Lainaus
.... kirjoituksesta.
"
"Kaikkein vaikeinta minun on käsittää miksi kristinusko pyrkii tukahduttamaan ihmisen kaikkein luonnollisimmat tarpeet ja vietit ja katkaisemaan hänen yhteytensä Luontoon, jonka osa hän on"
No tuota, itse kylläkin olen kokenut niin että sen jälkeen kun otin Jeesuksen vastaan, henkilökohtaisena Vapahtajanani, ja päästin Hänet(Hänen Henkensä) asumaan pysyvästi sydämeeni, olen löytänyt aivan uuden ja syvemmän yhteyden luontoa, ja kaikkea elämää kohtaan, miten tahansa se ilmneneekin, kaikissa eri väreissä ja muodoissa. Luonnossa liikkuminen tunttu kuin kävelisin aarteiden keskellä. Yksi vesipisarakin kukan lehdellä voi olla kuin kimaltava helmi tai timantti. Samoin olen löytänyt ihmeellisen ja syvän yhteyden itseäni ja muita ihmisiä kohtaan. :) "
Tuohon edellä mainittuun kirjoitukseen sisältyy kaikki se mitä ihminen tuntee silloin kun on tullut "täydelliseksi" Jumalan rakkaudesta.
Kiitos ... ;)))
jatkoa-"Jumalako universumin suurin epäonnistuja"
43
747
Vastaukset
- ...
En ole kiitoksien arvoinen, vaan Jeesus on kaiken KIITOKSEN arvoinen. Kiitos ja YLISTYS Jeesukselle :)
- Sype
Halle lujaa! HALLELUJAA!
- kristitty
Jeesus on kiitoksen ja ylistyksen arvoinen, mutta ihmistä voi myös kiittää jos hän tuo esille ajatuksia, jotka rakentavat ja tukevat toisen ihmisen uskonelämää,
joten kiitos vielä kerran;)))
- dragon
Meni vähän ohi alkuperäisestä vapauden pohdiskelusta.
Tämä on joka tapauksessa vastaus nimimerkille ..., edelliseen aihetta käsittelevään ketjuun ei enää mahdu niin jatketaan jauhamista nyt sitten vaikka täällä.
Niin, käsitämme Luonnonkin ilmeisesti aika eri tavoin. Mun mielestä Luontoon ja luonnollisuuteen kuuluu tosissaan se, että ihminen saa vapaasti toteuttaa itseään sellaisena kuin hän on. Ja nimenomaan seksuaalisena olentona. Kristinuskossa on tavalla tai toisella pyritty tukahduttamaan (luonnollinen, voimakas) seksuaalisuus.
Kyllä, noitavainot olivat aivan ehdottomasti ja varmasti kristittyjen aikaansaannosta. Ja raamatulla perusteltuja. Kummallista kun asian mainitsee niin vastaus on aina jotain tyyliin etteivät noitien vainoajat olleet mitään "oikeita" kristittyjä. Nimenomaan kristinuskon nimessä noitia tapettiin, koska mikä muukaan uskonto vastustaisi magian harjoittamista niin voimakkaasti ja vainoharhaisesti, että tuhoaa varmuuden vuoksi jopa ne jotka eivät sitä todellisuudessa harjoita. Tai no, en tiedä esim Islamista, mutta kristinusko on ainakin ihan selkeästi magiaa vastaan.
Sillä että olen eläin tarkoitan että olen yksi eläinlajeista, nisäkäs, homo sapiens -lajin edustaja. Tästäkin puhumme eri tasoilla. Sulle eläin on eri kuin ihminen, mulle eläin on jokin eläinlajeista, jotka kaikki ovat osa Luontoa.
Voimakkaasti tunteville ihmisille *saattaa* joskus olla vaikeaa kontrolloida tunteitaan. Se ei sinänsä liity siihen tarvitseeko ihminen uskonnollista vakaumusta vai ei. Uskonnollisilla ihmisillä on väitetty olevan hyvä mielikuvitus, he ovat usein myös helposti hypnotisoitavissa (asiat liittyvät toisiinsa) ja voihan olla että ihmiset joilla on hyvä mielikuvitus ovat myös voimakkaasti tuntevia.
Ja vielä, ihminen on eläinlaji, joka kykenee abstraktiin ajatteluun. Jotkin apinalajit ovat päässeet myös yllättävän hyviin tuloksiin kommunikoinnissa ihmisten kanssa (viittomakielellä) ja osoittavat vähintään alkeellista abstraktia ajattelua. Tai voidaan puhua myös syy-seuraussuhteiden tajuamisesta paremmin kuin muut lajit. Mutta miksi sen pitäisi tehdä ihmisestä jotain muuta kuin mitä hän on? Eläin, jolla aivot ovat kehittyneet pidemmälle kuin muilla lajeilla, osittain fyysisen vahvuuden puutteen vuoksi
//Oikeastaan, vielä pahempi on tilenne kuitenkin silloin jos ihminen ei pysty/uskalla/suostu tunnistamaan/tunnustamaan/myöntämään omia heikkouksiaan/heikkouttaan. Ko. tilanne on myös verratttavissa siihen että kuolemansairas ihminen ei hakeudu sairaalahoitoon, koska hän kieltäytyy tunnustamasta olevansa sairas, ts. "Vaarallisisn sairautemme on se jonka me kiellämme" //
Normaalilla yksilöllä ei useinkaan ole mitään syytä minkä vuoksi hänen pitäisi hakeutua minkään uskonnon tarjoamaan "hoitoon" jos sitä tarkoitat. Mutta jos sua kiinnostaa tietää, on mullakin uskontoni. Olen luonnonmaagi (eräs uuspakanuuden muoto). En harjoita uskontoani millään erityisellä tavalla, se on enemmän vain tapa kokea Luonto ja siellä esiintyvät Energiat. Ehkä joskus jossain määrin näiden Energioiden hyödyntämistä, mutta yleensä ei. Jos kiinnostaa niin voin kertoa lisää. Jos ei, vaikenen. Käännyttäminen ei kuulu periaatteisiini (eikä pakanuuteen yleensäkään). Kuitenkin uskon että tarkoitit jonkinasteista uskonnon harjoittamista ja konkreettista jumalyhteyttä puhuessasi siitä miten uskonto auttaa selviytymään henkisistä kriiseistä.
Mutta se että olen luononmaagi olisi varmaan oikeuttanut joskus aikoinaan polttamaan mut roviolla.
Lopuksi vielä: hienoa ettet halua "alistaa" Luontoa, vaan koet sen kuvaamallasi tavalla Aarteidenlöytöpaikkana! Sitä Luonto on. Ja vielä paljon enemmän.- murtsi-67
En ole lukenut ensimmäistä ketjuanne tästä aiheesta, mutta
"...luonnollisuuteen kuuluu tosissaan se, että ihminen saa vapaasti toteuttaa itseään sellaisena kuin hän on."
Syntiinlankeemuskertomus osoittaa kuinka ihminen ensimmäistä kertaa toteutti itseään "sellaisena kuin hän on", eli siis sellaisena jollainen hänestä oli tullut jouduttuaan eroon katkeamattomasta yhteydestä Jumalaan.
Ihminen pakeni Jumalaa metsään ja piiloutui pensaiden sekaan.
Yhä edelleen tämä on Jumalaa pakenevan ihmisen keino toteuttaa "itseään".
Viime syksynä aloitin Ateismi-palstalla moniosaisen keskustelun otsikolla "ateismin psykologia" ja yksi aiheista oli että uskontokin on itseään pakenevan ihmisen epätoivoinen yritys kätkeytyä ja korvata alkuperäinen yhteys korvikkeilla. Tässä mielessä esim. kristinuskolla ja ateismilla ei VÄLTTÄMÄTTÄ ole oleellista eroa yksilön elämässä. Kumpikin voi perustua ihmisen haluun toteuttaa itseään sellaisena kuin hän langenneessa tilassaan on.
Raamatullinen evankeliumi ei ole keinotekoista yritystä luoda jotakin, se on alkuperäisen yhteyden ennallistaminen.
Se että kristinuskoa voidaan harjoittaa uskonnollisessa mielessä, siis toteutetaan omia uskonnollisia mieltymyksiä ilman että on todellisesti antauduttu Kristukselle, ei tee tyhjäksi evankeliumin alkuperäistä sanomaa.
"Nimenomaan kristinuskon nimessä noitia tapettiin..."
Kyllä vain. Ja perusteltiin Raamatulla, totta. Kuitenkaan Uudesta testamentista eli evankeliumista EI LÖYDY TUKEA tällaiselle menettelylle.
Vanhasta testamentista löytyy kyllä, ja se on Jumalan omaa sanaa joka osoittaa millaisesta asiasta noituudessa on kyse ja että Hän ei tahtonut oman kansansa sekoittavan itseään pakanallisten kulttien kautta vaikuttavilla demonihengillä, jotka saavat ihmisen palvomaan luotua luodun sijasta.
Evankeliumin sanoma on että ihmisellä on vapaus valita, silloinkin kun valinnat johtavat hengelliseen pimeyteen...
Katolinen kirkko, joka käytti Jumalan sanaa oikeuttaakseen noitavainot ja -roviot, vainosi myöskin todellisia sydämen kristittyjä. Mm. Ranskassa tuhansia Valdolais-kristittyjä surmattiin ja heidän kyliään poltettiin, koska he eivät taipuneet katolisen kirkon oppiin ja sen valtarakennelmiin. Valdolaiskristittyjen suurimpia "syntejä" katolilaisen kirkon mielestä oli se, kun nämä salaa käänsivät ja painoivat Raamattua kansankielelle, että ihmiset itse voisi lukea mitä Raamattu opettaa.
Tuohon aikaan kirkon messut ja liturgiat oli latinaksi, jota tavallinen kansa ei ymmärtänyt. Kun ihmisillä ei ollut tietoa Raamatun oikeasta sanomasta, kirkko saattoi käyttää sanaa miten sitä huvitti, ihmisten alistamiseen.
Myös tänä päivänä Raamattua voidaan käyttää samoin. Silloin ei käyttäytymisellä useinkaan ole mitään tekemistä Raamatun sanoman tai kristillisyyden kanssa sinänsä, vaan ihmiset toteuttavat omia valtapyrkimyksiään. Jos uskonnosta on asian ajamisessa etua, toki he valtaapitävät käyttävät uskontoa - esim. Bush ja sotatoimet Irakia vastaan?
EVANKELIUMIN SANOMA JOKO ON TOSI TAI EI OLE. Olen itse kokenut Jeesuksen vapauttavan voiman. Olen myöskin nähnyt mitä tapahtuu kun demoniset siteet katkeavat ja ihminen pääsee uskonnollisuuden (omaehtoinen kristillinen harrastelu, ateismi, panteismi, wiccalaisuus ym.) siteistä totuuden tuntemiseen Kristuksessa.
Käyttämässään vertauksessa Jeesus kuvaa yhteyttään niiden kanssa, jotka Hän on saanut anteeksiantamuksen kautta uudistaa ja tuoda takaisin alkuperäiseen yhteyteen, jonka ihminen lankeemuksessa menetti. Hän sanoo näin:
"Minä olen viinipuu, te olette oksat."
Uskon että TÄSSÄ ihminen parhaiten toteuttaa sitä mitä hän on, löydettyään yhteyden jossa hänellä on sovinto Jumalan, itsensä ja myös luonnon kanssa.
Silloin hän ei suinkaan palvo luontoa Jumalana vaan Jumalan luomistekona, jossa hän näkee Isänsä kädenjäljen!
On siis kaksi tapaa toteuttaa itseään:
joko "irrallisena oksana" paeten yhä edelleen Jumalaa ja samalla itseään,
tai nöyrtyä syntisenä ristin juurelle, ottaa vastaan pelastus Jeesuksessa ja kokea todellinen yhteys, jossa
Jumalan elämä virtaa meissä
kuten puun elämä
sen oksissa, katkeamattomassa
yhteydessä;
täysin riippuvaisena, köyhänä
itsessäni, mutta
juuri köyhyydessäni omistaen
kaikki,
laulan todellisuuden Laulua
ylistyksenä Vapahtajalleni:
armossaan Hän elää
niissä jotka tulevat Hänen tykönsä,
tehdäkseen hedelmää - dragon
murtsi-67 kirjoitti:
En ole lukenut ensimmäistä ketjuanne tästä aiheesta, mutta
"...luonnollisuuteen kuuluu tosissaan se, että ihminen saa vapaasti toteuttaa itseään sellaisena kuin hän on."
Syntiinlankeemuskertomus osoittaa kuinka ihminen ensimmäistä kertaa toteutti itseään "sellaisena kuin hän on", eli siis sellaisena jollainen hänestä oli tullut jouduttuaan eroon katkeamattomasta yhteydestä Jumalaan.
Ihminen pakeni Jumalaa metsään ja piiloutui pensaiden sekaan.
Yhä edelleen tämä on Jumalaa pakenevan ihmisen keino toteuttaa "itseään".
Viime syksynä aloitin Ateismi-palstalla moniosaisen keskustelun otsikolla "ateismin psykologia" ja yksi aiheista oli että uskontokin on itseään pakenevan ihmisen epätoivoinen yritys kätkeytyä ja korvata alkuperäinen yhteys korvikkeilla. Tässä mielessä esim. kristinuskolla ja ateismilla ei VÄLTTÄMÄTTÄ ole oleellista eroa yksilön elämässä. Kumpikin voi perustua ihmisen haluun toteuttaa itseään sellaisena kuin hän langenneessa tilassaan on.
Raamatullinen evankeliumi ei ole keinotekoista yritystä luoda jotakin, se on alkuperäisen yhteyden ennallistaminen.
Se että kristinuskoa voidaan harjoittaa uskonnollisessa mielessä, siis toteutetaan omia uskonnollisia mieltymyksiä ilman että on todellisesti antauduttu Kristukselle, ei tee tyhjäksi evankeliumin alkuperäistä sanomaa.
"Nimenomaan kristinuskon nimessä noitia tapettiin..."
Kyllä vain. Ja perusteltiin Raamatulla, totta. Kuitenkaan Uudesta testamentista eli evankeliumista EI LÖYDY TUKEA tällaiselle menettelylle.
Vanhasta testamentista löytyy kyllä, ja se on Jumalan omaa sanaa joka osoittaa millaisesta asiasta noituudessa on kyse ja että Hän ei tahtonut oman kansansa sekoittavan itseään pakanallisten kulttien kautta vaikuttavilla demonihengillä, jotka saavat ihmisen palvomaan luotua luodun sijasta.
Evankeliumin sanoma on että ihmisellä on vapaus valita, silloinkin kun valinnat johtavat hengelliseen pimeyteen...
Katolinen kirkko, joka käytti Jumalan sanaa oikeuttaakseen noitavainot ja -roviot, vainosi myöskin todellisia sydämen kristittyjä. Mm. Ranskassa tuhansia Valdolais-kristittyjä surmattiin ja heidän kyliään poltettiin, koska he eivät taipuneet katolisen kirkon oppiin ja sen valtarakennelmiin. Valdolaiskristittyjen suurimpia "syntejä" katolilaisen kirkon mielestä oli se, kun nämä salaa käänsivät ja painoivat Raamattua kansankielelle, että ihmiset itse voisi lukea mitä Raamattu opettaa.
Tuohon aikaan kirkon messut ja liturgiat oli latinaksi, jota tavallinen kansa ei ymmärtänyt. Kun ihmisillä ei ollut tietoa Raamatun oikeasta sanomasta, kirkko saattoi käyttää sanaa miten sitä huvitti, ihmisten alistamiseen.
Myös tänä päivänä Raamattua voidaan käyttää samoin. Silloin ei käyttäytymisellä useinkaan ole mitään tekemistä Raamatun sanoman tai kristillisyyden kanssa sinänsä, vaan ihmiset toteuttavat omia valtapyrkimyksiään. Jos uskonnosta on asian ajamisessa etua, toki he valtaapitävät käyttävät uskontoa - esim. Bush ja sotatoimet Irakia vastaan?
EVANKELIUMIN SANOMA JOKO ON TOSI TAI EI OLE. Olen itse kokenut Jeesuksen vapauttavan voiman. Olen myöskin nähnyt mitä tapahtuu kun demoniset siteet katkeavat ja ihminen pääsee uskonnollisuuden (omaehtoinen kristillinen harrastelu, ateismi, panteismi, wiccalaisuus ym.) siteistä totuuden tuntemiseen Kristuksessa.
Käyttämässään vertauksessa Jeesus kuvaa yhteyttään niiden kanssa, jotka Hän on saanut anteeksiantamuksen kautta uudistaa ja tuoda takaisin alkuperäiseen yhteyteen, jonka ihminen lankeemuksessa menetti. Hän sanoo näin:
"Minä olen viinipuu, te olette oksat."
Uskon että TÄSSÄ ihminen parhaiten toteuttaa sitä mitä hän on, löydettyään yhteyden jossa hänellä on sovinto Jumalan, itsensä ja myös luonnon kanssa.
Silloin hän ei suinkaan palvo luontoa Jumalana vaan Jumalan luomistekona, jossa hän näkee Isänsä kädenjäljen!
On siis kaksi tapaa toteuttaa itseään:
joko "irrallisena oksana" paeten yhä edelleen Jumalaa ja samalla itseään,
tai nöyrtyä syntisenä ristin juurelle, ottaa vastaan pelastus Jeesuksessa ja kokea todellinen yhteys, jossa
Jumalan elämä virtaa meissä
kuten puun elämä
sen oksissa, katkeamattomassa
yhteydessä;
täysin riippuvaisena, köyhänä
itsessäni, mutta
juuri köyhyydessäni omistaen
kaikki,
laulan todellisuuden Laulua
ylistyksenä Vapahtajalleni:
armossaan Hän elää
niissä jotka tulevat Hänen tykönsä,
tehdäkseen hedelmää//On siis kaksi tapaa toteuttaa itseään:
joko "irrallisena oksana" paeten yhä edelleen Jumalaa ja samalla itseään,
tai nöyrtyä syntisenä ristin juurelle, ottaa vastaan pelastus Jeesuksessa ja kokea todellinen yhteys, jossa//
Tuo on yksi tapa nähdä asia. Minun "uskontoni" ei ole mitään ulkoaopittuja kaavoja ja oppilauselmia, vaan näkemistä, kokemista, ihmettelemistä, kyseenalaistamista, oivaltamista, etsimistä, joskus jopa löytämistä. Kaikki aistit avoinna liikkumista olemassaolossa, todellisuudessa, joka on aistein havaittavissa ja jossa ei tarvitse olla mitään sen enempää. Se on kaunista ja antoisaa. En koe olevani irrallaan itsestäni, vaan yhä enemmän läsnä omassa elämässäni mitä kauempana olen niistä ahdistavista harhoista mitä muut ovat minulle syöttäneet. (Ja niitä harhoja voi olla monia erilaisia, yhdistävänä se että jos yritän elää niitten mukaan toimin itseäni ja omaa luontoani vastaan.) Elän todellisessa yhteydessä ympäröivään maailmaan ja ennen kaikkea Luontoon, jonka osia me kaikki olemme. Tämä on minun tapani kokea asiat. Kaikki me olemme yksilöitä ja koemme asiat hieman eri tavoin. Yhdelle sopii yksi juttu ja toiselle toinen. Mulle ei sovi valmiitten kaavojen ulkoaopettelu, vaan kyseenalaistaminen, kokeminen ja kuuntelu. Oman itsen ja oman ympäristön kuuntelu.
Puhun "uskonnosta" siksi lainausmerkeissä ettei tässä kaikessa todellakaan ole mitään sääntöjä, ohjeita, dogmeja, pyhiä kirjoituksia, uskonnollisia harjoituksia tai yhteisöjä. Se on vain yksilöllistä kokemista. No, eräs yleispätevä ohje jota noudatan elämässäni, mutta se ei koske mitään uskonnollisuutta vaan inhimillisyyttä itseä ja muita kohtaan. "Tee mitä haluat kunhan et vahingoita ketään." Wiccalaisuudessa yleisesti tunnettu ohje mutta löytyy jossain muodossa useimmista uskonnoista ja aatesuunnista, paitsi ilmeisesti ei kristinuskosta mutta voin olla myös väärässä... Kristinuskossa ei käsittääkseni saa tehdä mitä haluaa, vaan on noudatettava raamatun ohjeita.
Mistä pääsenkin seuraavaan aiheeseen. Mua nimittäin kiinnostaisi tietää seuraava asia. Olen kysynyt tätä muutaman kerran kristityiltä mutta kukaan ei ole vastannut. En tiedä onko olemassa vastausta, mutta kyseessä on kuitenkin kristinuskon kannalta aika olennainen asia. Kyse on raamatun tulkinnasta. Mistä tietää mitkä osat sieltä ovat sovellettavissa yksilön elämään nykyaikana ja mitkä eivät? Tuo noitavainoesimerkki vaikkapa. Noitia ei siis tarvitse enää tappaa tänä päivänä. Miksi sitten sitä ohjetta pitää noudattaa että homoseksuaalisuus ei ole sallittu? Ja miten voi tietää että naispappeus on nyt sallittua, vaikka se ei joskus muinoin (Paavalin aikaan) ollut? Onko se jokaisen yksilön itsensä päätettävissä mitä ohjeita häntä kiinnostaa noudattaa ja mitä ei? - tsi
dragon kirjoitti:
//On siis kaksi tapaa toteuttaa itseään:
joko "irrallisena oksana" paeten yhä edelleen Jumalaa ja samalla itseään,
tai nöyrtyä syntisenä ristin juurelle, ottaa vastaan pelastus Jeesuksessa ja kokea todellinen yhteys, jossa//
Tuo on yksi tapa nähdä asia. Minun "uskontoni" ei ole mitään ulkoaopittuja kaavoja ja oppilauselmia, vaan näkemistä, kokemista, ihmettelemistä, kyseenalaistamista, oivaltamista, etsimistä, joskus jopa löytämistä. Kaikki aistit avoinna liikkumista olemassaolossa, todellisuudessa, joka on aistein havaittavissa ja jossa ei tarvitse olla mitään sen enempää. Se on kaunista ja antoisaa. En koe olevani irrallaan itsestäni, vaan yhä enemmän läsnä omassa elämässäni mitä kauempana olen niistä ahdistavista harhoista mitä muut ovat minulle syöttäneet. (Ja niitä harhoja voi olla monia erilaisia, yhdistävänä se että jos yritän elää niitten mukaan toimin itseäni ja omaa luontoani vastaan.) Elän todellisessa yhteydessä ympäröivään maailmaan ja ennen kaikkea Luontoon, jonka osia me kaikki olemme. Tämä on minun tapani kokea asiat. Kaikki me olemme yksilöitä ja koemme asiat hieman eri tavoin. Yhdelle sopii yksi juttu ja toiselle toinen. Mulle ei sovi valmiitten kaavojen ulkoaopettelu, vaan kyseenalaistaminen, kokeminen ja kuuntelu. Oman itsen ja oman ympäristön kuuntelu.
Puhun "uskonnosta" siksi lainausmerkeissä ettei tässä kaikessa todellakaan ole mitään sääntöjä, ohjeita, dogmeja, pyhiä kirjoituksia, uskonnollisia harjoituksia tai yhteisöjä. Se on vain yksilöllistä kokemista. No, eräs yleispätevä ohje jota noudatan elämässäni, mutta se ei koske mitään uskonnollisuutta vaan inhimillisyyttä itseä ja muita kohtaan. "Tee mitä haluat kunhan et vahingoita ketään." Wiccalaisuudessa yleisesti tunnettu ohje mutta löytyy jossain muodossa useimmista uskonnoista ja aatesuunnista, paitsi ilmeisesti ei kristinuskosta mutta voin olla myös väärässä... Kristinuskossa ei käsittääkseni saa tehdä mitä haluaa, vaan on noudatettava raamatun ohjeita.
Mistä pääsenkin seuraavaan aiheeseen. Mua nimittäin kiinnostaisi tietää seuraava asia. Olen kysynyt tätä muutaman kerran kristityiltä mutta kukaan ei ole vastannut. En tiedä onko olemassa vastausta, mutta kyseessä on kuitenkin kristinuskon kannalta aika olennainen asia. Kyse on raamatun tulkinnasta. Mistä tietää mitkä osat sieltä ovat sovellettavissa yksilön elämään nykyaikana ja mitkä eivät? Tuo noitavainoesimerkki vaikkapa. Noitia ei siis tarvitse enää tappaa tänä päivänä. Miksi sitten sitä ohjetta pitää noudattaa että homoseksuaalisuus ei ole sallittu? Ja miten voi tietää että naispappeus on nyt sallittua, vaikka se ei joskus muinoin (Paavalin aikaan) ollut? Onko se jokaisen yksilön itsensä päätettävissä mitä ohjeita häntä kiinnostaa noudattaa ja mitä ei?Kirja Keskusteluja Jumalan Kanssa ja vaikkapa Kirjeitä Valon maailmasta.Saattaa avata mieltä näkemään kuinka Raamattua voi esimerkiksi lukea.
- dragon
tsi kirjoitti:
Kirja Keskusteluja Jumalan Kanssa ja vaikkapa Kirjeitä Valon maailmasta.Saattaa avata mieltä näkemään kuinka Raamattua voi esimerkiksi lukea.
Jos vastauksen saaminen on noin kiven takana että ihan kokonaisia kirjoja pitää lukea (eli vastata ei voi muutamalla lauseella) niin jääköön vastaus saamatta. Olisin vain halunnut tietää mihin kristityt perustavat tulkintansa. Kun nyt kuitenkin eletään maassa jossa kristinusko on vaikuttanut erittäin paljon elämään ja ihan lainsäädäntöä myöten.
- ...
dragon kirjoitti:
Jos vastauksen saaminen on noin kiven takana että ihan kokonaisia kirjoja pitää lukea (eli vastata ei voi muutamalla lauseella) niin jääköön vastaus saamatta. Olisin vain halunnut tietää mihin kristityt perustavat tulkintansa. Kun nyt kuitenkin eletään maassa jossa kristinusko on vaikuttanut erittäin paljon elämään ja ihan lainsäädäntöä myöten.
Elämässäsi tapahtuu asioita joiden seurauksen väsyt totaalisesti, uuvut niin että et halua enää elää, tuskin jaksat edes hengittää?
Älä sano ettei sinulle voi tapahtua sellaista. Se voi tapahtua aivan kenelle tahansa.
Keneen sitten turvaudut kun kaikki voimasi ovat menneet?
Lääkäriinkö?
Useinkaan lääkäsrikään ei voi auttaa sinua niin vakavassa tilanteessa. Ellet sitten tarkoita eutnasiaa, joka sekin lienee juridisesti rikos.
Lääkkeisiinkö tai alkoholiin?
Ne vain turruttavat kivun , mutta eivät poista tuskaasi?
Itsemurhaanko?
Typeryyttä ja pelkruutta
Mistä löydät ilon elämääsi, jos elämässäsi on pelkkää ilottomuutta?
Mistä löydät voiman, jos olet täysin voimaton?
MIstä löydät elämääsi merkityksen , jos koet sen täysin turhaksi ja tarkoituksettomaksi?
Kuka tai mikä sinua kantaa silloin kun et enää itse jaksa?
Ystäviisikö?
Eivät hekään loputtomiin jaksa.
Saatat menettää ystäväsikin
Järkeesikö?
Saatat menettää senkin
Tahdonvoimaasiko?
Saatat menettää senkin
Viisauteesi ja tiedonmäärääsi?
Saatat menettää senkin
Älykkyyteesi?
Saatat menettää senkin
Terveyteesi?
Saatat menettää senkin
Omaisuuteesi?
Saatat menettää senkin
Luontoonko?
Sekään ei sinua auta
Mihin sellaiseen turvaudut jota et voi menettää koskaan..ellet itse halua? - dragon
... kirjoitti:
Elämässäsi tapahtuu asioita joiden seurauksen väsyt totaalisesti, uuvut niin että et halua enää elää, tuskin jaksat edes hengittää?
Älä sano ettei sinulle voi tapahtua sellaista. Se voi tapahtua aivan kenelle tahansa.
Keneen sitten turvaudut kun kaikki voimasi ovat menneet?
Lääkäriinkö?
Useinkaan lääkäsrikään ei voi auttaa sinua niin vakavassa tilanteessa. Ellet sitten tarkoita eutnasiaa, joka sekin lienee juridisesti rikos.
Lääkkeisiinkö tai alkoholiin?
Ne vain turruttavat kivun , mutta eivät poista tuskaasi?
Itsemurhaanko?
Typeryyttä ja pelkruutta
Mistä löydät ilon elämääsi, jos elämässäsi on pelkkää ilottomuutta?
Mistä löydät voiman, jos olet täysin voimaton?
MIstä löydät elämääsi merkityksen , jos koet sen täysin turhaksi ja tarkoituksettomaksi?
Kuka tai mikä sinua kantaa silloin kun et enää itse jaksa?
Ystäviisikö?
Eivät hekään loputtomiin jaksa.
Saatat menettää ystäväsikin
Järkeesikö?
Saatat menettää senkin
Tahdonvoimaasiko?
Saatat menettää senkin
Viisauteesi ja tiedonmäärääsi?
Saatat menettää senkin
Älykkyyteesi?
Saatat menettää senkin
Terveyteesi?
Saatat menettää senkin
Omaisuuteesi?
Saatat menettää senkin
Luontoonko?
Sekään ei sinua auta
Mihin sellaiseen turvaudut jota et voi menettää koskaan..ellet itse halua?turvaudun todellisuuteen jonka osa olen. Kuten totesin eräässä viestissäni, olen luonnonmaagi. Se ei ole niinkään Luonnon palvomista, kuten ehkä ajattelet. Se on Luonnon kokemista. Luonnossa (mutta miksei myös yleisesti maailmassa) esiintyvän positiivisen Elämänenergian vastaanottamista. Siitä voimaantumista. Parhaiten se tapahtuu Luonnossa, koska Luonnossa Energia pääsee virtaamaan vapaimmin. Siellä koen sen puhtaimpana. Mutta se on mun kokemukseni ja joku toinen saatta kokea sen jossain muualla. Olen jotain teistin ja agnostikon väliltä. En tiedä voiko tätä kuvaamaani Energiaa kutsua jumaluudeksi. Elämänkatsomuksessani on kuitenkin jotain panteistista. Silti en varsinaisesti palvo mitään jumaluutta. Vaan koen sen mitä on koettavissa, vaikka en osaa sitä aina sanoilla kuvailla. En tiedä onko tuo Energiakaan oikea sana. Maailmassa on paljon asioita joita rajallinen kielemme ei pysty kuvailemaan.
Kuten sanottu, olen aikoinaan ollut hyvinkin masentunut. Nuorempana, se lähti oikeastaan jo lapsuudesta. Se johtui osittain ahdasmielisyydestä johon jatkuvasti silloin törmäsin. Riittämättömyyden ja kelvottomuuden tunteesta, jonka sai aikaan liian tiukka kristillinen kasvatus. Kerroit itse saaneesi kristinuskosta vastauksen elämäsi ongelmiin. Itse uskon että ongelmani lähtivät osittain liiasta uskonnon tyrkyttämisestä. Osittain siitä että monet muutkin pitivät minua paskana tyyppinä koska olin kaiken seurauksena liian epäsosiaalinen. En syytä ketään, totean asian ja totean että se johtuu pelottelusta, ymmärtämättömydestä, aivopesusta. Ihminen on mutkikas rakennelma joka on helposti manipuloitavissa. Itse en halua olla (enää) manipuloinnin kohteena, vaan löytää oman tieni, omat sisäiset voimavarani, ja sen voiman mitä maailmankaikkeuden salatusta Energianlähteestä voi ammentaa. Olen onnistunut saavuttamaan kohtalaisen hyvän sisäisen tasapainon ja paremman itsetuntemuksen minkä seurauksena musta on tullut sosiaalinen ja olen saanut enemmän ystäviä kuin olisin aikaisemmin uskaltanut edes unelmoida.
//Järkeesikö?
Saatat menettää senkin //
Oma kokemukseni on että aika monet kristityt ovat vähintäänkin järkensä menettämisen partaalla. Itsemurhan partaalla. Koska heitä on ahdisteltu, peloteltu, heille on vain koko ajan tyrkytetty omaa surkeuttaan. Olen nähnyt sitä paljon, usko minua, ja se on todella surullista. Saattaisin itsekin olla aivopesty marionettinukke jota jokin uskonnollinen taho liikuttelisi ellen olisi sanoutunut niistä irti hyvissä ajoin.
Höh, kukaan ei ole vastannut vieläkään moniin kysymyksiini mutta mitäs esitän liian pitkissä viesteissä liian monta kysymystä, eihän niitä kaikkia voi sitten muistaa...
Niin ja mainittakoon vielä eräs asia mistä saan lohtua jos elämä potkii tarpeeksi päähän. Fantasiamaailma. Pelit, leffat, kirjat, kirjoittaminen... Tietynlainen todellisuudenpako, mutta vain siksi aikaa kunnes sisäinen kaaos alkaa vähän taas selvitä. Ja miksei metallimusan kuuntelu, siihen sisältyy aggressioita purkavaa voimaa.
Voi muuten myös miettiä miten paljon uskominen mihin tahansa auttaa ihmistä psyykkisesti. Jos uskot tarpeeksi vahvasti siihen että joulupukki palkitsee kiltteytesi niin se tuo lohtua ja päämäärää elämääsi ja saa sinut yrittämään kaikkesi. - ...
dragon kirjoitti:
turvaudun todellisuuteen jonka osa olen. Kuten totesin eräässä viestissäni, olen luonnonmaagi. Se ei ole niinkään Luonnon palvomista, kuten ehkä ajattelet. Se on Luonnon kokemista. Luonnossa (mutta miksei myös yleisesti maailmassa) esiintyvän positiivisen Elämänenergian vastaanottamista. Siitä voimaantumista. Parhaiten se tapahtuu Luonnossa, koska Luonnossa Energia pääsee virtaamaan vapaimmin. Siellä koen sen puhtaimpana. Mutta se on mun kokemukseni ja joku toinen saatta kokea sen jossain muualla. Olen jotain teistin ja agnostikon väliltä. En tiedä voiko tätä kuvaamaani Energiaa kutsua jumaluudeksi. Elämänkatsomuksessani on kuitenkin jotain panteistista. Silti en varsinaisesti palvo mitään jumaluutta. Vaan koen sen mitä on koettavissa, vaikka en osaa sitä aina sanoilla kuvailla. En tiedä onko tuo Energiakaan oikea sana. Maailmassa on paljon asioita joita rajallinen kielemme ei pysty kuvailemaan.
Kuten sanottu, olen aikoinaan ollut hyvinkin masentunut. Nuorempana, se lähti oikeastaan jo lapsuudesta. Se johtui osittain ahdasmielisyydestä johon jatkuvasti silloin törmäsin. Riittämättömyyden ja kelvottomuuden tunteesta, jonka sai aikaan liian tiukka kristillinen kasvatus. Kerroit itse saaneesi kristinuskosta vastauksen elämäsi ongelmiin. Itse uskon että ongelmani lähtivät osittain liiasta uskonnon tyrkyttämisestä. Osittain siitä että monet muutkin pitivät minua paskana tyyppinä koska olin kaiken seurauksena liian epäsosiaalinen. En syytä ketään, totean asian ja totean että se johtuu pelottelusta, ymmärtämättömydestä, aivopesusta. Ihminen on mutkikas rakennelma joka on helposti manipuloitavissa. Itse en halua olla (enää) manipuloinnin kohteena, vaan löytää oman tieni, omat sisäiset voimavarani, ja sen voiman mitä maailmankaikkeuden salatusta Energianlähteestä voi ammentaa. Olen onnistunut saavuttamaan kohtalaisen hyvän sisäisen tasapainon ja paremman itsetuntemuksen minkä seurauksena musta on tullut sosiaalinen ja olen saanut enemmän ystäviä kuin olisin aikaisemmin uskaltanut edes unelmoida.
//Järkeesikö?
Saatat menettää senkin //
Oma kokemukseni on että aika monet kristityt ovat vähintäänkin järkensä menettämisen partaalla. Itsemurhan partaalla. Koska heitä on ahdisteltu, peloteltu, heille on vain koko ajan tyrkytetty omaa surkeuttaan. Olen nähnyt sitä paljon, usko minua, ja se on todella surullista. Saattaisin itsekin olla aivopesty marionettinukke jota jokin uskonnollinen taho liikuttelisi ellen olisi sanoutunut niistä irti hyvissä ajoin.
Höh, kukaan ei ole vastannut vieläkään moniin kysymyksiini mutta mitäs esitän liian pitkissä viesteissä liian monta kysymystä, eihän niitä kaikkia voi sitten muistaa...
Niin ja mainittakoon vielä eräs asia mistä saan lohtua jos elämä potkii tarpeeksi päähän. Fantasiamaailma. Pelit, leffat, kirjat, kirjoittaminen... Tietynlainen todellisuudenpako, mutta vain siksi aikaa kunnes sisäinen kaaos alkaa vähän taas selvitä. Ja miksei metallimusan kuuntelu, siihen sisältyy aggressioita purkavaa voimaa.
Voi muuten myös miettiä miten paljon uskominen mihin tahansa auttaa ihmistä psyykkisesti. Jos uskot tarpeeksi vahvasti siihen että joulupukki palkitsee kiltteytesi niin se tuo lohtua ja päämäärää elämääsi ja saa sinut yrittämään kaikkesi."Oma kokemukseni on että aika monet kristityt ovat vähintäänkin järkensä menettämisen partaalla."
Siinä tapauksessa epäilen vahvasti että et tunne yhtään ainoaa kristittyä. Kuullostaa paremminkin joltain fundamentalistiselta muslimiuskonnolta kuin kristinuskolta
Päinvastoin, uskovat ovat ilon, voiman, toivon, rauhan ja tasapainon, hyvän je terveen itsetunnon, rohkeuden ja Rakkauden partaalla.
Ennen kristityiksi tulemistaan useimmat ovat olleet itsemurhan partaalla, ja juuri siksi valinneet mieluummin uskon kuin itsemurhan.
Toisin sanoen usko on pelastanut heidän henkensä (Oma kokemus)
Vasta uskoontulonsa jälkeen he ovat ehkä ensimmäistä kertaa elämässään tunteneet olevansa osa luontoa ja todella arvokkaita, nauttien ja iloiten elämästä. Samoin he ovat saaneet uutta elämännvoimaa ja elämänhalua.
Käsitellään lyhyesti uskoa ja epäuskoa.
Usko on Uskallusta, eli Rohkeutta olla olemassa.
Usko on myös Luottamusta.
Luottamus on puolestaan Turvaa tai Turvallisuutta.
Turvallisuus on puolestaan Rauhaa ja Tasapainoa, sekä Lepoa.
Usko on Toivoa.
Usko on Iloa ja Rakkautta
Rakkaus on Vapautta Läsnäolossa
Usko julistaa armon, anteeksiannon, yhteyden ja Rakkauden sanomaa. Jumala ei uhkaile, vaan vetoaa vastustamattomalla Rakkaudella. :)
Kaikki uskoontulleet vovat vahvistaa että heidän, henkinen, mentaalinen, sosiaalinen, jopa fyysinenkin hyvinvointinsa on kohentunut heidän tultuaan uskoon. Heidän elämänhalunsa on palannut. Ilo on palannut elämään. Itsetunto on kohentunut. Yhteys itseään, toisia ihmisiä ja luontoa kohtaan on syventynyt ja harmonisoitunut. Psyyken vammoja on parantunut. Traumat, neuroosit ja psykoosist ovat parantuneet. Rappioalkoholistit ja narkkarit ovat raitistuneet-jne. Siinä vain muutamia esimerkkejä
Minun paranemiskokemukseni ei ole ollenkaan ainoa lajissaan.
Entä Uskon vastakohta, epäusko, mitä siitä on löydettävissä:
Epäusko on epäluottamusta ja pelkoa.
Epäusko on epäluuloisuutta.
Epäusko on katkeruutta ja kyynisyyttä.
Epäusko on häpeää ja syyllisyyttä.
Epäusko on kipua ja tuskaa.
Epäusko on sydämen kuolemaa.
Epäusko on juurettomuutta ja arvottomuutta.
Epäusko on toivottomuutta.
Epäusko on orjuutta, tyhjyyttä, turhuutta, tarkoituksettomuutta ja kuolemaa.
Tämä on tieysti vain minun mielipiteeni, voit aivan vapaasti olla eri mieltä :) - tsi
dragon kirjoitti:
Jos vastauksen saaminen on noin kiven takana että ihan kokonaisia kirjoja pitää lukea (eli vastata ei voi muutamalla lauseella) niin jääköön vastaus saamatta. Olisin vain halunnut tietää mihin kristityt perustavat tulkintansa. Kun nyt kuitenkin eletään maassa jossa kristinusko on vaikuttanut erittäin paljon elämään ja ihan lainsäädäntöä myöten.
Koska uskovaiset suhtautuvat kritiikittömästi Raamatun teksteihin.Tavallaan se ei salli omaa ajattelua ja johtopäätösten tekoa.Se että pyysin tutustumaan tiettyihin kirjoihin ajattelin tajunnan laajennusta uusilla ajatuksilla.Minä "harrastan" vielä omaa ajattelua ja muodostan sen mukaan näkemykseni...kuten luultavasti sinäkin.Täysin varmahan en voi olla mistään.
- ---J
dragon kirjoitti:
//On siis kaksi tapaa toteuttaa itseään:
joko "irrallisena oksana" paeten yhä edelleen Jumalaa ja samalla itseään,
tai nöyrtyä syntisenä ristin juurelle, ottaa vastaan pelastus Jeesuksessa ja kokea todellinen yhteys, jossa//
Tuo on yksi tapa nähdä asia. Minun "uskontoni" ei ole mitään ulkoaopittuja kaavoja ja oppilauselmia, vaan näkemistä, kokemista, ihmettelemistä, kyseenalaistamista, oivaltamista, etsimistä, joskus jopa löytämistä. Kaikki aistit avoinna liikkumista olemassaolossa, todellisuudessa, joka on aistein havaittavissa ja jossa ei tarvitse olla mitään sen enempää. Se on kaunista ja antoisaa. En koe olevani irrallaan itsestäni, vaan yhä enemmän läsnä omassa elämässäni mitä kauempana olen niistä ahdistavista harhoista mitä muut ovat minulle syöttäneet. (Ja niitä harhoja voi olla monia erilaisia, yhdistävänä se että jos yritän elää niitten mukaan toimin itseäni ja omaa luontoani vastaan.) Elän todellisessa yhteydessä ympäröivään maailmaan ja ennen kaikkea Luontoon, jonka osia me kaikki olemme. Tämä on minun tapani kokea asiat. Kaikki me olemme yksilöitä ja koemme asiat hieman eri tavoin. Yhdelle sopii yksi juttu ja toiselle toinen. Mulle ei sovi valmiitten kaavojen ulkoaopettelu, vaan kyseenalaistaminen, kokeminen ja kuuntelu. Oman itsen ja oman ympäristön kuuntelu.
Puhun "uskonnosta" siksi lainausmerkeissä ettei tässä kaikessa todellakaan ole mitään sääntöjä, ohjeita, dogmeja, pyhiä kirjoituksia, uskonnollisia harjoituksia tai yhteisöjä. Se on vain yksilöllistä kokemista. No, eräs yleispätevä ohje jota noudatan elämässäni, mutta se ei koske mitään uskonnollisuutta vaan inhimillisyyttä itseä ja muita kohtaan. "Tee mitä haluat kunhan et vahingoita ketään." Wiccalaisuudessa yleisesti tunnettu ohje mutta löytyy jossain muodossa useimmista uskonnoista ja aatesuunnista, paitsi ilmeisesti ei kristinuskosta mutta voin olla myös väärässä... Kristinuskossa ei käsittääkseni saa tehdä mitä haluaa, vaan on noudatettava raamatun ohjeita.
Mistä pääsenkin seuraavaan aiheeseen. Mua nimittäin kiinnostaisi tietää seuraava asia. Olen kysynyt tätä muutaman kerran kristityiltä mutta kukaan ei ole vastannut. En tiedä onko olemassa vastausta, mutta kyseessä on kuitenkin kristinuskon kannalta aika olennainen asia. Kyse on raamatun tulkinnasta. Mistä tietää mitkä osat sieltä ovat sovellettavissa yksilön elämään nykyaikana ja mitkä eivät? Tuo noitavainoesimerkki vaikkapa. Noitia ei siis tarvitse enää tappaa tänä päivänä. Miksi sitten sitä ohjetta pitää noudattaa että homoseksuaalisuus ei ole sallittu? Ja miten voi tietää että naispappeus on nyt sallittua, vaikka se ei joskus muinoin (Paavalin aikaan) ollut? Onko se jokaisen yksilön itsensä päätettävissä mitä ohjeita häntä kiinnostaa noudattaa ja mitä ei?Tosi mukava / hyvä, kun pohdit ja mietit asioita, ja kyselet asioita avoimesti!
// 'Mistä tietää mitkä osat sieltä ovat sovellettavissa yksilön elämään nykyaikana ja mitkä eivät? //
Laitoin viestin loppuun joitakin linkkejä. En tiedä auttavatko tekstit, mutta laitoin kuitenkin.
Mielestäni Raamattu on Jumalan sanaa. Jumala on pyhä ja vanhurskas, ja kaikkivaltias, joten myös Hänen sanaansa eli Raamattuun voi luottaa. VT:n puoli oli lakiliitto (se oli Israelin ja Jumalan välinen liitto), UT:n puolella on tehty uusi liitto. Uusi liitto koskee niin "pakanoita" kuin juutalaisiakin. Evankeliumi on kaikille kansoille.
Mielestäni Raamatun sana sitoo kaikkia ihmisiä kaikkina aikoina. Jumala ei muutu, Jumala ei ole aikasidonnainen. (Ihminen on aikasidonnainen ja kuvittelee että Jumalakin olisi sidoksissa samanlaiseen aikasidoinnaisuuteen kuin ihminenkin ... mutta niinhän ei tietenkään ole.)
// Tuo noitavainoesimerkki vaikkapa. Noitia ei siis tarvitse enää tappaa tänä päivänä. Miksi sitten sitä ohjetta pitää noudattaa että homoseksuaalisuus ei ole sallittu? //
Noituuteen liittyen onkin taidettu kirjoittaa juuri jossakin täällä keskustelualueella. Ketään ei saisi tappaa tuollaisiin asioihin liittyen.
Ei Raamatussa ole käsketty tappaa noitia. (Ihmiset ovat itse keksineet sellaista. Raamattua ei voi syyttää noitien tappamisesta. Ihmiset ne väärin tekevät. Ihmiset voivat tehdä väärin, olivat sitten kirkkoon kuuluvia tai eivät. Ihmiset voivat aina toimia väärin eli Jumalan tahdon vastaisesti.)
// Ja miten voi tietää että naispappeus on nyt sallittua, vaikka se ei joskus muinoin (Paavalin aikaan) ollut? //
Minusta naispappeus on selkeästi Raamatun sanan vastaista. Nykypäivän ihmiset tekevät mielestäni väärin, kun hyväksyvät naispappeuden. Jälleen: ihmiset tekevät väärin -> ei Jumala! Raamatussa on ilmaistu Jumalan tahto ja siihen voimme luottaa. (Ei perkele ole mielestäni päässyt näpelöimään Raamattua.) Nykypäivän ongelma on se, että Raamattua ei pidetä auktoriteettina. (Sama ongelma on ollut esim. Hitlerin saksassa tai vaikkapa kommunismissa. Kirkon alueelle on tungettu maallisen regimentin puolelta ja kirkon oppia on alettu muuttamaan Raamatun sanan vastaiseksi.)
// Onko se jokaisen yksilön itsensä päätettävissä mitä ohjeita häntä kiinnostaa noudattaa ja mitä ei? //
Mielestäni Raamatun mukaan tulisi toimia. (Jotkin asiat ovat 'ehdonvallan asioita' ja jotkin käskyjä. Jumala on ilmoittanut tahtonsa mielestäni täysin luotettavasti Raamatussa.)
Nykypäivänä, kun vedotaan "tulkintaan", tosiasiassa halutaan poistaa tai yliviivata joitakin Raamatun jakeita. Millaista "tulkintaa" se sellainen on?
Raamattuperiaatteesta:
Pekka Huhtinen on kirjoittanut aiheesta:
http://www.teolinst.fi/luennot/ph020115.html (vuodelta 2002) "Raamattu ohjeena ja ongelmana".
Myös inspiraatio-oppia käsitellään mm. Juha Muukkosen luennossa: http://www.teolinst.fi/luennot/jm030206.html.
"Fundamentalismin Raamattukäsitys":
http://www.teolinst.fi/luennot/mv980323.html (vuodelta 1998, Matti Väisänen).
Matti Väisänen on kirjoittanut kirjasen/vihkosen aiheesta:
http://matti.vaisanen.sekl.fi/kirjat/sula2f.html "Raamattu - Jumalan Sana".
Tämäkin taitaa olla hyvä:
http://www.teolinst.fi/luennot/le980218.html "Raamattu - uskon lähde ja normi" Leif Erikson, 1998
http://www.teolinst.fi/luennot/tl980204.html "Tunnustuskirjojen Raamattukäsitys" Timo Laato, 1998
(Itse en ole nykyisen STI:n linjoilla, mutta nuo kirjoitukset ovat varmaankin hyviä.)
Mielestäni on olemassa vain kahdenlaista tulkintaa:
1. sielunvihollisen tulkinta: Jumalan sanan epäilyyn yllyttäminen eli kuten paratiisissa sanottiin käärmeen toimesta "onko Jumala todella niin sanonut", ja sitten suora valehtelu: "ei ette te kuole, jos syötte hyvän ja pahan tiedon puusta" eli väitetään että ei Jumala ole niin sanonut kuin Raamatussa on sanottu. Väitetään ettei Jumalaan tai Raamattuun voi luottaa. (Nykypäivänä tätä esiintyy laajasti esim. Suomen ev.lut kirkossa.)
2. Luotetaan, että Jumala on ilmoittanut tahtonsa Raamatussa. Luotamme, että Hän on kaikkivaltias eikä perkele voi hänen sanaansa näpelöidä. Luotamme Kristuksen sovitustyöhön ristin puulla.
Luotamme, että Raamattu on Jumalan sanaa ja puhetta meille ihmisille.
Kaikki tulee koetella. Jos ihminen pääsee luottamukseen, että Raamattu on Jumalan sanaa, niin silloin kaiken voi / kaikki pitää koetella Raamatulla (niin kuin esim. ev.lut tunnustuskirjoissa sanotaan). - dragon
... kirjoitti:
"Oma kokemukseni on että aika monet kristityt ovat vähintäänkin järkensä menettämisen partaalla."
Siinä tapauksessa epäilen vahvasti että et tunne yhtään ainoaa kristittyä. Kuullostaa paremminkin joltain fundamentalistiselta muslimiuskonnolta kuin kristinuskolta
Päinvastoin, uskovat ovat ilon, voiman, toivon, rauhan ja tasapainon, hyvän je terveen itsetunnon, rohkeuden ja Rakkauden partaalla.
Ennen kristityiksi tulemistaan useimmat ovat olleet itsemurhan partaalla, ja juuri siksi valinneet mieluummin uskon kuin itsemurhan.
Toisin sanoen usko on pelastanut heidän henkensä (Oma kokemus)
Vasta uskoontulonsa jälkeen he ovat ehkä ensimmäistä kertaa elämässään tunteneet olevansa osa luontoa ja todella arvokkaita, nauttien ja iloiten elämästä. Samoin he ovat saaneet uutta elämännvoimaa ja elämänhalua.
Käsitellään lyhyesti uskoa ja epäuskoa.
Usko on Uskallusta, eli Rohkeutta olla olemassa.
Usko on myös Luottamusta.
Luottamus on puolestaan Turvaa tai Turvallisuutta.
Turvallisuus on puolestaan Rauhaa ja Tasapainoa, sekä Lepoa.
Usko on Toivoa.
Usko on Iloa ja Rakkautta
Rakkaus on Vapautta Läsnäolossa
Usko julistaa armon, anteeksiannon, yhteyden ja Rakkauden sanomaa. Jumala ei uhkaile, vaan vetoaa vastustamattomalla Rakkaudella. :)
Kaikki uskoontulleet vovat vahvistaa että heidän, henkinen, mentaalinen, sosiaalinen, jopa fyysinenkin hyvinvointinsa on kohentunut heidän tultuaan uskoon. Heidän elämänhalunsa on palannut. Ilo on palannut elämään. Itsetunto on kohentunut. Yhteys itseään, toisia ihmisiä ja luontoa kohtaan on syventynyt ja harmonisoitunut. Psyyken vammoja on parantunut. Traumat, neuroosit ja psykoosist ovat parantuneet. Rappioalkoholistit ja narkkarit ovat raitistuneet-jne. Siinä vain muutamia esimerkkejä
Minun paranemiskokemukseni ei ole ollenkaan ainoa lajissaan.
Entä Uskon vastakohta, epäusko, mitä siitä on löydettävissä:
Epäusko on epäluottamusta ja pelkoa.
Epäusko on epäluuloisuutta.
Epäusko on katkeruutta ja kyynisyyttä.
Epäusko on häpeää ja syyllisyyttä.
Epäusko on kipua ja tuskaa.
Epäusko on sydämen kuolemaa.
Epäusko on juurettomuutta ja arvottomuutta.
Epäusko on toivottomuutta.
Epäusko on orjuutta, tyhjyyttä, turhuutta, tarkoituksettomuutta ja kuolemaa.
Tämä on tieysti vain minun mielipiteeni, voit aivan vapaasti olla eri mieltä :)Puhuin vain omasta kokemuksesta. Olen aikoinaan joutunut päivittäin tekemiseen kristittyjen kanssa, jotka ovat suunnitelleet itsemurhaa. En tiedä liittyykö se siihen että he ovat kristittyjä, mutta kuitenkin. Seurakuntatilaisuuksissa käydään ja todetaan että oma elämä on ihan perseestä kun ollaan niin surkeita kristittyjä eikä osata ikinä noudattaa Jumalan tahtoa ja joudutaan varmasti helvettiin. Kuolemaa pelätään, koska sen jälkeen odottaa ikuinen rangaistus. Ihan tosi, nämä ihmiset uskovat Jumalaan ja Jeesukseen eli eivätkö he silloin ole kristittyjä?
Voin kyllä sanoa että tunnen muutamia kristittyjä jotka ovat iloisia ja suhteellisen varmoja taivaspaikastaan. Ja he ovat sitten kauhistelleet mun elämääni. Ei kiva. Ihan vaikka sitä että pidän niin paljon roolipeleistä. Oletetaan että helvetti olisi olemassa, ei kai kukaan sinne joutuisi pelkästään roolipelejä pelaamalla?
En *missään tapauksessa* tarkoita että kaikki kristityt olisivat ahdistuneita. Mutta ihan oikeesti, en keksinyt noita esimerkkejä, tunnen noita ahdistuneita tapauksia. Ja he ovat tosi ahdistuneita. Eivätkä tosiaankaan mitään fundamentalistimuslimeja, koska muslimitkin joutuu heiän mielestään helvettiin. (Olisi tietysti kiva tietää ketä siellä taivaassa on? Aika tyhjää varmaan?)
Symppis otsikko sulla... :) Sammakot on ihania! - dragon
---J kirjoitti:
Tosi mukava / hyvä, kun pohdit ja mietit asioita, ja kyselet asioita avoimesti!
// 'Mistä tietää mitkä osat sieltä ovat sovellettavissa yksilön elämään nykyaikana ja mitkä eivät? //
Laitoin viestin loppuun joitakin linkkejä. En tiedä auttavatko tekstit, mutta laitoin kuitenkin.
Mielestäni Raamattu on Jumalan sanaa. Jumala on pyhä ja vanhurskas, ja kaikkivaltias, joten myös Hänen sanaansa eli Raamattuun voi luottaa. VT:n puoli oli lakiliitto (se oli Israelin ja Jumalan välinen liitto), UT:n puolella on tehty uusi liitto. Uusi liitto koskee niin "pakanoita" kuin juutalaisiakin. Evankeliumi on kaikille kansoille.
Mielestäni Raamatun sana sitoo kaikkia ihmisiä kaikkina aikoina. Jumala ei muutu, Jumala ei ole aikasidonnainen. (Ihminen on aikasidonnainen ja kuvittelee että Jumalakin olisi sidoksissa samanlaiseen aikasidoinnaisuuteen kuin ihminenkin ... mutta niinhän ei tietenkään ole.)
// Tuo noitavainoesimerkki vaikkapa. Noitia ei siis tarvitse enää tappaa tänä päivänä. Miksi sitten sitä ohjetta pitää noudattaa että homoseksuaalisuus ei ole sallittu? //
Noituuteen liittyen onkin taidettu kirjoittaa juuri jossakin täällä keskustelualueella. Ketään ei saisi tappaa tuollaisiin asioihin liittyen.
Ei Raamatussa ole käsketty tappaa noitia. (Ihmiset ovat itse keksineet sellaista. Raamattua ei voi syyttää noitien tappamisesta. Ihmiset ne väärin tekevät. Ihmiset voivat tehdä väärin, olivat sitten kirkkoon kuuluvia tai eivät. Ihmiset voivat aina toimia väärin eli Jumalan tahdon vastaisesti.)
// Ja miten voi tietää että naispappeus on nyt sallittua, vaikka se ei joskus muinoin (Paavalin aikaan) ollut? //
Minusta naispappeus on selkeästi Raamatun sanan vastaista. Nykypäivän ihmiset tekevät mielestäni väärin, kun hyväksyvät naispappeuden. Jälleen: ihmiset tekevät väärin -> ei Jumala! Raamatussa on ilmaistu Jumalan tahto ja siihen voimme luottaa. (Ei perkele ole mielestäni päässyt näpelöimään Raamattua.) Nykypäivän ongelma on se, että Raamattua ei pidetä auktoriteettina. (Sama ongelma on ollut esim. Hitlerin saksassa tai vaikkapa kommunismissa. Kirkon alueelle on tungettu maallisen regimentin puolelta ja kirkon oppia on alettu muuttamaan Raamatun sanan vastaiseksi.)
// Onko se jokaisen yksilön itsensä päätettävissä mitä ohjeita häntä kiinnostaa noudattaa ja mitä ei? //
Mielestäni Raamatun mukaan tulisi toimia. (Jotkin asiat ovat 'ehdonvallan asioita' ja jotkin käskyjä. Jumala on ilmoittanut tahtonsa mielestäni täysin luotettavasti Raamatussa.)
Nykypäivänä, kun vedotaan "tulkintaan", tosiasiassa halutaan poistaa tai yliviivata joitakin Raamatun jakeita. Millaista "tulkintaa" se sellainen on?
Raamattuperiaatteesta:
Pekka Huhtinen on kirjoittanut aiheesta:
http://www.teolinst.fi/luennot/ph020115.html (vuodelta 2002) "Raamattu ohjeena ja ongelmana".
Myös inspiraatio-oppia käsitellään mm. Juha Muukkosen luennossa: http://www.teolinst.fi/luennot/jm030206.html.
"Fundamentalismin Raamattukäsitys":
http://www.teolinst.fi/luennot/mv980323.html (vuodelta 1998, Matti Väisänen).
Matti Väisänen on kirjoittanut kirjasen/vihkosen aiheesta:
http://matti.vaisanen.sekl.fi/kirjat/sula2f.html "Raamattu - Jumalan Sana".
Tämäkin taitaa olla hyvä:
http://www.teolinst.fi/luennot/le980218.html "Raamattu - uskon lähde ja normi" Leif Erikson, 1998
http://www.teolinst.fi/luennot/tl980204.html "Tunnustuskirjojen Raamattukäsitys" Timo Laato, 1998
(Itse en ole nykyisen STI:n linjoilla, mutta nuo kirjoitukset ovat varmaankin hyviä.)
Mielestäni on olemassa vain kahdenlaista tulkintaa:
1. sielunvihollisen tulkinta: Jumalan sanan epäilyyn yllyttäminen eli kuten paratiisissa sanottiin käärmeen toimesta "onko Jumala todella niin sanonut", ja sitten suora valehtelu: "ei ette te kuole, jos syötte hyvän ja pahan tiedon puusta" eli väitetään että ei Jumala ole niin sanonut kuin Raamatussa on sanottu. Väitetään ettei Jumalaan tai Raamattuun voi luottaa. (Nykypäivänä tätä esiintyy laajasti esim. Suomen ev.lut kirkossa.)
2. Luotetaan, että Jumala on ilmoittanut tahtonsa Raamatussa. Luotamme, että Hän on kaikkivaltias eikä perkele voi hänen sanaansa näpelöidä. Luotamme Kristuksen sovitustyöhön ristin puulla.
Luotamme, että Raamattu on Jumalan sanaa ja puhetta meille ihmisille.
Kaikki tulee koetella. Jos ihminen pääsee luottamukseen, että Raamattu on Jumalan sanaa, niin silloin kaiken voi / kaikki pitää koetella Raamatulla (niin kuin esim. ev.lut tunnustuskirjoissa sanotaan).Tuohan on jo hyvin perusteltu näkemys. Kiitoksia! Kertoisitko vielä, miten sitten käy naispapeille jos he toimivat Jumalan sanan vastaisesti? Jos raamatussa siis kielletään naispappeus. Eli joutuvatkohan he ja heidän "kannattajansa" helvettiin? Tää ei oo mitään provoilua, vaan ihan siksi kysyn kun tuo kuoleman jälkeinen elämäkin on kristinuskossa niin keskeisessä asemassa. Enkä tarvitse mitään ainoaa ja ehdottoman oikeaa vastausta vaan mielipiteitä. Mielipiteitähän täällä vaihdetaan...
Olen ilahtunut että sain hyvin perustellun vastauksen kysymyksiini. :) - dragon
tsi kirjoitti:
Koska uskovaiset suhtautuvat kritiikittömästi Raamatun teksteihin.Tavallaan se ei salli omaa ajattelua ja johtopäätösten tekoa.Se että pyysin tutustumaan tiettyihin kirjoihin ajattelin tajunnan laajennusta uusilla ajatuksilla.Minä "harrastan" vielä omaa ajattelua ja muodostan sen mukaan näkemykseni...kuten luultavasti sinäkin.Täysin varmahan en voi olla mistään.
Hienoa että sä harrastat omaa ajattelua! Mä en aio siitä oikeudesta luopua kovin helpolla. Tietysti jos aseella uhataan jos en vaihda mielipidettä (pakanoiden uusi käännyttäminen tai jotain vastaavaa) niin sitten joutuu vähän miettimään.
Tajunnan laajentaminen sopii mulle aina. Kunhan ei oo fundamentalistikristittyjen tekstejä... Ne kun ei yleensä laajenna tajuntaa. - ---J
dragon kirjoitti:
Tuohan on jo hyvin perusteltu näkemys. Kiitoksia! Kertoisitko vielä, miten sitten käy naispapeille jos he toimivat Jumalan sanan vastaisesti? Jos raamatussa siis kielletään naispappeus. Eli joutuvatkohan he ja heidän "kannattajansa" helvettiin? Tää ei oo mitään provoilua, vaan ihan siksi kysyn kun tuo kuoleman jälkeinen elämäkin on kristinuskossa niin keskeisessä asemassa. Enkä tarvitse mitään ainoaa ja ehdottoman oikeaa vastausta vaan mielipiteitä. Mielipiteitähän täällä vaihdetaan...
Olen ilahtunut että sain hyvin perustellun vastauksen kysymyksiini. :)No kiva jos on iloa tekstistä.
Naispappeuden osalta en osaa sanoa. Monelle se asia on niin epäselvä. (Monet ihmiset väittävät niin monenlaisia asioita ja väittävät lisäksi itse olevansa juuri "teologisesti katsoen" oikeassa, joten syvää epäselvyyttä näiden asioiden suhteen voi olla hyvin monien ihmisten mielissä.) Varoittaa voin, mutta Jumala näkee sydämen.
Ajattelisin niin, että Jumalan sanan (eli Raamatun) suoranainen halveksiminen on aika vaarallista touhua, mutta sellaisesta ei välttämättä aina ole kyse.
Raamatun sanaa ei monesti vain tunneta. (Sen tunteminen auttaisi monen asian suhteen...)
Voin yrittää katsoa, jos joskus löytäisin jotain kirjoitusta aiheeseen liittyen. Ainakin Juha Muukkonen on kirjoittanut aiheesta "Sisarenpoika"-lehdessä (muistaakseni numerossa 1/2004). Katsotaan jos vaikkapa ehdin siitä jotakin tänne kirjoittaa jossain vaiheessa.
t. ---J - Koo
---J kirjoitti:
No kiva jos on iloa tekstistä.
Naispappeuden osalta en osaa sanoa. Monelle se asia on niin epäselvä. (Monet ihmiset väittävät niin monenlaisia asioita ja väittävät lisäksi itse olevansa juuri "teologisesti katsoen" oikeassa, joten syvää epäselvyyttä näiden asioiden suhteen voi olla hyvin monien ihmisten mielissä.) Varoittaa voin, mutta Jumala näkee sydämen.
Ajattelisin niin, että Jumalan sanan (eli Raamatun) suoranainen halveksiminen on aika vaarallista touhua, mutta sellaisesta ei välttämättä aina ole kyse.
Raamatun sanaa ei monesti vain tunneta. (Sen tunteminen auttaisi monen asian suhteen...)
Voin yrittää katsoa, jos joskus löytäisin jotain kirjoitusta aiheeseen liittyen. Ainakin Juha Muukkonen on kirjoittanut aiheesta "Sisarenpoika"-lehdessä (muistaakseni numerossa 1/2004). Katsotaan jos vaikkapa ehdin siitä jotakin tänne kirjoittaa jossain vaiheessa.
t. ---J// (Monet ihmiset väittävät niin monenlaisia asioita ja väittävät lisäksi itse olevansa juuri "teologisesti katsoen" oikeassa, joten syvää epäselvyyttä näiden asioiden suhteen voi olla hyvin monien ihmisten mielissä.) //
Ajattelin vielä selventää tätä tekstiäni.
Yritin siis sanoa, että mediassa tai monien pappien ja vastaavien taholta voidaan suoraan väittää, että "teologisesti ajatellen" naispappeus voidaan hyväksyä. (Vaikka se todellisuudessa on Raamatun sanan vastainen asia.) Varmastikin myös tästä johtuen tämä asia on monille niin epäselvä. Kukaan ei tiedä, että kenen sanaan voi luottaa... Tai joskus ei edes tiedetä, että naispappeuden vastustajien kannassa on perää. Koko aihepiiri voi olla "kiellettyjen puheenaiheiden" listalla kirkoissakin! Siitä ei modesti edes tahdotakaan puhua... - ---J
Koo kirjoitti:
// (Monet ihmiset väittävät niin monenlaisia asioita ja väittävät lisäksi itse olevansa juuri "teologisesti katsoen" oikeassa, joten syvää epäselvyyttä näiden asioiden suhteen voi olla hyvin monien ihmisten mielissä.) //
Ajattelin vielä selventää tätä tekstiäni.
Yritin siis sanoa, että mediassa tai monien pappien ja vastaavien taholta voidaan suoraan väittää, että "teologisesti ajatellen" naispappeus voidaan hyväksyä. (Vaikka se todellisuudessa on Raamatun sanan vastainen asia.) Varmastikin myös tästä johtuen tämä asia on monille niin epäselvä. Kukaan ei tiedä, että kenen sanaan voi luottaa... Tai joskus ei edes tiedetä, että naispappeuden vastustajien kannassa on perää. Koko aihepiiri voi olla "kiellettyjen puheenaiheiden" listalla kirkoissakin! Siitä ei modesti edes tahdotakaan puhua...Siis Koo on sama kuin ---J
:) - ---J
Koo kirjoitti:
// (Monet ihmiset väittävät niin monenlaisia asioita ja väittävät lisäksi itse olevansa juuri "teologisesti katsoen" oikeassa, joten syvää epäselvyyttä näiden asioiden suhteen voi olla hyvin monien ihmisten mielissä.) //
Ajattelin vielä selventää tätä tekstiäni.
Yritin siis sanoa, että mediassa tai monien pappien ja vastaavien taholta voidaan suoraan väittää, että "teologisesti ajatellen" naispappeus voidaan hyväksyä. (Vaikka se todellisuudessa on Raamatun sanan vastainen asia.) Varmastikin myös tästä johtuen tämä asia on monille niin epäselvä. Kukaan ei tiedä, että kenen sanaan voi luottaa... Tai joskus ei edes tiedetä, että naispappeuden vastustajien kannassa on perää. Koko aihepiiri voi olla "kiellettyjen puheenaiheiden" listalla kirkoissakin! Siitä ei modesti edes tahdotakaan puhua...Siis Koo on sama kuin ---J
:) - ---J
---J kirjoitti:
Tosi mukava / hyvä, kun pohdit ja mietit asioita, ja kyselet asioita avoimesti!
// 'Mistä tietää mitkä osat sieltä ovat sovellettavissa yksilön elämään nykyaikana ja mitkä eivät? //
Laitoin viestin loppuun joitakin linkkejä. En tiedä auttavatko tekstit, mutta laitoin kuitenkin.
Mielestäni Raamattu on Jumalan sanaa. Jumala on pyhä ja vanhurskas, ja kaikkivaltias, joten myös Hänen sanaansa eli Raamattuun voi luottaa. VT:n puoli oli lakiliitto (se oli Israelin ja Jumalan välinen liitto), UT:n puolella on tehty uusi liitto. Uusi liitto koskee niin "pakanoita" kuin juutalaisiakin. Evankeliumi on kaikille kansoille.
Mielestäni Raamatun sana sitoo kaikkia ihmisiä kaikkina aikoina. Jumala ei muutu, Jumala ei ole aikasidonnainen. (Ihminen on aikasidonnainen ja kuvittelee että Jumalakin olisi sidoksissa samanlaiseen aikasidoinnaisuuteen kuin ihminenkin ... mutta niinhän ei tietenkään ole.)
// Tuo noitavainoesimerkki vaikkapa. Noitia ei siis tarvitse enää tappaa tänä päivänä. Miksi sitten sitä ohjetta pitää noudattaa että homoseksuaalisuus ei ole sallittu? //
Noituuteen liittyen onkin taidettu kirjoittaa juuri jossakin täällä keskustelualueella. Ketään ei saisi tappaa tuollaisiin asioihin liittyen.
Ei Raamatussa ole käsketty tappaa noitia. (Ihmiset ovat itse keksineet sellaista. Raamattua ei voi syyttää noitien tappamisesta. Ihmiset ne väärin tekevät. Ihmiset voivat tehdä väärin, olivat sitten kirkkoon kuuluvia tai eivät. Ihmiset voivat aina toimia väärin eli Jumalan tahdon vastaisesti.)
// Ja miten voi tietää että naispappeus on nyt sallittua, vaikka se ei joskus muinoin (Paavalin aikaan) ollut? //
Minusta naispappeus on selkeästi Raamatun sanan vastaista. Nykypäivän ihmiset tekevät mielestäni väärin, kun hyväksyvät naispappeuden. Jälleen: ihmiset tekevät väärin -> ei Jumala! Raamatussa on ilmaistu Jumalan tahto ja siihen voimme luottaa. (Ei perkele ole mielestäni päässyt näpelöimään Raamattua.) Nykypäivän ongelma on se, että Raamattua ei pidetä auktoriteettina. (Sama ongelma on ollut esim. Hitlerin saksassa tai vaikkapa kommunismissa. Kirkon alueelle on tungettu maallisen regimentin puolelta ja kirkon oppia on alettu muuttamaan Raamatun sanan vastaiseksi.)
// Onko se jokaisen yksilön itsensä päätettävissä mitä ohjeita häntä kiinnostaa noudattaa ja mitä ei? //
Mielestäni Raamatun mukaan tulisi toimia. (Jotkin asiat ovat 'ehdonvallan asioita' ja jotkin käskyjä. Jumala on ilmoittanut tahtonsa mielestäni täysin luotettavasti Raamatussa.)
Nykypäivänä, kun vedotaan "tulkintaan", tosiasiassa halutaan poistaa tai yliviivata joitakin Raamatun jakeita. Millaista "tulkintaa" se sellainen on?
Raamattuperiaatteesta:
Pekka Huhtinen on kirjoittanut aiheesta:
http://www.teolinst.fi/luennot/ph020115.html (vuodelta 2002) "Raamattu ohjeena ja ongelmana".
Myös inspiraatio-oppia käsitellään mm. Juha Muukkosen luennossa: http://www.teolinst.fi/luennot/jm030206.html.
"Fundamentalismin Raamattukäsitys":
http://www.teolinst.fi/luennot/mv980323.html (vuodelta 1998, Matti Väisänen).
Matti Väisänen on kirjoittanut kirjasen/vihkosen aiheesta:
http://matti.vaisanen.sekl.fi/kirjat/sula2f.html "Raamattu - Jumalan Sana".
Tämäkin taitaa olla hyvä:
http://www.teolinst.fi/luennot/le980218.html "Raamattu - uskon lähde ja normi" Leif Erikson, 1998
http://www.teolinst.fi/luennot/tl980204.html "Tunnustuskirjojen Raamattukäsitys" Timo Laato, 1998
(Itse en ole nykyisen STI:n linjoilla, mutta nuo kirjoitukset ovat varmaankin hyviä.)
Mielestäni on olemassa vain kahdenlaista tulkintaa:
1. sielunvihollisen tulkinta: Jumalan sanan epäilyyn yllyttäminen eli kuten paratiisissa sanottiin käärmeen toimesta "onko Jumala todella niin sanonut", ja sitten suora valehtelu: "ei ette te kuole, jos syötte hyvän ja pahan tiedon puusta" eli väitetään että ei Jumala ole niin sanonut kuin Raamatussa on sanottu. Väitetään ettei Jumalaan tai Raamattuun voi luottaa. (Nykypäivänä tätä esiintyy laajasti esim. Suomen ev.lut kirkossa.)
2. Luotetaan, että Jumala on ilmoittanut tahtonsa Raamatussa. Luotamme, että Hän on kaikkivaltias eikä perkele voi hänen sanaansa näpelöidä. Luotamme Kristuksen sovitustyöhön ristin puulla.
Luotamme, että Raamattu on Jumalan sanaa ja puhetta meille ihmisille.
Kaikki tulee koetella. Jos ihminen pääsee luottamukseen, että Raamattu on Jumalan sanaa, niin silloin kaiken voi / kaikki pitää koetella Raamatulla (niin kuin esim. ev.lut tunnustuskirjoissa sanotaan).// Ei Raamatussa ole käsketty tappaa noitia. //
Ai niin, unohdin mainita että VT:n puolella Israelin kansan keskellä suhtauduttiin epäjumalien palvelemiseen rajulla tavalla (siis jos joku israelilainen teki jotain väärin). Jos ihminen teki syntiä, niin hänelle saatettiin langettaa rajuja tuomioita. En muista oliko noituuteen liittyen millaisia kohtia... Käskyistä / tiukasta laista huolimatta koko israelin kansa luopui aina uudelleen ja uudelleen Jumalan käskyistä.
UT:n (meille "pakanoille" tarkoitetun uuden liiton) puolella kuitenkin kehoitetaan siunaamaan niitä jotka vainoavat. Ihmisiä ei kehoiteta tappamaan toisia uskon nimissä. Ihmisiä "kehoitetaan" pikemminkin menemään marttyyrikuolemaan uskon tähden. Evankeliumin leviämisen tähden ei tule (tietenkään) käyttää väkivaltaa, vaan pikemminkin tulisi olla valmiita kuolemaan sen tähden (vainoissa yms.). Samoin opettaa myös Luther.
Maalliseen regimenttiin kuuluvat sodat ovat asia erikseen. Esivallan tehtäviä Jumala ei kiellä. (Sen avulla eli maallisen regimentin avulla tuodaan oikeutta maailmaan.) - ....
dragon kirjoitti:
Puhuin vain omasta kokemuksesta. Olen aikoinaan joutunut päivittäin tekemiseen kristittyjen kanssa, jotka ovat suunnitelleet itsemurhaa. En tiedä liittyykö se siihen että he ovat kristittyjä, mutta kuitenkin. Seurakuntatilaisuuksissa käydään ja todetaan että oma elämä on ihan perseestä kun ollaan niin surkeita kristittyjä eikä osata ikinä noudattaa Jumalan tahtoa ja joudutaan varmasti helvettiin. Kuolemaa pelätään, koska sen jälkeen odottaa ikuinen rangaistus. Ihan tosi, nämä ihmiset uskovat Jumalaan ja Jeesukseen eli eivätkö he silloin ole kristittyjä?
Voin kyllä sanoa että tunnen muutamia kristittyjä jotka ovat iloisia ja suhteellisen varmoja taivaspaikastaan. Ja he ovat sitten kauhistelleet mun elämääni. Ei kiva. Ihan vaikka sitä että pidän niin paljon roolipeleistä. Oletetaan että helvetti olisi olemassa, ei kai kukaan sinne joutuisi pelkästään roolipelejä pelaamalla?
En *missään tapauksessa* tarkoita että kaikki kristityt olisivat ahdistuneita. Mutta ihan oikeesti, en keksinyt noita esimerkkejä, tunnen noita ahdistuneita tapauksia. Ja he ovat tosi ahdistuneita. Eivätkä tosiaankaan mitään fundamentalistimuslimeja, koska muslimitkin joutuu heiän mielestään helvettiin. (Olisi tietysti kiva tietää ketä siellä taivaassa on? Aika tyhjää varmaan?)
Symppis otsikko sulla... :) Sammakot on ihania!Todella IHMETTELEN kuvaamasi kristillisyyttä. Säälittävää ja urkeaa. Uskon pilakuva.
Nno ehkä he eivät sitten ole vielä oikein todella lytneet todellista ILOA va pelastusvarmuutta Jeesuskessa.
Epävarmuus on epäuskoa.
En nyt ollenkaan yritä koroittaa itseäni heidän yläpuolelleen, en ole yhtään heitä parmpi, kerron vain uskostani, ja siitä Ilossta jonka Jeesus minulle antaa, Kaikki kunnia Hänelle!
Ehkä pidät minua höyrähtneenä hihhulina, mutta otan senkin riskin.
Tämä on viestini eräältä toisella palstalta.
Tunnen jatkuvasti Jumalan Rakkauden ympäröivän minut, lepään Jumalan Rakkauden sylissä. En kuitenkaan tarkoita että kyse olisi vain tunnusta, tuntemuksesta tai ohimenevästä tunteesta, vaan uskosta, rauhasta, ilosta, luottamuksesta, voimasta ja varmuudesta jonka Pyhä Henki antaa Jeesuksessa, sitä ei voi riistää mikään, eikä kukaan, riippumatta tunteistani tai elämäni olosuhteista vaikka elämäni menisi miten paljon päin .."ersettä" tahansa.
"Tarkoittaako se sitä että päähäni ei iske slama, tai en sairastu syöpään"
Kunpa aavistaistit miten monta kertaa sinua on suojeltu kuolemalta. Jopa jokainen sydämesi lyöntikin on Jumalan armoa. Jos Jumala ei jatkuvasti suojelisi henkeäsi, sinä vaipuisit välittömästi kuolleena maahan kuin kivi. Älä pidä elämää itsestäänselvyytenä. Pidä sitä LAHHJANA. Silloin näet elämän pienet ihmeet, ja jokaisessa kastepisarankin kalliina timanttina tai helmenä:) VAikka sairastuisnkin syöpään, niin siitä huolimatta ILOITSISIN, en syövästä, vaan Jeesuksesta.
"tai että saan lottovoiton,"
Elämä Kristuksessa on ENEMMÄN kuin suurinkaan Lottovoitto! Amen!
"vai tarkoittaako se sitä, että elämäni menee päin *ersettä ja siksi minun pitäisi iloita Jumalasta?"
Tähän vastasin jo edellä. Minun ei ole pakko iloita silloin kun elämäni menee päin..ersettä. Mitään pakkoa ei ole. En ole orja vaan Jeesuksen Kristuksen Vapaa. Kun elämäni menee päin ..ersettä, en iloitse siksi että minun olisi pakko iloita, vaan siksi että en yksinkertaisesti pysty olemaan iloitsematta Rakkaasta Mestaristani ja Vapahtajastani, koska aivan pakahdun Rakkaudesta Häneen. "Ilo
Herrassa on teidän väkevytenne"
Hengen antama ILO, jota vain Kristuksen vapauttamat voivat kokea, on yliluonnollista ja ihmismielelle käsittämätntä ILOA, joka ei ole riippuvainen mistään olosuhteista tai tunteista, sillä se on kaiken sen yläpuolella. Tämä Ilo on sen virran seurausta, jota Raamatussa kutsutaan Elävien vesien virraksi, tai Eläväksi virraksi, eli kysmyksessä on yksi Pyhän Hengen Hedelmistä; ILO.
"Minun sydämeni on ylitsetulviva malja"
Usein itken silkasta ILOSTA kun Jumala koskettaa hellästi sieluni kieliä kuin harpunsoittaja :)
Kuitenkin, vaikka tämä ILO on välillä hyvinkin kuohuavaa ja ylitulvivaa,siinä on kuitenkin hiljainen pohjavirta; Rauha, turvallisuus, lepo, ja hiljainen luottamus Häneen.
"Sinun mielestäsi sen voi varmaankin aistia rauhalla ja rakkauden tunteella, mutta maailmassa on aika monta ihmistä, jotka tuntevat samoin tietämättä mitään koko Jumalasta."
Kuten edellä olevasta varmasti ymmärrät, Todellista ja kaikissa olosuhteissa kestävää ILOA, Rakkautta ja Rauhaa ei ole Jumalan ulkopuolella. Ihminen voi tuntea erossa Jumalsta vain hetkittäistä ja ohimenevää iloa, joka on kuitenkin vain pelkkä tunne joka menee yhtä nopasti kuin se tulikin. Siksi ihmiset joutuvat tyytymään Todellisen Ilon halpoihin korvikkeisiiin, teennäiseen ja pinnalliseen hauskanpitoon jne joka on kuitenkin väkinäistä, tyhjää ja onttoa. Voiko sellainen ilo edes iloa ollakaan jota täytyy väkisin yrittämällä vartavasten (melkein hampaat irvessä) pitää?
Suurin sielun tuska on ero Jumalsta, ja suurin ILO on olla Jumalan läsnäsolossa Jeesuksessa Kristuksessa.
"Olen silti skeptisyydessäni sitä mieltä, että Jumala voisi antaa vähän enemmän merkkejä itsestään. Näitä merkkejä odotellessani elän edelleen epätietoisuudessa..."
Vaikea tilanne sinulla. Eihan se mitään uskoa sinulta sitten enää vaatisikaan, jos saisit kaipaamasi todisteet. Ei Abrahamkaan vaatinut ensin todisteita, ja uskonut vasta sitten. "Autuaita ovat ne jotka uskovat, vaikka eivät näe"
Mutta ymmärrän että näet asiat toisin, enkä tuomitse sinua sen tähden.. :) - ...
tsi kirjoitti:
Koska uskovaiset suhtautuvat kritiikittömästi Raamatun teksteihin.Tavallaan se ei salli omaa ajattelua ja johtopäätösten tekoa.Se että pyysin tutustumaan tiettyihin kirjoihin ajattelin tajunnan laajennusta uusilla ajatuksilla.Minä "harrastan" vielä omaa ajattelua ja muodostan sen mukaan näkemykseni...kuten luultavasti sinäkin.Täysin varmahan en voi olla mistään.
"Koska uskovaiset suhtautuvat kritiikittömästi Raamatun teksteihin.Tavallaan se ei salli omaa ajattelua ja johtopäätösten tekoa."
Taidat tarkoittaa jotain fundamentalistista lahkoa?
Kyllä Raamattua saa tulkita, ja jopa kyseenalaistaa. kyllä se sen kestää :)
Toisaalta on hyvä ettei kyseenalaista, siis ihmisen itsensä takia. - M48
"Kristinuskossa on tavalla tai toisella pyritty tukahduttamaan (luonnollinen, voimakas) seksuaalisuus."
- Eikä ole. Kummallinen väite. Kristinuskossa iloitaan luomisen lahjoista, myös terveestä ja vastuullisesta seksistä.
"Kyllä, noitavainot olivat aivan ehdottomasti ja varmasti kristittyjen aikaansaannosta."
- Eikä olleet. Kummallinen väite. Kristinusko opettaa lähimmäisenrakkautta.
"Nimenomaan kristinuskon nimessä noitia tapettiin,"
- Kaikki paha tehdään aina jonkun muun nimissä. Kuka nyt pahuutensa myöntäisi. Kristinusko kuitenkin opettaa tunnustamaan syntinsä.
"mutta kristinusko on ainakin ihan selkeästi magiaa vastaan."
-Totta kai. Magiahan on huono asia. Kyllä kai nykyihminen sen jo ymmärtää. Ennen ei ymmärretty ja seurauksena oli monenlaista pelkoa ja kärsimyksiä, väärää vallankäyttöä maagikkojen taholta.
"Normaalilla yksilöllä ei useinkaan ole mitään syytä minkä vuoksi hänen pitäisi hakeutua minkään uskonnon tarjoamaan "hoitoon" jos sitä tarkoitat."
- Hädässä ihminen yleensä pyrkii turvautumaan johonkin, mistä uskoo tai toivoo olevan apua. Jotkut huutaa p..le. Onko se parempi?
"Käännyttäminen ei kuulu periaatteisiini"
-Ei minunkaan. Puhun vain niille, jotka haluavat kuulla.
"Mutta se että olen luononmaagi olisi varmaan oikeuttanut joskus aikoinaan polttamaan mut roviolla."
-Nykyäänkin on ihmisiä pilvin pimein, jotka ymmärtävät kristinuskon väärin. Varmaan on vaiheessa olevia luontomaagejakin. Me ihmiset kuin olemme vajavaisia. Onneksi on asioita, joiden kautta voimme oppia, kuten esim. kristinuskon parhaimmat periaatteet. - ---J
---J kirjoitti:
No kiva jos on iloa tekstistä.
Naispappeuden osalta en osaa sanoa. Monelle se asia on niin epäselvä. (Monet ihmiset väittävät niin monenlaisia asioita ja väittävät lisäksi itse olevansa juuri "teologisesti katsoen" oikeassa, joten syvää epäselvyyttä näiden asioiden suhteen voi olla hyvin monien ihmisten mielissä.) Varoittaa voin, mutta Jumala näkee sydämen.
Ajattelisin niin, että Jumalan sanan (eli Raamatun) suoranainen halveksiminen on aika vaarallista touhua, mutta sellaisesta ei välttämättä aina ole kyse.
Raamatun sanaa ei monesti vain tunneta. (Sen tunteminen auttaisi monen asian suhteen...)
Voin yrittää katsoa, jos joskus löytäisin jotain kirjoitusta aiheeseen liittyen. Ainakin Juha Muukkonen on kirjoittanut aiheesta "Sisarenpoika"-lehdessä (muistaakseni numerossa 1/2004). Katsotaan jos vaikkapa ehdin siitä jotakin tänne kirjoittaa jossain vaiheessa.
t. ---JPääsevätkö naispappeuden hyväksyjät taivaaseen?
Juha Muukkonen
Pastori, päätoimittaja
Tornio
Pääkirjoitus
"Sen joka tahtoo pelastua, on ennen kaikkea pysyttävä yhteisessä kristillisessä uskossa. Sitä on noudatettava kokonaisuudessaan ja väärentämättä. Joka ei niin tee, joutuu epäilemättä iankaikkiseen kadotukseen." Näillä sanoilla alkaa vanhan kirkon kolmas tunnustus eli Athanasioksen tunnustus areiolaisuutta vastaan. Vaikka ehtoollistunnustuksena käytettävän toisen vanhan kirkon tunnustuksen eli Nikean uskontunnustuksen ei nimenomaisesti näitä sanoja olekaan, niin epäilemättä siihenkin ne ajatuksellisesti sisäänrakennettuina kuuluvat.
Nikean uskontunnustuksessa sitoudumme apostoliseen kirkkoon ja sen uskoon. Apostolisen kirkon välittämä usko on ainoa tie taivaaseen, eikä meillä läpikotaisin langenneilla ja niin helposti uskossamme harhautuvilla ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin kerta toisensa jälkeen palata Pyhän Raamatun äärelle tutkimaan sitä, mikä on oikean pelastavan uskon sisältö. Seurakuntien virkajärjestys on yksi osa apostolista uskoa. Vaikka Pyhän Hengen inspiroimat eli henkeyttämät profeetalliset ja apostoliset kirjoitukset eivät annakaan kaikissa asioissa yksityiskohtaisia ohjeita seurakunnan virkajärjestelyistä, niin joitakin asioita sieltä on selkeästi luettavissa.
Yksi koko Raamatun läpi käyvä selkeä teema on patriarkaalisuus eli isänvaltaisuus. Tuo alun perin kreikankielinen sana voitaisiin kääntää myös isästä alkuisin olemiseksi. Kun Jumala loi ihmisen mieheksi ja naiseksi, Hän tarkoitti kahden eri sukupuolen heijastelevan erilaisuudellaan myös Herran ja ihmisen välistä suhdetta. Se, että mies on luotu Kristuksen typokseksi eli tyypiksi, esikuvaksi tai malliksi, ja nainen puolestaan seurakunnan, on luovuttamaton osa pelastavaa, apostolista kristillistä uskoa. Kuka tämän Herran luomistodellisuuteen ja erehtymättömään ilmoitukseen kuuluvan asian kieltää, joutuu väistämättä sovittamattomaan ristiriitaan apostolisen kirkon kanssa.
Tästä esikuvallisuudesta johtuen nainen ei voi olla miehen hengellinen auktoriteetti, eikä siten toimia esimerkiksi seurakunnan saarnavirassa. Tämä miehen ja naisen jumalallinen esikuvallisuus on niin tärkeä asia, että apostoli Paavalikin yltyy Pyhän Hengen johdatuksessa käyttämään naisten puhekiellon yhteydessä hyvin auktoritatiivista eli äärimmäisen arvovaltaisesti määräävää kieltä: "Mitä kirjoitan, on Herran käsky. Sitä ei tunnusteta, joka tätä ei tunnusta." (1.Kor.14:37-38) Passiivin käyttö, ei tunnusteta, viittaa sekä Paavaliin itseensä, Jumalan seurakuntaan että viime kädessä myös itseensä Jumalaan. Uusin kirkkoraamattumme (KR 1992) on kohdan viimeksi mainitulla tavalla kääntänytkin.
Länsimaisissa kirkoissa eletään nyt suurta apostolisesta kristinuskosta luopumisen aikaa. Yksi tähän liittyvä asia on ollut meidänkin kirkossamme ns. naispappeuden toteuttaminen. Päätös on ollut selkeästi väärä, ja kenenkään Herramme ristintiellä vaeltavan ei tule tuohon päätökseen mukautua. Päinvastoin, niidenkin, jotka ovat tuon harhaopin sydämessään, puheissaan tai toiminnassaan hyväksyneet, tulee tehdä parannus. Jeesus vakuuttaa jokaiselle syntinsä tunnustavalle: "Poikani, tyttäreni, sinun syntisi annetaan sinulle anteeksi." Aamen. - dragon
.... kirjoitti:
Todella IHMETTELEN kuvaamasi kristillisyyttä. Säälittävää ja urkeaa. Uskon pilakuva.
Nno ehkä he eivät sitten ole vielä oikein todella lytneet todellista ILOA va pelastusvarmuutta Jeesuskessa.
Epävarmuus on epäuskoa.
En nyt ollenkaan yritä koroittaa itseäni heidän yläpuolelleen, en ole yhtään heitä parmpi, kerron vain uskostani, ja siitä Ilossta jonka Jeesus minulle antaa, Kaikki kunnia Hänelle!
Ehkä pidät minua höyrähtneenä hihhulina, mutta otan senkin riskin.
Tämä on viestini eräältä toisella palstalta.
Tunnen jatkuvasti Jumalan Rakkauden ympäröivän minut, lepään Jumalan Rakkauden sylissä. En kuitenkaan tarkoita että kyse olisi vain tunnusta, tuntemuksesta tai ohimenevästä tunteesta, vaan uskosta, rauhasta, ilosta, luottamuksesta, voimasta ja varmuudesta jonka Pyhä Henki antaa Jeesuksessa, sitä ei voi riistää mikään, eikä kukaan, riippumatta tunteistani tai elämäni olosuhteista vaikka elämäni menisi miten paljon päin .."ersettä" tahansa.
"Tarkoittaako se sitä että päähäni ei iske slama, tai en sairastu syöpään"
Kunpa aavistaistit miten monta kertaa sinua on suojeltu kuolemalta. Jopa jokainen sydämesi lyöntikin on Jumalan armoa. Jos Jumala ei jatkuvasti suojelisi henkeäsi, sinä vaipuisit välittömästi kuolleena maahan kuin kivi. Älä pidä elämää itsestäänselvyytenä. Pidä sitä LAHHJANA. Silloin näet elämän pienet ihmeet, ja jokaisessa kastepisarankin kalliina timanttina tai helmenä:) VAikka sairastuisnkin syöpään, niin siitä huolimatta ILOITSISIN, en syövästä, vaan Jeesuksesta.
"tai että saan lottovoiton,"
Elämä Kristuksessa on ENEMMÄN kuin suurinkaan Lottovoitto! Amen!
"vai tarkoittaako se sitä, että elämäni menee päin *ersettä ja siksi minun pitäisi iloita Jumalasta?"
Tähän vastasin jo edellä. Minun ei ole pakko iloita silloin kun elämäni menee päin..ersettä. Mitään pakkoa ei ole. En ole orja vaan Jeesuksen Kristuksen Vapaa. Kun elämäni menee päin ..ersettä, en iloitse siksi että minun olisi pakko iloita, vaan siksi että en yksinkertaisesti pysty olemaan iloitsematta Rakkaasta Mestaristani ja Vapahtajastani, koska aivan pakahdun Rakkaudesta Häneen. "Ilo
Herrassa on teidän väkevytenne"
Hengen antama ILO, jota vain Kristuksen vapauttamat voivat kokea, on yliluonnollista ja ihmismielelle käsittämätntä ILOA, joka ei ole riippuvainen mistään olosuhteista tai tunteista, sillä se on kaiken sen yläpuolella. Tämä Ilo on sen virran seurausta, jota Raamatussa kutsutaan Elävien vesien virraksi, tai Eläväksi virraksi, eli kysmyksessä on yksi Pyhän Hengen Hedelmistä; ILO.
"Minun sydämeni on ylitsetulviva malja"
Usein itken silkasta ILOSTA kun Jumala koskettaa hellästi sieluni kieliä kuin harpunsoittaja :)
Kuitenkin, vaikka tämä ILO on välillä hyvinkin kuohuavaa ja ylitulvivaa,siinä on kuitenkin hiljainen pohjavirta; Rauha, turvallisuus, lepo, ja hiljainen luottamus Häneen.
"Sinun mielestäsi sen voi varmaankin aistia rauhalla ja rakkauden tunteella, mutta maailmassa on aika monta ihmistä, jotka tuntevat samoin tietämättä mitään koko Jumalasta."
Kuten edellä olevasta varmasti ymmärrät, Todellista ja kaikissa olosuhteissa kestävää ILOA, Rakkautta ja Rauhaa ei ole Jumalan ulkopuolella. Ihminen voi tuntea erossa Jumalsta vain hetkittäistä ja ohimenevää iloa, joka on kuitenkin vain pelkkä tunne joka menee yhtä nopasti kuin se tulikin. Siksi ihmiset joutuvat tyytymään Todellisen Ilon halpoihin korvikkeisiiin, teennäiseen ja pinnalliseen hauskanpitoon jne joka on kuitenkin väkinäistä, tyhjää ja onttoa. Voiko sellainen ilo edes iloa ollakaan jota täytyy väkisin yrittämällä vartavasten (melkein hampaat irvessä) pitää?
Suurin sielun tuska on ero Jumalsta, ja suurin ILO on olla Jumalan läsnäsolossa Jeesuksessa Kristuksessa.
"Olen silti skeptisyydessäni sitä mieltä, että Jumala voisi antaa vähän enemmän merkkejä itsestään. Näitä merkkejä odotellessani elän edelleen epätietoisuudessa..."
Vaikea tilanne sinulla. Eihan se mitään uskoa sinulta sitten enää vaatisikaan, jos saisit kaipaamasi todisteet. Ei Abrahamkaan vaatinut ensin todisteita, ja uskonut vasta sitten. "Autuaita ovat ne jotka uskovat, vaikka eivät näe"
Mutta ymmärrän että näet asiat toisin, enkä tuomitse sinua sen tähden.. :)Olen pahoillani että sekoitin asioita. Siis eihän mikään uskonto ole syynä siihen että ihmisellä menee huonosti. Mutta uskotko että joskus uskonnon väärä tulkinta voi johtaa siihen että ihmisestä tulee ahdistunut? Uskonnon nimissä tapahtunut alistaminen ja elämän kontrollointi. Kuvaamiani tapauksia on peloteltu lapsesta saakka helvetillä, jos teet sitä ja tätä niin joudut helvettiin. Omaa ajattelua ei ole sallittu. Siinä on sitten vaikea ryhtyä järkeilemään että eikös Jumala ole armahtava niin miksi joutuisin helvettiin jos en oikeasti pysty noudattamaan hänen tahtoaan ihan kaikessa (tai pikemminkin ihan missään).
Sun elämäsi kuulostaa hyvin onnelliselta ja musta on aina ilahduttavaa kuulla onnellisista ihmisistä. :) Etkä ole tyrkyttämässä mitään, vaan vastaat asiallisesti kysymyksiin. Hienoa.
Onko "...." muuten sama kuin "..."? - ...
dragon kirjoitti:
Olen pahoillani että sekoitin asioita. Siis eihän mikään uskonto ole syynä siihen että ihmisellä menee huonosti. Mutta uskotko että joskus uskonnon väärä tulkinta voi johtaa siihen että ihmisestä tulee ahdistunut? Uskonnon nimissä tapahtunut alistaminen ja elämän kontrollointi. Kuvaamiani tapauksia on peloteltu lapsesta saakka helvetillä, jos teet sitä ja tätä niin joudut helvettiin. Omaa ajattelua ei ole sallittu. Siinä on sitten vaikea ryhtyä järkeilemään että eikös Jumala ole armahtava niin miksi joutuisin helvettiin jos en oikeasti pysty noudattamaan hänen tahtoaan ihan kaikessa (tai pikemminkin ihan missään).
Sun elämäsi kuulostaa hyvin onnelliselta ja musta on aina ilahduttavaa kuulla onnellisista ihmisistä. :) Etkä ole tyrkyttämässä mitään, vaan vastaat asiallisesti kysymyksiin. Hienoa.
Onko "...." muuten sama kuin "..."?"Olen pahoillani että sekoitin asioita"
Ei se mitään, en minäkään ole täydellinen, teen usein virheitä, ja erehdyn, niin kuin kaikki muutkin :)
"Siis eihän mikään uskonto ole syynä siihen että ihmisellä menee huonosti. Mutta uskotko että joskus uskonnon väärä tulkinta voi johtaa siihen että ihmisestä tulee ahdistunut? Uskonnon nimissä tapahtunut alistaminen ja elämän kontrollointi. Kuvaamiani tapauksia on peloteltu lapsesta saakka helvetillä, jos teet sitä ja tätä niin joudut helvettiin. Omaa ajattelua ei ole sallittu. Siinä on sitten vaikea ryhtyä järkeilemään että eikös Jumala ole armahtava niin miksi joutuisin helvettiin jos en oikeasti pysty noudattamaan hänen tahtoaan ihan kaikessa (tai pikemminkin ihan missään). "
Tuon allekirjoitan. Mutta kuten itse totesit, se ei ole uskonnon vika. (Suvaitsemattomuutta ja ahdasmielisyyttä on paljon myös uskontojen ulkopuolella) Vaan se on nähdäkseni ihmisen perusluonteen ominaisuus joka itse asiassa kertoo, -ei uskonnosta, vaan huonosta itsetunnosta ja sisäisestä arvottomuudesta.
Se joka oikeasti arvostaa itseään, osaa antaa arvoa toisillekin. Se joka terveellä tavalla rakastaa itseään, kykenee rakastamaan myös muita, heidän erilaisuudestaan huolimatta.
En koe toisen erilaisuutta uhkana, vaan rikkautena, Toisen ihmisen erilaisuus, ei köyhdytä minua, vaan tekee elämäni vielä rikkaammaksi. Näen elämän monimuotosuuden, niin luonnon erilaissa muodoissa ja väreissä, kuin ihmisten erilaisuudessa, ja arvostan ja rakastan erilaisuutta juuri sen ainutlaatuisuuden tähden.
Kysymys on myös syvästä empatiasta, eli kyvystä asettua toisen asemaan ja nähdä hänen ilonsa ja surunsa, ajatuksensa ja tunteensa kuin ominaan, kuitenkaan kadottamatta itseään. Se on kykyä "siirtyä itsestään ulos", kuitenkaan hukkaamatta itseään. Empatia on toisen ihmisen sisäistä (sanatonta) tietämistä, näkemistä ja kuulemista, tuntemista, ja tunnustamista, sekä hyväksymistä ja arvostamista. Silloin emme näe sitä mtä luulemme näkevämme, vaan sen mitä toinen ihminen todellisuudessa on, ja arvostamme häntä juuri hänen aiutlaatuisuutensa tähden.
Jokainen ihminen tarvitsee tulla nähdyksi ja kuulluksi, hyväksytyksi sellaisena kuin on, omana itsenään.
Jos ihmiseltä kielletään tämä oikeus (Joka on kuitenkin riistämätön), hän kokee että hänen pitäisi muuttua joksikin toiseksi ollakseen hyväksyttävä. Silloin hän kokee että häntä ei rakasteta omana itsenään, vaan häntä rakastetaan vain sillä ehdolla että hän muuttuu, kunhan hän vain ensin muuttuu. Tämän ihminen kokee hyvin ahdistavana ja lähes vammauttavana, sillä hänetsä tuntuua että häneltä vaaditaan mahdotonta. Ihminen on joko hyväksyttävä täysin varauksettomasti ja ilman ehtoja, tai sitten ei ollenkaan.
Nyt menneään asian ytimeen: Kysymys on siis ehdollisesta hyväksynnästä jonka saamme vain sillä ehdolla että ensin ansaitsemme sen. Tämä on kuitenkin todellisuudessa kaupankäyntiä eikä rakkautta, ja todellista hyväksyntää.
Rakkautemme punnitaan siinä miten kohtelemme ihmistä jota meidän on vaikea sietää, Siinä on Rakkautemme mitta. Mutta ihmisillä ei useinkaan ole tällaisia ylluonnollisia kykyjä ja voimia rakastaa, jos on edes haluakaan. Siksi Jumala, -Rakkauden lähde on ensin Rakastanut meitä Pojassaan Jeesuksessa Kristuksessa. Kun ymmärrät tämän, olet oikeastaan jo uskossa.vaikka et koskaan olisi missään uskonnossa.
En itsekään ole missään uskonnossa, vaan Jeesuksessa, ja vain Hänessä. :)
Mutta, edelleen, nämä ovat vain minun ajatuksiani, ekä sinun ole pakko uskoa mitään mitä sanon :) - ...
dragon kirjoitti:
Olen pahoillani että sekoitin asioita. Siis eihän mikään uskonto ole syynä siihen että ihmisellä menee huonosti. Mutta uskotko että joskus uskonnon väärä tulkinta voi johtaa siihen että ihmisestä tulee ahdistunut? Uskonnon nimissä tapahtunut alistaminen ja elämän kontrollointi. Kuvaamiani tapauksia on peloteltu lapsesta saakka helvetillä, jos teet sitä ja tätä niin joudut helvettiin. Omaa ajattelua ei ole sallittu. Siinä on sitten vaikea ryhtyä järkeilemään että eikös Jumala ole armahtava niin miksi joutuisin helvettiin jos en oikeasti pysty noudattamaan hänen tahtoaan ihan kaikessa (tai pikemminkin ihan missään).
Sun elämäsi kuulostaa hyvin onnelliselta ja musta on aina ilahduttavaa kuulla onnellisista ihmisistä. :) Etkä ole tyrkyttämässä mitään, vaan vastaat asiallisesti kysymyksiin. Hienoa.
Onko "...." muuten sama kuin "..."?En ole .... vaan ... Ovat siis eri henkilöitä
- dragon
... kirjoitti:
"Olen pahoillani että sekoitin asioita"
Ei se mitään, en minäkään ole täydellinen, teen usein virheitä, ja erehdyn, niin kuin kaikki muutkin :)
"Siis eihän mikään uskonto ole syynä siihen että ihmisellä menee huonosti. Mutta uskotko että joskus uskonnon väärä tulkinta voi johtaa siihen että ihmisestä tulee ahdistunut? Uskonnon nimissä tapahtunut alistaminen ja elämän kontrollointi. Kuvaamiani tapauksia on peloteltu lapsesta saakka helvetillä, jos teet sitä ja tätä niin joudut helvettiin. Omaa ajattelua ei ole sallittu. Siinä on sitten vaikea ryhtyä järkeilemään että eikös Jumala ole armahtava niin miksi joutuisin helvettiin jos en oikeasti pysty noudattamaan hänen tahtoaan ihan kaikessa (tai pikemminkin ihan missään). "
Tuon allekirjoitan. Mutta kuten itse totesit, se ei ole uskonnon vika. (Suvaitsemattomuutta ja ahdasmielisyyttä on paljon myös uskontojen ulkopuolella) Vaan se on nähdäkseni ihmisen perusluonteen ominaisuus joka itse asiassa kertoo, -ei uskonnosta, vaan huonosta itsetunnosta ja sisäisestä arvottomuudesta.
Se joka oikeasti arvostaa itseään, osaa antaa arvoa toisillekin. Se joka terveellä tavalla rakastaa itseään, kykenee rakastamaan myös muita, heidän erilaisuudestaan huolimatta.
En koe toisen erilaisuutta uhkana, vaan rikkautena, Toisen ihmisen erilaisuus, ei köyhdytä minua, vaan tekee elämäni vielä rikkaammaksi. Näen elämän monimuotosuuden, niin luonnon erilaissa muodoissa ja väreissä, kuin ihmisten erilaisuudessa, ja arvostan ja rakastan erilaisuutta juuri sen ainutlaatuisuuden tähden.
Kysymys on myös syvästä empatiasta, eli kyvystä asettua toisen asemaan ja nähdä hänen ilonsa ja surunsa, ajatuksensa ja tunteensa kuin ominaan, kuitenkaan kadottamatta itseään. Se on kykyä "siirtyä itsestään ulos", kuitenkaan hukkaamatta itseään. Empatia on toisen ihmisen sisäistä (sanatonta) tietämistä, näkemistä ja kuulemista, tuntemista, ja tunnustamista, sekä hyväksymistä ja arvostamista. Silloin emme näe sitä mtä luulemme näkevämme, vaan sen mitä toinen ihminen todellisuudessa on, ja arvostamme häntä juuri hänen aiutlaatuisuutensa tähden.
Jokainen ihminen tarvitsee tulla nähdyksi ja kuulluksi, hyväksytyksi sellaisena kuin on, omana itsenään.
Jos ihmiseltä kielletään tämä oikeus (Joka on kuitenkin riistämätön), hän kokee että hänen pitäisi muuttua joksikin toiseksi ollakseen hyväksyttävä. Silloin hän kokee että häntä ei rakasteta omana itsenään, vaan häntä rakastetaan vain sillä ehdolla että hän muuttuu, kunhan hän vain ensin muuttuu. Tämän ihminen kokee hyvin ahdistavana ja lähes vammauttavana, sillä hänetsä tuntuua että häneltä vaaditaan mahdotonta. Ihminen on joko hyväksyttävä täysin varauksettomasti ja ilman ehtoja, tai sitten ei ollenkaan.
Nyt menneään asian ytimeen: Kysymys on siis ehdollisesta hyväksynnästä jonka saamme vain sillä ehdolla että ensin ansaitsemme sen. Tämä on kuitenkin todellisuudessa kaupankäyntiä eikä rakkautta, ja todellista hyväksyntää.
Rakkautemme punnitaan siinä miten kohtelemme ihmistä jota meidän on vaikea sietää, Siinä on Rakkautemme mitta. Mutta ihmisillä ei useinkaan ole tällaisia ylluonnollisia kykyjä ja voimia rakastaa, jos on edes haluakaan. Siksi Jumala, -Rakkauden lähde on ensin Rakastanut meitä Pojassaan Jeesuksessa Kristuksessa. Kun ymmärrät tämän, olet oikeastaan jo uskossa.vaikka et koskaan olisi missään uskonnossa.
En itsekään ole missään uskonnossa, vaan Jeesuksessa, ja vain Hänessä. :)
Mutta, edelleen, nämä ovat vain minun ajatuksiani, ekä sinun ole pakko uskoa mitään mitä sanon :)Sä olet siis edelleen ... ja tämä toinen jolle vastasin oli .... ja nyt olen hieman sekaisin että kenelle olen vastannut ja mitä... :)
Eikun .....
Ajatuksesi ovat hyviä. Erityisesti siltä osin että ihminen joka osaa rakastaa itseään voi rakastaa muita. Ja mitä sanoit kyvystä asettua toisen asemaan. Mutta muutenkin, ajatuksesi ovat hyviä.
Ongelma noitten "uskonnon uhrien" suhteen on varmaan joittenkin halu kontrolloida muita tai kokea omaa paremmuutta sen kautta että toiset saadaan näyttämään niin surkean huonoilta ja syntisiltä. En tiedä pitääkö tämä paikkansa. Olen ollut lähinnä sivustaseuraaja, eikä mulla ole juurikaan omia kokemuksia asiasta. Sitä vierastan "kristinuskossa" kaikkein eniten että puhutaan kaikenlaisesta hengellisestä kasvusta mikä mun silmissä näyttää lähinnä oman egon pönkittämiseltä. Ollaan päästy niin ja niin korkeaan hengelliseen asemaan ja muuta. Ja sitten puhutaan siitä että kukaan ei voi pelastua omilla teoilla. Joskus puheet menee tosi hyvin ristiin. Jos teet näin et voi pelastua. Mutta omilla yrityksillä ei pääse taivaaseen. Voi olla että tarkoitus on ihmisillä hyvä mutta lopputulos on usein ahdistus ja sisäinen kaaos.
Jumalaa on vaikea määritellä. Vaikea tietää onko hän olemassa. Jotain voi kuitenkin kokea. Itse koen Luonnossa hyvin positiivisia tuntemuksia vaikka en olisi varsinaisesti hakemassa mitään erityistä. Se saattaa olla vain rakkautta Luontoa kohtaan. Joskus olen ajatellut että ehkä Jumala / jumaluus on sittenkin olemassa ja hän on kaikkialla läsnäoleva rakkauden henki. Mutta en tiedä mistä olen ajatuksen keksinyt enkä osaa perustella sitä mitenkään. - ...
dragon kirjoitti:
Sä olet siis edelleen ... ja tämä toinen jolle vastasin oli .... ja nyt olen hieman sekaisin että kenelle olen vastannut ja mitä... :)
Eikun .....
Ajatuksesi ovat hyviä. Erityisesti siltä osin että ihminen joka osaa rakastaa itseään voi rakastaa muita. Ja mitä sanoit kyvystä asettua toisen asemaan. Mutta muutenkin, ajatuksesi ovat hyviä.
Ongelma noitten "uskonnon uhrien" suhteen on varmaan joittenkin halu kontrolloida muita tai kokea omaa paremmuutta sen kautta että toiset saadaan näyttämään niin surkean huonoilta ja syntisiltä. En tiedä pitääkö tämä paikkansa. Olen ollut lähinnä sivustaseuraaja, eikä mulla ole juurikaan omia kokemuksia asiasta. Sitä vierastan "kristinuskossa" kaikkein eniten että puhutaan kaikenlaisesta hengellisestä kasvusta mikä mun silmissä näyttää lähinnä oman egon pönkittämiseltä. Ollaan päästy niin ja niin korkeaan hengelliseen asemaan ja muuta. Ja sitten puhutaan siitä että kukaan ei voi pelastua omilla teoilla. Joskus puheet menee tosi hyvin ristiin. Jos teet näin et voi pelastua. Mutta omilla yrityksillä ei pääse taivaaseen. Voi olla että tarkoitus on ihmisillä hyvä mutta lopputulos on usein ahdistus ja sisäinen kaaos.
Jumalaa on vaikea määritellä. Vaikea tietää onko hän olemassa. Jotain voi kuitenkin kokea. Itse koen Luonnossa hyvin positiivisia tuntemuksia vaikka en olisi varsinaisesti hakemassa mitään erityistä. Se saattaa olla vain rakkautta Luontoa kohtaan. Joskus olen ajatellut että ehkä Jumala / jumaluus on sittenkin olemassa ja hän on kaikkialla läsnäoleva rakkauden henki. Mutta en tiedä mistä olen ajatuksen keksinyt enkä osaa perustella sitä mitenkään.Alan käyttämään nyt uutta nimimerkkiä; "tuttu"
Terv: tuttu - tuttu (Ent ...)
dragon kirjoitti:
Sä olet siis edelleen ... ja tämä toinen jolle vastasin oli .... ja nyt olen hieman sekaisin että kenelle olen vastannut ja mitä... :)
Eikun .....
Ajatuksesi ovat hyviä. Erityisesti siltä osin että ihminen joka osaa rakastaa itseään voi rakastaa muita. Ja mitä sanoit kyvystä asettua toisen asemaan. Mutta muutenkin, ajatuksesi ovat hyviä.
Ongelma noitten "uskonnon uhrien" suhteen on varmaan joittenkin halu kontrolloida muita tai kokea omaa paremmuutta sen kautta että toiset saadaan näyttämään niin surkean huonoilta ja syntisiltä. En tiedä pitääkö tämä paikkansa. Olen ollut lähinnä sivustaseuraaja, eikä mulla ole juurikaan omia kokemuksia asiasta. Sitä vierastan "kristinuskossa" kaikkein eniten että puhutaan kaikenlaisesta hengellisestä kasvusta mikä mun silmissä näyttää lähinnä oman egon pönkittämiseltä. Ollaan päästy niin ja niin korkeaan hengelliseen asemaan ja muuta. Ja sitten puhutaan siitä että kukaan ei voi pelastua omilla teoilla. Joskus puheet menee tosi hyvin ristiin. Jos teet näin et voi pelastua. Mutta omilla yrityksillä ei pääse taivaaseen. Voi olla että tarkoitus on ihmisillä hyvä mutta lopputulos on usein ahdistus ja sisäinen kaaos.
Jumalaa on vaikea määritellä. Vaikea tietää onko hän olemassa. Jotain voi kuitenkin kokea. Itse koen Luonnossa hyvin positiivisia tuntemuksia vaikka en olisi varsinaisesti hakemassa mitään erityistä. Se saattaa olla vain rakkautta Luontoa kohtaan. Joskus olen ajatellut että ehkä Jumala / jumaluus on sittenkin olemassa ja hän on kaikkialla läsnäoleva rakkauden henki. Mutta en tiedä mistä olen ajatuksen keksinyt enkä osaa perustella sitä mitenkään.Hyvä että ajattelet asioita. Allekirjoitan monia ajatuksiasi. Joistakin olemme hieman eri mieltä, mutta toisaalta, nekin ovat näkökulmnasta riippuvaisia. Eli ei siis mitään ongelmaa :)
Jesus is King!
Saat olla eri mieltä :) - kristitty
... kirjoitti:
"Olen pahoillani että sekoitin asioita"
Ei se mitään, en minäkään ole täydellinen, teen usein virheitä, ja erehdyn, niin kuin kaikki muutkin :)
"Siis eihän mikään uskonto ole syynä siihen että ihmisellä menee huonosti. Mutta uskotko että joskus uskonnon väärä tulkinta voi johtaa siihen että ihmisestä tulee ahdistunut? Uskonnon nimissä tapahtunut alistaminen ja elämän kontrollointi. Kuvaamiani tapauksia on peloteltu lapsesta saakka helvetillä, jos teet sitä ja tätä niin joudut helvettiin. Omaa ajattelua ei ole sallittu. Siinä on sitten vaikea ryhtyä järkeilemään että eikös Jumala ole armahtava niin miksi joutuisin helvettiin jos en oikeasti pysty noudattamaan hänen tahtoaan ihan kaikessa (tai pikemminkin ihan missään). "
Tuon allekirjoitan. Mutta kuten itse totesit, se ei ole uskonnon vika. (Suvaitsemattomuutta ja ahdasmielisyyttä on paljon myös uskontojen ulkopuolella) Vaan se on nähdäkseni ihmisen perusluonteen ominaisuus joka itse asiassa kertoo, -ei uskonnosta, vaan huonosta itsetunnosta ja sisäisestä arvottomuudesta.
Se joka oikeasti arvostaa itseään, osaa antaa arvoa toisillekin. Se joka terveellä tavalla rakastaa itseään, kykenee rakastamaan myös muita, heidän erilaisuudestaan huolimatta.
En koe toisen erilaisuutta uhkana, vaan rikkautena, Toisen ihmisen erilaisuus, ei köyhdytä minua, vaan tekee elämäni vielä rikkaammaksi. Näen elämän monimuotosuuden, niin luonnon erilaissa muodoissa ja väreissä, kuin ihmisten erilaisuudessa, ja arvostan ja rakastan erilaisuutta juuri sen ainutlaatuisuuden tähden.
Kysymys on myös syvästä empatiasta, eli kyvystä asettua toisen asemaan ja nähdä hänen ilonsa ja surunsa, ajatuksensa ja tunteensa kuin ominaan, kuitenkaan kadottamatta itseään. Se on kykyä "siirtyä itsestään ulos", kuitenkaan hukkaamatta itseään. Empatia on toisen ihmisen sisäistä (sanatonta) tietämistä, näkemistä ja kuulemista, tuntemista, ja tunnustamista, sekä hyväksymistä ja arvostamista. Silloin emme näe sitä mtä luulemme näkevämme, vaan sen mitä toinen ihminen todellisuudessa on, ja arvostamme häntä juuri hänen aiutlaatuisuutensa tähden.
Jokainen ihminen tarvitsee tulla nähdyksi ja kuulluksi, hyväksytyksi sellaisena kuin on, omana itsenään.
Jos ihmiseltä kielletään tämä oikeus (Joka on kuitenkin riistämätön), hän kokee että hänen pitäisi muuttua joksikin toiseksi ollakseen hyväksyttävä. Silloin hän kokee että häntä ei rakasteta omana itsenään, vaan häntä rakastetaan vain sillä ehdolla että hän muuttuu, kunhan hän vain ensin muuttuu. Tämän ihminen kokee hyvin ahdistavana ja lähes vammauttavana, sillä hänetsä tuntuua että häneltä vaaditaan mahdotonta. Ihminen on joko hyväksyttävä täysin varauksettomasti ja ilman ehtoja, tai sitten ei ollenkaan.
Nyt menneään asian ytimeen: Kysymys on siis ehdollisesta hyväksynnästä jonka saamme vain sillä ehdolla että ensin ansaitsemme sen. Tämä on kuitenkin todellisuudessa kaupankäyntiä eikä rakkautta, ja todellista hyväksyntää.
Rakkautemme punnitaan siinä miten kohtelemme ihmistä jota meidän on vaikea sietää, Siinä on Rakkautemme mitta. Mutta ihmisillä ei useinkaan ole tällaisia ylluonnollisia kykyjä ja voimia rakastaa, jos on edes haluakaan. Siksi Jumala, -Rakkauden lähde on ensin Rakastanut meitä Pojassaan Jeesuksessa Kristuksessa. Kun ymmärrät tämän, olet oikeastaan jo uskossa.vaikka et koskaan olisi missään uskonnossa.
En itsekään ole missään uskonnossa, vaan Jeesuksessa, ja vain Hänessä. :)
Mutta, edelleen, nämä ovat vain minun ajatuksiani, ekä sinun ole pakko uskoa mitään mitä sanon :)..hienoja ajatuksia edelleen.
Allekirjoitan jokaisen sanan ja ajatuksen..
Mahtavaa, että on ihmisiä, jotka osaavat ajatella... - huu
M48 kirjoitti:
"Kristinuskossa on tavalla tai toisella pyritty tukahduttamaan (luonnollinen, voimakas) seksuaalisuus."
- Eikä ole. Kummallinen väite. Kristinuskossa iloitaan luomisen lahjoista, myös terveestä ja vastuullisesta seksistä.
"Kyllä, noitavainot olivat aivan ehdottomasti ja varmasti kristittyjen aikaansaannosta."
- Eikä olleet. Kummallinen väite. Kristinusko opettaa lähimmäisenrakkautta.
"Nimenomaan kristinuskon nimessä noitia tapettiin,"
- Kaikki paha tehdään aina jonkun muun nimissä. Kuka nyt pahuutensa myöntäisi. Kristinusko kuitenkin opettaa tunnustamaan syntinsä.
"mutta kristinusko on ainakin ihan selkeästi magiaa vastaan."
-Totta kai. Magiahan on huono asia. Kyllä kai nykyihminen sen jo ymmärtää. Ennen ei ymmärretty ja seurauksena oli monenlaista pelkoa ja kärsimyksiä, väärää vallankäyttöä maagikkojen taholta.
"Normaalilla yksilöllä ei useinkaan ole mitään syytä minkä vuoksi hänen pitäisi hakeutua minkään uskonnon tarjoamaan "hoitoon" jos sitä tarkoitat."
- Hädässä ihminen yleensä pyrkii turvautumaan johonkin, mistä uskoo tai toivoo olevan apua. Jotkut huutaa p..le. Onko se parempi?
"Käännyttäminen ei kuulu periaatteisiini"
-Ei minunkaan. Puhun vain niille, jotka haluavat kuulla.
"Mutta se että olen luononmaagi olisi varmaan oikeuttanut joskus aikoinaan polttamaan mut roviolla."
-Nykyäänkin on ihmisiä pilvin pimein, jotka ymmärtävät kristinuskon väärin. Varmaan on vaiheessa olevia luontomaagejakin. Me ihmiset kuin olemme vajavaisia. Onneksi on asioita, joiden kautta voimme oppia, kuten esim. kristinuskon parhaimmat periaatteet.Kristinuskon parhaimmat periaatteet eivät ole kristinuskosta syntyneet, vaan vuorisaarnakin on vanha egyptiläinen rukous.
Raamatun tekstin kokoajat ovat taasen olleet senluokan sekopäitä, että tulkinnanvaraa on saatu kaikenlaisille sairaalloisen ahdasmielisille tulkinnoille ja julmuuksille,esim noitavainot ym. kansanmurhat kristinuskon lähetyskäskyä noudatettaessa.
Miksi juuri kristinusko sitten olisi kaikkein verisin ja ahdasmielisin uskonto käytännössä, jollei siinä sanomassa olisi sen mahdollistavia iljettävyyksiä?
Mielestäni asioita ei voi eroittaa tuolla tavoin toisistaan, kun asiayhteyskin on ilmeinen. - Syntinen maan matonen
dragon kirjoitti:
Sä olet siis edelleen ... ja tämä toinen jolle vastasin oli .... ja nyt olen hieman sekaisin että kenelle olen vastannut ja mitä... :)
Eikun .....
Ajatuksesi ovat hyviä. Erityisesti siltä osin että ihminen joka osaa rakastaa itseään voi rakastaa muita. Ja mitä sanoit kyvystä asettua toisen asemaan. Mutta muutenkin, ajatuksesi ovat hyviä.
Ongelma noitten "uskonnon uhrien" suhteen on varmaan joittenkin halu kontrolloida muita tai kokea omaa paremmuutta sen kautta että toiset saadaan näyttämään niin surkean huonoilta ja syntisiltä. En tiedä pitääkö tämä paikkansa. Olen ollut lähinnä sivustaseuraaja, eikä mulla ole juurikaan omia kokemuksia asiasta. Sitä vierastan "kristinuskossa" kaikkein eniten että puhutaan kaikenlaisesta hengellisestä kasvusta mikä mun silmissä näyttää lähinnä oman egon pönkittämiseltä. Ollaan päästy niin ja niin korkeaan hengelliseen asemaan ja muuta. Ja sitten puhutaan siitä että kukaan ei voi pelastua omilla teoilla. Joskus puheet menee tosi hyvin ristiin. Jos teet näin et voi pelastua. Mutta omilla yrityksillä ei pääse taivaaseen. Voi olla että tarkoitus on ihmisillä hyvä mutta lopputulos on usein ahdistus ja sisäinen kaaos.
Jumalaa on vaikea määritellä. Vaikea tietää onko hän olemassa. Jotain voi kuitenkin kokea. Itse koen Luonnossa hyvin positiivisia tuntemuksia vaikka en olisi varsinaisesti hakemassa mitään erityistä. Se saattaa olla vain rakkautta Luontoa kohtaan. Joskus olen ajatellut että ehkä Jumala / jumaluus on sittenkin olemassa ja hän on kaikkialla läsnäoleva rakkauden henki. Mutta en tiedä mistä olen ajatuksen keksinyt enkä osaa perustella sitä mitenkään.Kiva kun pohdit asioita.
Jos kirkkoa ohjaa inhimillinen halu kontrolloida tai riistää ihmisiä tai "kokea paremmuutta toisiin verrattuna", niin se on tietenkin väärin. (Silloin toimitaan Jumalan tahdon vastaisesti.)
Mutta Jumalan sanan mukaisesti ihmisiä tulisi opettaa (ja sen mukaan jokaisen tulisi ojentautua). Se ei ole toisen yläpuolelle asettumista, vaan toisesta välittämistä. Sehän on toisesta välittämistä, että kertoo että toinen toimii väärin. Jumalan tahdon vastaisuus on syntiä, josta kuuluu varoittaa ja josta itse kunkin tulee tehdä parannusta. Ihminen ei itse keksi omien mielihalujensa mukaan että mikä on syntiä, vaan se voidaan lukea Raamatusta. Jumala on ilmoittanut tahtonsa Raamatussa.
// Ja sitten puhutaan siitä että kukaan ei voi pelastua omilla teoilla. Joskus puheet menee tosi hyvin ristiin. Jos teet näin et voi pelastua. Mutta omilla yrityksillä ei pääse taivaaseen. //
Parannuksen ja evankeliumin ymmärtäminen on syvällisesti ajatellen vaikeaa. (Synti tuomitaan, mutta syntinen armahdetaan.)
Parannuksella ei aikaansaada sitä, että Jumala armahtaisi ihmisen. Parannus on pikemminkin hedelmä siitä, että ihminen alkaa uskoa Kristukseen ja Jumalaan.
Luuk.
24:45 Silloin hän avasi heidän ymmärryksensä käsittämään kirjoitukset.
24:46 Ja hän sanoi heille: "Niin on kirjoitettu, että Kristus oli kärsivä ja kolmantena päivänä nouseva kuolleista,
24:47 ja että parannusta syntien anteeksisaamiseksi on saarnattava hänen nimessänsä kaikille kansoille, alkaen Jerusalemista.
Apostolien teot:
2:38 Niin Pietari sanoi heille: "Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan.
3:19 Tehkää siis parannus ja kääntykää, että teidän syntinne pyyhittäisiin pois,
Luterilaisista tunnustuskirjoista parannuksesta:
http://nic.funet.fi/pub/doc/religion/christian/texts/html/finnish/tunnustuskirjat/puolustus/XII.html - tuttu
huu kirjoitti:
Kristinuskon parhaimmat periaatteet eivät ole kristinuskosta syntyneet, vaan vuorisaarnakin on vanha egyptiläinen rukous.
Raamatun tekstin kokoajat ovat taasen olleet senluokan sekopäitä, että tulkinnanvaraa on saatu kaikenlaisille sairaalloisen ahdasmielisille tulkinnoille ja julmuuksille,esim noitavainot ym. kansanmurhat kristinuskon lähetyskäskyä noudatettaessa.
Miksi juuri kristinusko sitten olisi kaikkein verisin ja ahdasmielisin uskonto käytännössä, jollei siinä sanomassa olisi sen mahdollistavia iljettävyyksiä?
Mielestäni asioita ei voi eroittaa tuolla tavoin toisistaan, kun asiayhteyskin on ilmeinen.Onko Rakkaus sairaalloista? Ei todellakaan!
- huu
tuttu kirjoitti:
Onko Rakkaus sairaalloista? Ei todellakaan!
perisynti ja armokäsite sellaisenaan, kuin ne raamatussa esitetään.
Yhtä kaikki se kun poimii tekstejä joistain aiemmista kirjoituksista, ja alkaa väittään, että ne ovat juuri jumalalta kuultua.
Mitä siinä on rakkaudella tekemistä?
Valhetta valheen perään! - ...
huu kirjoitti:
perisynti ja armokäsite sellaisenaan, kuin ne raamatussa esitetään.
Yhtä kaikki se kun poimii tekstejä joistain aiemmista kirjoituksista, ja alkaa väittään, että ne ovat juuri jumalalta kuultua.
Mitä siinä on rakkaudella tekemistä?
Valhetta valheen perään!Onko Rakkaus valhe? Siis sinun mielestäsi?
- huu
... kirjoitti:
Onko Rakkaus valhe? Siis sinun mielestäsi?
Rakkaus ei ole valhe.
Kerro sinä kuitenkin, mitä tekoa on rakkaudella raamatussa mainostetun perisynnin kanssa.
Voit saman tein reväyttää sanaisen arkkusi auki ja kertoa, mitä rakkautta on raamatun syyllistelyissä,eriarvoistamisessa(rasismiin asti), herran ominaisuuskansa-ajattelussa,tuomitsemisissa ja kiroustenjulisteluissa.
Paavalin tarinatkin ovat lähinnä sairaskertomusta. - ...
huu kirjoitti:
Rakkaus ei ole valhe.
Kerro sinä kuitenkin, mitä tekoa on rakkaudella raamatussa mainostetun perisynnin kanssa.
Voit saman tein reväyttää sanaisen arkkusi auki ja kertoa, mitä rakkautta on raamatun syyllistelyissä,eriarvoistamisessa(rasismiin asti), herran ominaisuuskansa-ajattelussa,tuomitsemisissa ja kiroustenjulisteluissa.
Paavalin tarinatkin ovat lähinnä sairaskertomusta."Rakkaus ei ole valhe."
Aivan, tästä olen ehdottoman smaa mieltä.
"Jumala on Rakkaus, ja jokainen joka Rakastaa, on Jumalasta syntynyt , ja tuntee Jumalan"
Mutta emme kykene itsestämme väkisisin puristamaan Rakkautta. emme voi Rakastaa, ellei meitä ole ensin Rakastettu. Ellemme ole saaneet Rakkautta, ei meillä ole myöskään mitään annettavaa. Emme voi antaa sellaista mitä emme itse ole saaneet. Meidän vanhempamme ovat rakasteneet meitä ehdollisesti. meidän ystävämme rakastavat meitä ehdollisesti, siispä mekään emme osaa rakastaa muuta kuin ehdollisesti.
Ainoastaan Jumala Rakastaa meitä ilman ehtoja, Hän hyväksyy meidät sellaisina kuin me olemme, täysin varauksettomasti. Hän Rakasti meitä Ristiltä. Hän ei hylkää meitä koskaan, vaikka me niin usein hylkäämme Hänet.
Kun me itkemme ja kärsimme, Hän itkee ja kärsii kanssamme. Sillä Hän Rakastaa meitä, ei ohimenevällä ihastuksella, vaan mittaamattoman valtavallla, päättymättömällä ja Ikuisella Rakkaudella. Voiko kukaan ihminen Rakastaa sinua ikuisesti, tai voitko itse rakastaa ikuisesti?
Ei, ihmiselle on mahdotonta rakastaa ikuisesti ihan jos siksikin että ihminen ei elä ikuisesti. Ainoastaan Hän joka elää ikuisesti, voi myös Rakastaa ikuisesti.
"Kerro sinä kuitenkin, mitä tekoa on rakkaudella raamatussa mainostetun perisynnin kanssa."
Ei olekaan, Perisynti on Rakkauden vastakohta.
"Paavalin tarinatkin ovat lähinnä sairaskertomusta"
Meidän kaikkien elämä on yhtä sairaskertomusta.. - huu
... kirjoitti:
"Rakkaus ei ole valhe."
Aivan, tästä olen ehdottoman smaa mieltä.
"Jumala on Rakkaus, ja jokainen joka Rakastaa, on Jumalasta syntynyt , ja tuntee Jumalan"
Mutta emme kykene itsestämme väkisisin puristamaan Rakkautta. emme voi Rakastaa, ellei meitä ole ensin Rakastettu. Ellemme ole saaneet Rakkautta, ei meillä ole myöskään mitään annettavaa. Emme voi antaa sellaista mitä emme itse ole saaneet. Meidän vanhempamme ovat rakasteneet meitä ehdollisesti. meidän ystävämme rakastavat meitä ehdollisesti, siispä mekään emme osaa rakastaa muuta kuin ehdollisesti.
Ainoastaan Jumala Rakastaa meitä ilman ehtoja, Hän hyväksyy meidät sellaisina kuin me olemme, täysin varauksettomasti. Hän Rakasti meitä Ristiltä. Hän ei hylkää meitä koskaan, vaikka me niin usein hylkäämme Hänet.
Kun me itkemme ja kärsimme, Hän itkee ja kärsii kanssamme. Sillä Hän Rakastaa meitä, ei ohimenevällä ihastuksella, vaan mittaamattoman valtavallla, päättymättömällä ja Ikuisella Rakkaudella. Voiko kukaan ihminen Rakastaa sinua ikuisesti, tai voitko itse rakastaa ikuisesti?
Ei, ihmiselle on mahdotonta rakastaa ikuisesti ihan jos siksikin että ihminen ei elä ikuisesti. Ainoastaan Hän joka elää ikuisesti, voi myös Rakastaa ikuisesti.
"Kerro sinä kuitenkin, mitä tekoa on rakkaudella raamatussa mainostetun perisynnin kanssa."
Ei olekaan, Perisynti on Rakkauden vastakohta.
"Paavalin tarinatkin ovat lähinnä sairaskertomusta"
Meidän kaikkien elämä on yhtä sairaskertomusta..Minulla on paljon asioita, ja ihmisiä, joita rakastan, enkä näe niille loppua kuolemassa, koska joka teolla on vaikutuksensa ja seuraamuksensa eikä sellaisia asioita voi tuollatavoin "niittailla".
Hyvillä hyvät ja pahoilla pahat.
Näen vain, ettei se raamatun jumala meitä siinä rakastanut, kun antoi meille perisynnin ja surkean raamatun. - ...
huu kirjoitti:
Minulla on paljon asioita, ja ihmisiä, joita rakastan, enkä näe niille loppua kuolemassa, koska joka teolla on vaikutuksensa ja seuraamuksensa eikä sellaisia asioita voi tuollatavoin "niittailla".
Hyvillä hyvät ja pahoilla pahat.
Näen vain, ettei se raamatun jumala meitä siinä rakastanut, kun antoi meille perisynnin ja surkean raamatun.eli mistä saat rakkautta jolla voit rakastaa?
Itsessäsi sitä ei ole, kuten ei ole minullakaan, ekä kenelläkään ihmisellä. Vaikka miten yrittäisi kaikin voimin puristaa, ihminen ei saa sitä itsestaan ulos mitä hänellä ei kertakaikkiaan itsessään ole. Menee vain väkinäiseksi teeskentelyksi. Tyhjästä ei saa irti muuta kuin tyhjää. Tyhjä mikä tyhjä.
Vai rakastatko sillä rakkaudella jolla vanhempasi ovat sinua rakastaneet? Se ei riitä, vanhempasikin ovat vain ihmisiä. Mikään ihmisen rakkaus ei riitä.
Mikä on Rakkauden Voima joka ei ole lähtöisin ihmisistä, ja joka ei ole riippuvainen kenestäkään ihmisestä?
-Jeesus Kristus
"Näen vain, ettei se raamatun jumala meitä siinä rakastanut, kun antoi meille perisynnin ja surkean raamatun"
-Jumala ei ole antanut ihmiselle syntiä, päinvastoin, Jumala tahtoo antaa ihmisille synnittömyyden. Mutta se ei vain näytä kelpaavan. Ilmeisesti ihmiset sitten mieluummin ovat syntisiä.
a) Synti on saanut alkunsa Luciferista
b) Ihminen lankesi syntiin, vaikka Jumala nimenomaan kielsi ihmistä, mutta ihminen ei totellut Jumalaa, ja seuraukset näemme.
Jeesus antoi henkensä meidän puolestamme koska Hän RAKASTAA meitä niin paljon. Hän kärsi rangaistuksen jonka me olisimme ansainneet. Niin paljon Hän RAKASTAA meitä!
Jumala on Rakkäus! :) - huu
... kirjoitti:
eli mistä saat rakkautta jolla voit rakastaa?
Itsessäsi sitä ei ole, kuten ei ole minullakaan, ekä kenelläkään ihmisellä. Vaikka miten yrittäisi kaikin voimin puristaa, ihminen ei saa sitä itsestaan ulos mitä hänellä ei kertakaikkiaan itsessään ole. Menee vain väkinäiseksi teeskentelyksi. Tyhjästä ei saa irti muuta kuin tyhjää. Tyhjä mikä tyhjä.
Vai rakastatko sillä rakkaudella jolla vanhempasi ovat sinua rakastaneet? Se ei riitä, vanhempasikin ovat vain ihmisiä. Mikään ihmisen rakkaus ei riitä.
Mikä on Rakkauden Voima joka ei ole lähtöisin ihmisistä, ja joka ei ole riippuvainen kenestäkään ihmisestä?
-Jeesus Kristus
"Näen vain, ettei se raamatun jumala meitä siinä rakastanut, kun antoi meille perisynnin ja surkean raamatun"
-Jumala ei ole antanut ihmiselle syntiä, päinvastoin, Jumala tahtoo antaa ihmisille synnittömyyden. Mutta se ei vain näytä kelpaavan. Ilmeisesti ihmiset sitten mieluummin ovat syntisiä.
a) Synti on saanut alkunsa Luciferista
b) Ihminen lankesi syntiin, vaikka Jumala nimenomaan kielsi ihmistä, mutta ihminen ei totellut Jumalaa, ja seuraukset näemme.
Jeesus antoi henkensä meidän puolestamme koska Hän RAKASTAA meitä niin paljon. Hän kärsi rangaistuksen jonka me olisimme ansainneet. Niin paljon Hän RAKASTAA meitä!
Jumala on Rakkäus! :)Ei jeesuksesta mitään rakkautta voi ammentaa, kyse on todellisuudessa omasta mielikuvitustuotteestasi.
Kylläpä voidaan tietysti väitellä siitä, mistä sitä rakkautta tulee, ja minne menee, mutta sitä ei pystykään mittaileen millään keinolla, ja maailmassa suurimmalla osalla ihmisistä on paljon rakkautta vaikka ne ei ikinä ole mitään jeesusluuserista kuullutkaan.
Olen huomannut, että raamatun "rakkaus" on monessa tapauksessa itsesääli-lähtöistä, tai palvontatyyppistä, eikä sillä siten ole mitään tekemistä aidon rakkaudentunteen kanssa.
a) synti on valitettavasti kotoisin sieltä, mistä kaikki muukin, eli luojamme kehitelmiä.
Tuollainen lusiferin(jumalan luomus) syyttäminen ja asioiden eroittelu on skitsofreniaa.
b) ihminen lankesi syntiin, koska jumala loi ihmisestä sellaisen.
Jeesus taas kuoli siksi, koska meni hyppimään roomalaisten silmille.
Se miksi täällä maailmassa on niin paljon pahuutta, johtuu siitä, että meillä on täällä juutalais-kristillinen ajattelumalli ja yhteiskuntarakenne. - ...
huu kirjoitti:
Ei jeesuksesta mitään rakkautta voi ammentaa, kyse on todellisuudessa omasta mielikuvitustuotteestasi.
Kylläpä voidaan tietysti väitellä siitä, mistä sitä rakkautta tulee, ja minne menee, mutta sitä ei pystykään mittaileen millään keinolla, ja maailmassa suurimmalla osalla ihmisistä on paljon rakkautta vaikka ne ei ikinä ole mitään jeesusluuserista kuullutkaan.
Olen huomannut, että raamatun "rakkaus" on monessa tapauksessa itsesääli-lähtöistä, tai palvontatyyppistä, eikä sillä siten ole mitään tekemistä aidon rakkaudentunteen kanssa.
a) synti on valitettavasti kotoisin sieltä, mistä kaikki muukin, eli luojamme kehitelmiä.
Tuollainen lusiferin(jumalan luomus) syyttäminen ja asioiden eroittelu on skitsofreniaa.
b) ihminen lankesi syntiin, koska jumala loi ihmisestä sellaisen.
Jeesus taas kuoli siksi, koska meni hyppimään roomalaisten silmille.
Se miksi täällä maailmassa on niin paljon pahuutta, johtuu siitä, että meillä on täällä juutalais-kristillinen ajattelumalli ja yhteiskuntarakenne.Onko Rakkaus siis vain mielikuvituksemme tuotetta? Toisaalla kylläkin sanoit että Rakkaus on ainoa joka on Todellista. Oletko nyt sitten muuttanut mielesi? Jos Rakkaus ei olekaan todellista, niin mikä sittn on Todellista?
Mistä saat rakkautta jolla rakastat?
Itsessäsi sitä ei ole, kuten ei ole minullakaan, ekä kenelläkään ihmisellä. Vaikka miten yrittäisit kaikin voimin puristaa, et saa sitä itsestaan ulos mitä sinulla ei kertakaikkiaan itsessäsi ole. Menee vain väkinäiseksi teeskentelyksi. Tyhjästä ei saa irti muuta kuin tyhjää. Tyhjä mikä tyhjä.
Vai rakastatko sillä rakkaudella jolla vanhempasi ovat sinua rakastaneet? Se ei riitä, vanhempasikin ovat vain ihmisiä. Mikään ihmisen rakkaus ei riitä.
Mikä on Rakkauden Voima joka ei ole lähtöisin ihmisistä, ja joka ei ole riippuvainen kenestäkään ihmisestä?
Huomaan että sekoitat käsitteet keskenään. Luulet tunteita Rakkaudeksi ja Rakkautta tunteiksi. Rakkaus ei ole vain pelkkä tunne, vaan jotain paljon syvempää ja voimakkaampaa. Tunteet menevät ja tulevat, mutta Todellinen Rakkaus pysyy, jopa silloinkin vaikka ei niin tuntuisikaan miltään.
"Suurimmalla osalla ihmisistä on paljon rakkautta vaikka ne ei ikinä ole mitään jeesusluuserista kuullutkaan"
Jeesus ei ole luuseri, vaan VOITTAJA!
Sen sijaan saatana on luuseri ja täysi typerys ja pelle, ja kuvittelee vielä voivansa pelotella ja uhkailla. Saatanasurkimusluuserin pää on murskattu, hän on hävinnyt taistelun ja hän tietää sen, ja vapisee kauhusta. Saatanaa odotaa enää lopullinen armonisku, ja sitten häntä ei enää milloinkaan ole..
Suurimmmalla osalla ihmisistä ei ole tietoakaan Todellisesta Rakkaudesta. Se mitä he luulevat rakkaudeksi, on todellisuudessa orjakauppaa, hyväksikäyttöä ja riistoa. pornoaseksiäpornoa, ei rakkaudesta tietoakaan..
a) Synti ei ole Jumalasta, vaan saatanasta
b) Jumala ei tahtonut luoda ihmisestä robottia, vaan Hän tahtoi antaa ihmiselle valnnanvapauden. Ihminen vain käytti valinnanvapauttaan väärin, ja seuraukset näemme.
Se miksi maalimassa on niin paljon pahuutta, johtuu siitä että ihmiset haluavat mieluummin elää pahuudessa ja pimeydessä kuin Rakkaudessa ja Hyvyydessä.. Valitettavasti..
Jumala tahtoo meiltä vain yhtä asiaa, Että Rakastaisimme. Jumala on RAKKAUS! Hän RAKASTAA sinua enemmän kuin ikinä voit aavistaakkaan!!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Hoitajalakko peruuntuu, tilalle joukkoirtisanoutumiset
"Tehyn ja Superin hallitukset kokoontuivat tänään toteamaan, että tilanne edellyttää järeämpiä työtaistelutoimia." https://www.hs.fi/politiikka/art-27399166Johan tuli oikea aivopieru Britti Lordilta
Emeritusprofessori Lordi Robert Skidelsky sanoi Suomen rikkovan YYA sopimusta joka on tehty Neuvostoliiton kanssaa 1948. Mitä pir3737947Tehyn Rytkösellä tallessa tekstiviestit A-studiokohussa
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/a-studiosta-kohu-tehyn-rytkosen-mukaan-ministeri-linden-sai-paattaa-osallistujat-ohjelma-kiistaa-vaitteen/84070681615657William ja Sonja Aiello ERO
Hyvä Sonja! Nyt etsit uudet kaverit ja jätät nuo huume- ja rahanpesu porukat haisemaan taaksesi!542353Oho! Seurapiirikaunotar, ex-missi Sabina Särkkä yllättää tällä harvinaisella kyvyllä: "Mulla on..."
Sabina Särkkä on nähty monissa tv-reality-sarjoissa. Mutta tiesitkö, että Särkällä on valokuvamuisti? https://www.suomi24.fi/viihde/oho-seurapiirikaun62091Se siitä sitten
Kirjoitan tänne kun en sulle voi. En vaivaa sua enää koskaan. En ikinä tarkoittanut olla ahdistava tai takertuva. Tunteet heräsi enkä osannut olla tyy821740Ohhoh! Rita Niemi-Manninen otti ison tatuoinnin - Herätti somekansan: "Täydellinen paikka!"
Rita Niemi-Mannisen suuri, uusi tatuointi on saanut somekansan heräämään talvihorroksesta. Niemi-Manninen otti tatskan rakkauslomalla Aki-miehensä kan201688Ihastumisesta kertominen
Olen päättänyt kertoa tunteistani ihastukseni kohteelle. Erityisen vaikeaksi tilanteeni tekee se, että kyseessä on ns. kielletty rakkaus. Olen jo toi921427Taas Venäjän tiedoittaja akka Varoitti Suomea ja Ruotsia liittymästä Natoon
Juuri sopivasti julkaistu varoitus, kun Suomen eduskunta alkaa klo 13:50 käsitellä asiaa suorassa TV 1:n lähetyksessä. ILtasanomat.4381358Harvoin julkisuudessa nähty Jari Sillanpää, 56, julkaisi uusia kuvia - Karisti Suomen pölyt jaloista
Huumekohun jälkeen matalaa profiilia pitänyt Jari "Siltsu" Sillanpää on ollut vaitonainen elämästään. Tänä keväänä miehen some on ollut hiljainen. Nyt71283