http://yle.fi/uutiset/opasteteksti_ohjaa_pesemaan_kengat_uimahallissa/6404236
"Palkkasimme työhön yrityksen, jossa on ammattikääntäjiä."
"Palkkasimme työhön yrityksen, jossa on ammattikääntäjiä."
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Istumahantuukin pittä käyttä pempun ja jaloitten alla.
Peso on pakolinen ennen paatia.
Lapset vain vanhuuksitten matkassa.
Pitää muistaa, että kyseessä on kiirunalainen kylvehtimö. Todennäköisesti sinne eksyy asiakkaiksi enemmän meän- kuin suomenkielisiä, ja meänkieliselle nuo tekstit saattavat hyvinkin aueta jopa paremmin kuin suomen kirjakielellä kirjoitetut!
Kuka suomenkielinenkään väittää, ettei ymmärrä noiden kylttien sanomaa?
Sivusto ethnologue.com luokittelee ”Torniojoenlaakson suomen” kieleksi kielten joukossa – ei murteeksi.
http://www.ethnologue.com/show_language.asp?code=fit
Lapset vain vanhuuksitten matkassa.
Siinä sitä onkin turvaohjetta kerrakseen.
Peso pakolinen ennen paatia? Tuskin suomalainen ymmärtäisi ainakaan "paatia" muuten kuin arvaamalla tai päättelemällä, että sen on oltava sama kuin ruotsin "bad".
Kuulostaa laivamatkailulta Kuubassa.
Ethnologue on raamatunkääntäjien yhteisö ja mielellään luokittelee kielten variantteja kieliksi päästäkseen perustelemaan, miksi Raamattu pitää kääntää vielä yhdelle ”kielelle”. Kielentutkijat eivät suhtaudu siihen kovin vakavasti.
Lupaan pitää ”meänkieltä” kielenä heti, kun sen armeija ja laivasto pakottavat minut siihen tai kun ”meänkieliset” tunnustavat munkielen ja mummaanantaikielen kieliksi, jotka ovat oikeutettuja kaikkiin vähemmistökielten etuihin. Munkieli on vieläpä erittäin uhanalainen kieli, jolla on vain yksi puhuja ja joka siksi on oikeutettu laajoihin etuuksiin ja suojeluun. Mummaanantaikielen asema on vielä uhanalaisempi.
Ymmärrän muuten ”meänkieltä” huomattavasti paremmin kuin esimerkiksi ”raumankieltä”, ”savonkielestä” puhumattakaan.
Jopa niin kaukana ruotsinkielisyyden ydinalueilta kuin Kainuussa tunnettiin yli puoli vuosisataa sitten esine sellainen kuin ”paatipunkka”. Sillä tarkoitettiin (lähinnä pientä, irrallista, pikkulasten kylvettämiseen tarkoitettua) kylpyammetta. Minun paatipunkkani oli vielä ”sinkkiä” eli galvanoitua, sinkillä elektrolyyttisesti päällystettyä teräspeltiä.
Toinen kainuulaislähtöisen lapsen mieleen jäänyt ruotsista väännetty sana on ”aalloppi”. Sillä tarkoitettiin kapeaa, rautatien tai maantien ali kulkevaa vesitietä, josta mahtui juuri ja juuri kulkemaan soutuveneen kokoisella vesikulkuneuvolla. Taustalta löytynee sana ”avlopp”. Kuvittelisin, että sana oli kulkeutunut Kainuuseen 1900-luvun alkupuolella rautatienrakentajien myötä.
>Munkieli on vieläpä erittäin uhanalainen kieli...
Mikä on Uhanan armeijan ja laivaston miesvahvuus?
Elop ja avlopp ovat kuulemma yksi ja sama asia.
> Ymmärrän muuten ”meänkieltä” huomattavasti paremmin kuin esimerkiksi ”raumankieltä”, ”savonkielestä” puhumattakaan.
Mitenkä tulikin mieleen Rauman telakan toimiston seinällä oleva lappu, jossa kehotetaan käyttämään henkilönsuojaimia otsikolla "Suojelgatten kroppanne" tjsp. Hauskasti kirjoitettu teksti, jonka ymmärtää kun osaa riittävästi kieliä.
Tokihan me armoitetun pakkoruotsin ansiosta ymmärrämme.
Tarkoittaako "paati" tässä kylpemistä saunassa, uimista altaassa vai molempia? Att bada tunnetusti tarkoittaa uimista esim. uimarannalla, joka on badplats tai strandbad.
Ei se suihkussa käynti ole haitaksi, työntyipä sitten saunaan tai altaaseen.
Käväisinpä tässä itsekin tänään (suihkun kautta) molemmissa, joskaan en Kiirunassa vaan Vantaan Myyrmäessä.
25 metrin altaassa viivähdin tasan tunnin ja matkaa taittui 2.050 metriä. Ei jaksa vanha enää samaa tahtia kuin joskus 40 vuotta sitten!
Ei niin.
Mutta täysin käsittämätöntä "suomea".
En edes haaveile Ruotsissa tajuttavan mitään Suomesta ja suomalaisista. Jopa keskivertovenäläisellä on parempi käsitys meistä kuin itsensä ihanuuteen tukehtuvalla ruotsalaisella. "Suurvalta" se on pienikin suurvalta.
Ylen mukaan "Kunta tilasi uusitun uimahallin kylttien käännöstyön ammattilaisilta, mutta jälki ei ole aivan sen mukaista."
En ymmärrä. Tekstin kohderyhmä on Kiirunan suomenkieliset ja paikka Kiiruna. Opetetaanko heille Suomen suomea? Varmaan tuo teksti tulee paremmin ymmärretyksi kuin suomalaisten standardien mukainen suomi. Varmasti Suomessa tuo kyltti aiheuttaisi nauruntirskahduksia, mutta sanoma tulisi kuitenkin ymmärretyksi.
Saamen osuuteen en ota kantaa.
Kiiruna kuuluu suomen- ja saamenkielen hallintoalueisiin, joten opastekylteissä nämäkin kielet tulee huomioida.
Mielestäni suomea niissä ei ainakaan ole huomioitu.
En ota kantaa, ovatko nuo meänkieltä ja onko ylipäänsä olemassa meänkieltä. Joskus tuntuu siltä kuin meänkieliä olisi yntä monta kuin puhujiakin: kuka enemmän ja kuka vähemmän sotkee ruotsia sekaan, kun ei suomalainenkaan sana tule mieleen.
Aikoinaan Tampereella ihmeteltiiin, mikä on "ydy" Pirkankadun uimahallissa oli kyltti "Pese ydy, ennen kuin menet altaaseen". Yleisesti arveltltiin, että se on joku uusi häveliäs kielenhuoltokotkotus, joka tarkoittaa sukupuolielintä.
Meänkieli on suomen murre, joka näköjään ruotsittuu yhä pahemmin tuosta päätellen. Höveli Ruotsin valtiopäivät määritteli sen tyhmyttään omaksi kielekseen. Kyllä Haaparannassa ja kauempanakin puhutaan suomea, samaa muretta joen kummallakin puolella, ne jotka osaavat, ihan Kiirunaan asti. Itse olen lähtöisin Pajalasta, kaksikielinen, mutta nykyään Etelä-Suomessa asuva.
>Pese ydy, ennen kuin menet altaaseen
Elävän ihmisen ruumista tarkoittava sana ”keho” saatiin suomen kieleen 1945 Lääketieteen sanastolautakunnan ja Kielitoimiston ensimmäisen nokkamiehen Hannes Tepon yhteistyönä. Taisipa olla itse Teppo, joka noihin aikoihin kävi yleisessä saunassa seuraavankaltaisen sananvaihdon naispuolisen saunottajan kanssa:
— Jospa sitten pestäisiin minun kehoni?
— Kyllä mä herran kropan pesen, mutta kehonsa täällä pesee jokainen itte!
Mistähän se saatiin tai otettiin? Virossa on sama sana, "keha". Kuollut ruumis on viroksi "laip" (saks. Leiche), mutta voidaan sanoa myös "surnukeha" ("kuolleenkeho").
http://fi.wiktionary.org/wiki/keho
Eiköhän viron laip tule saksan sanasta der Leib eli (elävä) ruumis, keho, vartalo eikä sanasta die Leiche? Leib-sana tulee verbistä leben = elää. Näyttää, että useimmissa kielissä elävät ja kuolleet ruumiit menevät sekaisin...
Henkilääkäri on muuten saksaksi der Leibarzt, die Leibärztin.
Itse lääkärinä pidän kyllä ruumis-sanaa hyvänä kuvaamaan myös elävää ruumista! Yleensä asiayhteydestä selviää, onko ruumis elävä vai kuollut... Keho-sana kuulostaa jotenkin liian abstraktilta, ei-ruumiilliselta, minun korvissani. Tein muuten tänään ruumiillista työtä, en kehollista työtä, lunta kolaten ja lapioiden.
Varmaankin, mutta niillä lienee kuitenkin yhteinen juuri. Yhteinen länsigermaaninen jokin? Mutta entä siitä eteenpäin myöhempiin aikoihin? Muinaisiin indo-eurooppalaisuuksiin?
Duden ilmoittaa die Leiche -sanan etymologiaksi mhd. eli mittelhochdeutsch lich, ahd. eli althochdeutsch lih(h) - molemmissa pitkä i, mutta kun sitä viivaa ei iPadillä saa aikaiseksi. Leben-verbi on vastaavissa kielissä leben...
eri sanoja. Ruumisauto leimaa auton, eikä ruumiinrakennuskaan kuulosta hyvälle. Vartalo tai kroppa myös hyviä sanoja moneen tarkoitukseen.
"ruumiillinen työ" taitaa ollakin ainoita missä yleisemmin elävästä puhutaan, mutta siinäkin voisi käyttää vaikka lihastyötä.
Vartalo ei ole ruumiin/kehon/kropan/krupin jne. synonyymi vaan niitä suppeampi käsite. Raajat ja pää eivät ole vartalon osia mutta kuuluvat yhtä kaikki kehoon.
"hyviä sanoja moneen tarkoitukseen".
Ei kehonrakennuksessakaan päätä rakenneta.
Käytännössä tuo suomenkielinen osuus on murretta eikä kirjakieltä. Kyllä meänkieliset suomen kirjakieltä tapaavat ymmärtää.