Voin suoraan myöntää, että paikkaan huonoa itsetuntoani autolla. Vaihdan yleensä autoa velaksi kolmen vuoden välein uuteen malliin. On mieltä ylentävää kun naapureilta ja jalankulkijoilta tulee ylentäviä katseita uutta mallia kohtaan. Lisäksi tunnen olevani parempi ihminen kun ajalen uudella kallilla automallilla tuolla vanhojen romujen seassa töihin. On niin kiva parkkeerata auto vanhempien huonoimpien autojen viereen. Koen silloin, että olen onnistunut elämässä paremmin kuin he. Se jos mikä helpottaa huonoa itsetuntoa. Valitsen yleensä autoon aina myös hienon värin ja aluvanteet, että se erottuu liikenteessä varmasti. Pesen myös autoni joka viikko.
Ainoa harmi on, että osamaksu on kuukaudessa niin suuri, että paljon muuta jää elämässä saamatta.
Ihmettelen eniten sitä, että niin harva myöntää, että auto ostettu itsetuntoa parantamaan. Toisaalta hyvähän se on, että jokin auttaa siihen itsetuntoon. Entisaikaan se on miehillä ehkä ollut hevonen?
Ainoa harmi on, että osamaksu on kuukaudessa niin suuri, että paljon muuta jää elämässä saamatta.
Ihmettelen eniten sitä, että niin harva myöntää, että auto ostettu itsetuntoa parantamaan. Toisaalta hyvähän se on, että jokin auttaa siihen itsetuntoon. Entisaikaan se on miehillä ehkä ollut hevonen?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Onneksi on sen verran hyvä itsetunto että kahden tonnin patonkimaan kulkine riittää ihan hyvin paikasta A paikkaan B siirtymiseen.
tehdä rahoillaan mitä haluaa, sä oot valinnu ton.
Mäkin joskus kokeilin paria uutta autoa, mutta totesin sen olevan minulle liian kallista ja muutenkin rahan kaivoon heittämistä.
Itse kohotan itsetuntoa urheilemalla. Olen suurinta osaa samanikäistä miesporukkaa kovemmassa ja timmimmässä kunnossa. Kyllä itsetunto nousee kun tapaan reppumahaisia miehiä. Naisetkin kuolaa atleettisen miehen mutta vanhalla autolla ajavan perään enemmän kuin uudenkarhealla audilla ajavan läksiperceen perään.
Olen autonvaihtokierteessä pienten munieni takia.
Teet ihan oikein. Kuvittele, jos hankkisit auton tilalle naisen: siihen sitä rahaa vasta menisi.
Valitan, että jouduit juuri luopumaan entisestä, sillä et saanut enää uutta pikavippiä
http://www.huutokaupat.com/fi/v/32392
mutta näin velkapelissä lopulta aina käy
Luovuin autosta kaksi vuotta sitten. Erittäin järkevä päätös. Asun Helsingissä, jossa julkinen liikenne toimii. Säästän joka kuukausi ainakin 500 egeä entiseen verrattuna. Eikä tarvitse enää huolehtia renkaiden vaihdosta, jäiden rapsutuksesta tai parkkiongelmista. Joskus ajelen taksilla, mutta harvoin. Kesälomalla vuokraan auton viikoksi tai pariksi. Autottomuus vapauttaa. Suosittelen. Moni luulee auton olevan itselleen välttämätön, mutta ei se ehkä olekaan.
Aina, kun meidän rivarin autokatokseen ilmestyy uusi tai uudehko auto, autokatoksen edessä kokoontuva juoruÄIJÄjengi tarkistaa heti ensiksi rekisterinumerosta onko auton kuski auton omistaja vai ainoastaan haltija.
Jos olet ajoneuvon haltija, olet vain mitätön taksirenki, jolla ei ole varaa ajella omalla autolla ja kunnioitusta ei heru ja vielä vähemmän ystävyyttä. Jos olet auton omistaja, olet kuin isäntä ja kohtelu sen mukaista. Silloin kelpaat porukkaan ja saat kutsun takapihakekkereihin grillaamaan ja chillaamaan.
Eli, jos auton ostaa velaksi, niin laina ehdottomasti asuntolainan sisään, jos asunnon vakuus suinkin sallii. Näin olet auton omistaja, autovelka halpakorkoista asuntolainaa, jonka korot saat vähentää verotuksessa. Etkä ole pakotettu ottamaan kaikkia kalliita autovakuutuksia kuin rahoitusyhtiöiden vangit.
Pankit tosin eivät saa myöntää kalliskorkoista auto/ kulutuslainaa halpakorkoisena asuntolainana, mutta sisustuslainan tai remonttilainan saa laillisesti asuntolainan yhteyteen asuntolainan ehdoin. Sitä pankki ei jälkeenpäin tarkista, onko noilla remonttirahoilla oikeasti rempaa tehty vai ostettu auto.
Autoon paljon muutakin kuin pelkkä kulkuväline. Se on ihmisarvon mitta, ainakin täällä keskiluokan omakoti- ja rivitaloalueilla.