Olen kolmen lapsen todella väsynyt äiti. Nuorin lapsistamme on alle vuoden ikäinen ja erittäin huonosti nukkuva tapaus.. Mieheni tulee toisesta kulttuurista ja tekee vain yötöitä, joten arjen pyörittäminen on minun vastuullani täysin. Miehelläni on ollut paljon sairauksia viime aikoina ja muita ongelmia. Itselläni tuli synnytyksen jälkeinen paha masennusta josta toipuminen on ollut raskasta. Olen saanut lääkityksen mutta lopetin itse lääkkeiden syömisen. Olen aikaisemmin yrittänyt itsemurhaa ja nyt ko. ajatukset ovat taas vallanneet mieleni.
Olen niin väsynyt arjen pyörittämiseen ja toivon koko ajan että pääsen pois täältä.. En tiedä minne haluan mutta pois.. Kaikki raha-asiat ovat minun vastuullani ja aina joudun miettimään miten rahat riittävät kuukauden eteenpäin. Mieheni ei lähetä rahaa kotiinsa tms., mutta hänen rahansa ovat menneet mm. sairaalalaskuihin toisessa maassa, omaan koulutukseensa jne.. Lapsien rehaaminen paikasta toiseen, kauppassakäynti, ruoan laitto, vaatteiden pesu jne... Tämä kaikki ei mieheni mukaan ole mitään.. Hänen mukaansa minun velvollisuus on hoitaa kaikki, koska hän käy töissä. Toki näinkin on...
Itse en pysty hoitamaan omaa parenemistani koska kaikki hänen ongelmat ovat perheessämme ykkösasioita. Mies on mitä ihanin, mutta ei ymmärrä että myös äiti on vain ihminen ja ei jaksa jos ei nuku... Kamppailen koko ajan jaksaminen äärirajoilla.. Meillä käy kotipalvelu kaksi kertaa viikossa jotta saisin edes vähän hengäsdystaukoja.. Käyn itse myös psykologin luona, mutta mieheni ei tiedä sitä koska hänen mukaansa ko. masennuksen sairastajat tms.. ovat aiheuttaneet tilansa itse.. Taivas mikä ajattelumalli...
Mitä pitäisi tehdä? Moni sanoisi heitä mies ulos... Haluaisin niin että mieheni ymmärtäisi oman tilanteeni. Haluaisin niin kovaa kertoa hänelle tämän kaiken mutta tiedän että eromme tulee varmasti. Hän ei voi hyväksyä että käyn jossain juttelemassa eikä sitä etten olekkaan se äiti joka jaksaa tehdä kaikki.. Ja olen äiti joka ajattelee itsemurhaa ja syö lääkkeitä...En jaksa olla rakastava, olen mustasukkainen, valittaja, ... Rakastan lapsiani yli kaiken ja tiedän että itsemurha on todella itsekäs teko.. Mutta kun ei jaksa enään....
Olen niin väsynyt arjen pyörittämiseen ja toivon koko ajan että pääsen pois täältä.. En tiedä minne haluan mutta pois.. Kaikki raha-asiat ovat minun vastuullani ja aina joudun miettimään miten rahat riittävät kuukauden eteenpäin. Mieheni ei lähetä rahaa kotiinsa tms., mutta hänen rahansa ovat menneet mm. sairaalalaskuihin toisessa maassa, omaan koulutukseensa jne.. Lapsien rehaaminen paikasta toiseen, kauppassakäynti, ruoan laitto, vaatteiden pesu jne... Tämä kaikki ei mieheni mukaan ole mitään.. Hänen mukaansa minun velvollisuus on hoitaa kaikki, koska hän käy töissä. Toki näinkin on...
Itse en pysty hoitamaan omaa parenemistani koska kaikki hänen ongelmat ovat perheessämme ykkösasioita. Mies on mitä ihanin, mutta ei ymmärrä että myös äiti on vain ihminen ja ei jaksa jos ei nuku... Kamppailen koko ajan jaksaminen äärirajoilla.. Meillä käy kotipalvelu kaksi kertaa viikossa jotta saisin edes vähän hengäsdystaukoja.. Käyn itse myös psykologin luona, mutta mieheni ei tiedä sitä koska hänen mukaansa ko. masennuksen sairastajat tms.. ovat aiheuttaneet tilansa itse.. Taivas mikä ajattelumalli...
Mitä pitäisi tehdä? Moni sanoisi heitä mies ulos... Haluaisin niin että mieheni ymmärtäisi oman tilanteeni. Haluaisin niin kovaa kertoa hänelle tämän kaiken mutta tiedän että eromme tulee varmasti. Hän ei voi hyväksyä että käyn jossain juttelemassa eikä sitä etten olekkaan se äiti joka jaksaa tehdä kaikki.. Ja olen äiti joka ajattelee itsemurhaa ja syö lääkkeitä...En jaksa olla rakastava, olen mustasukkainen, valittaja, ... Rakastan lapsiani yli kaiken ja tiedän että itsemurha on todella itsekäs teko.. Mutta kun ei jaksa enään....
Vastaukset 3
Vanhimmat
Perheterapia.
Lapsille päivähoito.
Pyydä kaikilta mahdollisilta tahoilta apua.
Ota lääkkeet.
Koeta jaksaa.
Jaksoin minäkin ja nyt on kolme ihana nuorta aikuista lasta-
Kun masentunut ja väsynytniin ei jaksa ajatella mitä oma kuolema aiheiitiais lapislle. Monessa kulttuurissa ei mies ajattele naisen asemaa niin kuin olemme jo pitkään pitäneet oikeana ja itsestään selvyytenä Suomessa.Miestä tuskin voit muuttaa ja asenteitaan noin vain, mutta kyllä sinun pitää jo lastenkin vuoksi elää ja olla äiti heille. jos et jaksa niin, hae vainsinnikkästi apua ja hoitoa itsellesi.Pyri suuntamaan ajatukset positiiviseen suuntaa ja ää jää pyörimään synkkyydessä. Ajattele että sinulla kolem hienoa lasta. Olet todella tärkeä heille ja tulevaisuudellen. Antkoon rakkaus voimaa jakkossakin eteenpäin.
ota ero