Puhaltakaa torveen Suomenmaassa, antakaa hälytys pyhillä tuntureilla! Suomineidon pää on haavoilla, koko sydän sairas. Jalkapohjista päälakeen ei tervettä paikkaa, vain mustelmaa ja juomua ja verestä haavaa. Ei niitä ole puhdistettu, ei sidottu eikä öljyllä pehmitetty. Mammonan portoksi on sortunut koko maa.
Herra asettuu käymään oikeutta, hän ryhtyy tuomitsemaan Suomen kansaa. Hän tulee ja vaatii tilille hallituksen, eduskunnan, työmarkkina- ja eläkejärjestöt, kirkon.
- Te olette riistäneet maan tyhjiin, te olette tärvelleet Suomineidon, köyhien omasta te olette koonneet omaisuutenne. Millä oikeudella te ruhjotte minun kansaani, iskette köyhiä vasten kasvoja?
Sen tähden teidän käy näin:
Vaikka te rakennatte taloja hakatuista kivistä, te ette saa asua niissä. Vaikka te istutatte ihania puutarhoja, te ette saa nauttia niiden antimista Sillä minä tiedän teidän rikostenne luvun ja syntienne määrän. He sortavat syytöntä, ottavat lahjuksia ja syrjivät köyhiä oikeuspaikalla.
Voi teitä jotka haudotte ilkitöitä, vielä vuoteessakin mietitte pahoja tekoja. Aamun tullen te toteutatte aikeenne. Siihen teillä on valta. Te himoitsette toisten yrityksiä, ja anastatte niitä, otatte haltuunne toisen omaa, halvalla. Ajatte ihmiset perikatoon, viette maan ja omaisuuden keneltä tahdotte.
Virkamiehet ja poliitikot vaativat lahjuksia, tuomari tuomitsee maksun mukaan. Rahamies ja poliitikko puhuvat omaan pussiinsa. Paras heistä on kuin nokkospensas, oikeamielisin kuin piikkipaatsama.
Peseytykää, puhdistautukaa, tehkää loppu pahoista töistänne, ne ovat aina silmissäni. Lakatkaa tekemästä pahaa. Opetelkaa tekemään hyvää, tavoitelkaa oikeudenmukaisuutta.
Voi teitä, jotka vääriä säädöksiä säädätte, jotka katalia päätöksiä teette estääkseen heikkoja saamasta oikeutta riistääkseen Suomenmaan köyhiltä lain turvan, anastaakseen leskien varat, ryöstääkseen orpojen perintöosan.
Miten te aiotte selviytyä tilinteon päivästä. Minne te silloin kätkette rikkautenne?
Kuulkaa tätä, te Suomenmaan oppineet ja älyköt. Te olette sokeita kaikki, ette te mitään näe. Te olette mykkiä koiria, ette osaa haukkua, makailette vain, läähätätette ja viihdytte torkuksissanne. Mitään te ette ole oppineet tutkijankammioissanne, mitään ette ymmärrä. Jokainen teistä on kääntynyt omalle tielleen, jokainen ajaa omaa etuaan, virkauraansa.
Voi teitä, te kirkon herrat, te suljette taivasten valtakunnan ovet ihmisiltä, itse ette mene sisälle, ettekä päästä niitäkään, jotka menisivät. Minä vihaan teidän kirkollisia tempauksianne, minä inhoan niitä, minä en voi sietää teidän visioita ja strategioita.
Kun te tuotte minulle jumalanpalvelus- ja käsikirjauudistuksianne, minä en ota niitä vastaan. Vie pois minun luotani sinun virsiesi veisuu. En halua kuulla sinun urkujesi pauhua. Mutta oikeus virratkoon kuin vesi ja vanhurskaus kuin ehtymätön puro.
Voi teitä, te Suomenmaan huoleton ja itsevarma eliitti, te valitun kansan kärkijoukko!
Ja teitä koko Suomi seuraa!
Te torjutte mielestänne pahan päivän ja hyväksytte väkivallan keskuudessanne. Te pelaatte golfia ja tennistä ja loikoilette leposohvillanne. Te syötte alligaattorin ja kengurun lihaa. Te näppäilette kitaran kieliä ja sepitätte lauluja kuin paraskin Junnu Vainio!
Te nautitte vuosikertaviiniä ja voitelette itsenne parhaalla öljyllä, mutta Suomineidon vamma ei teitä liikuta.
Herra Jumala on vannonut itsensä kautta: -- Minä inhoan valtiaiden ylpeyttä, minä vihaan heidän kartanoitaan. Minä jätän Suomenmaan kaikkineen tuhon omaksi. Sinä päivänä – sanoo Herra Jumala – minä muutan teidän juhlanne suruksi ja kaikki laulunne valitusvirsiksi. Minä puen yllenne köyhän rytkyt ja ajatan päänne paljaaksi. Silloin on suru kuin ainoasta pojasta. Se päivä on katkera päivä.
Minä Herra vaadin Suomenmaan tilille teoistaan. Autioksi maa autioituu, tyhjäksi se ryöstetään. Kainuusta ja Lapista tulee saastunut ja kuollut autiomaa. Maa kulottuu ja kuivuu, maanpiiri riutuu ja kuivuu, maan lailla taivaskin riutuu. Maa muuttuu saastaiseksi jalkojen alla, sillä sen asukkaat ovat hylänneet lain. Siksi kirous syö maan.
Sinä päivänä Herra vaatii tilille maan hallitsijat. Heidät kootaan yhteen ja samaan vankikuoppaan, samaan tyrmään heidät teljetään.
Herra sanoo:
-- Kääntykää minun puoleeni, tehkää niin koko sydämestänne, paastotkaa, itkekää ja valittakaa. Repikää rikki sydämenne. Palatkaa Herran, Jumalanne, luo.
Saarna (22.11.2012): pappi Kai Sadinmaa
24.11.2012, Verkkomedia.org
http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=5&id=5858
Herra asettuu käymään oikeutta, hän ryhtyy tuomitsemaan Suomen kansaa. Hän tulee ja vaatii tilille hallituksen, eduskunnan, työmarkkina- ja eläkejärjestöt, kirkon.
- Te olette riistäneet maan tyhjiin, te olette tärvelleet Suomineidon, köyhien omasta te olette koonneet omaisuutenne. Millä oikeudella te ruhjotte minun kansaani, iskette köyhiä vasten kasvoja?
Sen tähden teidän käy näin:
Vaikka te rakennatte taloja hakatuista kivistä, te ette saa asua niissä. Vaikka te istutatte ihania puutarhoja, te ette saa nauttia niiden antimista Sillä minä tiedän teidän rikostenne luvun ja syntienne määrän. He sortavat syytöntä, ottavat lahjuksia ja syrjivät köyhiä oikeuspaikalla.
Voi teitä jotka haudotte ilkitöitä, vielä vuoteessakin mietitte pahoja tekoja. Aamun tullen te toteutatte aikeenne. Siihen teillä on valta. Te himoitsette toisten yrityksiä, ja anastatte niitä, otatte haltuunne toisen omaa, halvalla. Ajatte ihmiset perikatoon, viette maan ja omaisuuden keneltä tahdotte.
Virkamiehet ja poliitikot vaativat lahjuksia, tuomari tuomitsee maksun mukaan. Rahamies ja poliitikko puhuvat omaan pussiinsa. Paras heistä on kuin nokkospensas, oikeamielisin kuin piikkipaatsama.
Peseytykää, puhdistautukaa, tehkää loppu pahoista töistänne, ne ovat aina silmissäni. Lakatkaa tekemästä pahaa. Opetelkaa tekemään hyvää, tavoitelkaa oikeudenmukaisuutta.
Voi teitä, jotka vääriä säädöksiä säädätte, jotka katalia päätöksiä teette estääkseen heikkoja saamasta oikeutta riistääkseen Suomenmaan köyhiltä lain turvan, anastaakseen leskien varat, ryöstääkseen orpojen perintöosan.
Miten te aiotte selviytyä tilinteon päivästä. Minne te silloin kätkette rikkautenne?
Kuulkaa tätä, te Suomenmaan oppineet ja älyköt. Te olette sokeita kaikki, ette te mitään näe. Te olette mykkiä koiria, ette osaa haukkua, makailette vain, läähätätette ja viihdytte torkuksissanne. Mitään te ette ole oppineet tutkijankammioissanne, mitään ette ymmärrä. Jokainen teistä on kääntynyt omalle tielleen, jokainen ajaa omaa etuaan, virkauraansa.
Voi teitä, te kirkon herrat, te suljette taivasten valtakunnan ovet ihmisiltä, itse ette mene sisälle, ettekä päästä niitäkään, jotka menisivät. Minä vihaan teidän kirkollisia tempauksianne, minä inhoan niitä, minä en voi sietää teidän visioita ja strategioita.
Kun te tuotte minulle jumalanpalvelus- ja käsikirjauudistuksianne, minä en ota niitä vastaan. Vie pois minun luotani sinun virsiesi veisuu. En halua kuulla sinun urkujesi pauhua. Mutta oikeus virratkoon kuin vesi ja vanhurskaus kuin ehtymätön puro.
Voi teitä, te Suomenmaan huoleton ja itsevarma eliitti, te valitun kansan kärkijoukko!
Ja teitä koko Suomi seuraa!
Te torjutte mielestänne pahan päivän ja hyväksytte väkivallan keskuudessanne. Te pelaatte golfia ja tennistä ja loikoilette leposohvillanne. Te syötte alligaattorin ja kengurun lihaa. Te näppäilette kitaran kieliä ja sepitätte lauluja kuin paraskin Junnu Vainio!
Te nautitte vuosikertaviiniä ja voitelette itsenne parhaalla öljyllä, mutta Suomineidon vamma ei teitä liikuta.
Herra Jumala on vannonut itsensä kautta: -- Minä inhoan valtiaiden ylpeyttä, minä vihaan heidän kartanoitaan. Minä jätän Suomenmaan kaikkineen tuhon omaksi. Sinä päivänä – sanoo Herra Jumala – minä muutan teidän juhlanne suruksi ja kaikki laulunne valitusvirsiksi. Minä puen yllenne köyhän rytkyt ja ajatan päänne paljaaksi. Silloin on suru kuin ainoasta pojasta. Se päivä on katkera päivä.
Minä Herra vaadin Suomenmaan tilille teoistaan. Autioksi maa autioituu, tyhjäksi se ryöstetään. Kainuusta ja Lapista tulee saastunut ja kuollut autiomaa. Maa kulottuu ja kuivuu, maanpiiri riutuu ja kuivuu, maan lailla taivaskin riutuu. Maa muuttuu saastaiseksi jalkojen alla, sillä sen asukkaat ovat hylänneet lain. Siksi kirous syö maan.
Sinä päivänä Herra vaatii tilille maan hallitsijat. Heidät kootaan yhteen ja samaan vankikuoppaan, samaan tyrmään heidät teljetään.
Herra sanoo:
-- Kääntykää minun puoleeni, tehkää niin koko sydämestänne, paastotkaa, itkekää ja valittakaa. Repikää rikki sydämenne. Palatkaa Herran, Jumalanne, luo.
Saarna (22.11.2012): pappi Kai Sadinmaa
24.11.2012, Verkkomedia.org
http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=5&id=5858
Vastaukset 6
Vanhimmat
Näin tapahtui 1990.luvulla,Sama meno.Silloin riistettin äidin avut ja köyhältä loputkin.Pienennettiin kodinhoitotukia,-lapsilisiä.Pankit ajoivat konkurssiin yrittäjiä eivät antaneet mahdollisuuksia veivät lesken varat ja rahat.Kunnat saivat maksaa sen mitkä valtiolle kuuluu,nyt Kunnat kiertävät toimeentulotuissaan mahdillismman paljon oikeamieleiyyttä,köyhä ja kurja ei jaksa. Nuoret tekevät itsemurhia ja miehet...
Ne jotka on aina poljettu on syrjäytyneet,sairaat ,-ja vähäosaiset.
Miten heille käy,-antaisko Jumala heille vielä lisää kuritusta,meni ja tallaisi niin etteivät nouse senkään vertaa.
En usko,Jeesus sanoo näille köyhille ja kurjille,-tule ojenna kätesi ja nouse,sillä sinun valkeutesi nousee kuin aamukoi.Minä olen elämä ja yltäkylläisyys,se joka tulee minun tyköni minä en heitä pois.
Meillä köyhillä ja kurjilla ei ole muuta toivoa elämää kuin Jeesus,-Hän pitää huolen on luvannut ja sen tekee.Nämä sanat jota pappi puhui ovat niille jota eivät köyhää säästä,-kiskureille ja pettäjille.Öllöttäjille,papeille jotka asuvat paneeleilla koristetussa huoneissaan eivätkä näe kun maa on rauniona.
Herra antaa näille varmasti sen,että he saavat kokea sen kurjuuden mitä leipäjonossa olevat ihmiset huutaa...
Myös minä huudan,-omani ja sinun köyhän ja kurjan puolesta ja Jumala kuulee.Hän on luvannut kuulla ja nähdä aina.
Minä revin rikki sydämeni v.2004.Itkin ja huusin.Menin seurakuntaan ja Jumala avasi silmäni näkemään,lusteet ja jyvät. Ne istuivat sulassa sovussa seurakunnassa.Oli myös viljaa jossa oli kaikki ulkoapäin oikean jyvän näköistä mutta sisällä ei ollutkaan mitää,oli "hukka kauraa".Nämän kaikki olivat istuneet niissä penkeissä vuosia.Olin tyrmistynyt.
Oli musiikkijuhlaa,Gospelia,-kauniita sanoja.Ja jokainen tahtoi esiintyä.
Istuttiin nätisti ja kuuneltiin musiikkikonserttia.Lopuksi jokin yhteinen rukous..
Oli rokkia oli,-jatsia,oli iskelmää ja kaikissa sovitettu nieman uskovan riimejä.
Katselin kuoroa,- siellä istui valkeaa ja mustaa,-jotka palvelivat toista herraa...
Tuli Joulujuhla,-samalle alttariille koottiin seini,-ja sen jälkeen oli tonttuleikki,-tonttutarinaa,- ja Joulupukkia...Samalla alttarilla uskovien juhlassa.
Jumala puhui,- tämä koroke,-on minun esipihani,-tässä te uhraatte rukousta,pidätte saarnaanne,-esirukoilette.Ja sitten te tuotte eteeni vierasta tulta..savu te olette,-Minä en ota vastaan Juhilanne.
En ole antanjut teille musiikin lahjaanne se ei tule minulta te olette itse sen opeteleet,- vuosia kun olette harjoitelleet.Laulun lahjanne eivät tule minulta,-sen te olette itse opetelleet .
Tälläisia asioita Jumala puhui jo 2004.Näyttipä vielä senkin että Etelä-Pohjanmaalle tuli hyökyaalto,-vaikka merta ei ollut lähi maillakaan,- sanoi siihen vielä jollette tee parannusta te kaikki hukutte.
Tätä sanoin tätä puhui niin minulle naurettiin,härskit ja kaksinaiset vitsit vieläpä enkeleistä mies porukassa hämmensi.
Herra puhui ja sanoi me ja varoita seurakuntaasi,sanoin etteivät ne minua kuuntele olenhan jo puhunut Pyysin .Herra tutki jokaisen sydän tuossa seurakunnassa jokaisen sydän joka kuuntelee ja uskaltaa nousta kertomaan korokkeelle.Herra puhui eräästä nuorisopastorista jonka hän valitsi puhumaan,mutta hänkään ei noussut.
Mutta nousi eräs nainen joka kertoi ne samat sanat jotka minulle kerrottiin,-häntäkään ei kuunneltu,-nousipa sitten eräs pastorikin 3.v. päästä,Enkä hän sai seurakunnassa jotain väräjämään.
Kyllä te ja ne jotka ovat lusteita,tyhjiä kuoria,omaa tavoittelevia ja sulkevat korvat koette sen jonka Herra on sanassan sanonut;Herra milloin me näimme sinut....Ja Jeesus sanoo menkää pois te......Mutta omiaan ei Herra hylkää.Jumala ei anna vihansa sataa niiden päälle jotka häntä avuksensa huutavat.
psalmi 50:51
Ja sinun pitää kunnioittaman minua sanoo Herra.
Tuo puhe on lähinnä koostettu ja mukaeltu Raamatun teksteistä. Sitä nimitetään saarnaksi, mutta sitten puhutaan Jumalan suulla ikään kuin profetiana.
Osa 1
Missä menet Suomi?
Sinä oikeusvaltion pintaa kiillotat - heikot ja köyhät riistät ja surmaat.
Jätät hiljaiset vaille oikeutta ja tukea, vain vahvat saisivat elää, kirjoittaa ja lukea?
Missä oikeudet heikkojen, äänettömien kansalaisten?
Suomen koululaitos saa kiitosta maailmalla.
Tähän tuuditat itsesi, etkä tahdo nähdä: - on väkivallan aseita pinnan alla!
Moni koulukiusattu masentuneena makaa, tämä on faktaa – kulissien takaa.
Sinä velkarahalla kasvatat velkataakkaa - köyhien maksettavaksi.
Mutta valheiden liturgiaa toistat: - muuten kaatuu euro-taksi!
Sinä säästät rahaa, aina vain säästät – vanhustyöstä , tästä ja tuosta...
Mutta pelastat rahamafian roistoja - velkarahalla – ahneuden suosta!
Suomi ahkeroi oikeusvaltion fasadin kultaamisessa.
Oikeusvallan kalmistoissa - oikeusmurhattujen luurangot haalistumassa...
Hyvinvoinnin faktaa hehkutetaan, pahoinvointi huutaa mutakuopissaan!
Ja media? Tuo valtamafian sylikoira murisee.
Laiton, likainen Ratkaisu-Areena - omin luvin tuomioita tehtailee!
Toisinajattelijat leimaa, Rahan Vallan välineenä kukkoilee...
Ja nyt?
Ovat nousseet sorrettujen huudot universumin ääriin!
On kypsynyt pahuus – selvitystilan alle – finaaliin, maksimimääriin!
On kasvanut tallattujen ihmisten määrä, on syyttömiä uhreja finaalissa,
On kumuloitunut ratkaisujen aika, sitä ei estä mikään,
ei onnistu mediavalheen, ei virkavallan selitysten ja vallankäytön taika!
Missä menet, Suomi?
Joka vielä kestää ja lukea jaksaa? Se hiukan vaivaa maksaa...
Teille jokaiselle - suomalaiselle ihmiselle sanotaan:
Katukaa kaikki, jokainen omaa pahuuttanne ja laittomuutta!
Jos jatkatte surutta, pilkaten? - Ei tule parempaa, turhaan toivotte aikaa uutta!
Te katoatte – kuin muinainen Atlantis! Syvimpään pohjaan – sinne hukkuu kerska ja ahneus!
1.8.2012
Osa 2
Soittakaa surumarssi!
Soittakaa surumarssi, virittäkää valitusvirsi! Suomineito ikäilmoille ehti, vanhuusvuosiin kääntyi lehti.
Voi, kuinka laittomuus sen lahotti, moraalin murensi, myrkytti! Synnin syöpäsolut sen valtasi, kuoleman voima kalvaa katkerasti...
Ahneuden aatteella – Arkadianmäeltä alkaen köyhää kansaa kepitettiin, kurjuus ja kärsimys heikoille sälytettiin.
Vanhukset vaivoissa valitti, hoitajat helteessä huokaili. Lapset ja nuoret hyvinvoinnin murusia söivät, Rahan Ryöstö-Roistoille päättäjät kansan leivän möivät!
Ei nouse vaivainen suomivanhus tästä, se kaatuu, kaatuu! - suistuu elämästä! Loppuvat lääkkeet, laihat on litkut, rohtoreseptit roskiin päätyvät, on edessä isot itkut!
Nämä pahoinvoinnin päivät ovat vain alkusoittoa. Ei tule aamunkoittoa, on tarjolla kauhistusten voittoa.
Kansa saa korjata satoa, katovuosien katoa.´Mitä kylvetty on, sitä on korjuun aika, ei tepsi tietäjien tohtoritaika!
Ei auta Arkadian aatteet, kansa alaston on, varkaat veivät varat ja vaatteet!
Itkekää te, joilla vielä sydän ihmisen? Ei itke ilkeä, ei paatunut, ahne, kivisydäminen!
Pian, äkisti kuuluu ja näkyy se, mikä romuttaa ylpeyden. On ihminen avuton edessä Meren Myskyjen!
Joku nahkansa pelastaa, henkiriepunsa saaliiksi saa... Moni kadottaa kaiken, hautaan vajoaa. Voi, voi, voi! - maailmalla sanotaan, kun Findian asiaa katsellaan, kauhistellaan... Soittakaa surumarssi, virittäkää valitusvirsi!
Elokuussa 2012
Juutalaisetkin huusivat pelkonsa ilmi Roomalaisten vallan alla, käyttäen kivenä Jumalan kostoa, vaikka itse hylkäsivät Jumalan. Raukkamaista!
Raukkamaisia ovat myös kaikki papit ja lahkosaarnaajat jotka onanoivat Jumalan kostolla maallisissa asioissa. Eivät osaa erottaa maallisia ja taivallisia asioita.
Mutta Jumala osaa. Hän pitää ne tiukasti erillään toisistaan ja kostaa niille jotka kostoa vaativat toisille.
Pappi Sadinmaan jouluevankeliumi: 'Ja he synnyttivät pankkiirien pojan, Euroopan liittovaltion'
Siihen aikaan antoi keisari Manuel Barroso käskyn, että koko Euroopassa oli toimitettava uusi talouskurisopimus, koska ei ole vaihtoehtoja, koska euro on pakko pelastaa, muuten tulee tuho ja hävitys. Tämä talouskurisopimus ei ollut ensimmäinen, eikä viimeinen.
Kaikki Euroopan mahtimiehet menivät Brysselin kaupunkiin allekirjoittamaan sopimuksen, niin myös Oy Suomi Ab:n käskynhaltija lähti unionin itäisestä provinssista, Helsingin kaupungista Brysseliin sillä hän kuului eurokraattien sukuun. Hän lähti sinne yhdessä kihlattunsa, Oy Suomi Ab:n pääkassanhoitajan kanssa, kätilöimään uuden Euroopan syntymistä.
Heidän siellä ollessaan tuli eurokraattien synnyttämisen aika, ja he synnyttivät pojan, esikoisensa, Euroopan liittovaltion. Tämän vuosisataisen, vuosituhantisen unelman: uuden Rooman, Euroopan linnakkeen, mahtavuudessaan ja voimassaan vertaansa vailla.
Sillä seudulla oli poliitikkoja ja kirkonherroja paimentamassa levotonta ja kapinoivaa kansaa, hämäämässä heitä, kiinnittämällä heidän huomionsa muualle viihdyttämällä heitä kertomalla satua harmittomasta ja hajuttomasta joulunlapsesta. Kuohitusta, voimattomasta Kristuksesta, myymällä kansaan uppoavaa kirkollista joulutunnelmointia. Lupaamalla taivaspaikkoja, tyynnyttämällä, lohduttamalla, rauhoittamalla heitä että kunhan vaan jaksatte odottaa, niin kirkkaamman kruunun vielä saatte - sitten joskus tulevaisuudessa tai tuonpuoleisuudessa.
Yht´ äkkiä poliitikkojen ja kirkonherrojen edessä seisoi kaikessa kirkkaudessaan mahtava median väki, tv, sanomalehdistö, koko journalismin kärkikaarti.
Pelko valtasi poliitikot ja kirkonherrat, mutta median tähdet sanoivat heille: "Älkää pelätkö! Me ilmoitamme teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle. Tänään on teille Brysselin kaupungissa syntynyt vapahtaja, Euroopan liittovaltio. Se on herrojen herra, maanpiirin vapauttaja joka vapauttaa kansat, myös Oy Suomi Ab:n viimeisistä rasittavista itsenäisyyden rippeistä. Enää teidän ei tarvitse miettiä, mitä kansakunnan rahoilla tehdään; mitä niillä ostetaan ja mitä ei, tai millaista politiikkaa ylipäänsä harjoitetaan. Vapahtaja liittovaltio tekee sen teidän puolestanne."
Ja tämä on merkkinä teille: Te löydätte liittovaltiolapsen puettuna teräksiseen haarniskaan, rautaisella talouskurilla varustettuna, korkeat muurit ympärillään. Aseistettuna päästä varpaisiin niin ettei kukaan köyhä ja nälkäinen pääsisi sen hedelmistä nauttimaan", ja samalla hetkellä median tähtien ympärillä oli suuri taivaallinen pankkiirien kuoro, joka ylisti uutta Eurooppaa sanoen:
"Pääoman on kunnia korkeuksissa, maan päällä yltäkylläisyys ja hyvinvointi rikkailla ihmisillä, joita hän rakastaa. Ja nälkä ja kurjuus köyhillä ihmisillä, joita hän vihaa. Sinä teet runsaaksi eliitin riemun, annat suuren ilon."
He iloitsevat sinun edessäsi niin kuin elonkorjuun aikana iloitaan, niin kuin saaliinjaossa riemuitaan.
Ikeen, joka painaa köyhien hartioita, valjaat, jotka painavat olkapäitä sinä teet vielä raskaammiksi. Ja heidän käskijänsä sauvan vielä ankarammiksi. Ja kaikki viimeisetkin kaupan esteet poistetaan, koko julkinen talous yksityistetään ja valtiot murskataan. Ne joutuvat tulen ruuaksi, sillä liittovaltiolapsi on syntynyt meille, poika on annettu meille. Hän kantaa valtaa harteillaan, hänen nimensä on Ihmeellinen Neuvontuoja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen Isä, Rauhan ruhtinas.
Osakkeenomistajat, jotka pimeydessä vaeltavat, näkevät suuren valon. Pankeille, jotka asuvat kuolemanvarjon maassa, loistaa kirkaus. Ylistys tuloverojen ja epäoikeudenmukaisuuden kasvulle, rikkaiden rikastumiselle ja köyhien köyhtymiselle. Ylistys yksityistämiselle, kirous ja kuolema julkiselle sektorille. Ylistys ja kunnia vahvoille, kirous heikolle ainekselle. Ylistys Euroopan rautaiselle linnakkeelle, ylistys eurokratialle. Kirous demokratialle.
Ylistys vallalle, voimalle ja kunnialle.
Kun pankkiirit olivat menneet takaisin pankkitaivaaseen, poliitikot ja kirkonherrat sanoivat toisilleen: "Nyt Brysseliin! Siellä me näemme sen, mitä on tapahtunut, sen, minkä median väli meille ilmoitti."
He lähtivät kiireesti, ja löysivät Oy Suomi Ab:n käskynhaltijan ja pääkassanhoitajan yhdessä muiden eurokraattien kanssa hyppimässä tasajalkaa riemusta, hakkaamassa toisiaan selkään, kilistelemässä shamppanjalasejaan ja kuittaamassa uusia eurokäskynhaltijoiden virkoja.
Oy Suomi Ab:n käskynhaltija ylisti pääomaa, ja sanoi: "Herra, nyt sinä annat uskolliselle palvelijallesi istuimen oikealta puoleltasi niin kuin olet luvannut. Minun silmäni ovat nähneet sinun pelastuksesi, jonka olet rikkaille valmistanut; valon, joka koittaa vahvoille; kirkkauden, joka loistaa Oy Suomi Ab:n omistajille."
Tämän nähdessään poliitikot ja kirkonherrat kertoivat, mitä median väki oli heille lapsesta sanonut. Kaikki, jotka kuulivat nämä sanat olivat ihmeissään. Mutta käskynhaltija ja pääkassanhoitaja kätkivät sydämeensä kaiken, mitä oli tapahtunut ja tutkiskelivat sitä syvällä hartaudella.
Kun median väki, poliitikot ja kirkonherrat, käskynhaltija ja pääkassanhoitaja olivat tehneet kaiken, mitä pääoman laki vaati, he palasivat Oy Suomi Ab:n kotikaupunkiin kiittäen ja ylistäen pääomaa siitä, mitä olivat kuulleet ja nahneet. Kaikki oli juuri niin kuin heille oli sanottu. Ja niin liittovaltiolapsi kasvoi, vahvistui. Suuri on hänen valtansa, ja ahdistus ja kärsimys loputon eurokraattien valtakunnassa.
Vääryys ja väkivalta on sen perustus ja tuki, nyt ja aina. Tämän saa aikaan Herran Pääoma, pyhä kiivaus. Aamen.
Lähde: http://areena.yle.fi/radio/1768824
http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=5&id=6100