Näin paljon maksamme:
http://yle.fi/uutiset/suomi_maksaa_eu-jasenyydesta_yha_enemman/6383532
Näitä me elätämme:
http://yle.fi/uutiset/eun_rahavirrat_kulkevat_pohjoisesta_etelaan/6383897
http://yle.fi/uutiset/suomi_maksaa_eu-jasenyydesta_yha_enemman/6383532
Näitä me elätämme:
http://yle.fi/uutiset/eun_rahavirrat_kulkevat_pohjoisesta_etelaan/6383897
Vastaukset 8
Vanhimmat
Tämän euroidiootin Stubbin mielestä tämä on loistava asia.
http://anttipesonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/50962-suomalaiset-maksavat-eulle-yha-enemman-yhteiskuntamme-tuhoamisesta
Onko tämä meidän valintamme?
Siis Suomi maksaa 3 miljardia vuiodessa EU:lle. Sen päälle tulee nämä Espanjan, kreikan, Portugalin, Kyproksen ja Irlannin maksut jotka vuositasolla ovat jo paljon enemmän.
Nykyinen "häviäjien hallitus" on nimensä veroinen.
http://saul.puheenvuoro.uusisuomi.fi/84106-liittovaltio-suomeen
Erilainen näkemys kok, sisäpiiristä, kuntakoko pitääkin pienentää
Suomi loppuunmyynnissä
Kymmenen vuoden aikana valtion omaisuus ja sen yksityistäminen tuotti valtiolle noin kaksi miljardia euroa vuodessa osinkoina ja myyntituloina. Ilman myyntiä valtion osinkotulot olisivat olleet kaksinkertaiset ja valtion omistuksen arvo olisi kaksi kertaa suurempi kuin ilman yksityistämistä. Tällaisen laskelman on esittänyt Jaakko Kiander. Yksityistäminen on laskelmien mukaan aiheuttanut valtiolle, eli suomalaisille noin 15 miljardin euron tappiot. Näissä laskelmissa ei ole mukana esim. Kemiran lannoiteteollisuuden myyntiä norjalaisella Yaralle. Siitä aiheutuva tappio on yksinään miljardiluokkaa.
Kataisen hallitus suunnittelee nyt Destian eli entisen Tielaitoksen myyntiä. Ei
tarvitse olla siltainsinööri ymmärtääkseen, että johtavan tierakentajan
yksityistäminen, eli myynti vaikkapa jollekin pääomasijoittajalle, tulee
nostamaan tierakentamisen hintaa. Sen hinnan maksavat suomalaiset kansalaiset.
Näyttää siltä, että Suomen valtiojohto ei ole oppinut mitään viime
vuosikymmenten virheistä. Eduskunta antoi jo vuonna 2009 valtuudet Altian, Destian, Editan ja Ekokemin myyntiin. Suomi näyttää olevan loppuunmyynnissä.
Markkinatalouden isänä pidetty Adam Smith oli sitä mieltä, että markkinat
tarvitsevat toimiakseen vastapainoksi vahvaa valtiovaltaa. Tämä lienee unohtunut markkinaliberalismin kannattajilta, jotka kannattavat kaiken yksityistämistä.
On typerää luovuttaa yhteiskunnan toimintoihin liittyviä avainaloja vain voittoa tavoitteleville suuryhtiöille. Kahta typerämpää se on, kun on jo osoitettu sen tulevan valtiolle kalliiksi.
Oikeaa politiikkaa se on niiden harvojen kannalta, jotka ovat hyötyneet. On siis
aivan luonnollista, että hallituksen yksityistämisministeri siirtyi
Elinkeinoelämän keskusliiton johtoon.
Suunnan muuttamiseen vaaditaan ennen kaikkea tahtoa. Tahto syntyy näkemyksestä.
Kansalaisilla on jo laajasti näkemys, että pieleen menee. Siihen kuitenkin
yhdistyy usein ajatus, että ei tälle mitään voi. Niin kauan kuin ollaan tämän
alistuneisuuden vallassa se toteuttaa itseään.
Yhteiskuntakehityksen suunnan muuttaminen liittyy itsenäistymiseen.
Itsenäisemmät kansalaiset uskaltavat tehdä itsenäisempiä päätöksiä ja
tarvittavia muutoksia myös vastoin niin sanotun eliitin kantaa.
Antti Pesonen
Itsenäisyyspuolueen puheenjohtaja
Ja maksut vaan nousee, kun Stubb ja Katainen neuvottelevat.
Nyt kun vaalit on taas takanapäin vaiettiin pakkoruotsin kustannuksista.
Euroopan talousalue
Loikkaa: valikkoon, hakuun
█ EFTA-maat (paitsi Sveitsi)
█ EU-maat
Euroopan talousalue (ETA) laajentaa Euroopan unionin yhteismarkkinat EU:n jäsenmaiden lisäksi Islantiin, Liechtensteiniin ja Norjaan, ilman että näitä maita koskevat EU:n jäsenyyteen liittyvät velvoitteet ja edut.
[muokkaa] Historia
Vuonna 1992 Euroopan yhteisön 12 jäsenvaltiota ja kaikki Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) jäsenet paitsi Sveitsi, mukaan lukien myös Suomi, neuvottelivat sopimuksen Euroopan talousalueesta. Sen tarkoituksena oli laajentaa Euroopan sisämarkkinoiden etuja. Sopimus allekirjoitettiin Portossa toukokuussa 1992 ja se tuli voimaan 1. tammikuuta 1994 (Liechtensteinin osalta 1. toukokuuta 1995).
Sveitsi ei liittynyt Euroopan talousalueeseen, koska sveitsiläiset äänestivät kansanäänestyksessä liittymistä vastaan. Kolmesta EFTA-maasta on myöhemmin tullut EU:n jäseniä, joten EU:n jäsenvaltioiden lisäksi Euroopan talousalueeseen kuuluu ainoastaan kolme EU:n ulkopuolista maata: Islanti, Liechtenstein ja Norja. Perustamisensa jälkeen ETA on laajentunut EU:n uusien jäsenmaiden myötä.
[muokkaa] Maailman suurimmat markkinat
Ne 30 maata, jotka muodostavat ETA:n, muodostavat suurimmat yhtenäiset markkinat koko maailmassa. Markkinat ulottuvat Pohjoiselta jäämereltä Välimerelle asti. Alueella asuu yli 500 miljoonaa kuluttajaa. ETA:n ansiosta Euroopan sisämarkkinoiden neljä perusvapautta - tavaroiden (maataloustuotteita lukuun ottamatta), palvelujen, henkilöiden ja pääoman vapaa liikkuvuus - on laajennettu koskemaan ETA-maita.
ETA olisi paljon halvempi vaihtoehto, laajempi alue, ei jäsemaksuja,
ei tukipaketteja.