Postipankki-leonia-sampopankki-danskebank

Jätä danskit. Itse lähdin silloin, kun muutamia vuosia takaperin Sammon atk-systeemien uudistussotkun takia en päässyt viikkokausiin kirjautumaan nettipankkiin, vaan piti käydä laskujen maksamisen takia jonottamassa jatkuvasti täpötäysissä konttoreissa. Lopulta kävelin kiukuispäissäni lähimpään toiseen pankkiin, työpaikan naapuritalossa konttoriaan pitävään Handelsbankeniin ja siirsin kaikki pankkiasiani sinne. Olen ollut todella tyytyväinen. Olin ollut vanhan ajan Postipankin uskollinen asiakas 1960-luvulta alkaen, ja siksi sinnittelin aika pitkään sähläystenkin kanssa, mutta tajusin sitten, ettei se DanskeBank todellakaan enää ole lapsuuteni Kultapossukerho.

"New Normal" ja "New Standards" niin kuin pankin uudet mainokset sen ilmaisevat. 2008 kyseinen pankki sekoili oikein huolella tietoliikennejärjestelmien kanssa ja nyt sama meno taas jatkuu. Tämä on ilmeisesti nyt sitten se "uusi normaali" eli että mikään ei oikein toimi kunnolla.

Minullapa on vielä yhtä pitempi lista, nimittäin 80-luvulla mulle avattiin Säästöpankkiin tili, 90-luvun lamassa Säästöpankille kävi kuten kävi ja tilini siirrettiin Postipankkiin josta nimenvaihdosten myötä muodostui nykyinen Danskebank.
Nyt tanskanpankki on alkanut korotella palvelumaksuja ja laittoi visa-kortin maksulliseksi niin avasin S-pankkiin tilin. Tanskan visa-luottokortin lakkautin, toistaiseksi en kyllä luottokorttia tunne tarvitsevanikaan mutta saisin tietysti S-pankista sen ilmaiseksi.

Silloin 2008 sampopankin verkkopankkitoilailu aiheutti huomattavan asiakaskadon, saattaa piakkoin käydä samanlainen kato tolkuttoman kalliiden palvelumaksujen seurauksena. Ahneus on tyhmyyttä. Tai ehkä tarkoituskin on ajaa Dansken suomen toiminnot alas karkoittamalla asiakkaat ensin ja sitten irtisanomalla henkilökunta ja lakkauttamalla konttorit.

Rahastusta, pankkinvaihto edessä. Mitä kuluja on e-lasku aiheuta pankkille? Taidan vaihta paperi laskuksi.

"Suoraveloitus poistuu EU vaatimusten takia ensi vuonna. Sen tilalle tulee E-laskut. Palvelumaksun hinnankorotusten takia E-lasku maksaa luottokortilta 2e/lasku ja lainoilta 2,5e/lasku.

Muutokset koskevat kaikkia asiakkaitamme."
Danskebank

Törkeetä rahastusta! Myös SOVITUISTA lainaehdoista ei pidetä kiinni.

vuotta takana Danske Bankin kokonaisasiakkaana. Meidän perhe ei ole törmännyt mihinkään negatiiviseen pankin suhteen. Kaikki toimii ja pelaa niin kuin on sovittu.

Danske - Lyhyt historia:

Toukokuu 2012 - Sampo Pankin VISA kortista alettiin periä € 1,50/kortti maksua vaikka se sisältyi aikaisemmin kuukausittain perittyyn palvelumaksuun.

Marraskuu 2012 - Palvelumaksu nostettiin € 3,60:sta € 4,40/kk

Helmikuu 2013 - Automaattisten lainamaksujen hinta nousi € 1,50 : sta € 2,50/laina.

Toukokuu 2013 - Palvelumaksu nousee € 4,40 :sta € 6,40/kk.

Mitähän seuraavaksi? Ainakin pankki vaihtuu!

Toukokuussa 2012 palvelumaksu 2,90, toukokuussa 2013 palvelumaksu 6,40 ja tilille ei makseta korkoa. Dalinske Bankissa ei oikein osata hommia, jos jonkin palvelun kustannus on vuodessa noussut yli 120% Palvelu koostuu osaltani tilistä ja verkkopankkitunnuksista.

Tämän pankin kanssa en enää tule asioimaan, vaan sanon niin tilit kuin pienen vipinkin irti. Edullisempaa muualla, melkein missä vain.

http://www.iltasanomat.fi/digi/art-1288549836641.html?ref=ok-tf-promo4

"Yksi on alitse muiden"

Tuohon "l.eonia"-aloittajan kertomaan ritirampsuun pitää vielä lisätä se aivan ensimmäinen nimike "Postisäästöpankki" ja siitä lyhennemuoto PSP. Se "säästö"-osa oli pankin nimessä mukana vielä 1960-luvulla. Olin itsekin opiskelijana yhden kesän v.1965 töissä nimen omaan Postisäästöpankissa.

Miten niillä pankeilla oli ennen mahdollista palvella ja maksaa jopa reaalikorkoa asiakkailleen ? Nythän joutuu maksamaan pankille korkoa, jotta saa pitää rahoja
tilillä. Lisäksi tulee sitten nämä jatkuvasti nousevat palvelumaksut.
Onko otettu käyttöön liian kalliiksi tulevaa tietotekniikkaa ? Ei ainakaan DB:lla luulisi
kovin kallista olevan toiminnan tasosta päätellen.

Kun googletin "Postisäästöpankin", löysin tiedon postisäästöpankin perustamisesta 1887-1888 vuosien aikoina. Minulla on semmoinen muistikuva, että kun viime sotien jälkeen 1940-luvun lopulla Suomeen luotiin lapsilisäjärjestelmä, niin lapsilisien maksaminen olisi määrätty tapahtuvaksi Postisäästöpankin kautta. Lapsilisäthän maksettiin nimen omaan äideille ja sitä varten heillä piti olla postisäästötili. Sillä tavalla Postisäästöpankista muodostui koko kansakunnan pankki. Tuohon käytäntöön, että lapsilisät maksettiin äideille, niin siihen liittyi arviointi, jonka mukaan perheen isät olisivat saattaneet käyttää lapsilisärahat johonkin aivan muuhun kuin lastensa hyväksi. Äitejä pidettiin varmempina rahan vastaanottajina. Saattoihan siinä asetelman arvioinnissa olla perääkin ja erityisesti silloin sodan jälkeisinä aikoina. Sekin tiedetään, että monissa perheissä miehiä suoraan sanottuna jurppi, kun äidit saivat käyttöönsä lapsilisärahaa miehien päätösvallan ohitse. Tietysti oli runsaasti ja varmaan enemmistö perheitä, joissa raha-asiat hoidettiin hyvässä yhteisymmärryksessä.