Iäkkään tätini toimintakyky on romahtanut parissa vuodessa. Hän asuu yksin ja hänen lapsensa käyvät päivittäin äitinsä luona ja pitävät hänestä huolta, siltä osin kaikki on hienosti järjestyksessä. Ongelmana on se, että täti piilottelee toimintakykynsä vajavuutta. Hän ei osaa vaihtaa telkkarista kanavaa, eikä osaa käyttää känykkää. Hän ei osaa käyttää uutta imuriaan, vaan lakasee lattiat harjalla.
Hän ei tunnusta, että ei tunne paikkoja, eikä muista mitä vaatteita käytetään kesällä ja mitä talvella. Hieman sivullisena pelkään, että lapset eivät havaitse tosiasioita ja täti peittelee ongelmiaan. Mielestäni tädille olisi hyväksi jokin vanhusten päivätoiminta, muistelopiiri, tai jokin päiväkeskusten viriketoiminta. Voin olla väärässä, Mutta neuvvoton ja huolissanikin.
Hän ei tunnusta, että ei tunne paikkoja, eikä muista mitä vaatteita käytetään kesällä ja mitä talvella. Hieman sivullisena pelkään, että lapset eivät havaitse tosiasioita ja täti peittelee ongelmiaan. Mielestäni tädille olisi hyväksi jokin vanhusten päivätoiminta, muistelopiiri, tai jokin päiväkeskusten viriketoiminta. Voin olla väärässä, Mutta neuvvoton ja huolissanikin.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Olet oikeassa. Kyllä niitä päiväkerhoja on mummoillekin. Ja keskustele sukulaistesi kanssa ja anna kotipalvelun numero. Josko hakisivat jonain päivänä kerhoon. Mummon ongelmat sinänsä ovat ihan tyypillisiä. Kunhan omaiset auttavat. Mummo pärjää kyllä.. Toki kotoa lähteminen yksin on yksi ongelma.
Kiitos asiallisesta vastauksestasi. Oikeasti tilanne on paljonkin hankalampi, kuin ensin annoin ymmärtää ja asiahan ei minulle kuulu, mutta säälittää. Täti on osittain kuuro. Olettaisin hänen älyllisen toimintakykynsä olevan paljon parempi ja osin palautettvissakin, kunhan hän itse ja hänen lapsensa sen oivaltaisivat. Kuulolaite auttoi asiaa aikoinaan jonkinverran, mutta nyt tilanne on jo miltei mahdoton. Hän arvailee kaiken ja tietysti arvailee väärin. Lapset ja läheiset huutavat ja käyttävät elekieltä, mutta kukaan ei uskalla nostaa kissaa pöydälle.
Kun omaiset eivät ilmeisesti uskalla, tai halua nähdä totuutta, niin voisiko kunnallinen vanhustyö puuttua asiaan. Aivan yksinkertaisesti siksi, että henkilön toimintakyky kartoitettaisiin nimenomaan kuulovamman osalta. Tämä saattaisi parantaa tädin toimintakykyä vuosikymmenen eteenpäin. Muutoin hänestä tulee laitosasiaka ja sinne hän ei kuulu. Hän tarvitsee vain apua ja neuvvoja läheisilleen.
Ottaakaa ainakin nyt ensi alkuun yhteys sinne mistä hän sai kuulolaitteen. Kannattaisi varmistaa että kuulolaitteessa ensinnäkin on toimivat patterit ja sitten jos sekään ei auta, mummo kuulolaitteineen tarkistettavaksi, jospa jotain apuvälineillä saataisiin aikaiseksi. Jos ei niin silloin mummon tulee vaan pärjätä sillä kuulolla mikä on jäljellä. Omaisten tulee tämä sitten ottaa huomioon kommunikoidessaan mummon kanssa.
PS_ muistelopiiri voi olla lähes kuurolle aika hankala.
vai iiin
Päivätoimintaa tärkeämpi on selvittää, onko hänellä muistisairaus.
Kiitos vastauksista, jotka avasivat itselleni monimutkaisen solmun ytimiä. Kiitos vinkistä, että puolikuuroa ei kannata viedä muistelopiiriin. En osannut tuoda asiaa oikealla tavalla esille. Olen vain neuvvoton ja huolissani, enkä mikään superasiantuntija. Hänellä saattaa olla muistiongelmia, mutta maalikkona epäilisin, että niiden taustalla olisi vahvasti tuo kuuloongelma. Sosiaalisesti hyvin aktiiviselle ihmiselle oletan tuon tehneen hänestä pelokkaan ja yksinäisen, koska ei kuule. Toisaalta pelkään, että hän ei tunnusta ilmeisiä ongelmiaan. Josko hän pelkäisi laitoshoitoa, mihin hänellä todellista pelon aihetta ei ole. Olen itse ollut joskus vanhstyössä (aikoja sitten, vaihdoin alaa). Kuitenkin tuona aikana jouduin kohtaamaan tilanteita, joissa omaiset, tai varsinkaan vanhat tuttavat eivät kyenneet ymmärätämään asiakkaan kokonaistilannetta. Muutamat asiakkaat toimivat ja juttelivat päiväsaikaan täysin fiksusti ja muistivat kaiken oikein hyvin ja olisi saattanut luulla, että miksi ihmeessä noin hyväkuntoisia ihmisiä palvelukeskuksiin laitetaankaan. Myöhään illalla ja useimmiten öisin he sitten olivatkin "ihan pihalla". Usein ulkovaatteet päällä kotiinlähdössä tai lehmänpoijjitukseen-ties mitä. Olenkin tätini asiassa täysin ulkopuolinen henkilö ja neuvvoton. Lapset kyllä pitävät huolta hänen päivittäisistä tarpeistaan, mutta ehkäpä he eivät täysin ymmärrä hyvästä tahdostaan huolimatta kokonaistilannetta.
Ilmeisesti tädille olisi hyväksi jonkinlainen perusteellinen toimintakyvyn kokonaiskartoitus. En tiedä tehdäänkö kuntien vanhushuollossa mitään tuollaisia ja jos tehdään, niin selvitetäänkö kokonaistilanne myös lähiomaisille?
Näin ainakin pitäisi toimia, jos halutaan kaikkien parasta. Harvoin vanhuksen lapset ovat vanhustyön ammattilaisia ja näinollen tekevät kyllä parhaansa, mutta oikein kohdennettu apu saattaa jäädä saamatta.
Siis puolikuuro täti tarvitsisi sosiaalisia kontakteja, jotta hänen itseluottamuksensa ja sosiaalisten kontaktien palutumisensa vuoksi hänen fyysinenkin toimintakykynsä uskoakseni ottaisi aimoharppauksen parempaan suuntaan.
No en olisi fyysisestä toimintakyvystä kovin huolissani jos lattioita lakaisee. Paremminkin siitä kantaisin Suomen oloissa vähän huolta jos ei muista pukea päleen ulsolähtiessään talvipakkasella. Tämä vaikuttaisi olevan lähinnä muistionglemaa. Voisko hänelle varata ajan esimerkiksi muistitutkimuksiin?
Mitä itseasiassa tarkoitat toimintakyvyn romahtamisella tätisi tapauksessa.
Oletko ikinä kuullut sanaa kongnitiivinen?
Juu, kuinnii?
mummuni mun-kommentti vaikuttaa ikävän ihmisen ilkeilyltä. Toivottavasti tuon kirjoittaja ei kuulu sos-ja terveysalalta eläkkelle laitettuihin katkeroituneisiin tanttoihin jotka alunpitäenkin olivat väärällä alalla? tarinat sadistikätilöistäkään eivät ole tuulestatemmattuja.
Nimimerkille: "hyttysiä siivilöit":
Minusta mummuni-mun kommentoijan neuvot ovat aivan asiallisia. Mistä kummasta sait ilkeilyä asiallisiin vastauksiin?
Toivottavasti hyttysten siivilöijä ei itse ole SoTe- alalla.
Mistäs nimimerkki hyttysiäkö siivilöit nyt veti herneen nenuunsa. Om akirjoitukseni oli ihan vilpitön ja kokemukseni mukaan ne vanhukset jotka lähtevät vaeltelemaan paakkasiin esimerkiksi yöpäidassa ovat todellakin muistitutkimusten tarpeessa. Ja tosiaankaan fyysinen kunto ei kovin romahtaneelta vaikuta jos ainoa ongelma on tv-kanavan löytyminen tai se että ei osaa imuria käyttää. maratoniakos mumma on aikaisemmin juossut? :)?
Oikeasti ja ihan ystävällisesti: normaaliin vanhuuteen kuuluu toimintakyvyn lasku pikku hiljaa ja mummot eivät enää op uusia sähkövempaimia niin helposti kuin nuoremmat.
"eläkkelle laitettuihin"
Jos vähääkään seuraat tätä keskustelua mitä yhteiskunnassa käydään, huomaat että eläkkeelle ei laiteta ennen kuin kuukahdat työsi ääreen.
Telkun kanavan löytyminen, imurin käynnistäminen / käyttäminen yms. vempainten käytön hallinta ja oppiminen / oppimattomuus riippuvat tässä(kin) tapauksessa ihan siitä, miten em. toimet ovat sujuneet aiemmin.
Jos tv-kanava on ennen löytynyt ja imurointi onnistunut, mutta ei enää, niin toimintakyky muistiosioineen täytyy panna kiireen vilkkaa testiin ja tarkastelun alle. Katsos, toimintakyky tarkoittaa muutakin kuin fysiikkaa.
No niinniin, esitinhän muistitutkimuksia..................
niin ja mummokaan ei ikuisesti osaa käyttää kännykkää vaan tomintakyky laskee kyllä iän myöstä . Onkohan aloittaja keksustellut vanhuksen lasten kanssa näistä huolistaan mummon tilasta. Voihan olla että aloittaja ei teidä kaikkea...............
En minäkään mummuni mun -kommentissa mitään ilkeää havainnut. Erittäin asiallinen on kommentti.
Väärin. Mummo osaa kaiken mitä aina ennenkin niin kauan, kunnes sairaus vie fyysisen tai tiedollisen ja taidollisen toimintakyvyn - tai molemmat, siis kaikki.
Nonii ja nyt on sitten vienyt, tai raihinaisuusoireyhtymä :). Vanhantuvaan fysiikkaan iskee tauti kun toiminnot heikkenee vai oletko kuullut jotta joku vanhsua terbeenä niin fyysisesti kuin psyykkisesti kaatuu hautaan?
Toiset enemmän, toiset vähemmän. Koskee sekä terveyttä että sairautta. Kun kaikki liittyy kaikkeen, niin terve psyyke pitää fyysisesti vähän huonommankin pitempään aktiivisena. Ja toisinkin päin; hyvä fyysinen kunto jatkaa elämää miltei loputtomiin, vaikka alzheimer tms. syö mieltä ja hengen puolta pois.
Aivan, ihminen on fyysis-psyykkis-sosiaalinen kononaisuus jossa kaikki osiot vaikuttaa kaikkeen. Toki kaikki mahdollinen tulee tehdä vanhuksen hyvinvoinnin tukemiseksi mutta miksi tänä päivänä vanhus ei saisi vanheta ja olla hyvä sellaisena? Ihminen on kuolevainen ja kyllä moottori alkaa yskiä kun viimeiset hetket alkavat lähestyä, sille ei ihminen voi mitään.
No ei kai sitä kukaan missään ole kieltänytkään, vanhenemista. Vai? Jokainen omalla tavallaan, halullaan, ajallaan ...
Ei vanhenemista vaan sen mukanaan tuomia luonnollisia remppoja. Tuntuu jotta joidenkin mielestä mummojen piäsisi olla samassa kunnossa kuin nuorempana, muutoin viedään lääkäriin. Toki sasiraudet pitää hoitaa mutta muutoin voisi lempeydellä suhtautua vanhenemiseen.
Sanopa muuta. Jos lääkäri ihmettelee paria vuotta vaille sadan olevan potilaan voipunutta ja väsynyttä oloa, niin vika ei ole 100-vuotiaassa, vaan lääkärissä, jolta on pallo hukassa. Ja tämä on tosielämästä.
Vasten tahtoaan vanhusta ei voi kukaan viedä muisti- tai muihinkaan tutkimuksiin, ellei hän ole holhouksen alainen. Eikä lääkäri voi kirjoittaa mitään lähetteitä tai todistuksia, ellei vanhus sellaisia halua.
Mutta muistisairas tai vaikka vain muistin alenemaa poteva kuuluu ns. holhoukseen. Eli on sellainen, joka saattaa olla haitaksi itselleen ja muillekin, kun ei enää muista eikä ymmärrä.
Tätä "vasten tahtoaan" -asennetta tulisi pohtia paljon syvällisemmin varmaankin suurimmassa osassa tapauksia. Jääräpäiset, ikänsä oman päänsä mukaan toimineet, jotka eivät tajua, että ongelmaa alkaa olla ja joilta puuttuu sairauden tunto - ja tieto - voisivat loppuaikansa paljon paremmin, jos tauti saataisiin hoitotasolle mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.
Yleensä käy niin, että hoitamaan aletaan vasta sitten, kun jääräpäälle sattuu suuren luokan vahinko; lonkka- tm. murtuma, jonka seurauksena joutuu sairaalan petiin ja sitten huomataan kaikki muutkin probleemat.
Vanhoja ei viisaita. Puhuit täyttä asiaa ja itsellänikin on kokemusta tuosta, mihin se tosiaan voi johtaa. Enpä kerro, mutta karmea juttu oli.
Tätä ajankin takaa, että kokonaistilanne pitäisi kartoittaa asintuntevan vanhustyön vastuuhenkilön, hoitavan lääkärin, sekä lähiomaisten kanssa. VANHUS ITSE ON KUNKKU JA PÄÄTTÄJÄ. Vanhuksen pitää tietää ja KUULLA kaikki tilanteen arvioimiseen kuuluvat seikat. Mitä apua hänellä on saatavissa ja kuka, tai ketkä omaisista huolehtivat, että paras mahdollinen apu saadaan. Samoin vanhukselle pitää tehdä selväksi, että tämän kaiken toiminnan tarkoitus on auttaa ja tukea häntä, jotta voisi mahdollisimman pitkään elää ja voida hyvin omassa kodissaan läheistensä ja vaikkapa kotisairaanhoidon tukemana. Suuri vaara on, että tulee vääriä pelkoja ja epäluuloja.
VAI N IIN
Kaikenlaista ongelmaa sitä iäkkäälle voi tulla. Toinen vanhus on virkeä, kuin mikä ja pärjää aivan itsekseen 90 ja ylikin. Toinen on yli 60-vuotiaana jo avuton.
Omaisten tilanne on vaikea silloin, kun oma isukki tai äiti ei enää selviä yksin edes muutamaa tuntia. Isukki koko, että hänet kiusallaan laitettiin palvelutaloon. Kotona käytetään aina, kun on aikaa. Sitten se palvelutaloon palaaminen on vaikeaa. Palvelutaloon jokakerta palautetaan ilkeyttään ja omasta mielestään pärjäisi yksinkin.
Mitä tuo warning tarkoittaa tuolla sivun ylälaidassa?