Kiinnostaako sinua terveys, tämä ohje ei ole 1800-luvulta minkään näkyjen pohjalta vaan on päivitetty asiantuntioiden ohje 2010-luvulta.
Miten tämä eroaa 1800-luvun Ellen Whiten tai SDA-kirkon ohjeista?
Jalkojen pesu osana päivittäistä hygienian hoitoa pelkällä haalealla vedellä riittää, silloin kun jaloissa ei ole näkyvää likaa ja pestään vain hiki, hilseily ja sukkien nukka pois (kuva 1). Sandaaleilla ja paljasjaloin kuljettaessa sekä työoloista riippuen jalat likaantuvat. Likaisten jalkojen pesuun tarvitaan pehmeä harja ja saippuaa tai nestesaippuaa. Kynsiuurteet ja kynnet harjataan huolellisesti liasta ja sukkanöyhdästä.
Terveen ihon pinnalla on hapan (pH on noin 5,5), keramideja sisältävä suojavaippa. Saippuapesu nostaa pH:n noin 9–10:een. Emäksinen iho lisää jalkojen infektioriskiä (ks. «Jalkasilsa»1 ja «Kynsisilsa»2) ja kuivattaa ihoa. Ihon happamuus palautuu pesun jälkeen parissa tunnissa normaaliksi.
Ihon pesuun voi käyttää nestesaippuaa, pesunestettä tai suihkusaippuaa, jonka pH on noin 5,5 ja johon on lisätty hiukan glyserolia tai muita rasvoja ettei iho kuivu (esimerkiksi Sebamed®, Lactacyd®, Avecyd®). Kuivaihoisille vaihtoehtona on myös voidepesu apteekista saatavalla perusvoiteella. Voide levitetään iholle saippuan tavoin, iho pestään ja huuhdotaan haalealla vedellä. Hikoilevien jalkojen hoito, ks. «Jalkojen hikoilu»3.
Jalkojen kuivaus
Pesun jälkeen jalat ja erityisesti tiukat ja hautumiseen taipuvaiset varvasvälit kuivataan huolellisesti ja kevyesti (kuva 2). Liian kova hankaus voi rikkoa varvasvälien ohuen ihon. Kuivauksen yhteydessä on luontevaa tarkastaa jalkapohjien ihon sekä varvasvälien ja kynsien kunto. Huolellinen kuivaus ja jalkojen tuuletus estävät varvasvälien hautumista ja jalkasilsan syntymistä (ks. «Jalkasilsa»1). Varpaiden harittamisharjoitteita voi tehdä kuivauksen yhteydessä (kuva 3).
Miten tämä eroaa 1800-luvun Ellen Whiten tai SDA-kirkon ohjeista?
Jalkojen pesu osana päivittäistä hygienian hoitoa pelkällä haalealla vedellä riittää, silloin kun jaloissa ei ole näkyvää likaa ja pestään vain hiki, hilseily ja sukkien nukka pois (kuva 1). Sandaaleilla ja paljasjaloin kuljettaessa sekä työoloista riippuen jalat likaantuvat. Likaisten jalkojen pesuun tarvitaan pehmeä harja ja saippuaa tai nestesaippuaa. Kynsiuurteet ja kynnet harjataan huolellisesti liasta ja sukkanöyhdästä.
Terveen ihon pinnalla on hapan (pH on noin 5,5), keramideja sisältävä suojavaippa. Saippuapesu nostaa pH:n noin 9–10:een. Emäksinen iho lisää jalkojen infektioriskiä (ks. «Jalkasilsa»1 ja «Kynsisilsa»2) ja kuivattaa ihoa. Ihon happamuus palautuu pesun jälkeen parissa tunnissa normaaliksi.
Ihon pesuun voi käyttää nestesaippuaa, pesunestettä tai suihkusaippuaa, jonka pH on noin 5,5 ja johon on lisätty hiukan glyserolia tai muita rasvoja ettei iho kuivu (esimerkiksi Sebamed®, Lactacyd®, Avecyd®). Kuivaihoisille vaihtoehtona on myös voidepesu apteekista saatavalla perusvoiteella. Voide levitetään iholle saippuan tavoin, iho pestään ja huuhdotaan haalealla vedellä. Hikoilevien jalkojen hoito, ks. «Jalkojen hikoilu»3.
Jalkojen kuivaus
Pesun jälkeen jalat ja erityisesti tiukat ja hautumiseen taipuvaiset varvasvälit kuivataan huolellisesti ja kevyesti (kuva 2). Liian kova hankaus voi rikkoa varvasvälien ohuen ihon. Kuivauksen yhteydessä on luontevaa tarkastaa jalkapohjien ihon sekä varvasvälien ja kynsien kunto. Huolellinen kuivaus ja jalkojen tuuletus estävät varvasvälien hautumista ja jalkasilsan syntymistä (ks. «Jalkasilsa»1). Varpaiden harittamisharjoitteita voi tehdä kuivauksen yhteydessä (kuva 3).
Vastaukset 4
Vanhimmat
Haluaako Jari-setä lakata adventistityttöjen tai poikien kynnet jalkojen pesun huolellisen kuivauksen jälkeen?
Hei !
Jalkojen pesussa ei ole kyse kirjaimellisista pesun vuoksi pesuista.
Itämailla aikanaan oli sandaalien hiekkamaastoissa tapana pestä jalat aina siinä kuin kädet tänään aterialle mentäessä.
Istuttiin siinä filtin päällä sitten jalat ristissä ja syötiin eikä ollut kivaa jos oikein likaisia jalkoja. Jalkojen pesu oli palvelijoiden työtä.
Nyt sattui sitten niin somasti että yhtenä kauniina päivänä Jeesus kaikkein suurimpana pesikin opetuslasten jalat.
Jeesus näytti esimerkin suurimman pelvelijan asenteesta.
Kysymyksessä on sakrametti, ei jalkahygienia. Kerran yksi pappi pesi jalkani kun en ollut ensin aamulla pessyt ja voi niitä jaffiksia ja voi sitä papin ilmettä.
Yleensä siksi jalkahygienia on ensin kotona hoidettava. Minullakin aina tapana jalkakylpy oli ja ollut on.
Jalkojen pesu on osa ehtoollista. Siinä sovitaan riidat aina ensin pois ja
sitten itse kukin huomaa ettei pysty osallistumaan koko toimitukseen ellei mieli ole puhdas kaikenlaisesta riidasta yms ikävästä. Pitää olla kaikki kunnossa ehtoollista ennen -jalkojen pesua ennen siis tilit joka paikkaan että puhdas omatunto.
http://jarinhotelli.blogspot.com/search/label/6.4
yst. t. jari
Minä en tiedä kuinka syvällä Jari-setä on adventismissa?
Kuka adventistipastori on opettatut sinulle näin ja oletko käytännössä kokeillut?
Onko tämä teoriaa vai käytäntöä: "Jalkojen pesu on osa ehtoollista. Siinä sovitaan riidat aina ensin pois"?
Hei !
Siellä kirjoituksessani varmasti on raamatunpaikat. Katso itse mitä Raamattu asiasta sanoo.
Siellä siis syitä miksi toiset jynssää haisevia jalkoja.
Minulla ei ole mitään ismiä koskaan ollut minkäännäköistä.
Olen keskustelija joka valottaa asioita erilaisista näkökulmista Raamattu ensisijaisena asiana sellaisella palstalla sen mukaan mitä tietää kun on joitakin uskonliikkeiden oppeja elämässä tutkinut.
Ole kiitollinen jos saat vastauksen. Tässä ei tarvitse niin syvällä olla missään, mutta "adventus" on latinaa ja merkitsee ja tarkoittaa Jeesuksen tuloa.
Joulunakin on adventteja I , II jne laskemassa Jeesuksen tuloa.
Joka mummon joka kirkossa on oltava adventisti jos aikoo olla uuden liiton kansalainen. Ei ole mitään muuta mahdollisuutta kuin elää Jeesuksen II- adventin tunnelmissa ollakseen uuden liiton ajan uskovainen joka elää lähempänä kuin koskaan II adventtia.
yst. t. pyhäsetä