PeruSSuomalaiset ajaa Folktingetille lakisääteistä vastavoimaa eli Suomalaisuuden Liitolle samanlainen asema kuin Folktingetillekin. Ja tietenkin valtion tuki kielisuhteen mukaisesti!
marraskuu 8, 201216:36
Suomalaisuuden Liitto lakiin
http://uutiset.perussuomalaiset.fi/?p=476
Kansanedustajat Juho Eerola, Jussi Niinistö ja perussuomalaisten eduskuntaryhmä vaatii, että suomen kieli on nostettava peruslain määräämään yhtäläiseen asemaan Suomessa toisena virallisena kielenä olevan ruotsin kanssa. Lakialoitetta perustellaan mm. seuraavasti:
”Se kielellisen samanarvoisuuden velvoite, jonka perustuslain 17 pykälä asettaa julkiselle vallalle eduskunta mukaan lukien, on maassamme jäänyt eräin osin toteuttamatta suomen kielen tappioksi ja ruotsin kielen eduksi. Kyseessä on Svenska Finlands folkting -nimisen järjestön lainsäädännöllinen erityissuosinta julkisen vallan taholta, ilman että julkinen valta olisi suomenkielisen väestön osalta huolehtinut vastaavalla järjestöllisellä tukilainsäädännöllä, sen ”sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista”.
Suomalaisuuden Liitto perustettiin jo vuonna 1906. Svenska Finlands folkting on 13 vuotta nuorempi, se perustettiin vuosi kansalaissodan jälkeen 1919.
Valtion tukea myös suomenkielisille
Jotta tasa-arvo suomen- ja ruotsinkielisten kesken toteutuisi, on kohtuullista, järkevää ja oikeudenmukaista, että vastaavankaltainen lainsäädännöllinen asema tuotaisiin myös suomenkieliselle järjestölle.
- Suomen- ja ruotsikieliset ovat viimeinenkin tasavertaisessa asemassa sen suhteen, että molemmilla kieliryhmillä on oma edustaja tukenaan. Samalla on tärkeää, että molemmilla on valtion tuki, jotta ne voivat toimia taloudellisesti turvatusti. Tärkeintä on, että tämä lakiesitys takaa suomenkielisille tasa-arvoisen aseman. Tällä hetkellä ainoa valtion tukea saava, kielellisiä etuja ajava järjestö on Svenska folktinget. Suomalaisuuden Liitto on nostettava samaan asemaan, lakialoitteen ensimmäisenä allekirjoittanut Juho Eerola muistuttaa.
Elävässä asemassa uusi laki tarkoittaisi aivan arjen asioita.
- Käytännössä tämä antaisi Suomalaisuuden Liitolle taloudelliset resurssit ajaa suomenkielisten edunvalvontaa jokapäiväisessä elämässä. Nythän on esimerkiksi niin, että ruotsinkielisissä kouluissa voidaan kieltää lapsia puhumasta välitunnilla suomea. Toisaalta venäläis- ja somalitaustaiset lapset saavat suomenkielisissä kouluissa käyttää välitunneilla omaa äidinkieltään. Mielestäni ruotsinkieliset koulut eivät saa päättää mitä kieltä lapset ja nuoret välitunneilla puhuvat.
Tärkeää lippu- ja valitustyötä
Kansanedustaja, Suomalaisuuden Liiton edellinen puheenjohtaja Jussi Niinistö vaatii myös kielellistä tasa-arvoa.
- Pidän tärkeänä, että Suomalaisuuden Liitto saa samanarvoisen aseman kuin folktinget. Sitä paitsi liitto tekee tärkeää lippu- ja valistustyötä, johon se ei saa lainkaan valtionapua, Niinistö huomauttaa.
Monikaan ei ole tullut ajatelleeksi – paitsi ne suomenkieliset, jotka asuvat voittopuolisesti ruotsinkielisissä kunnissa ja Ahvenanmaalla – että laki ei ole nykyisellään tasa-arvoinen.
- Laki vaikuttaisi mm. niin, että vähemmistösuomalaisten etujen ajaminen helpottuisi ruotsinkielisissä kunnissa, Niinistö painottaa.
Lakialoite on laadittu mahdollisimman tarkoin seuraamaan Svenska Folktingetista annettua lakia.
Teksti: Seppo Huhta
marraskuu 8, 201216:36
Suomalaisuuden Liitto lakiin
http://uutiset.perussuomalaiset.fi/?p=476
Kansanedustajat Juho Eerola, Jussi Niinistö ja perussuomalaisten eduskuntaryhmä vaatii, että suomen kieli on nostettava peruslain määräämään yhtäläiseen asemaan Suomessa toisena virallisena kielenä olevan ruotsin kanssa. Lakialoitetta perustellaan mm. seuraavasti:
”Se kielellisen samanarvoisuuden velvoite, jonka perustuslain 17 pykälä asettaa julkiselle vallalle eduskunta mukaan lukien, on maassamme jäänyt eräin osin toteuttamatta suomen kielen tappioksi ja ruotsin kielen eduksi. Kyseessä on Svenska Finlands folkting -nimisen järjestön lainsäädännöllinen erityissuosinta julkisen vallan taholta, ilman että julkinen valta olisi suomenkielisen väestön osalta huolehtinut vastaavalla järjestöllisellä tukilainsäädännöllä, sen ”sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista”.
Suomalaisuuden Liitto perustettiin jo vuonna 1906. Svenska Finlands folkting on 13 vuotta nuorempi, se perustettiin vuosi kansalaissodan jälkeen 1919.
Valtion tukea myös suomenkielisille
Jotta tasa-arvo suomen- ja ruotsinkielisten kesken toteutuisi, on kohtuullista, järkevää ja oikeudenmukaista, että vastaavankaltainen lainsäädännöllinen asema tuotaisiin myös suomenkieliselle järjestölle.
- Suomen- ja ruotsikieliset ovat viimeinenkin tasavertaisessa asemassa sen suhteen, että molemmilla kieliryhmillä on oma edustaja tukenaan. Samalla on tärkeää, että molemmilla on valtion tuki, jotta ne voivat toimia taloudellisesti turvatusti. Tärkeintä on, että tämä lakiesitys takaa suomenkielisille tasa-arvoisen aseman. Tällä hetkellä ainoa valtion tukea saava, kielellisiä etuja ajava järjestö on Svenska folktinget. Suomalaisuuden Liitto on nostettava samaan asemaan, lakialoitteen ensimmäisenä allekirjoittanut Juho Eerola muistuttaa.
Elävässä asemassa uusi laki tarkoittaisi aivan arjen asioita.
- Käytännössä tämä antaisi Suomalaisuuden Liitolle taloudelliset resurssit ajaa suomenkielisten edunvalvontaa jokapäiväisessä elämässä. Nythän on esimerkiksi niin, että ruotsinkielisissä kouluissa voidaan kieltää lapsia puhumasta välitunnilla suomea. Toisaalta venäläis- ja somalitaustaiset lapset saavat suomenkielisissä kouluissa käyttää välitunneilla omaa äidinkieltään. Mielestäni ruotsinkieliset koulut eivät saa päättää mitä kieltä lapset ja nuoret välitunneilla puhuvat.
Tärkeää lippu- ja valitustyötä
Kansanedustaja, Suomalaisuuden Liiton edellinen puheenjohtaja Jussi Niinistö vaatii myös kielellistä tasa-arvoa.
- Pidän tärkeänä, että Suomalaisuuden Liitto saa samanarvoisen aseman kuin folktinget. Sitä paitsi liitto tekee tärkeää lippu- ja valistustyötä, johon se ei saa lainkaan valtionapua, Niinistö huomauttaa.
Monikaan ei ole tullut ajatelleeksi – paitsi ne suomenkieliset, jotka asuvat voittopuolisesti ruotsinkielisissä kunnissa ja Ahvenanmaalla – että laki ei ole nykyisellään tasa-arvoinen.
- Laki vaikuttaisi mm. niin, että vähemmistösuomalaisten etujen ajaminen helpottuisi ruotsinkielisissä kunnissa, Niinistö painottaa.
Lakialoite on laadittu mahdollisimman tarkoin seuraamaan Svenska Folktingetista annettua lakia.
Teksti: Seppo Huhta
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.