Tilattiin ammattilaisilta

27

143

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • heh heh..

      Istumahantuukin pittä käyttä pempun ja jaloitten alla.
      Peso on pakolinen ennen paatia.
      Lapset vain vanhuuksitten matkassa.

      • Kiiruun alainen

        Pitää muistaa, että kyseessä on kiirunalainen kylvehtimö. Todennäköisesti sinne eksyy asiakkaiksi enemmän meän- kuin suomenkielisiä, ja meänkieliselle nuo tekstit saattavat hyvinkin aueta jopa paremmin kuin suomen kirjakielellä kirjoitetut!

        Kuka suomenkielinenkään väittää, ettei ymmärrä noiden kylttien sanomaa?

        Sivusto ethnologue.com luokittelee ”Torniojoenlaakson suomen” kieleksi kielten joukossa – ei murteeksi.

        http://www.ethnologue.com/show_language.asp?code=fit


      • aukeaahan tuo
        Kiiruun alainen kirjoitti:

        Pitää muistaa, että kyseessä on kiirunalainen kylvehtimö. Todennäköisesti sinne eksyy asiakkaiksi enemmän meän- kuin suomenkielisiä, ja meänkieliselle nuo tekstit saattavat hyvinkin aueta jopa paremmin kuin suomen kirjakielellä kirjoitetut!

        Kuka suomenkielinenkään väittää, ettei ymmärrä noiden kylttien sanomaa?

        Sivusto ethnologue.com luokittelee ”Torniojoenlaakson suomen” kieleksi kielten joukossa – ei murteeksi.

        http://www.ethnologue.com/show_language.asp?code=fit

        Lapset vain vanhuuksitten matkassa.

        Siinä sitä onkin turvaohjetta kerrakseen.


      • Met emmä förstoo
        Kiiruun alainen kirjoitti:

        Pitää muistaa, että kyseessä on kiirunalainen kylvehtimö. Todennäköisesti sinne eksyy asiakkaiksi enemmän meän- kuin suomenkielisiä, ja meänkieliselle nuo tekstit saattavat hyvinkin aueta jopa paremmin kuin suomen kirjakielellä kirjoitetut!

        Kuka suomenkielinenkään väittää, ettei ymmärrä noiden kylttien sanomaa?

        Sivusto ethnologue.com luokittelee ”Torniojoenlaakson suomen” kieleksi kielten joukossa – ei murteeksi.

        http://www.ethnologue.com/show_language.asp?code=fit

        Peso pakolinen ennen paatia? Tuskin suomalainen ymmärtäisi ainakaan "paatia" muuten kuin arvaamalla tai päättelemällä, että sen on oltava sama kuin ruotsin "bad".


      • ........
        Met emmä förstoo kirjoitti:

        Peso pakolinen ennen paatia? Tuskin suomalainen ymmärtäisi ainakaan "paatia" muuten kuin arvaamalla tai päättelemällä, että sen on oltava sama kuin ruotsin "bad".

        Kuulostaa laivamatkailulta Kuubassa.


      • Munkielinen
        Kiiruun alainen kirjoitti:

        Pitää muistaa, että kyseessä on kiirunalainen kylvehtimö. Todennäköisesti sinne eksyy asiakkaiksi enemmän meän- kuin suomenkielisiä, ja meänkieliselle nuo tekstit saattavat hyvinkin aueta jopa paremmin kuin suomen kirjakielellä kirjoitetut!

        Kuka suomenkielinenkään väittää, ettei ymmärrä noiden kylttien sanomaa?

        Sivusto ethnologue.com luokittelee ”Torniojoenlaakson suomen” kieleksi kielten joukossa – ei murteeksi.

        http://www.ethnologue.com/show_language.asp?code=fit

        Ethnologue on raamatunkääntäjien yhteisö ja mielellään luokittelee kielten variantteja kieliksi päästäkseen perustelemaan, miksi Raamattu pitää kääntää vielä yhdelle ”kielelle”. Kielentutkijat eivät suhtaudu siihen kovin vakavasti.

        Lupaan pitää ”meänkieltä” kielenä heti, kun sen armeija ja laivasto pakottavat minut siihen tai kun ”meänkieliset” tunnustavat munkielen ja mummaanantaikielen kieliksi, jotka ovat oikeutettuja kaikkiin vähemmistökielten etuihin. Munkieli on vieläpä erittäin uhanalainen kieli, jolla on vain yksi puhuja ja joka siksi on oikeutettu laajoihin etuuksiin ja suojeluun. Mummaanantaikielen asema on vielä uhanalaisempi.

        Ymmärrän muuten ”meänkieltä” huomattavasti paremmin kuin esimerkiksi ”raumankieltä”, ”savonkielestä” puhumattakaan.


      • Juuret Kainuussa
        Met emmä förstoo kirjoitti:

        Peso pakolinen ennen paatia? Tuskin suomalainen ymmärtäisi ainakaan "paatia" muuten kuin arvaamalla tai päättelemällä, että sen on oltava sama kuin ruotsin "bad".

        Jopa niin kaukana ruotsinkielisyyden ydinalueilta kuin Kainuussa tunnettiin yli puoli vuosisataa sitten esine sellainen kuin ”paatipunkka”. Sillä tarkoitettiin (lähinnä pientä, irrallista, pikkulasten kylvettämiseen tarkoitettua) kylpyammetta. Minun paatipunkkani oli vielä ”sinkkiä” eli galvanoitua, sinkillä elektrolyyttisesti päällystettyä teräspeltiä.

        Toinen kainuulaislähtöisen lapsen mieleen jäänyt ruotsista väännetty sana on ”aalloppi”. Sillä tarkoitettiin kapeaa, rautatien tai maantien ali kulkevaa vesitietä, josta mahtui juuri ja juuri kulkemaan soutuveneen kokoisella vesikulkuneuvolla. Taustalta löytynee sana ”avlopp”. Kuvittelisin, että sana oli kulkeutunut Kainuuseen 1900-luvun alkupuolella rautatienrakentajien myötä.


      • Kiiruun alainen
        Munkielinen kirjoitti:

        Ethnologue on raamatunkääntäjien yhteisö ja mielellään luokittelee kielten variantteja kieliksi päästäkseen perustelemaan, miksi Raamattu pitää kääntää vielä yhdelle ”kielelle”. Kielentutkijat eivät suhtaudu siihen kovin vakavasti.

        Lupaan pitää ”meänkieltä” kielenä heti, kun sen armeija ja laivasto pakottavat minut siihen tai kun ”meänkieliset” tunnustavat munkielen ja mummaanantaikielen kieliksi, jotka ovat oikeutettuja kaikkiin vähemmistökielten etuihin. Munkieli on vieläpä erittäin uhanalainen kieli, jolla on vain yksi puhuja ja joka siksi on oikeutettu laajoihin etuuksiin ja suojeluun. Mummaanantaikielen asema on vielä uhanalaisempi.

        Ymmärrän muuten ”meänkieltä” huomattavasti paremmin kuin esimerkiksi ”raumankieltä”, ”savonkielestä” puhumattakaan.

        >Munkieli on vieläpä erittäin uhanalainen kieli...

        Mikä on Uhanan armeijan ja laivaston miesvahvuus?


      • Sotare
        Juuret Kainuussa kirjoitti:

        Jopa niin kaukana ruotsinkielisyyden ydinalueilta kuin Kainuussa tunnettiin yli puoli vuosisataa sitten esine sellainen kuin ”paatipunkka”. Sillä tarkoitettiin (lähinnä pientä, irrallista, pikkulasten kylvettämiseen tarkoitettua) kylpyammetta. Minun paatipunkkani oli vielä ”sinkkiä” eli galvanoitua, sinkillä elektrolyyttisesti päällystettyä teräspeltiä.

        Toinen kainuulaislähtöisen lapsen mieleen jäänyt ruotsista väännetty sana on ”aalloppi”. Sillä tarkoitettiin kapeaa, rautatien tai maantien ali kulkevaa vesitietä, josta mahtui juuri ja juuri kulkemaan soutuveneen kokoisella vesikulkuneuvolla. Taustalta löytynee sana ”avlopp”. Kuvittelisin, että sana oli kulkeutunut Kainuuseen 1900-luvun alkupuolella rautatienrakentajien myötä.

        Elop ja avlopp ovat kuulemma yksi ja sama asia.


      • aerf
        Munkielinen kirjoitti:

        Ethnologue on raamatunkääntäjien yhteisö ja mielellään luokittelee kielten variantteja kieliksi päästäkseen perustelemaan, miksi Raamattu pitää kääntää vielä yhdelle ”kielelle”. Kielentutkijat eivät suhtaudu siihen kovin vakavasti.

        Lupaan pitää ”meänkieltä” kielenä heti, kun sen armeija ja laivasto pakottavat minut siihen tai kun ”meänkieliset” tunnustavat munkielen ja mummaanantaikielen kieliksi, jotka ovat oikeutettuja kaikkiin vähemmistökielten etuihin. Munkieli on vieläpä erittäin uhanalainen kieli, jolla on vain yksi puhuja ja joka siksi on oikeutettu laajoihin etuuksiin ja suojeluun. Mummaanantaikielen asema on vielä uhanalaisempi.

        Ymmärrän muuten ”meänkieltä” huomattavasti paremmin kuin esimerkiksi ”raumankieltä”, ”savonkielestä” puhumattakaan.

        > Ymmärrän muuten ”meänkieltä” huomattavasti paremmin kuin esimerkiksi ”raumankieltä”, ”savonkielestä” puhumattakaan.

        Mitenkä tulikin mieleen Rauman telakan toimiston seinällä oleva lappu, jossa kehotetaan käyttämään henkilönsuojaimia otsikolla "Suojelgatten kroppanne" tjsp. Hauskasti kirjoitettu teksti, jonka ymmärtää kun osaa riittävästi kieliä.


      • tjby
        Met emmä förstoo kirjoitti:

        Peso pakolinen ennen paatia? Tuskin suomalainen ymmärtäisi ainakaan "paatia" muuten kuin arvaamalla tai päättelemällä, että sen on oltava sama kuin ruotsin "bad".

        Tokihan me armoitetun pakkoruotsin ansiosta ymmärrämme.


      • Met emmä förstoo
        Juuret Kainuussa kirjoitti:

        Jopa niin kaukana ruotsinkielisyyden ydinalueilta kuin Kainuussa tunnettiin yli puoli vuosisataa sitten esine sellainen kuin ”paatipunkka”. Sillä tarkoitettiin (lähinnä pientä, irrallista, pikkulasten kylvettämiseen tarkoitettua) kylpyammetta. Minun paatipunkkani oli vielä ”sinkkiä” eli galvanoitua, sinkillä elektrolyyttisesti päällystettyä teräspeltiä.

        Toinen kainuulaislähtöisen lapsen mieleen jäänyt ruotsista väännetty sana on ”aalloppi”. Sillä tarkoitettiin kapeaa, rautatien tai maantien ali kulkevaa vesitietä, josta mahtui juuri ja juuri kulkemaan soutuveneen kokoisella vesikulkuneuvolla. Taustalta löytynee sana ”avlopp”. Kuvittelisin, että sana oli kulkeutunut Kainuuseen 1900-luvun alkupuolella rautatienrakentajien myötä.

        Tarkoittaako "paati" tässä kylpemistä saunassa, uimista altaassa vai molempia? Att bada tunnetusti tarkoittaa uimista esim. uimarannalla, joka on badplats tai strandbad.


      • Kiiruun alainen
        Met emmä förstoo kirjoitti:

        Tarkoittaako "paati" tässä kylpemistä saunassa, uimista altaassa vai molempia? Att bada tunnetusti tarkoittaa uimista esim. uimarannalla, joka on badplats tai strandbad.

        Ei se suihkussa käynti ole haitaksi, työntyipä sitten saunaan tai altaaseen.

        Käväisinpä tässä itsekin tänään (suihkun kautta) molemmissa, joskaan en Kiirunassa vaan Vantaan Myyrmäessä.

        25 metrin altaassa viivähdin tasan tunnin ja matkaa taittui 2.050 metriä. Ei jaksa vanha enää samaa tahtia kuin joskus 40 vuotta sitten!


      • semmottist
        Kiiruun alainen kirjoitti:

        Ei se suihkussa käynti ole haitaksi, työntyipä sitten saunaan tai altaaseen.

        Käväisinpä tässä itsekin tänään (suihkun kautta) molemmissa, joskaan en Kiirunassa vaan Vantaan Myyrmäessä.

        25 metrin altaassa viivähdin tasan tunnin ja matkaa taittui 2.050 metriä. Ei jaksa vanha enää samaa tahtia kuin joskus 40 vuotta sitten!

        Ei niin.

        Mutta täysin käsittämätöntä "suomea".

        En edes haaveile Ruotsissa tajuttavan mitään Suomesta ja suomalaisista. Jopa keskivertovenäläisellä on parempi käsitys meistä kuin itsensä ihanuuteen tukehtuvalla ruotsalaisella. "Suurvalta" se on pienikin suurvalta.


    • geag

      Ylen mukaan "Kunta tilasi uusitun uimahallin kylttien käännöstyön ammattilaisilta, mutta jälki ei ole aivan sen mukaista."

      En ymmärrä. Tekstin kohderyhmä on Kiirunan suomenkieliset ja paikka Kiiruna. Opetetaanko heille Suomen suomea? Varmaan tuo teksti tulee paremmin ymmärretyksi kuin suomalaisten standardien mukainen suomi. Varmasti Suomessa tuo kyltti aiheuttaisi nauruntirskahduksia, mutta sanoma tulisi kuitenkin ymmärretyksi.

      Saamen osuuteen en ota kantaa.

      • ...........

        Kiiruna kuuluu suomen- ja saamenkielen hallintoalueisiin, joten opastekylteissä nämäkin kielet tulee huomioida.

        Mielestäni suomea niissä ei ainakaan ole huomioitu.

        En ota kantaa, ovatko nuo meänkieltä ja onko ylipäänsä olemassa meänkieltä. Joskus tuntuu siltä kuin meänkieliä olisi yntä monta kuin puhujiakin: kuka enemmän ja kuka vähemmän sotkee ruotsia sekaan, kun ei suomalainenkaan sana tule mieleen.


      • Tårnedalkille

        Aikoinaan Tampereella ihmeteltiiin, mikä on "ydy" Pirkankadun uimahallissa oli kyltti "Pese ydy, ennen kuin menet altaaseen". Yleisesti arveltltiin, että se on joku uusi häveliäs kielenhuoltokotkotus, joka tarkoittaa sukupuolielintä.

        Meänkieli on suomen murre, joka näköjään ruotsittuu yhä pahemmin tuosta päätellen. Höveli Ruotsin valtiopäivät määritteli sen tyhmyttään omaksi kielekseen. Kyllä Haaparannassa ja kauempanakin puhutaan suomea, samaa muretta joen kummallakin puolella, ne jotka osaavat, ihan Kiirunaan asti. Itse olen lähtöisin Pajalasta, kaksikielinen, mutta nykyään Etelä-Suomessa asuva.


      • Muisteleiksen
        Tårnedalkille kirjoitti:

        Aikoinaan Tampereella ihmeteltiiin, mikä on "ydy" Pirkankadun uimahallissa oli kyltti "Pese ydy, ennen kuin menet altaaseen". Yleisesti arveltltiin, että se on joku uusi häveliäs kielenhuoltokotkotus, joka tarkoittaa sukupuolielintä.

        Meänkieli on suomen murre, joka näköjään ruotsittuu yhä pahemmin tuosta päätellen. Höveli Ruotsin valtiopäivät määritteli sen tyhmyttään omaksi kielekseen. Kyllä Haaparannassa ja kauempanakin puhutaan suomea, samaa muretta joen kummallakin puolella, ne jotka osaavat, ihan Kiirunaan asti. Itse olen lähtöisin Pajalasta, kaksikielinen, mutta nykyään Etelä-Suomessa asuva.

        >Pese ydy, ennen kuin menet altaaseen

        Elävän ihmisen ruumista tarkoittava sana ”keho” saatiin suomen kieleen 1945 Lääketieteen sanastolautakunnan ja Kielitoimiston ensimmäisen nokkamiehen Hannes Tepon yhteistyönä. Taisipa olla itse Teppo, joka noihin aikoihin kävi yleisessä saunassa seuraavankaltaisen sananvaihdon naispuolisen saunottajan kanssa:

        — Jospa sitten pestäisiin minun kehoni?
        — Kyllä mä herran kropan pesen, mutta kehonsa täällä pesee jokainen itte!


      • ............
        Muisteleiksen kirjoitti:

        >Pese ydy, ennen kuin menet altaaseen

        Elävän ihmisen ruumista tarkoittava sana ”keho” saatiin suomen kieleen 1945 Lääketieteen sanastolautakunnan ja Kielitoimiston ensimmäisen nokkamiehen Hannes Tepon yhteistyönä. Taisipa olla itse Teppo, joka noihin aikoihin kävi yleisessä saunassa seuraavankaltaisen sananvaihdon naispuolisen saunottajan kanssa:

        — Jospa sitten pestäisiin minun kehoni?
        — Kyllä mä herran kropan pesen, mutta kehonsa täällä pesee jokainen itte!

        Mistähän se saatiin tai otettiin? Virossa on sama sana, "keha". Kuollut ruumis on viroksi "laip" (saks. Leiche), mutta voidaan sanoa myös "surnukeha" ("kuolleenkeho").

        http://fi.wiktionary.org/wiki/keho


      • mit Leib und Seele
        ............ kirjoitti:

        Mistähän se saatiin tai otettiin? Virossa on sama sana, "keha". Kuollut ruumis on viroksi "laip" (saks. Leiche), mutta voidaan sanoa myös "surnukeha" ("kuolleenkeho").

        http://fi.wiktionary.org/wiki/keho

        Eiköhän viron laip tule saksan sanasta der Leib eli (elävä) ruumis, keho, vartalo eikä sanasta die Leiche? Leib-sana tulee verbistä leben = elää. Näyttää, että useimmissa kielissä elävät ja kuolleet ruumiit menevät sekaisin...
        Henkilääkäri on muuten saksaksi der Leibarzt, die Leibärztin.
        Itse lääkärinä pidän kyllä ruumis-sanaa hyvänä kuvaamaan myös elävää ruumista! Yleensä asiayhteydestä selviää, onko ruumis elävä vai kuollut... Keho-sana kuulostaa jotenkin liian abstraktilta, ei-ruumiilliselta, minun korvissani. Tein muuten tänään ruumiillista työtä, en kehollista työtä, lunta kolaten ja lapioiden.


      • ...........
        mit Leib und Seele kirjoitti:

        Eiköhän viron laip tule saksan sanasta der Leib eli (elävä) ruumis, keho, vartalo eikä sanasta die Leiche? Leib-sana tulee verbistä leben = elää. Näyttää, että useimmissa kielissä elävät ja kuolleet ruumiit menevät sekaisin...
        Henkilääkäri on muuten saksaksi der Leibarzt, die Leibärztin.
        Itse lääkärinä pidän kyllä ruumis-sanaa hyvänä kuvaamaan myös elävää ruumista! Yleensä asiayhteydestä selviää, onko ruumis elävä vai kuollut... Keho-sana kuulostaa jotenkin liian abstraktilta, ei-ruumiilliselta, minun korvissani. Tein muuten tänään ruumiillista työtä, en kehollista työtä, lunta kolaten ja lapioiden.

        Varmaankin, mutta niillä lienee kuitenkin yhteinen juuri. Yhteinen länsigermaaninen jokin? Mutta entä siitä eteenpäin myöhempiin aikoihin? Muinaisiin indo-eurooppalaisuuksiin?


      • ........... kirjoitti:

        Varmaankin, mutta niillä lienee kuitenkin yhteinen juuri. Yhteinen länsigermaaninen jokin? Mutta entä siitä eteenpäin myöhempiin aikoihin? Muinaisiin indo-eurooppalaisuuksiin?

        Duden ilmoittaa die Leiche -sanan etymologiaksi mhd. eli mittelhochdeutsch lich, ahd. eli althochdeutsch lih(h) - molemmissa pitkä i, mutta kun sitä viivaa ei iPadillä saa aikaiseksi. Leben-verbi on vastaavissa kielissä leben...


      • Parempi käyttää
        mit Leib und Seele kirjoitti:

        Eiköhän viron laip tule saksan sanasta der Leib eli (elävä) ruumis, keho, vartalo eikä sanasta die Leiche? Leib-sana tulee verbistä leben = elää. Näyttää, että useimmissa kielissä elävät ja kuolleet ruumiit menevät sekaisin...
        Henkilääkäri on muuten saksaksi der Leibarzt, die Leibärztin.
        Itse lääkärinä pidän kyllä ruumis-sanaa hyvänä kuvaamaan myös elävää ruumista! Yleensä asiayhteydestä selviää, onko ruumis elävä vai kuollut... Keho-sana kuulostaa jotenkin liian abstraktilta, ei-ruumiilliselta, minun korvissani. Tein muuten tänään ruumiillista työtä, en kehollista työtä, lunta kolaten ja lapioiden.

        eri sanoja. Ruumisauto leimaa auton, eikä ruumiinrakennuskaan kuulosta hyvälle. Vartalo tai kroppa myös hyviä sanoja moneen tarkoitukseen.


      • Niin tuo
        mit Leib und Seele kirjoitti:

        Eiköhän viron laip tule saksan sanasta der Leib eli (elävä) ruumis, keho, vartalo eikä sanasta die Leiche? Leib-sana tulee verbistä leben = elää. Näyttää, että useimmissa kielissä elävät ja kuolleet ruumiit menevät sekaisin...
        Henkilääkäri on muuten saksaksi der Leibarzt, die Leibärztin.
        Itse lääkärinä pidän kyllä ruumis-sanaa hyvänä kuvaamaan myös elävää ruumista! Yleensä asiayhteydestä selviää, onko ruumis elävä vai kuollut... Keho-sana kuulostaa jotenkin liian abstraktilta, ei-ruumiilliselta, minun korvissani. Tein muuten tänään ruumiillista työtä, en kehollista työtä, lunta kolaten ja lapioiden.

        "ruumiillinen työ" taitaa ollakin ainoita missä yleisemmin elävästä puhutaan, mutta siinäkin voisi käyttää vaikka lihastyötä.


      • Iku-Torso
        Parempi käyttää kirjoitti:

        eri sanoja. Ruumisauto leimaa auton, eikä ruumiinrakennuskaan kuulosta hyvälle. Vartalo tai kroppa myös hyviä sanoja moneen tarkoitukseen.

        Vartalo ei ole ruumiin/kehon/kropan/krupin jne. synonyymi vaan niitä suppeampi käsite. Raajat ja pää eivät ole vartalon osia mutta kuuluvat yhtä kaikki kehoon.


      • Siksipä
        Iku-Torso kirjoitti:

        Vartalo ei ole ruumiin/kehon/kropan/krupin jne. synonyymi vaan niitä suppeampi käsite. Raajat ja pää eivät ole vartalon osia mutta kuuluvat yhtä kaikki kehoon.

        "hyviä sanoja moneen tarkoitukseen".

        Ei kehonrakennuksessakaan päätä rakenneta.


    • 1/4 Haparandalta

      Käytännössä tuo suomenkielinen osuus on murretta eikä kirjakieltä. Kyllä meänkieliset suomen kirjakieltä tapaavat ymmärtää.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Sanna Marin teki sen, mihin muut eivät pystyneet - sote kerralla maaliin

      Yli 15 vuotta Suomessa vatvottu sote-uudistus meni lopulta läpi Sanna Marinin hallituksen aikana. Edeltävät hallitukset
      Maailman menoa
      47
      5007
    2. Enää viisi yötä Sannan kirjaan

      Ihan täpinöissään tässä odotellaan. Vaikea pysytellä aloillaan, kun koko ajan tekisi mieli jo kirjakauppaan rynnätä, mut
      Maailman menoa
      22
      3695
    3. Marinin hallitus hyväksyi soten (105-77) vuonna 2021

      vastaan äänesti Kok, persut, KD, Liike Nyt. Nyt on sitten käynyt niin kuin on käynyt. Pääkirjoitus: Sanna Marin jätti
      Maailman menoa
      69
      3473
    4. Lehtinen: "Oli demareidenkin onni, että valkoiset voittivat sodan 1918"

      Lasse Lehtisen mukaan vasemmalla on radiohiljaisuus hänen uutuuskirjastaan, "Läheltä piti. Kansakunnan hurjat hetket" L
      Maailman menoa
      101
      2828
    5. SDP:n valtuutettu valehtelee koulutuksensa

      SDP:n helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu Mahad Ahmed käyttää maisterin titteliä suoritettuaan 60 opintopisteen epäviral
      Maailman menoa
      89
      2713
    6. IL - 100 000 potentiaalista sotilasta pakeni Ukrainasta!

      "Ukrainasta nuorten miesten joukkopako Liki 100 000 asevelvollisuusikäistä miestä on poistunut Ukrainasta parin viime k
      Maailman menoa
      30
      2660
    7. Anteeksi T

      Aamulla olit iloisena huomenta toivottamassa ja minä naama mutrussa sanoi huomenet takaisin. Tajusin vasta yläkerrassa
      Ikävä
      18
      1821
    8. En mä tahallani ole näin hankala.

      Mulla oli kuusi vuotta sitten vähän samanlainen tilanne ja se päättyi huonosti. Ilmeisesti kuvittelin kaiken silloin ta
      Ikävä
      16
      1636
    9. Harmittaako mies, että yhteys katkesi?

      Olisitko halunnut, että olisi säilynyt jonkinlainen yhteys vai oliko parempi polttaa sillat takana?
      Ikävä
      202
      1488
    10. Harmittaako että

      Annoit niin paljon positiivista huomiota ja rakkautta kaivatullesi
      Ikävä
      152
      1331
    Aihe