Luonnon ilmiöt voidaan jakaa kolmeen ryhmään alkusyyn perusteella:
- luonnonlaeista syntyneet,
- sattuman tuotokset
- älykkään suunnittelun seurauksena syntyneet.
Tässä yksi esimerkki, jossa älykäs suunnittelu on paras selitys.
Meduusoilla on lonkeroissaan polttiaissoluja, joista tulee myrkkyä kun ohi uiva otus hipaisee pyyntilonkeroa.
Polttiaissolun rakenne on ihmeellinen. Siinä on laukaisuväkänen, harppuuna, harppuunan köysi, kemiallinen lataus, jolla harppuna ammutaan liikkeelle 40000 g:n kiihtyvyydellä ja luonnollisesti myrkkypatruuna.
Laukaisuväkästä voidaan verrata merimiinan tuntosarveen. Kun sitä hipaisee, harppuunasäiliöön pääsee merivettä ja kemiallinen reaktio ampuu harppuunan.
Harppuunaa on solussa väärin päin eli pyrstö osoittaa saalista kohti. Laukaisun jälkeen harppuna kääntyy lennossa oikein päin. Harppuunan kärki uppoaa saaliiseen ja väkäset pitävät harppuunan kiinni saaliissa. Harppuunan köysi taas pitää meduusan kiinni harppuunassa.
Yhdessä meduusan pyyntilonkerossa on satoja tuhansia miniharppuunoita.
Kuutiomeduusan myrkkyä pidetään kaikista myrkyistä vaarallisimpana ihmisille.
Mikä mahtaa olla polttiaissolun kehityshistoria? Toimiakseen solu tarvitsee myrkyn, väkäsillä varustetun harppuunan, harppuunan köyden, laukaisimen ja ruutipanoksen.
http://en.wikipedia.org/wiki/Nematocyst
- luonnonlaeista syntyneet,
- sattuman tuotokset
- älykkään suunnittelun seurauksena syntyneet.
Tässä yksi esimerkki, jossa älykäs suunnittelu on paras selitys.
Meduusoilla on lonkeroissaan polttiaissoluja, joista tulee myrkkyä kun ohi uiva otus hipaisee pyyntilonkeroa.
Polttiaissolun rakenne on ihmeellinen. Siinä on laukaisuväkänen, harppuuna, harppuunan köysi, kemiallinen lataus, jolla harppuna ammutaan liikkeelle 40000 g:n kiihtyvyydellä ja luonnollisesti myrkkypatruuna.
Laukaisuväkästä voidaan verrata merimiinan tuntosarveen. Kun sitä hipaisee, harppuunasäiliöön pääsee merivettä ja kemiallinen reaktio ampuu harppuunan.
Harppuunaa on solussa väärin päin eli pyrstö osoittaa saalista kohti. Laukaisun jälkeen harppuna kääntyy lennossa oikein päin. Harppuunan kärki uppoaa saaliiseen ja väkäset pitävät harppuunan kiinni saaliissa. Harppuunan köysi taas pitää meduusan kiinni harppuunassa.
Yhdessä meduusan pyyntilonkerossa on satoja tuhansia miniharppuunoita.
Kuutiomeduusan myrkkyä pidetään kaikista myrkyistä vaarallisimpana ihmisille.
Mikä mahtaa olla polttiaissolun kehityshistoria? Toimiakseen solu tarvitsee myrkyn, väkäsillä varustetun harppuunan, harppuunan köyden, laukaisimen ja ruutipanoksen.
http://en.wikipedia.org/wiki/Nematocyst
Vastaukset 20
Vanhimmat
Vikaan meni heti alusta
"Luonnon ilmiöt voidaan jakaa kolmeen ryhmään alkusyyn perusteella:
- luonnonlaeista syntyneet,
- sattuman tuotokset
- älykkään suunnittelun seurauksena syntyneet."
Tavallisimmin luonnonilmiössä on sekä luonnonlakien että sattuman vaikutusta, eri tilanteissa erilaisessa suhteessa. Tuollaista tapahtumaa sanotaan stokastiseksi prosessiksi. Puhtaat luonnonlain taii sattuman tuotokset ovat harvinaisia poikkeustapauksia, jälkimmäiset usein myös näennäisiä, koska ilmiön mutkikkuus peittää ihmisiltä sen säännönmukaisuudet.
Älykkäitä toimijoita - pelkkä suunnittelu ei vielä johda mihinkään . on myös (ihmisen lisäksikin) havaittu luonnossa. Havaitsemattoman älykkään toimijan mukanaolon päättely pelkästään luonnonilmiötä tarkastellen on osoittautunut epävarmaksi.
>Luonnon ilmiöt voidaan jakaa kolmeen ryhmään alkusyyn perusteella:
- luonnonlaeista syntyneet,
- sattuman tuotokset
- älykkään suunnittelun seurauksena syntyneet.
Oman käsityksesi mukaan varmaan, mutta tieteestä tuolle jaottelulle ei löydy yleistä tukea.
Tieteenharrastaja on oikeassa siinä mielessä, että oikeastaan kaikki prosessit ovat sekoituksia osasta tai kaikista näistä kolmesta syystä.
Ehkä parempi on käänteinen tulkinta, eli ajatellaan että ilmiön syistä puuttuu alykäs suunnittelu.
Puhdasta luonnonlakien seurausta voisi ajatella olevan esimerkiksi maapallon liike auringon ympäri, mutta siinäkin on pienin määrä sattumaa mukana.
Matematiikka abstraktisena ilmiönä lienee älyllistä suunnittelua puhtaimmillaan.
- - - - -
Repelle: Jaottelu vastaa hyvin meidän arkikokemusta. Kukaan ei ole pystynyt tieteenfilosofiassa määrittelemään, mitä on tiede ja mikä on tieteen ja arkikokemuksen ero. Hieno sana tälle on demakraatikriteeri eli rajanvetokriteeri.
- - - - -
Varsinainen kysymys oli tuon harppuunan vähittäisestä evoluutiopolusta.
Tähänkin olet saanut jo yleisvastauksen:
"Varsinainen kysymys oli tuon harppuunan vähittäisestä evoluutiopolusta."
1 Palstan biologian tuntijat saavat kaivaa esiin, tunnetaanko luonnossa tuon "harppuunan" yksnkertaisempia versioita, joista voitaisiin nähdä kehityspolku siihen. Fossiileja siitä tutkin löytyy.
2 Vaikka kohdasta 1 ei olisikaan havaintoja, tämä ei mitenkään todista, etteikö kehityspolku voisi vielä löytyä tai joskus olla ollut olemassa. Jos todisteen olemattomuus olisi olemattomuuden todiste, Jumalaakaan ei olisi olemassa.
3 Koska "harppuuna" ei ole ilmeisestikään saanut ainakin parin tieteenalan tutkijoita joukolla kääntymään ID:n kannattajiksi, voinee päätellä, ettei tuo joukko usko "harppuunan" palautumattomaan monimutkaisuuteen. Miksi siis muiden pitäisi vain sinun maallikkokuvitelmiesi takia?
Jos sinulla on enemmänkin harppuunoita varastossa, ehdotan tyhjennysalea.
Google scholarista löytyi hetkessä tuhansia artikkeleja meduusojen evoluutiosta, ja haku kesti 0,02s. En aio alkaa niitä lukemaan. Jospa siis etsisit itse, mitä tiede asiasta sanoo, etkä tivaisi muilta.
Rohkenen epäillä, ettei tuo harppuuna ole älykkäästi suunniteltu. Teet vaan saman perusvirheen kuin ennenkin t.s. et ymmärrä ettei nykymuodossaan jotakin tekevän elimen aiempien vaiheiden tarvitse liittyä nykyiseen toimintaansa. Eiköhän vaan tuota harppuunaakin ole edeltänyt vaiheita, joissa nuo organismin edeltäjät vaiheet ovat liittyneet johonkin muuhun toiminnallisuuteen.
"Rohkenen epäillä,"
Epäilet siis kaikkea Jumalan luomaa. Hyi olkoon sinua.
Ennuste: Kymmenen vuoden kuluttua aiheesta löytyy moninkertainen määrä artikkeleita. Mikään niistä ei tule vakuuttavasti osoittamaan harppuunan evoluutiota, vaan tutkijat suoltavat yhä lisää artikkeleita.
Tätä sopii verrata vaikka painovoimaan lakeihin. Niitä koskevat uudet artikkelit ovat oppikirjoissa. Kun asia on kerran ymmärretty, niin sitä ei tarvitse enää tutkia, vaan sitä opetetaan.
Mikä on mehiläisen ja ampiaisen myrkyn evolutioperusteinen kehityshistoria?
Perustele faktoilla äläkä oletuksilla.
Mielestäni ei ole olemassa käytännön sattumaa, vaan se on teoreettinen ilmaisutapa esittää tapahtuma. Luonnon ilmiöt tapahtuvat aina syy-seuraus-menetelmällä, jotka taas kulkevat luonnonlakien polkua. Teoreettisesti tämän voi esittää kalanruotokaaviolla.
Todennäköisyys on sitten eri asia, kuin sattuma. Kun heität kolikkoa 100 kertaa ilmaan ja merkitset ylös jokaisen tuloksen, niin todennäköisyys siihen järjestykseen on 1:triljoonaantriljoonaan, mutta silti se tapahtui. Todennäköisyyttä ei kuitenkaan synny jos kaikki samat teot pystytään toistamaan. Ottean huomioon kolikon painon, käden heittoliikken, heittokulman, tuulen ja kaikki muut tulokseen vaikuttavat pienetkin tekijät. Tämä tosin on äärimmäisen mahdotonta toteuttaa.
"Mielestäni ei ole olemassa käytännön sattumaa, vaan se on teoreettinen ilmaisutapa esittää tapahtuma."
Fyysikot ovat yksimielisiä kvanttimaailmassa vaikuttavasta aidosta satunnaisuudesta.
Kyllä, koska siitä ymmärretään niin vähän. Jos kyse olisi kuitenkin käytännön sattumasta, ei kvanttitietokoneen laskuihin voisi luottaa. Maailma olisi hyvin sekava paikka jos kaikkien tapahtumien takana olisi hiukkastason sattuma.
Mutta elämän sattumissa ei ole heitettävää kolikkoakaan.
Kolikon heitto arvontamenettelynä perustuu jo valittuun ratkaisutapaan jossa on kaksi vaihtoehtoa.
Niin. Kolikkoesimerkki olikin yksinkertaisuutta parhaimmillaan. Elämässä niitä vaihtoehtoja onkin lukematon määrä, mutta tuskin mikään asia poikkaa fysiikan lakien ulkopuolella ja synnyttäisi poikkeuksen, sattuman.
Kaaosteoria osoittaa, että ilmiöt eivät ole ennustettavissa. Lähtötietojen pinetkin epätarkkuudet kertautuvat. Niinpä satunnaiset kvanttimaailman tapahtumat heijastuvat makromaailmaan. Siis aitoa satunnaisuutta on.
Ajattelen, että jos aitoa satunnaisuutta ei olisi, myös vapaa tahto häviäisi. Sille ei olisi maailmassa tilaa.
>Ajattelen, että jos aitoa satunnaisuutta ei olisi, myös vapaa tahto häviäisi. Sille ei olisi maailmassa tilaa.
Vapaa tahto on illuusio ja on aina ollut. Tahtomme todellisiin rajoihin vaikuttavia tekijöitä on ylen määrin.
Nyt puhut palturia.
Ei se noin ole.
Tästä keskusteltiin noin vuosi sitten pitkään ja laveasti:
"Vapaa tahto on illuusio ja on aina ollut."
Mielessäni päällimmäiseksi jäi silloin tieto, että ihmisaivojen ajatuskuviot pystyvät muttamaan aivojen kytkentöjen parametreja ja sitä kautta ihmisen tulevia toimintoja. Pienikin muutos voi kaaosilmiön kautta kasautua suureksi. Ihmisellä on voimakas tunne tai tlluusio, että hän voi ainakin ajatella mitä haluaa.
Ei liene tapaa todistaa, ettei ihmisellä itse asiassa olekin aivojensa ja ruumiinsa edeltävien tilojen tuottama deterministinen "pakko" ajatella juuri tietyt ajatukset, mutta myös päinvastaisen todistaminen tuntuu mahdottomalta. Maailmankaikkeus voi olla deterministinen tai sitten ei. Missään tapauksessa ei sen tulevia tiloja pystytä ennustamaan pelkästään hiukkasfysiikan lakien avulla; ei siksi, etteivät ne niitäkin tottelisi, vaan siksi, että niitä on liian paljon.
"Vapaa tahto on illuusio ja on aina ollut. Tahtomme todellisiin rajoihin vaikuttavia tekijöitä on ylen määrin."
Tuo on luonteeltaan uskoon perustuva väite. Se kuvaa sinun perususkomuksia maailmasta.
Uskoni poikkeaa sinun uskosta. Uskon, että meillä on aidosti vapaa tahto. Tahtomme on rajallsita, emme voi kumota painovoimaa tahtomalla, mutta tahtomalla voimme rakastaa ja varastaa. Tekojemme seurauksia emme voi valita tahtomalla.
Mikset tahdo rakastaa?
Ja mikset rakasta vaikka tahdotkin?
Miksi evokit vihaavat totuutta?
>Miksi evokit vihaavat totuutta?
Rouva hyvä, tuo on kova väite. Mitä henkilökohtaisesti tarkoitatte "totuuden vihaamisella"?
Toki ihmisluontoon kuuluu tietty taipumus vältellä epämiellyttäviä totuuksia, ja olen havainnut sen myös itsessäni esimerkiksi päivän hesaria lukiessani. Mielestäni omaa taipumustani tuohon ei kuitenkaan voi edes verrata vaikkapa palstakreationistien osoittamaan tosiasioiden kammoksuntaan ja inhoamiseen.