Jumalan rakkaudesta..

Lue esim. Johanneksen evankeliumi ja toinen hyvä on Johanneksen ensimmäinen kirje Uudessa Testamentissa... Etsivä löytää ja kolkuttavalle avataan! Jumalan Rauhaa ja Rakkautta johdattkoon hän etsintäsi hänen rakkauteensa!

Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että Hän antoi ainoan Poikansa, ettei yksikään, joka Häneen uskoo, hukkuisi, vaan saisi iankaikkisen elämän. (Joh.3:16)

Jumalan Rakkaus on Jeesuksessa. Kun me Hänet otamme vastaan, aukeaa sydämemme Jumalan Rakkaudelle. Hän on uskollinen ja rakastava omilleen, jotka seuraavat ja tottelevat Häntä. Ja jos ja kun eivät tottele, Hän kurittaa, parantaa ja lohduttaa.

Jumalan Rakkaus on Elämän kantava voima. Korinttolaiskirjeessä kuvataan, millainen on Jumalan rakkaus. Rakkaus on pitkämielinen, rakkaus on lempeä, rakkaus ei kadehdi, ei kerskaa, ei pöyhkeile, ei etsi omaansa, ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee totuudesta. Kaikki se uskoo, kaikki se toivoo, kaikki se kärsii. Rakkaus ei koskaan häviä.

Koska Jumala on Persoona, tulee tietää, kuinka Hänen sydämelleen käydään. Hän on varannut valmiiksi Tien, jota pitkin kulkemalla Hänen sydämensä avautuu. Se Tie on Jeesus. Ilman Jeesusta on vain pimeyttä ja tuomio, sillä Jumala on laittanut rakkautensa ja pelastuksensa yhden kortin varaan, ja tuo kortti on Jeesus. "Minä olen ovi; jos joku minun kauttani menee sisälle, niin Hän pelastuu, ja hän on käyvä sisälle ja käyvä ulos ja löytävä laitumen. -- Minä olen se hyvä paimen, Hyvä paimen antaa henkensä lammasten edestä." Joh. 10:9, 11

Hyvä Paimen ei ole vain antanut henkeään kerran, vaan on nytkin valmiina aina pelastamaan suden ja vhollisen kynsistä. Hän uhrautuu ja kulkee edelläsi.

Muistan kun olin tilanteessa, jossa kuvainnollisesti istuin rotkon pohjalla. Näin unen, jossa sudet (susilauma) yrittivät saada minut raadeluksi. Taistelin niitä vastaan mieheni katsellessa huvittuneen vieressä. Koetin saada häntä ymmärtämään, missä tilanteessa olin, ja auttamaan minua, sillä tiesin, että pian en enää jaksaisi. Sudet raatelisivat minut.

Myöhemmin sain selityksen tuolle unelleni.

Alkuun ajattelin, että se kuvasi vain mieheni välinpitämättömyyttä siitä, mitä minulle tapahtui, mutta Jumala näyttikin minulle, että todellisuudessa olin valinnut mieheni paimentamaan minua itsensä sijaan. Silloin jäisin auttamatta häviölle, koska olin nostanut mieheni Jumalan asemaan, epäjumalaksi.

Kuinka helposti susilauma hajaantui, kun tein parannusta ja valitsin Jeesuksen Paimeneksi!

Ei tarvita kuin käsky Häneltä, ja vihollinen Pakenee, oli se kuka tai mikä tahansa. Onko Jeesus jo Sinunkin Paimenesi? Hän tahtoo se olla Sinulle. Ota Hänet tänään vastaan. Hän tahtoo johdattaa Sinut laitumelleen, raikkaiden Vesien ääreen.

peittää kaikki ihmisten synnit, kuten Jeesus ne sovitti. Ilosanoma ihmiselle!

suuresti ihmetellä sitä että ihmiset tahtoivat murhata Jeesuksen ja apostolinsa!

suuresti ihmetellä että osa ihmisistä ottaa pedonmerkin ottaa kun se tulee.

Jumala on Rakkaus, ja ihmiset voivat vihaavat Rakkautta. Onneksi saamme Jeesuksessa vastaanottaa sen suuren Jumalan rakkauden ja voi kyllä myös nostaa vihan ihmisissä meitä vastaan, sillä ei kaikki tahdo rakastaa Jeesusta, valitettavasti.

voi yhtä aikaa rakastaa Jumalaa ja Mammonaa, sillä toista rakastaa ja toista halveksii, mutta ei rakkautta voida ansaita vaan nöyrästi anoa ja elää sen mukaan.

Rakkaus parantaa kaikki haavat ja tekee vahvaksi vaikka myös koskee kun sitä vastustaa ja tämä on ihmisten ongelma kun tahdotaan kahdella tiellä kulkea ja rakkaus ikäänkuin pulloon sulloa, tai ainakin pois häiritsemästä.

Jeesuksessa on sitä että viisaana voimme rakastaa Herraa.

ja ruumis ja haavat ja veri ovat Isän Jumalan rakkauden osoitus koko maailmalle!

Pienoista alakuloa poteneena luin tämän ketjun ja nyt vain itkettää. Noinko paljon Jumala rakastaa ihmistä.

sydämmeen ihan konkreettisesti välillä koskenut ja ihmetellä pitää.

Kun Herra hoitaa, paimentaa, ei silloin mitään puutu.
Hän kaitsemasta minua, ei väsy, ei Hän suutu.
Hän ruokkii taivaan leivällä ja elävällä vedellä, virvoittaa sieluani.

Minua tiellä autuuden, hän ohjaa Hengellänsä.
Luo tuoreen, vehmaan laitumen, hän kutsuu äänellänsä.
Hän tuntee kaikki tarpeeni, hän täyttää köyhän sieluni
armollaan avaralla.

Ja pimeässä laaksossa, jos yksin vaeltaisin, ja tuhansissa vaaroissa
jos tuskaa maistaa saisin, niin pelkäisi en kuitenkaan
kun vitsallaan ja sauvallaan , minua Herra johtaa.

Hän sielulleni valmistaa , runsaimman armopöydän.
Hän Hengellänsä vahvistaa,niin että riemun löydän.
Minua seuraa laupeus ja herran hyvyys, rakkaus
päivien loppuun asti.

Virsi 375