2.MS:n aikana? Kyseisessä suorituksesa ei jouduttu taistelemaan,ainakaan muutamaa laukausta enempää, mutta edettiin taisteluvalmiina.
Vinkki: matka oli todella pitkä, vaikka kyseessä oli kuuluisa panssarijoukko.
Vinkki: matka oli todella pitkä, vaikka kyseessä oli kuuluisa panssarijoukko.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Tämä on vaikea, mutta kerrotaan, etä kyseessä oli Ranskan sotaretki ja aivan loppuvaihe. Itse asiassa taisi antautuminen olla jo meneillään.
Hanki hyvä mies elämä, ei näitä normaalit pohdi.
Sinulla vain ei tiedot riitä. Tosin ei monella muullakaan.
Todetaan nyt sitten, että kyseessä oli Rommel ja ajo pitkin Ranskan rannikkoa heinäkuussa -40. Päivätaipaleeksi tuli 240 km, siis koko divisioonalla.
Sä olet varmaan viisas, kun tiedät noin hienosti tuommoisen asian
Ihan jännittää milloin tänne alkaa tupsahdella ketaleen, korpin ja sen yhden "fakta"-jankkaajan, ym. pönttöryhmän kommentteja. Ne eivät tule pitämään sisällään muuta kuin heidän tavanomaista toiveuntaan rauhaa ja rakkautta levittävästä puna-armeijasta.
"....tavanomaista toiveuntaan rauhaa ja rakkautta levittävästä puna-armeijasta".
No no no, kehuihan NL propagandakin talvisodassa pudottavansa Suomen nälkeenäkevälle työläisille leipää lentokoneillaan.
Ns Molotovin leipäkorissa ei ollut ruista säästelty kun sirpalevaarakin oli satojen metrien säteellä proletariaattisen lahjan tullessa alas. Kommunistista täysjyvää todella.
Mieltä oikein lämmitti sinun asiallinen ja faktatietoa sisältävä kommenttisi. Oli hienoa, että jaksoit laittaa sen tänne palstan tasosta huolimatta. Nyt me kaikki tiedämme taas aiheesta enemmän. Kiitos.
Kaikki päivät kesällä 1941. Ranskaan eteneminen ei alueen pinta-alaan ja maastoon suhteutettuna ollut edes ylivoimalla yhtä nopeaa.
Jos tässä tarkoitetaan natsien hyökkäystä Venäjälle, se kaikki eteneminen auttoi Hitleriä lopulta yhtä vähän kuin Kaarle XII hyötyi marssista Ukrainaan tai Napoleon Moskovan saavuttamisesta (tai Mannerheim Petroskoin valtauksesta). Venäjä on kautta historiansa opettanut länsimaille, mitä tarkoittaa hybris, mitä nemesis.
No eipä tuo Ranskankaan miehitys Aatua auttanut. Britannia se on silti ensimmäinen joka pysäytti natsien etenemisen vapaata maailmaa vastaan. Neuvostoliitto oli Britanniaan tehtävän hyökkäyksen aikana Natsi-Saksan liittolainen.
"Britannia se on silti ensimmäinen joka pysäytti natsien etenemisen vapaata maailmaa vastaan."
Brittien olisi kannattanut pysäyttää natsit Reininmaan miehityksen jälkeen v. 1936 tai Itävallan Anschlußin jälkeen v. 1938 tai saman vuoden syksyllä Ranskan ja Neuvostoliiton liittolaisen Tšekkoslovakian ollessa uhattuna. Silloin olisi vielä ollut todellisia mahdollisuuksia panna sulku natseille ja Hitlerille. Tšekkoslovakian tuho muutti strategista asetelmaa ratkaisevasti natsien eduksi. Puola (Hitlerin aiempi liittolainen!) oli sen jälkeen tuhoontuomittu, varsinkin kun tyhmänylpeät puolalaiset kieltäytyivät yhteistyöstä Neuvostoliiton kanssa. Pakkotilanteeseen ajetun Neuvostoliiton oli varmistettava asemansa toistaiseksi hyökkäämättömyyssopimuksella Saksan kanssa.
Englantilaiset eivät voineet natseille mitään vv. 1939-1941. Britit löytiin kaikkialla paitsi siellä missä vastassa oli ainoastaan italialaisia. Vasta puna-armeija pysäytti saksalaiset Leningradin, Rostovin ja Moskovan edustalla.
"Neuvostoliitto oli Britanniaan tehtävän hyökkäyksen aikana Natsi-Saksan liittolainen."
Stalin tahtoi pysytellä sodan ulkopuolella Hitlerin taistellessa länsivaltoja vastaan. Aikaisemmin Ranska ja Englanti olivat toivoneet Hitlerin hyökkäävän Venäjälle lännen asemesta ja länsivaltojen säästyvän sodalta. Suurvaltojen asenteissa on vaikea havaita mitään eroa.
Koroljehevi:
****Stalin tahtoi pysytellä sodan ulkopuolella Hitlerin taistellessa länsivaltoja vastaan. Aikaisemmin Ranska ja Englanti olivat toivoneet Hitlerin hyökkäävän Venäjälle lännen asemesta ja länsivaltojen säästyvän sodalta. Suurvaltojen asenteissa on vaikea havaita mitään eroa. ****
Olisikin pysytellyt ulkopuolella. Käytännössä Stalin mahdollisti saksan sodan länsivaltoja vastaan, toimittamalla polttoaineita ja kaikkea mahdollista aineellista apua saksalle. Muistatko että Stalin onnitteli sähkeellä Hitleriä ranskan kukistumisesta? Tekeekö noin puolueeton valtiojohtaja?
Stalin teki sopimuksensa Hitlerin kanssa samasta syystä kuin Aleksanteri I sopimuksensa Napoleonin kanssa - hankkiakseen maalleen lisäaikaa. Venäjän suuri kansa on kahdesti vapauttanut Euroopan suuruudenhullusta, murhanhimoisesta diktaattorista, eikä se kenties olisi ollut mahdollista ilman Tilsitin tapaamista, Molotov-Ribbentrop-paktia...
Stalin hankki MR sopimuksella Hitlerin luvan palauttaa tsaarin ajan Venäjän rajat.Se oli puhdasat imperialismia. Muu on silkaa propagandaa.
Aleksanteri taas teki sopimuksensa Napoleonin kanssa, koska tämä oli sillä hetkellä ylivoimaisesti vahvempi.
"Venäjän suuri kansa on kahdesti vapauttanut Euroopan suuruudenhullusta, murhanhimoisesta diktaattorista, eikä se kenties olisi ollut mahdollista ilman Tilsitin tapaamista, Molotov-Ribbentrop-paktia... "
M-R-paktissa oli mukana kaksi laajentumishaluista diktaattoria, joilla aatokset kulkivat yksiin.
Venäjän Euroopan 'vapauttaminen' pn siitä hupaisaa, että se karkoitti yhden pahan (Hitler), mutta toi tilalle kahden sukupolven ajaksi vielä suuremman pahan (Stalin ja seuraajat). Siinä kului satojen miljoonien ihmisten elämä hukkaan ankeudessa ja vankeudessa.
"Mikä oli pisin yhden päivän eteneminen 2.MS:n aikana?"
Maasto-olosuhteet tekivät tyylipuhtaan salamasodan mahdottomaksi Karjalankannaksella, mutta silti puna-armeijan kymmenen päivän riemumarssi Valkeasaaresta Viipuriin kesäkuussa 1944 lienee etenemisennätys Suomen rintamalla. Se oli yksi hienoimmista ja tehokkaimmista Stalinin "strategisista iskuista" ja on harmi että Talin-Ihantalan ja Vuosalmen kulutustaistelut ovat himmentäneet venäläisten Viipurin operaation menestyksen muiston varsinkin suomalaisten katsannossa.
Kuuleppas koroljehevi!
Puna-armeijan kannaksen valtaus kertoo myös siitä kuinka kannaksen puolustustuksen vahvistaminen laiminlyötiin suomalaisten taholta. Toisaalta kannaksen taistelut kertovat suomalaisten sota taidosta, eli taisteluiden ratkaisu vietiin maastokohtiin, jonka suomalaiset valitsivat ja tuloksena oli loistava torjuntavoitto.
Lisää koroljeheville!
Kannaksen taistelut kesällä -44 oli loistava taktinen vetäytyminen ja taktiikan voitto materiasta. Muistatko kuinka Stalin varoitteli suomalaisia vastaan sotivia kenraaleitaan? Hän sanoi "olkaa varovaisia, suomalaiset yllättävät aina" ja kuinka kävikään? Varoituksista huolimatta suomalaiset yllättivät jälleen. Taktiikan riemuvoitto oli ilomantsin mottitaistelut Raappanan johdolla, SIINÄ NÖYRYYTETTIIN PUNA-ARMEIJAA SATA NOLLA.
"Puna-armeijan kannaksen valtaus kertoo myös siitä kuinka kannaksen puolustustuksen vahvistaminen laiminlyötiin suomalaisten taholta."
Ihmetyttää ettei Suomen sodanjohto v. 1944 kyennyt soveltamaan Saksan ja Neuvostoliiton välisen sodan kokemuksia käytäntöön. Olihan esim. puna-armeijan loistavasti järjestetty taistelu Kurskin rintamanmutkassa v. 1943 osoittanut, että suuretkin moottoroidut ja vahvan tykistön tukemat hyökkäysmuodostelmat oli mahdollista kuluttaa loppuun ja lyödä takaisin tarpeeksi syvällä ja joustavalla puolustuksella. Suomalaiset jättivät kuitenkin kesällä 1944 päävoimansa aivan etulinjaan, missä puna-armeija saattoi murskata ne hajalle heti hyökkäyksen alussa.
Tali-Ihantalan ja Vuosalmen taistelut ovat saaneet suhteettoman historiallisen painoarvon, koska niillä on ns. torjuntavoittoina suuri terapeuttinen merkitys sodan hävinneille suomalaisille. Kyseiset operaatiot olivat puna-armeijan paikallisten rintamakomentajien kunnianhimon sivutuotetta. Strategista merkitystä niillä ei ollut. Suomalaiset olivat jo psykologisessa mielessä "kokeneet tappion" ja siten henkisesti kypsiä tekemään rauhan Neuvostoliiton kanssa keväällä 1944 määritellyillä ehdoilla. Neuvostoliitto ei v. 1944 tavoitellut kommunistista Suomea. Neuvostoliitolle riitti ystävällismielinen Suomi. Myöhempi kehitys osoitti, että porvari Paasikivi oli reaalipoliitikko Stalinin mieleen enemmän kuin suomalaiset kommunistit.
Talven 1939-1940 ja kesän 1944 suomalaisuhrit kaatuivat väärän politiikan uhreina. Syksyllä 1939 Suomi olisi voinut suostua neuvotteluratkaisuun ja keväällä 1944 rauhaan. Onko ainuttakaan suomalaista perhettä, jossa Suomen hallitusherrojen virheratkaisut eivät tuntuisi itsenäisen Suomen turhissa sodissa kaatuneiden sukulaisten muodossa?
***Ihmetyttää ettei Suomen sodanjohto v. 1944 kyennyt soveltamaan Saksan ja Neuvostoliiton välisen sodan kokemuksia käytäntöön****
Totta ja tästä on vastuussa yksin Mannerheim -ja Airo.. suomalaisilla oli yllinkyllin tietoa puna-armeijan taktiikasta, joka oli saatu saksalaisilta. Mannerhein ei uskonut että suomi voisi joutua puna-armeijan strategisen hyökkäyksen kohteeksi.
Lisäksi päämajalta puuttui osasto, joka olisi voinut niputtaa saadut tiedot ja analysoida ne. Kaikki tieto toimitettiin Airon kautta jo ehkä seniilille Mannerheimille, joka ei yksinkertaisesti käsittänyt tulevaa uhkaa.
Kyllä Tali-Ihantalalla ja Vuosalmella oli suuri strateginen merkitys. On aivan eri asia hieroa rauhaa lyömättömän armeijan kanssa kuin pakkotilanteessa.
***Talven 1939-1940 ja kesän 1944 suomalaisuhrit kaatuivat väärän politiikan uhreina. Syksyllä 1939 Suomi olisi voinut suostua neuvotteluratkaisuun ja keväällä 1944 rauhaan.***
Talvisota olisi EHKÄ voitu vältää suuremmilla myönnytyksillä, mutta pitää muistaa Molo-Ribbe pakti, joka lupasi KOKO SUOMEN neuvostoliitolle. Keväällä -44 ei voitu ajatellakaan rauhaa siksi kun Saksa oli vielä liian vahva. Vasta kun Saksa oli karkoitettu baltiasta, rauha oli mahdollinen.
***Onko ainuttakaan suomalaista perhettä, jossa Suomen hallitusherrojen virheratkaisut eivät tuntuisi itsenäisen Suomen turhissa sodissa kaatuneiden sukulaisten muodossa? ****
Minulla kaatui äidin isä Talvisodassa ja eno jatkosodassa.... Lisäksi isäni joutui jatkosodassa pahoin haavoittuneena neuvostoliiton vangiksi.... Hän selvisi hengissä, enhän muuten näitä naputtelisi. Hän sai sen ajan parhaan hoidon sotasairaalassa Argangelissa, josta SUURI KIITOS rys,sille. Minä tiedän että r,yssä ei ole paha, vaan inhimillinen ihminen..
"Maasto-olosuhteet tekivät tyylipuhtaan salamasodan mahdottomaksi Karjalankannaksella, mutta silti puna-armeijan kymmenen päivän riemumarssi Valkeasaaresta Viipuriin kesäkuussa 1944 lienee etenemisennätys Suomen rintamalla."
Kesällä -44 Kannaksella käytiin materiaalisotaa. Eteneminen perustui siihen, samoin torjunnan onnistuminen.Sen Koroljov sentäänmyöntää.
Suomalaisten etenemisnopeus kesällä -41 oli reilusti kaksi kertaa suurempi. Lisäksi hyökkäys pysäytettiin käskyllä.
#Se oli yksi hienoimmista ja tehokkaimmista Stalinin "strategisista iskuista" #
Tämä 4. strateginen isku kesällä -44 epäonnistui perusteellisesti.
"Lisäksi päämajalta puuttui osasto, joka olisi voinut niputtaa saadut tiedot ja analysoida ne."
Päämajan tiedustelujaosto käsitteli kaikki vihollistiedot. Marskille esiteltiin ne suoraan kahdesti päivässä. Lisäksi tiedustelupäälliköllä oli vapaa pääsy M:n puheille ja hän kuului vakinaiseen pöytäseurueeseen.
Kokonaan toinen juttu oli, että Marski ei uskonut suurhyökkäykseen, koska sota ratkaistiin Keski-Euroopassa.
"Talven 1939-1940 ja kesän 1944 suomalaisuhrit kaatuivat väärän politiikan uhreina."
Toki Stalinin ja Molotovin politiikkaa voi kutsua vääräksi, mutta emmehän me sille mitään coineet.
"Syksyllä 1939 Suomi olisi voinut suostua neuvotteluratkaisuun ja keväällä 1944 rauhaan."
Koko oletusrake
nnelmasi perustuu siihen, että Stalin olisi pitänyt sanansa? Esim. syksyllä 1939 neuvotteluratkaisu olisi tuonut Puna-armeijan Viipurin porteille ohi juuri rakennettujen linnoitusketjujen? Ja kuitenkin juuri nämä linnoitteet viivyttivät vihollista kuukausia. Jos Talvisota olisi alkanut Viipurin edestä (mikäpä olisi Stalinia siitä estänyt?) olisi sodan lopputulos voinut olla toinen.
Kevään 1944 rauhanehtojen sotakorvaus dollareissa oli mitoitettu yli maan kantokyvyn. Siksi siihen ei suostutt. Summa aleni puoleen syksyyn mennessä.
"Onko ainuttakaan suomalaista perhettä, jossa Suomen hallitusherrojen virheratkaisut eivät tuntuisi itsenäisen Suomen turhissa sodissa kaatuneiden sukulaisten muodossa?"
Vielä useampåia vemäläisperheitä jäi suremaan Stalinin virheitä. Toisaalta... kyllä se kannatti! Me olemme valtiona yhä olemassa, mutta vastustaja ei ole.
"Olihan esim. puna-armeijan loistavasti järjestetty taistelu Kurskin rintamanmutkassa v. 1943 osoittanut, että suuretkin moottoroidut ja vahvan tykistön tukemat hyökkäysmuodostelmat oli mahdollista kuluttaa loppuun ja lyödä takaisin tarpeeksi syvällä ja joustavalla puolustuksella."
Jps hehkutukset sivuuttaa niin Kurskissa venäläiset osoittivat, että pienempi hyökkäävä joukko ei pystynyt lyömään valpasta ja isompaa puolustavaa joukkoa. Ei se taitoa vaadi!
"Tali-Ihantalan ja Vuosalmen taistelut ovat saaneet suhteettoman historiallisen painoarvon, koska niillä on ns. torjuntavoittoina suuri terapeuttinen merkitys sodan hävinneille suomalaisille. Kyseiset operaatiot olivat puna-armeijan paikallisten rintamakomentajien kunnianhimon sivutuotetta. Strategista merkitystä niillä ei ollut. Suomalaiset olivat jo psykologisessa mielessä "kokeneet tappion" ja siten henkisesti kypsiä tekemään rauhan Neuvostoliiton kanssa keväällä 1944 määritellyillä ehdoilla. Neuvostoliitto ei v. 1944 tavoitellut kommunistista Suomea. Neuvostoliitolle riitti ystävällismielinen Suomi."
Nyt arvon toverilta unohtuu, että rauhanehtoja oli useampikin? Heti Viipurin valtauksen jälkeen Suomi tiedusteli Stalinilta rauhanehtoja ja sai 22.6.1944 vastauksen, että vain ehdoton antautuminen (= miehitys) kelpaa! Toisin sanoen siinä vaiheessa NL TAVOITTELI kommunistista Suomea (liittymään onnelisten kansojen perheeaseen).
Ja toisin kuin yrität väittää niin vasta Tienhaaran, Tali-Ihantalan ja Vuosalmen taistelut saivat Stalinin tajuamaan, että pihvi taitaa sittenkin olla liian sitkeä!
"Maasto-olosuhteet tekivät tyylipuhtaan salamasodan mahdottomaksi Karjalankannaksella, mutta silti puna-armeijan kymmenen päivän riemumarssi Valkeasaaresta Viipuriin kesäkuussa 1944 lienee etenemisennätys Suomen rintamalla. Se oli yksi hienoimmista ja tehokkaimmista Stalinin "strategisista iskuista""
Missä mielessä? Sinuilta unohtuu, ettei etenevät venäläiset joukot pystyneet saartamaan tai tuhoamaan yhtäkään suurempaa suomalaista joukko-osatoa. Saksa oli jo aiemmin kertonut Suomelle omia kokemuksiaan ja todennut, että vuonna 1944 NL sai aina halutessaan aikaan läpimurron. Kysymys olikin toimenpiteistä sen jälkeen. Suomalaiset toki peräytyivät, mutta Stalinin hyökkäykseen varaamat kaartindivisioonat ja ps-divisioonat kuluivat edetessään niin pahasti, että niiden etenemiselle tuli stoppi Tienhaarassa, Tali-Ihantalassa ja Vuosaaressa!
Yhtä hyvällä oikeutuksella voidaan lausua tasiat toisinpäin. On harmi, että Tienhaaran, Tali-Ihantalan ja Vuosalmen loistavia torjuntavoittoja himmentää venäläisten sitä edeltänyt eteneminen.
Koroljovia ja kumppaneita vit taa edelleen suunnattomasti ettei suomesta tullut neuvostotasavaltaa.
Muitelkaa suomalaisten kommunistien kohtaloa Karjalassa ja muuallakin 1930-luvulla
>>puna-armeijan kymmenen päivän riemumarssi Valkeasaaresta Viipuriin kesäkuussa 1944 lienee etenemisennätys Suomen rintamalla.>Rutin peltoaukeilla,Viipurin maalaiskunnan Porlammin kylässä oli elo-syyskuun vaihteessa - 41 Suomen suurimman mottisodan keskus.>Porlammin-Sommeen motin aikana suomalaisjoukot järjestivät Viipurin valtausparaatin 31. elokuuta. Itä-Kannaksen ja Länsi-Kannaksen joukot jatkoivat sen jälkeen yhdessä etenemistään kohti talvisotaan saakka ollutta rajaa, joka saavutettiinkin 1. syyskuuta. Kuitenkin suomalaiset myös ylittivät vanhan rajan pysähtyen vasta Stalin-linjalle Leningradin pohjoiselle puolustusvyöhykkeelle, Karjalan linnoitusalueelle 4.-7. syyskuuta taistelujen laantuessa enimmäkseen asemasodaksi.