Tilattiin ammattilaisilta

Pitää muistaa, että kyseessä on kiirunalainen kylvehtimö. Todennäköisesti sinne eksyy asiakkaiksi enemmän meän- kuin suomenkielisiä, ja meänkieliselle nuo tekstit saattavat hyvinkin aueta jopa paremmin kuin suomen kirjakielellä kirjoitetut!

Kuka suomenkielinenkään väittää, ettei ymmärrä noiden kylttien sanomaa?

Sivusto ethnologue.com luokittelee ”Torniojoenlaakson suomen” kieleksi kielten joukossa – ei murteeksi.

http://www.ethnologue.com/show_language.asp?code=fit

Kiiruun alainen kirjoitti:

Pitää muistaa, että kyseessä on kiirunalainen kylvehtimö. Todennäköisesti sinne eksyy asiakkaiksi enemmän meän- kuin suomenkielisiä, ja meänkieliselle nuo tekstit saattavat hyvinkin aueta jopa paremmin kuin suomen kirjakielellä kirjoitetut!

Kuka suomenkielinenkään väittää, ettei ymmärrä noiden kylttien sanomaa?

Sivusto ethnologue.com luokittelee ”Torniojoenlaakson suomen” kieleksi kielten joukossa – ei murteeksi.

http://www.ethnologue.com/show_language.asp?code=fit

Lue lisää

Lapset vain vanhuuksitten matkassa.

Siinä sitä onkin turvaohjetta kerrakseen.

Kiiruun alainen kirjoitti:

Pitää muistaa, että kyseessä on kiirunalainen kylvehtimö. Todennäköisesti sinne eksyy asiakkaiksi enemmän meän- kuin suomenkielisiä, ja meänkieliselle nuo tekstit saattavat hyvinkin aueta jopa paremmin kuin suomen kirjakielellä kirjoitetut!

Kuka suomenkielinenkään väittää, ettei ymmärrä noiden kylttien sanomaa?

Sivusto ethnologue.com luokittelee ”Torniojoenlaakson suomen” kieleksi kielten joukossa – ei murteeksi.

http://www.ethnologue.com/show_language.asp?code=fit

Lue lisää

Peso pakolinen ennen paatia? Tuskin suomalainen ymmärtäisi ainakaan "paatia" muuten kuin arvaamalla tai päättelemällä, että sen on oltava sama kuin ruotsin "bad".

Met emmä förstoo kirjoitti:

Peso pakolinen ennen paatia? Tuskin suomalainen ymmärtäisi ainakaan "paatia" muuten kuin arvaamalla tai päättelemällä, että sen on oltava sama kuin ruotsin "bad".

Kuulostaa laivamatkailulta Kuubassa.

Kiiruun alainen kirjoitti:

Pitää muistaa, että kyseessä on kiirunalainen kylvehtimö. Todennäköisesti sinne eksyy asiakkaiksi enemmän meän- kuin suomenkielisiä, ja meänkieliselle nuo tekstit saattavat hyvinkin aueta jopa paremmin kuin suomen kirjakielellä kirjoitetut!

Kuka suomenkielinenkään väittää, ettei ymmärrä noiden kylttien sanomaa?

Sivusto ethnologue.com luokittelee ”Torniojoenlaakson suomen” kieleksi kielten joukossa – ei murteeksi.

http://www.ethnologue.com/show_language.asp?code=fit

Lue lisää

Ethnologue on raamatunkääntäjien yhteisö ja mielellään luokittelee kielten variantteja kieliksi päästäkseen perustelemaan, miksi Raamattu pitää kääntää vielä yhdelle ”kielelle”. Kielentutkijat eivät suhtaudu siihen kovin vakavasti.

Lupaan pitää ”meänkieltä” kielenä heti, kun sen armeija ja laivasto pakottavat minut siihen tai kun ”meänkieliset” tunnustavat munkielen ja mummaanantaikielen kieliksi, jotka ovat oikeutettuja kaikkiin vähemmistökielten etuihin. Munkieli on vieläpä erittäin uhanalainen kieli, jolla on vain yksi puhuja ja joka siksi on oikeutettu laajoihin etuuksiin ja suojeluun. Mummaanantaikielen asema on vielä uhanalaisempi.

Ymmärrän muuten ”meänkieltä” huomattavasti paremmin kuin esimerkiksi ”raumankieltä”, ”savonkielestä” puhumattakaan.

Met emmä förstoo kirjoitti:

Peso pakolinen ennen paatia? Tuskin suomalainen ymmärtäisi ainakaan "paatia" muuten kuin arvaamalla tai päättelemällä, että sen on oltava sama kuin ruotsin "bad".

Jopa niin kaukana ruotsinkielisyyden ydinalueilta kuin Kainuussa tunnettiin yli puoli vuosisataa sitten esine sellainen kuin ”paatipunkka”. Sillä tarkoitettiin (lähinnä pientä, irrallista, pikkulasten kylvettämiseen tarkoitettua) kylpyammetta. Minun paatipunkkani oli vielä ”sinkkiä” eli galvanoitua, sinkillä elektrolyyttisesti päällystettyä teräspeltiä.

Toinen kainuulaislähtöisen lapsen mieleen jäänyt ruotsista väännetty sana on ”aalloppi”. Sillä tarkoitettiin kapeaa, rautatien tai maantien ali kulkevaa vesitietä, josta mahtui juuri ja juuri kulkemaan soutuveneen kokoisella vesikulkuneuvolla. Taustalta löytynee sana ”avlopp”. Kuvittelisin, että sana oli kulkeutunut Kainuuseen 1900-luvun alkupuolella rautatienrakentajien myötä.

Munkielinen kirjoitti:

Ethnologue on raamatunkääntäjien yhteisö ja mielellään luokittelee kielten variantteja kieliksi päästäkseen perustelemaan, miksi Raamattu pitää kääntää vielä yhdelle ”kielelle”. Kielentutkijat eivät suhtaudu siihen kovin vakavasti.

Lupaan pitää ”meänkieltä” kielenä heti, kun sen armeija ja laivasto pakottavat minut siihen tai kun ”meänkieliset” tunnustavat munkielen ja mummaanantaikielen kieliksi, jotka ovat oikeutettuja kaikkiin vähemmistökielten etuihin. Munkieli on vieläpä erittäin uhanalainen kieli, jolla on vain yksi puhuja ja joka siksi on oikeutettu laajoihin etuuksiin ja suojeluun. Mummaanantaikielen asema on vielä uhanalaisempi.

Ymmärrän muuten ”meänkieltä” huomattavasti paremmin kuin esimerkiksi ”raumankieltä”, ”savonkielestä” puhumattakaan.

Lue lisää

>Munkieli on vieläpä erittäin uhanalainen kieli...

Mikä on Uhanan armeijan ja laivaston miesvahvuus?

Juuret Kainuussa kirjoitti:

Jopa niin kaukana ruotsinkielisyyden ydinalueilta kuin Kainuussa tunnettiin yli puoli vuosisataa sitten esine sellainen kuin ”paatipunkka”. Sillä tarkoitettiin (lähinnä pientä, irrallista, pikkulasten kylvettämiseen tarkoitettua) kylpyammetta. Minun paatipunkkani oli vielä ”sinkkiä” eli galvanoitua, sinkillä elektrolyyttisesti päällystettyä teräspeltiä.

Toinen kainuulaislähtöisen lapsen mieleen jäänyt ruotsista väännetty sana on ”aalloppi”. Sillä tarkoitettiin kapeaa, rautatien tai maantien ali kulkevaa vesitietä, josta mahtui juuri ja juuri kulkemaan soutuveneen kokoisella vesikulkuneuvolla. Taustalta löytynee sana ”avlopp”. Kuvittelisin, että sana oli kulkeutunut Kainuuseen 1900-luvun alkupuolella rautatienrakentajien myötä.

Lue lisää

Elop ja avlopp ovat kuulemma yksi ja sama asia.

Munkielinen kirjoitti:

Ethnologue on raamatunkääntäjien yhteisö ja mielellään luokittelee kielten variantteja kieliksi päästäkseen perustelemaan, miksi Raamattu pitää kääntää vielä yhdelle ”kielelle”. Kielentutkijat eivät suhtaudu siihen kovin vakavasti.

Lupaan pitää ”meänkieltä” kielenä heti, kun sen armeija ja laivasto pakottavat minut siihen tai kun ”meänkieliset” tunnustavat munkielen ja mummaanantaikielen kieliksi, jotka ovat oikeutettuja kaikkiin vähemmistökielten etuihin. Munkieli on vieläpä erittäin uhanalainen kieli, jolla on vain yksi puhuja ja joka siksi on oikeutettu laajoihin etuuksiin ja suojeluun. Mummaanantaikielen asema on vielä uhanalaisempi.

Ymmärrän muuten ”meänkieltä” huomattavasti paremmin kuin esimerkiksi ”raumankieltä”, ”savonkielestä” puhumattakaan.

Lue lisää

> Ymmärrän muuten ”meänkieltä” huomattavasti paremmin kuin esimerkiksi ”raumankieltä”, ”savonkielestä” puhumattakaan.

Mitenkä tulikin mieleen Rauman telakan toimiston seinällä oleva lappu, jossa kehotetaan käyttämään henkilönsuojaimia otsikolla "Suojelgatten kroppanne" tjsp. Hauskasti kirjoitettu teksti, jonka ymmärtää kun osaa riittävästi kieliä.

Met emmä förstoo kirjoitti:

Peso pakolinen ennen paatia? Tuskin suomalainen ymmärtäisi ainakaan "paatia" muuten kuin arvaamalla tai päättelemällä, että sen on oltava sama kuin ruotsin "bad".

Tokihan me armoitetun pakkoruotsin ansiosta ymmärrämme.

Juuret Kainuussa kirjoitti:

Jopa niin kaukana ruotsinkielisyyden ydinalueilta kuin Kainuussa tunnettiin yli puoli vuosisataa sitten esine sellainen kuin ”paatipunkka”. Sillä tarkoitettiin (lähinnä pientä, irrallista, pikkulasten kylvettämiseen tarkoitettua) kylpyammetta. Minun paatipunkkani oli vielä ”sinkkiä” eli galvanoitua, sinkillä elektrolyyttisesti päällystettyä teräspeltiä.

Toinen kainuulaislähtöisen lapsen mieleen jäänyt ruotsista väännetty sana on ”aalloppi”. Sillä tarkoitettiin kapeaa, rautatien tai maantien ali kulkevaa vesitietä, josta mahtui juuri ja juuri kulkemaan soutuveneen kokoisella vesikulkuneuvolla. Taustalta löytynee sana ”avlopp”. Kuvittelisin, että sana oli kulkeutunut Kainuuseen 1900-luvun alkupuolella rautatienrakentajien myötä.

Lue lisää

Tarkoittaako "paati" tässä kylpemistä saunassa, uimista altaassa vai molempia? Att bada tunnetusti tarkoittaa uimista esim. uimarannalla, joka on badplats tai strandbad.

Met emmä förstoo kirjoitti:

Tarkoittaako "paati" tässä kylpemistä saunassa, uimista altaassa vai molempia? Att bada tunnetusti tarkoittaa uimista esim. uimarannalla, joka on badplats tai strandbad.

Ei se suihkussa käynti ole haitaksi, työntyipä sitten saunaan tai altaaseen.

Käväisinpä tässä itsekin tänään (suihkun kautta) molemmissa, joskaan en Kiirunassa vaan Vantaan Myyrmäessä.

25 metrin altaassa viivähdin tasan tunnin ja matkaa taittui 2.050 metriä. Ei jaksa vanha enää samaa tahtia kuin joskus 40 vuotta sitten!

Kiiruun alainen kirjoitti:

Ei se suihkussa käynti ole haitaksi, työntyipä sitten saunaan tai altaaseen.

Käväisinpä tässä itsekin tänään (suihkun kautta) molemmissa, joskaan en Kiirunassa vaan Vantaan Myyrmäessä.

25 metrin altaassa viivähdin tasan tunnin ja matkaa taittui 2.050 metriä. Ei jaksa vanha enää samaa tahtia kuin joskus 40 vuotta sitten!

Lue lisää

Ei niin.

Mutta täysin käsittämätöntä "suomea".

En edes haaveile Ruotsissa tajuttavan mitään Suomesta ja suomalaisista. Jopa keskivertovenäläisellä on parempi käsitys meistä kuin itsensä ihanuuteen tukehtuvalla ruotsalaisella. "Suurvalta" se on pienikin suurvalta.

Kiiruna kuuluu suomen- ja saamenkielen hallintoalueisiin, joten opastekylteissä nämäkin kielet tulee huomioida.

Mielestäni suomea niissä ei ainakaan ole huomioitu.

En ota kantaa, ovatko nuo meänkieltä ja onko ylipäänsä olemassa meänkieltä. Joskus tuntuu siltä kuin meänkieliä olisi yntä monta kuin puhujiakin: kuka enemmän ja kuka vähemmän sotkee ruotsia sekaan, kun ei suomalainenkaan sana tule mieleen.

Aikoinaan Tampereella ihmeteltiiin, mikä on "ydy" Pirkankadun uimahallissa oli kyltti "Pese ydy, ennen kuin menet altaaseen". Yleisesti arveltltiin, että se on joku uusi häveliäs kielenhuoltokotkotus, joka tarkoittaa sukupuolielintä.

Meänkieli on suomen murre, joka näköjään ruotsittuu yhä pahemmin tuosta päätellen. Höveli Ruotsin valtiopäivät määritteli sen tyhmyttään omaksi kielekseen. Kyllä Haaparannassa ja kauempanakin puhutaan suomea, samaa muretta joen kummallakin puolella, ne jotka osaavat, ihan Kiirunaan asti. Itse olen lähtöisin Pajalasta, kaksikielinen, mutta nykyään Etelä-Suomessa asuva.

Tårnedalkille kirjoitti:

Aikoinaan Tampereella ihmeteltiiin, mikä on "ydy" Pirkankadun uimahallissa oli kyltti "Pese ydy, ennen kuin menet altaaseen". Yleisesti arveltltiin, että se on joku uusi häveliäs kielenhuoltokotkotus, joka tarkoittaa sukupuolielintä.

Meänkieli on suomen murre, joka näköjään ruotsittuu yhä pahemmin tuosta päätellen. Höveli Ruotsin valtiopäivät määritteli sen tyhmyttään omaksi kielekseen. Kyllä Haaparannassa ja kauempanakin puhutaan suomea, samaa muretta joen kummallakin puolella, ne jotka osaavat, ihan Kiirunaan asti. Itse olen lähtöisin Pajalasta, kaksikielinen, mutta nykyään Etelä-Suomessa asuva.

Lue lisää

>Pese ydy, ennen kuin menet altaaseen

Elävän ihmisen ruumista tarkoittava sana ”keho” saatiin suomen kieleen 1945 Lääketieteen sanastolautakunnan ja Kielitoimiston ensimmäisen nokkamiehen Hannes Tepon yhteistyönä. Taisipa olla itse Teppo, joka noihin aikoihin kävi yleisessä saunassa seuraavankaltaisen sananvaihdon naispuolisen saunottajan kanssa:

— Jospa sitten pestäisiin minun kehoni?
— Kyllä mä herran kropan pesen, mutta kehonsa täällä pesee jokainen itte!

Muisteleiksen kirjoitti:

>Pese ydy, ennen kuin menet altaaseen

Elävän ihmisen ruumista tarkoittava sana ”keho” saatiin suomen kieleen 1945 Lääketieteen sanastolautakunnan ja Kielitoimiston ensimmäisen nokkamiehen Hannes Tepon yhteistyönä. Taisipa olla itse Teppo, joka noihin aikoihin kävi yleisessä saunassa seuraavankaltaisen sananvaihdon naispuolisen saunottajan kanssa:

— Jospa sitten pestäisiin minun kehoni?
— Kyllä mä herran kropan pesen, mutta kehonsa täällä pesee jokainen itte!

Lue lisää

Mistähän se saatiin tai otettiin? Virossa on sama sana, "keha". Kuollut ruumis on viroksi "laip" (saks. Leiche), mutta voidaan sanoa myös "surnukeha" ("kuolleenkeho").

http://fi.wiktionary.org/wiki/keho

............ kirjoitti:

Mistähän se saatiin tai otettiin? Virossa on sama sana, "keha". Kuollut ruumis on viroksi "laip" (saks. Leiche), mutta voidaan sanoa myös "surnukeha" ("kuolleenkeho").

http://fi.wiktionary.org/wiki/keho

Lue lisää

Eiköhän viron laip tule saksan sanasta der Leib eli (elävä) ruumis, keho, vartalo eikä sanasta die Leiche? Leib-sana tulee verbistä leben = elää. Näyttää, että useimmissa kielissä elävät ja kuolleet ruumiit menevät sekaisin...
Henkilääkäri on muuten saksaksi der Leibarzt, die Leibärztin.
Itse lääkärinä pidän kyllä ruumis-sanaa hyvänä kuvaamaan myös elävää ruumista! Yleensä asiayhteydestä selviää, onko ruumis elävä vai kuollut... Keho-sana kuulostaa jotenkin liian abstraktilta, ei-ruumiilliselta, minun korvissani. Tein muuten tänään ruumiillista työtä, en kehollista työtä, lunta kolaten ja lapioiden.

mit Leib und Seele kirjoitti:

Eiköhän viron laip tule saksan sanasta der Leib eli (elävä) ruumis, keho, vartalo eikä sanasta die Leiche? Leib-sana tulee verbistä leben = elää. Näyttää, että useimmissa kielissä elävät ja kuolleet ruumiit menevät sekaisin...
Henkilääkäri on muuten saksaksi der Leibarzt, die Leibärztin.
Itse lääkärinä pidän kyllä ruumis-sanaa hyvänä kuvaamaan myös elävää ruumista! Yleensä asiayhteydestä selviää, onko ruumis elävä vai kuollut... Keho-sana kuulostaa jotenkin liian abstraktilta, ei-ruumiilliselta, minun korvissani. Tein muuten tänään ruumiillista työtä, en kehollista työtä, lunta kolaten ja lapioiden.

Lue lisää

Varmaankin, mutta niillä lienee kuitenkin yhteinen juuri. Yhteinen länsigermaaninen jokin? Mutta entä siitä eteenpäin myöhempiin aikoihin? Muinaisiin indo-eurooppalaisuuksiin?

........... kirjoitti:

Varmaankin, mutta niillä lienee kuitenkin yhteinen juuri. Yhteinen länsigermaaninen jokin? Mutta entä siitä eteenpäin myöhempiin aikoihin? Muinaisiin indo-eurooppalaisuuksiin?

Lue lisää

Duden ilmoittaa die Leiche -sanan etymologiaksi mhd. eli mittelhochdeutsch lich, ahd. eli althochdeutsch lih(h) - molemmissa pitkä i, mutta kun sitä viivaa ei iPadillä saa aikaiseksi. Leben-verbi on vastaavissa kielissä leben...

mit Leib und Seele kirjoitti:

Eiköhän viron laip tule saksan sanasta der Leib eli (elävä) ruumis, keho, vartalo eikä sanasta die Leiche? Leib-sana tulee verbistä leben = elää. Näyttää, että useimmissa kielissä elävät ja kuolleet ruumiit menevät sekaisin...
Henkilääkäri on muuten saksaksi der Leibarzt, die Leibärztin.
Itse lääkärinä pidän kyllä ruumis-sanaa hyvänä kuvaamaan myös elävää ruumista! Yleensä asiayhteydestä selviää, onko ruumis elävä vai kuollut... Keho-sana kuulostaa jotenkin liian abstraktilta, ei-ruumiilliselta, minun korvissani. Tein muuten tänään ruumiillista työtä, en kehollista työtä, lunta kolaten ja lapioiden.

Lue lisää

eri sanoja. Ruumisauto leimaa auton, eikä ruumiinrakennuskaan kuulosta hyvälle. Vartalo tai kroppa myös hyviä sanoja moneen tarkoitukseen.

mit Leib und Seele kirjoitti:

Eiköhän viron laip tule saksan sanasta der Leib eli (elävä) ruumis, keho, vartalo eikä sanasta die Leiche? Leib-sana tulee verbistä leben = elää. Näyttää, että useimmissa kielissä elävät ja kuolleet ruumiit menevät sekaisin...
Henkilääkäri on muuten saksaksi der Leibarzt, die Leibärztin.
Itse lääkärinä pidän kyllä ruumis-sanaa hyvänä kuvaamaan myös elävää ruumista! Yleensä asiayhteydestä selviää, onko ruumis elävä vai kuollut... Keho-sana kuulostaa jotenkin liian abstraktilta, ei-ruumiilliselta, minun korvissani. Tein muuten tänään ruumiillista työtä, en kehollista työtä, lunta kolaten ja lapioiden.

Lue lisää

"ruumiillinen työ" taitaa ollakin ainoita missä yleisemmin elävästä puhutaan, mutta siinäkin voisi käyttää vaikka lihastyötä.

Parempi käyttää kirjoitti:

eri sanoja. Ruumisauto leimaa auton, eikä ruumiinrakennuskaan kuulosta hyvälle. Vartalo tai kroppa myös hyviä sanoja moneen tarkoitukseen.

Vartalo ei ole ruumiin/kehon/kropan/krupin jne. synonyymi vaan niitä suppeampi käsite. Raajat ja pää eivät ole vartalon osia mutta kuuluvat yhtä kaikki kehoon.

Iku-Torso kirjoitti:

Vartalo ei ole ruumiin/kehon/kropan/krupin jne. synonyymi vaan niitä suppeampi käsite. Raajat ja pää eivät ole vartalon osia mutta kuuluvat yhtä kaikki kehoon.

"hyviä sanoja moneen tarkoitukseen".

Ei kehonrakennuksessakaan päätä rakenneta.