaltuusto päätti kesäkuussa, että seurakunta saa ottaa hautainhoidolta lainaa korkeintaan 1,3 miljoonaa euroa. Lainat olisi maksettava takaisin vuoden 2012 loppuun mennessä.
Lainaa oli jäljellä syyskuussa runsaat 950 000 euroa.
Nyt seurakunta joutuu lainaamaan noin 300 000 euroa lisää. Samalla lainan takaisinmaksuaikaa jatketaan vuoden 2015 loppuun."
"Imatran seurakunnan talouspäällikkö Sirpa Paakki kertoo, että hautainhoitorahastolta lainaaminen on melko tavanomaista muissakin seurakunnissa."
"Rahasto tuottaa tänä vuonna vajaat 90 000 euroa alijäämää. Tappiota on budjetoitu myös tuleville vuosille reilut 96 000 euroa vuodessa. Tämä on tarkoituksellista.
– Rahasto on ylikatteinen. Ylikatetta puretaan satsaamalla enemmän toimintaan kuin on tuloja, Sirpa Paakki sanoo."
http://www.imatralainen.fi/artikkeli/9027-seurakunta-vippaa-rahaa-vainajilta
^ hyvin tuntuu ainakin hautaustoimella pyyhkivän...
Eli Imatran seurakunnalla on ulkoisen velan (400 000 e) lisäksi myös miljoona luokkaa sisäistä velkaa hautainhoitorahastolta. Nyt yritetään lyhentää ulkoista velkaa, mutta sisäinen velka muhii taustalla. Olisi kiva tietää mikä sisäisen velan tilanne on tänäpäivänä ja maksetaanko siitä asiankuuluvaa korkoa hautainhoitorahastolle. Hautainhoitorahasto on kaikkia kansalaisia varten ja kirkon toiminta vain uskovaisia varten. Jos korkoa ei makseta, niin kirkko tekee epäoikeudenmukaisen ja lainvastaisen tulonsiirron hautainhoitorahastolta itse kirkolle eli kirkkoonkuulumattomat laitetaan maksumiehiksi. Jutun perusteella kyseinen kikkailu on tavanomaista muissakin seurakunnissa. Olisin aiheellista selvittää maksaako seurakunnat sisäisestä lainastaan asianmukaista korkoa. Kun tuntee kuinka perso kirkko rahalle on, niin en epäilisi yhtään vaikkei maksaisi.
Eli seurakuntien taloudellinen tilanne on paljon kurjempi mitä annetaan ymmätää. Ulospäin annetaan julki vain ulkoinen velka, mutta todellisuudessa ulkoisen velan lisäksi on myös talon sisäistä velkaa, joka esim. Imatran tapauksessa on jopa ulkoista velkaa paljon suurempi rasite.