Miksi natsi-Suomi hyökkäsi Neuvostoliittoon 1941?

"Göring oli luvannut Suomelle osan valloitetusta Neuvostoliitosta. Lisäksi suomalaisilla oli omat imperialistiset haaveensa, joita oltiin alettu toteuttaa jo 1918 eteenpäin mm. heimosodissa. Mannerheil suunnitteli Pietarin valtaamista 1919, pyytäen briteiltä tukea valloitusretkeensä.


Talvisodan Välirauhan aikana NL kohdisti Suomea vastaan ankaraa painostusta ja uhkailua ja ampui mm. 14.6.1940 suomalaisen matkustajakoneen mereen. Kaikki huipentui siihen, että marraskuussa 1940 Molotov matkusi Berliiniin ja ilmoitti, että Neuvostoliitto halusi saattaa Suomen kysymyksen päätökseen. Hitler ei tähän suostunut. Tämä kaikki saatettiin tietysti myös suomalaisten tietoon. Nyt kysymys sinulle: olisko suomalaisten pitänyt sormi suussa jäädä odottamaan miehitystä?

"Muistio Saksan Johtajan ja Kansankomissaarien Neuvoston puheenjohtajan Molotovin välisestä keskustelusta Saksan valtakunnan ulkoministerin ja ulkoasioiden apulaiskansankomissaari Dekanosovin samoin kuin lähetystöneuvos Hilgerin ja herra Pavlovin läsnäollessa, joista viimeksimainitut toimivat tulkkeina, Berliinissä marraskuun 13. päivänä 1940

Molotov vastasi, että sanat eivät aina vastaa tosiasioita, ja pysyi jo aikaisemmin ilmoittamassaan näkemyksessä, että rauha Itämerellä voidaan varmistaa absoluuttisesti kun Saksan ja Venäjän kesken Suomen tilanteesta voidaan saavuttaa täysi selkeys. Hän ei ymmärrä näin ollen, miksi Venäjän tulisi lykätä toivomustensa realisoitumista puoli vuotta tai vuosi. Saksan-Venäjän sopimus ei sisällä mitään aikamääriä eikä kummankaan osapuolen kädet etupiirialueellaan ole sidottuja.
Viitaten Venäjän toivomuksesta tehtyihin sopimusmuutoksiin Johtaja totesi, että Itämerelle ei saa syntyä sotaa. Konflikti Itämerellä aiheuttaisi Saksan-Venäjän suhteille ja tulevalle suuren luokan yhteistyölle suuren rasituksen. Hänen käsityksensä mukaan tuleva yhteistyö olisi kuitenkin tärkeämpää kuin toisen luokan kysymysten ratkaisu tällä hetkellä.
Molotov vastasi, että kysymys ei ole sodasta Itämerellä vaan Suomen kysymyksestä ja sen ratkaisemisesta viimevuotisen sopimuksen puitteissa. Johtajan kysymykseen hän vastasi, että hän näki tämän ratkaisun olevan samaa mittakaavaa kuin Bessarabiassa ja reunavaltioissa ja pyysi Johtajaa ottamaan kantaa.
Kun Johtaja vastasi siihen, että että hän voi vain toistaa, että Suomeen ei saa syntyä sotaa, koska sellaisella sodalla voi olla kauaskantoisia vastavaikutuksia, Molotov totesi, että tällä kannanotolla keskusteluun on sisällytetty uusi edellisvuotisessa sopimuksessa ilmaisematon momentti.
Johtaja vastasi, että Venäjän-Suomen sodan kuluessa Saksa, huolimatta vaarasta, että Skandinaviaan voitaisiin siinä yhteydessä perustaa liittoutuneiden tukikohtia, noudatti velvollisuuksiaan Venäjää kohtaan ja neuvoi Suomea aina myöntymään."

lipfert kirjoitti:

"Göring oli luvannut Suomelle osan valloitetusta Neuvostoliitosta. Lisäksi suomalaisilla oli omat imperialistiset haaveensa, joita oltiin alettu toteuttaa jo 1918 eteenpäin mm. heimosodissa. Mannerheil suunnitteli Pietarin valtaamista 1919, pyytäen briteiltä tukea valloitusretkeensä.


Talvisodan Välirauhan aikana NL kohdisti Suomea vastaan ankaraa painostusta ja uhkailua ja ampui mm. 14.6.1940 suomalaisen matkustajakoneen mereen. Kaikki huipentui siihen, että marraskuussa 1940 Molotov matkusi Berliiniin ja ilmoitti, että Neuvostoliitto halusi saattaa Suomen kysymyksen päätökseen. Hitler ei tähän suostunut. Tämä kaikki saatettiin tietysti myös suomalaisten tietoon. Nyt kysymys sinulle: olisko suomalaisten pitänyt sormi suussa jäädä odottamaan miehitystä?

"Muistio Saksan Johtajan ja Kansankomissaarien Neuvoston puheenjohtajan Molotovin välisestä keskustelusta Saksan valtakunnan ulkoministerin ja ulkoasioiden apulaiskansankomissaari Dekanosovin samoin kuin lähetystöneuvos Hilgerin ja herra Pavlovin läsnäollessa, joista viimeksimainitut toimivat tulkkeina, Berliinissä marraskuun 13. päivänä 1940

Molotov vastasi, että sanat eivät aina vastaa tosiasioita, ja pysyi jo aikaisemmin ilmoittamassaan näkemyksessä, että rauha Itämerellä voidaan varmistaa absoluuttisesti kun Saksan ja Venäjän kesken Suomen tilanteesta voidaan saavuttaa täysi selkeys. Hän ei ymmärrä näin ollen, miksi Venäjän tulisi lykätä toivomustensa realisoitumista puoli vuotta tai vuosi. Saksan-Venäjän sopimus ei sisällä mitään aikamääriä eikä kummankaan osapuolen kädet etupiirialueellaan ole sidottuja.
Viitaten Venäjän toivomuksesta tehtyihin sopimusmuutoksiin Johtaja totesi, että Itämerelle ei saa syntyä sotaa. Konflikti Itämerellä aiheuttaisi Saksan-Venäjän suhteille ja tulevalle suuren luokan yhteistyölle suuren rasituksen. Hänen käsityksensä mukaan tuleva yhteistyö olisi kuitenkin tärkeämpää kuin toisen luokan kysymysten ratkaisu tällä hetkellä.
Molotov vastasi, että kysymys ei ole sodasta Itämerellä vaan Suomen kysymyksestä ja sen ratkaisemisesta viimevuotisen sopimuksen puitteissa. Johtajan kysymykseen hän vastasi, että hän näki tämän ratkaisun olevan samaa mittakaavaa kuin Bessarabiassa ja reunavaltioissa ja pyysi Johtajaa ottamaan kantaa.
Kun Johtaja vastasi siihen, että että hän voi vain toistaa, että Suomeen ei saa syntyä sotaa, koska sellaisella sodalla voi olla kauaskantoisia vastavaikutuksia, Molotov totesi, että tällä kannanotolla keskusteluun on sisällytetty uusi edellisvuotisessa sopimuksessa ilmaisematon momentti.
Johtaja vastasi, että Venäjän-Suomen sodan kuluessa Saksa, huolimatta vaarasta, että Skandinaviaan voitaisiin siinä yhteydessä perustaa liittoutuneiden tukikohtia, noudatti velvollisuuksiaan Venäjää kohtaan ja neuvoi Suomea aina myöntymään."

"Välirauhan aikana NL kohdisti Suomea vastaan ankaraa painostusta ja uhkailua"

Sehän johtui siitä, että suomalaiset olivat liittoutuneet natsien kanssa, ja Suomen ja Saksan yhteinen hyökkäys oli odotettavissa. Suomessa oli Opraatio Barbarossan (jatkosota) alkaessa lähes sata tuhatta natsien sotilasta.

Kyseistä sivustahyökkäystähän NL oli pelännyt jo pidempään, kunnes se sitten toteutui 1941. Jo 1918 suomalaiset hyökkäilivät Neuvosto-Venäjän alueelle suur-Suomi-aatteen innoittamana, jota lietsoi mm. muuan Mannerheim. Suomea pidettiin jo tuolloin Saksan sylikoirana.

suomi sai mitä haki kirjoitti:

"Välirauhan aikana NL kohdisti Suomea vastaan ankaraa painostusta ja uhkailua"

Sehän johtui siitä, että suomalaiset olivat liittoutuneet natsien kanssa, ja Suomen ja Saksan yhteinen hyökkäys oli odotettavissa. Suomessa oli Opraatio Barbarossan (jatkosota) alkaessa lähes sata tuhatta natsien sotilasta.

Kyseistä sivustahyökkäystähän NL oli pelännyt jo pidempään, kunnes se sitten toteutui 1941. Jo 1918 suomalaiset hyökkäilivät Neuvosto-Venäjän alueelle suur-Suomi-aatteen innoittamana, jota lietsoi mm. muuan Mannerheim. Suomea pidettiin jo tuolloin Saksan sylikoirana.

"Sehän johtui siitä, että suomalaiset olivat liittoutuneet natsien kanssa, ja Suomen ja Saksan yhteinen hyökkäys oli odotettavissa. Suomessa oli Opraatio Barbarossan (jatkosota) alkaessa lähes sata tuhatta natsien sotilasta."

Talvisodan rauhanteon aikaan maaliskuussa 1940 Suomi ei ollut liittoutunut minkään kanssa. Sen aika tuli vasta myöhemmin vuoden kuluttua ja VASTA sen jälkeen, kun Suomea oli painostettu ja uhkailtu ja ammuttu Kaleva mereen. Et näköjään osaa laisinkaan hahmittaa ajallisesti mitä tapahtui milloinkin. Kai jokainen maa etsii turvaa miehityksen uhatessa?

"Kyseistä sivustahyökkäystähän NL oli pelännyt jo pidempään, kunnes se sitten toteutui 1941."

Jos se sitä pelkäsi niin se sai Talvisodan laittomalla hyökkäyksellä aikaan juuri sen, mitä EI halunnut. Toisin sanoen Puna-armeijan heikko suoritus rohkaisi Saksaa idän sotaretkeen ja aluemenetykset ja painostus Suomea Saksan mukaan.

"Jo 1918 suomalaiset hyökkäilivät Neuvosto-Venäjän alueelle suur-Suomi-aatteen innoittamana, jota lietsoi mm. muuan Mannerheim."

Tarkoitat Aunuksen retkeä? Samaan aikaan Neuvosto-Venäjältä oli vastaava retkikunta Virossa retkellä, joka kääntyi heille tappiolliseksi. Ei ne retkeilyt mitään yksipuolisia olleet.


"Suomea pidettiin jo tuolloin Saksan sylikoirana."

Ja sekö oikeutti Talvisodan hyökkäyksen? Kyseessä oli Stalin möhläys!

Pelle nyt lupasi sitä ja tätä. Loogisin syy oli kosto. Nekut haluttiin helvettiin Hankosta, vahasta Karjalasta ja Virosta. Laillista oikeutta ei heillä näihin alueisiin ollut. Päts painostettiin halveksuttavasti luovuttamaan itsenäisyys. Suomea vastaan tarvittiin sota.

suomi sai mitä haki kirjoitti:

"Välirauhan aikana NL kohdisti Suomea vastaan ankaraa painostusta ja uhkailua"

Sehän johtui siitä, että suomalaiset olivat liittoutuneet natsien kanssa, ja Suomen ja Saksan yhteinen hyökkäys oli odotettavissa. Suomessa oli Opraatio Barbarossan (jatkosota) alkaessa lähes sata tuhatta natsien sotilasta.

Kyseistä sivustahyökkäystähän NL oli pelännyt jo pidempään, kunnes se sitten toteutui 1941. Jo 1918 suomalaiset hyökkäilivät Neuvosto-Venäjän alueelle suur-Suomi-aatteen innoittamana, jota lietsoi mm. muuan Mannerheim. Suomea pidettiin jo tuolloin Saksan sylikoirana.

Neuvostoliitto ampui alas Kalevan ja sekaantui röyhkeästi Suomen sisäisiin asioihin. Amerikkalaisten on syytä olla ylpeä että muonittivat tällaiset siat.

eiköhän suomen päättäjät olleet 21.05.1941 kello 17.27.45 ollu jo oppinu että ei kannata välittää mitä muut puhuu.
tai voi olla jopa kello 18.00.00.

Olipa omituinen purkaus. Natsien puolesta taisteleminen ei ole millään tavalla edesauttanut mitään noista kohdista. Kattoja ja akkoja ei natsien puolesta taistelemalla saa aikaan. Mitä aiot sillä kynttilälläsi muuten tehdä?

kynttilää perseeseen kirjoitti:

Olipa omituinen purkaus. Natsien puolesta taisteleminen ei ole millään tavalla edesauttanut mitään noista kohdista. Kattoja ja akkoja ei natsien puolesta taistelemalla saa aikaan. Mitä aiot sillä kynttilälläsi muuten tehdä?

Tyhmä, etkö tiedä että kynttilöillä on tarkoitus juhlistaa itsenäisyyttä polttamalla niitä, eikä panna niitä toveri kommarin tai omaan perseeseen.

Tuo on tuollaista vasemmistolaista päiväunihaihattelua.

NL oli välirauhan aikana uhannut monta kertaa sodalla ja miehityksellä. NL olisi halunnut miehittää Suomen ja kysyi lupaa Hitleriltä loppuvuodesta 1940, mutta koska Suomi kuului tuolloin jo Saksan suunnitelmiin, lupaa ei tullut.

Jos Suomi olisi jättäytynyt ulkopuolelle, Saksa olisi saattanut antaa luvan Molotoville. Taikka sitten Saksa olisi voinut pyrkiä tekemään kauttakulkuhyökkäyksen Suomen kautta. Lisäksi Suomen ruokahuolto 1941 oli käytännössä Saksasta kiinni.

"lähdettiin, koska uskottiin sen voittoon"

Ja se toinen vaihtoehto, eli NL:n kelkkaan meneminen, ei oikein napostanut.

Suomella ei oikein ollut järkeviä vaihtoehtoja. Joko jäädään yksin, jolloin NL todennäköisesti hylkkää ja miehittää maan (oli uhannut monta kertaa välirauhan aikana pyytänyt lupaa Hitlerilta marraskuussa -40) kuten talvisodassa tai Saksa käyttää kauttakulkuhylkkäykseen Norjan kautta tai sitten mahdollisesti mennään NL:n kelkkaa (ei realistista). Saksan Norjan kampanjan jälkeen länsiliittoutuneet eivät olleet vaihtoehto.

Ei tuossa ollut järkeviä vaihtoehtoja. Saksan suunta oli ainoa realistinen, järkevä ja siinä tilanteessa ja niillä tiedoilla täysin oikea suunta.

Suomi selvisi sijaintinsa ja vastarintansa takia hyvin. Ainut virhe oli ettei Inkkinen ja kumppanit hävittäneet tarpeeksi tietoa virolaisista vapaaehtoisista. Virolaisillakin oli tietysti oma heikkoutensa. Kukapa sitä tarkkaan ajatteli tappiota. Virolaisten olisi pitännyt ilmoittaa väärennetty syntymäpaikka- ja aika. Mitään järkeä ei myöskään ollut lähteä Viroon enää 1944. Isänmaallisuus ja hulluus on kaksi eri asiaa.

Vai muutama prosentti?

"Hän on lämpimästi tunteva, sydämellinen, hyvää tarkoittava, herkkä ihminen."

Risto Ryti päiväkirjassaan Hitleristä (4. kesäkuuta 1942).

Rolf Nevanlinna suitsutti Hermann Göringiä Suomen radiossa 1940:

http://www.yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/hermann_goringia_ylistettiin_radiossa_1940_54152.html

älä selitä kirjoitti:

Vai muutama prosentti?

"Hän on lämpimästi tunteva, sydämellinen, hyvää tarkoittava, herkkä ihminen."

Risto Ryti päiväkirjassaan Hitleristä (4. kesäkuuta 1942).

Rolf Nevanlinna suitsutti Hermann Göringiä Suomen radiossa 1940:

http://www.yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/hermann_goringia_ylistettiin_radiossa_1940_54152.html

Tuo kannattaa kuunnella miten Nevanlinna ihailee pidäkkeettömästi natseja. Kertoo tuon ajan todellisista asenteista Suomessa.

totea itse kirjoitti:

Tuo kannattaa kuunnella miten Nevanlinna ihailee pidäkkeettömästi natseja. Kertoo tuon ajan todellisista asenteista Suomessa.

ihaillut natseja. Saksalaismielinen hän kyllä oli. Liittolaisen korkeiden johtajien kehuminen taas oli viisasta politiikkaa, sillä Suomi oli Saksasta riippuvainen.

#"Hän on lämpimästi tunteva, sydämellinen, hyvää tarkoittava, herkkä ihminen."

Risto Ryti päiväkirjassaan Hitleristä (4. kesäkuuta 1942). #

Tyypillistä vääristelyä on jättää Rytin jatkolause pois: "silloin kun ei esiinny Saksan johtajana".

Nevanlinna ei kirjoitti:

ihaillut natseja. Saksalaismielinen hän kyllä oli. Liittolaisen korkeiden johtajien kehuminen taas oli viisasta politiikkaa, sillä Suomi oli Saksasta riippuvainen.

#"Hän on lämpimästi tunteva, sydämellinen, hyvää tarkoittava, herkkä ihminen."

Risto Ryti päiväkirjassaan Hitleristä (4. kesäkuuta 1942). #

Tyypillistä vääristelyä on jättää Rytin jatkolause pois: "silloin kun ei esiinny Saksan johtajana".

Tyypillistä vääristelyä ja historian valkopesua harrastat vain sinä itse. Kuuntele tuo Nevanlinnan puhe, se on aivan puhdasta intomielistä natsien ihailua. Ja mitä Rytiin tulee, niin se jatkolause ei merkitse mitään; hän ihaili selvästi Hitleriä, ja tietenkään Hitler esiintyessään Saksan sotaisana johtajana ei voinut olla "sydämellinen ja herkkä".

Joo, Nevanlinna ja Ryti äänesti Rytin pressaks kaksisteen. D) D) D)

Reinolainen kirjoitti:

Joo, Nevanlinna ja Ryti äänesti Rytin pressaks kaksisteen. D) D) D)

Siis kun kansallisella radiokanavalla ylistetään natseja, ja vieläpä presidentti ihannoi Hitleriä, niin se ei muka kerro kansakunnasta mitään? Nää on tietysti kaikki vaan yksittäistapauksia?

hah hah, olipa taas kirjoitti:

Siis kun kansallisella radiokanavalla ylistetään natseja, ja vieläpä presidentti ihannoi Hitleriä, niin se ei muka kerro kansakunnasta mitään? Nää on tietysti kaikki vaan yksittäistapauksia?

"Siis kun kansallisella radiokanavalla ylistetään natseja, ja vieläpä presidentti ihannoi Hitleriä, niin se ei muka kerro kansakunnasta mitään? Nää on tietysti kaikki vaan yksittäistapauksia? "

Se kertoo enemmän siitä, että halutaan nuolla suurvallan persettä kuin siitä että ollaan oikeasti sitä mieltä, että hieno valtio. Vai meinaatko että suomalaiset oikeasti tykkäsivät kylmän sodan aikana NL:sta, vaikka niin kovasti hyviä suhteita suitsutettiin?

hah hah, olipa taas kirjoitti:

Siis kun kansallisella radiokanavalla ylistetään natseja, ja vieläpä presidentti ihannoi Hitleriä, niin se ei muka kerro kansakunnasta mitään? Nää on tietysti kaikki vaan yksittäistapauksia?

"Siis kun kansallisella radiokanavalla ylistetään natseja, ja vieläpä presidentti ihannoi Hitleriä, niin se ei muka kerro kansakunnasta mitään? Nää on tietysti kaikki vaan yksittäistapauksia? "

Et sitten ole itse oppinut historiasta mitään? Rauhan aikana on tapana ylistellä myös naapurimaiden johtoa.

Olisitpa kuullu, millainen volina kävi kansojen vapauttajasta YLE:ssä, kun Jooseppi vihdoin potkaisi tyhjää?

Tai suomettuneisuuden kaudella se sanahelinä, jota kutsuttiin viralliseksi liturgiaksi.

Me olimme sodassa natsien puolella kommunisteja vastaan, jotka marraskuussa 1940 ilmoittivat halustaan miehittää meiddät.

Tottakai Natsi-Saksa oli pahis, mutta niin oli myös kommunisti-Neuvostoliitto... älä unohda sitä!

Teikäläisille on ominaista suuri närkästys siitä, että pieni valtio harjoitti hetkellistä opportunismia, joka epäonnistui. Sen sijaan ettte ole laisinkaan närkästyneitä suuren valtion, Neuvostoliiton, jatkuvasta ja onnistuneesta opportunismista naapurivaltioidensa suhteen! Se, pinta-alaltaan maailman suurin valtio, kähmi sodan lopuksi maa-alueita Suomelta, Baltian maat kokonaan, Saksalta, Puolalta, Unkarilta, Romaialta ja Japanilta. Siinähän ei tietenkään ole moraalisesti mitään kummallista, eiks je?

Tuo on todella mielenkiintoinen näkökulma. Kaikki ne lähteet mitä olen lukenut puhuvat siitä, että Saksa nimenomaan lähti hakemaan Neuvostoliitosta maata ja tarkoitus oli rakentaa moottoriteitä jne jne. Ja myös annetaan ymmärtää, että Neuvostoliitto oli aina se pääkohde.
Linkkaisitko lähteitä jotka kertovat tarkemmin tai kerrotko joitain kirjoja? Alkoi tosissaan kiinnostamaan.

Kiinnostunut. kirjoitti:

Tuo on todella mielenkiintoinen näkökulma. Kaikki ne lähteet mitä olen lukenut puhuvat siitä, että Saksa nimenomaan lähti hakemaan Neuvostoliitosta maata ja tarkoitus oli rakentaa moottoriteitä jne jne. Ja myös annetaan ymmärtää, että Neuvostoliitto oli aina se pääkohde.
Linkkaisitko lähteitä jotka kertovat tarkemmin tai kerrotko joitain kirjoja? Alkoi tosissaan kiinnostamaan.

Näköjään oli jo mein kampfissa uhannut hyökätä neukkulaan ja hankkia sieltä lebensraumia, joten kyllä sieltäkin näköjään maata halusi.

En kyllä muista mistä luin tuosta britannia-tulkinnasta.

jep jep jep kirjoitti:

Näköjään oli jo mein kampfissa uhannut hyökätä neukkulaan ja hankkia sieltä lebensraumia, joten kyllä sieltäkin näköjään maata halusi.

En kyllä muista mistä luin tuosta britannia-tulkinnasta.

Jahas, löysin linkin. Tosin taisin lukea siitä ensin jostain nurbergin oikeudenkäyntiin littyvistä jutuista.

http://www.ibiblio.org/pha/policy/1941/410621a.html

HITLER'S EXPLANATION OF THE SOVIET INVASION, JUNE 21, 1941

England will be all the less ready for peace, for it will be able to pin its hopes on the Russian partner. Indeed, this hope must naturally even grow with the progress in preparedness of the Russian armed forces.


7. The situation in England itself is bad; the provision of food and raw materials is growing steadily more difficult. The martial spirit to make war, after all, lives only on hopes. These hopes are based solely on two assumptions: Russia and America. We have no chance of eliminating America. But it does lie in our power to exclude Russia. The elimination of Russia means, at the same time, a tremendous relief for Japan in East Asia, and thereby the possibility of a much stronger threat to American activities through Japanese intervention.

oli Saksan kelkassa helmikuusta -41 alkaen.

Saksan lopullisista aikeista vain ei saatu oikein selkoa, sillä Saksa hämäsi loppuun asti mm. virhetiedoilla neuvotteluista NL:n kanssa.

Siinä missä Saksa suunnitteli hyökkäsytä, Suomi mietti puolustusta. Vasta varmuus Saksan hyökkäyksestä antoi Suomelle aktiivisen vaihtoehdon. Henkisesti siihen oltiin kyllä valmiit.

Kyllä Suomi kirjoitti:

oli Saksan kelkassa helmikuusta -41 alkaen.

Saksan lopullisista aikeista vain ei saatu oikein selkoa, sillä Saksa hämäsi loppuun asti mm. virhetiedoilla neuvotteluista NL:n kanssa.

Siinä missä Saksa suunnitteli hyökkäsytä, Suomi mietti puolustusta. Vasta varmuus Saksan hyökkäyksestä antoi Suomelle aktiivisen vaihtoehdon. Henkisesti siihen oltiin kyllä valmiit.

"Kyllä Suomi oli Saksan kelkassa helmikuusta -41 alkaen."

Toki niin, mutta tilanne oli se, että kun Saksa tarjosi suojaa tarjos Neuvostoliitto miehitystä.

Lueppa:

http://www.histdoc.net/historia/NaSo1940-11-12.html

Kyllä Suomi kirjoitti:

oli Saksan kelkassa helmikuusta -41 alkaen.

Saksan lopullisista aikeista vain ei saatu oikein selkoa, sillä Saksa hämäsi loppuun asti mm. virhetiedoilla neuvotteluista NL:n kanssa.

Siinä missä Saksa suunnitteli hyökkäsytä, Suomi mietti puolustusta. Vasta varmuus Saksan hyökkäyksestä antoi Suomelle aktiivisen vaihtoehdon. Henkisesti siihen oltiin kyllä valmiit.

#Henkisesti siihen oltiin kyllä valmiit.#

Juuri noin, olihan haave Suur-Suomesta odottanut toteutumistaan jo yli 20 v. Kyllä siinä ajassa tuskastuu mies kuin mies odottamiseen.

Kyllä Suomi kirjoitti:

oli Saksan kelkassa helmikuusta -41 alkaen.

Saksan lopullisista aikeista vain ei saatu oikein selkoa, sillä Saksa hämäsi loppuun asti mm. virhetiedoilla neuvotteluista NL:n kanssa.

Siinä missä Saksa suunnitteli hyökkäsytä, Suomi mietti puolustusta. Vasta varmuus Saksan hyökkäyksestä antoi Suomelle aktiivisen vaihtoehdon. Henkisesti siihen oltiin kyllä valmiit.

"oli Saksan kelkassa helmikuusta -41 alkaen."

Jes, mutta silti tuo pommitus oli aivan kauhea PR-munaus neukuilta.

Jos olisivat vain rauhallisesti odotelleet, niin suomalaiset olisivat joutuneet itse aloittamaan hyökkäyksen.

Nyt NL tarjosi syyn sodalle oikein hopealautasella, vaikkakin suomi oli de facto syyllistynyt jo sotatoimiin Neuvostoliittoa vastaan (NL aluevesien miinoittaminen sukellusveneillä sekä lentokenttien tarjoaminen vihollisen käyttöön ovat sotatoimia). Niistä sotatoimista suuri yleisö ei ollut tietoinen -> porukka lähtee mielummin puolustussotaan kuin ihan puhtaaseen hyökkäyssotaan.

jep jep jep kirjoitti:

"oli Saksan kelkassa helmikuusta -41 alkaen."

Jes, mutta silti tuo pommitus oli aivan kauhea PR-munaus neukuilta.

Jos olisivat vain rauhallisesti odotelleet, niin suomalaiset olisivat joutuneet itse aloittamaan hyökkäyksen.

Nyt NL tarjosi syyn sodalle oikein hopealautasella, vaikkakin suomi oli de facto syyllistynyt jo sotatoimiin Neuvostoliittoa vastaan (NL aluevesien miinoittaminen sukellusveneillä sekä lentokenttien tarjoaminen vihollisen käyttöön ovat sotatoimia). Niistä sotatoimista suuri yleisö ei ollut tietoinen -> porukka lähtee mielummin puolustussotaan kuin ihan puhtaaseen hyökkäyssotaan.

Suomi ja Saksa aloittivat sotatoimet, ei Neuvostoliitto. Perehdyppä nyt hieman historiaan please. Saksalaiset aloittivat ilmahyökkäyksellä käyttäen liittolaisensa Suomen ilmatilaa, lentokenttiä ja radionavigointia hyväkseen. Vasta tämän jälkeen NL pommitti Suomea.

Suomi+Saksa aloitti kirjoitti:

Suomi ja Saksa aloittivat sotatoimet, ei Neuvostoliitto. Perehdyppä nyt hieman historiaan please. Saksalaiset aloittivat ilmahyökkäyksellä käyttäen liittolaisensa Suomen ilmatilaa, lentokenttiä ja radionavigointia hyväkseen. Vasta tämän jälkeen NL pommitti Suomea.

Etkö osaa lukea?

"Suomi ja Saksa aloittivat sotatoimet, ei Neuvostoliitto"

No enkös minä noin juuri tuossa sanonut?

" Perehdyppä nyt hieman historiaan please. "

Sun pitäs perehtyä aapiseen tai johonkin muuhun oukseen, josta voi hankkia lukemisen ymmärrystä.

"Saksalaiset aloittivat ilmahyökkäyksellä käyttäen liittolaisensa Suomen ilmatilaa, lentokenttiä ja radionavigointia hyväkseen. Vasta tämän jälkeen NL pommitti Suomea."

Niin...? Se, että suomalaiset olivat syyllistyneet sotatoimiin, mistä suuri yleisö ei ollut tietoinen, ei tee pommittamisesta yhtään sen järkevämpää vetoa. Ihan idioottimainen temppu neukuilta, koska sen jälkeen koko Suomi oli taas yksissä miehin menossa sotaan, koska oli jälleen kerran joutunut hyökkäyksen kohteeksi. Ilman kyseistä pommitusta Suomi olisi joutunut lähtemään itse hyökkäämään ensin, jolloin puolustustaistelu-propagandalta olisi ollut aikalailla pohja pois.

Pommituksilla ei NL saavuttanut mitään muuta kuin propagandatappion.

Muuten olen sitä mieltä että hyökkäyssotaan lähteminen oli siinä tilanteessa aivan oikea valinta.

Suomi+Saksa aloitti kirjoitti:

Suomi ja Saksa aloittivat sotatoimet, ei Neuvostoliitto. Perehdyppä nyt hieman historiaan please. Saksalaiset aloittivat ilmahyökkäyksellä käyttäen liittolaisensa Suomen ilmatilaa, lentokenttiä ja radionavigointia hyväkseen. Vasta tämän jälkeen NL pommitti Suomea.

"Suomi ja Saksa aloittivat sotatoimet, ei Neuvostoliitto. Perehdyppä nyt hieman historiaan please. Saksalaiset aloittivat ilmahyökkäyksellä käyttäen liittolaisensa Suomen ilmatilaa, lentokenttiä ja radionavigointia hyväkseen. Vasta tämän jälkeen NL pommitti Suomea."

Suomi piti omalta osaltaan tarkasti huolen siitä, että varsinaiset sotatoimet maiden välillä aloitti Neuvostoliitto itse pommittamalla Suomen satamia ja lentokenttiä ja kohdistamalla alueellemme tykkitulta.

Mitä tulee saksalaisiin lentokoneisiin Suomen kentillä niin toki sen täytyi olla ok, koska kerran Neuvostoliitto itse käytti Talvisodan aikana puolueettomasta Virosta saamiaan tukikohtia Suomen alueen pommittamiseen, mikä oli vastoin kaikkia sodankäynnin sääntöjä, joten kaipa se oli luvallista.

lipfert kirjoitti:

"Suomi ja Saksa aloittivat sotatoimet, ei Neuvostoliitto. Perehdyppä nyt hieman historiaan please. Saksalaiset aloittivat ilmahyökkäyksellä käyttäen liittolaisensa Suomen ilmatilaa, lentokenttiä ja radionavigointia hyväkseen. Vasta tämän jälkeen NL pommitti Suomea."

Suomi piti omalta osaltaan tarkasti huolen siitä, että varsinaiset sotatoimet maiden välillä aloitti Neuvostoliitto itse pommittamalla Suomen satamia ja lentokenttiä ja kohdistamalla alueellemme tykkitulta.

Mitä tulee saksalaisiin lentokoneisiin Suomen kentillä niin toki sen täytyi olla ok, koska kerran Neuvostoliitto itse käytti Talvisodan aikana puolueettomasta Virosta saamiaan tukikohtia Suomen alueen pommittamiseen, mikä oli vastoin kaikkia sodankäynnin sääntöjä, joten kaipa se oli luvallista.

""Suomi piti omalta osaltaan tarkasti huolen siitä, että varsinaiset sotatoimet maiden välillä aloitti Neuvostoliitto itse pommittamalla Suomen satamia ja lentokenttiä ja kohdistamalla alueellemme tykkitulta""

Natsisaksan hyökkäys Neuvostoliittoon eli operaatio barbarossa johon maa nimeltä Suomikin natsisaksan aseveljenä osallistui täysin 100%:sesti kumminkin alkoi jo 22.6.1941 klo.6.05
Suomalaiset sukellusveneethän muunmuassa kävivät miinoittamassa suomenlahdella erään vieraan valtion aluevesilä jo 21.6.1941.Ja miinoitushan on aina nyt täysin 100% sotatoimi.

Ja Neuvostoliittohan pommitti Helsinkiä kumminkin vasta 25.6 1941

Joten kuka nyt sitten oikein aloitti ja mitä?

mielenkiintoista... kirjoitti:

""Suomi piti omalta osaltaan tarkasti huolen siitä, että varsinaiset sotatoimet maiden välillä aloitti Neuvostoliitto itse pommittamalla Suomen satamia ja lentokenttiä ja kohdistamalla alueellemme tykkitulta""

Natsisaksan hyökkäys Neuvostoliittoon eli operaatio barbarossa johon maa nimeltä Suomikin natsisaksan aseveljenä osallistui täysin 100%:sesti kumminkin alkoi jo 22.6.1941 klo.6.05
Suomalaiset sukellusveneethän muunmuassa kävivät miinoittamassa suomenlahdella erään vieraan valtion aluevesilä jo 21.6.1941.Ja miinoitushan on aina nyt täysin 100% sotatoimi.

Ja Neuvostoliittohan pommitti Helsinkiä kumminkin vasta 25.6 1941

Joten kuka nyt sitten oikein aloitti ja mitä?

Natsisaksan hyökkäys Neuvostoliittoon eli operaatio barbarossa johon maa nimeltä Suomikin natsisaksan aseveljenä osallistui täysin 100%:sesti kumminkin alkoi jo 22.6.1941 klo.6.05

Vai että 100%? Juu niihän me 100% yritettiin Leningradia vallata ja niinhän me 100% yritettiin katkaista huoltoyhteydet sinne ja niinhän me 100% myöntyen annoimme saksalaisten käyttää Suomen aluetta Leningradiin hyökkäyksen näiden itse sitä vaatiessa ja niinhän me 100% yritimme katkaista Murmanskin radan ja NL:n tärkeimmän elämää ylläpitäneen ''valtimon.''
Eiku mitenkäs se menikään...

mielenkiintoista... kirjoitti:

""Suomi piti omalta osaltaan tarkasti huolen siitä, että varsinaiset sotatoimet maiden välillä aloitti Neuvostoliitto itse pommittamalla Suomen satamia ja lentokenttiä ja kohdistamalla alueellemme tykkitulta""

Natsisaksan hyökkäys Neuvostoliittoon eli operaatio barbarossa johon maa nimeltä Suomikin natsisaksan aseveljenä osallistui täysin 100%:sesti kumminkin alkoi jo 22.6.1941 klo.6.05
Suomalaiset sukellusveneethän muunmuassa kävivät miinoittamassa suomenlahdella erään vieraan valtion aluevesilä jo 21.6.1941.Ja miinoitushan on aina nyt täysin 100% sotatoimi.

Ja Neuvostoliittohan pommitti Helsinkiä kumminkin vasta 25.6 1941

Joten kuka nyt sitten oikein aloitti ja mitä?

"Suomalaiset sukellusveneethän muunmuassa kävivät miinoittamassa suomenlahdella erään vieraan valtion aluevesilä jo 21.6.1941.Ja miinoitushan on aina nyt täysin 100% sotatoimi."

Miinoitettiin Viron aluevesiä eikä vihollinen ollut niistä edes tietoinen.

"Ja Neuvostoliittohan pommitti Helsinkiä kumminkin vasta 25.6 1941"

Nyt puhut selvää potaskaa! Eversti, Mannerheimristin ritari Jorma Karhunen: ”Venäläiset pommikoneet hyökkäsivät panssarilaivojamme vastaan Sottungan vesillä 22.6.1941 klo 6.05. Kello 6.15 pommituskohteena oli Alskärin linnake Turun saaristossa ja kello 6.45 pommitettiin kuljetusaluksia Korppoossa. Klo 7.55 Hangossa olevat venäläispatterit avasivat tulen vuokra-alueen rajan ylitse".

J"oten kuka nyt sitten oikein aloitti ja mitä?"

Selkeästi venäläiset itse alkoivat ensimmäisenä sotatoimet. Suomen asevoimat oli tuolloin ryhmitetty puolustukseen. Kuvaavaa asialle oli se, että hyökkäys Kannaksella alkoi vasta heinäkuun puolella.

Tarinaturina kirjoitti:

Natsisaksan hyökkäys Neuvostoliittoon eli operaatio barbarossa johon maa nimeltä Suomikin natsisaksan aseveljenä osallistui täysin 100%:sesti kumminkin alkoi jo 22.6.1941 klo.6.05

Vai että 100%? Juu niihän me 100% yritettiin Leningradia vallata ja niinhän me 100% yritettiin katkaista huoltoyhteydet sinne ja niinhän me 100% myöntyen annoimme saksalaisten käyttää Suomen aluetta Leningradiin hyökkäyksen näiden itse sitä vaatiessa ja niinhän me 100% yritimme katkaista Murmanskin radan ja NL:n tärkeimmän elämää ylläpitäneen ''valtimon.''
Eiku mitenkäs se menikään...

""Juu niihän me 100% yritettiin Leningradia vallata ja niinhän me 100% yritettiin katkaista huoltoyhteydet sinne ja niinhän me 100% myöntyen annoimme saksalaisten käyttää Suomen aluetta Leningradiin hyökkäyksen näiden itse sitä vaatiessa ja niinhän me 100% yritimme katkaista Murmanskin radan ja NL:n tärkeimmän elämää ylläpitäneen ''valtimon.''
Eiku mitenkäs se menikään...""

Niinpä.Onneksi natsisaksa liittolaisineen ja aseveljineen onnistunut koskaan tuossa leningradin valtaamisessa.Vaikka yritys olikin kova.
Takkiin vain tuli natsisaksalle ja sen liittolaisille ja aseveljille.

lipfert kirjoitti:

"Suomalaiset sukellusveneethän muunmuassa kävivät miinoittamassa suomenlahdella erään vieraan valtion aluevesilä jo 21.6.1941.Ja miinoitushan on aina nyt täysin 100% sotatoimi."

Miinoitettiin Viron aluevesiä eikä vihollinen ollut niistä edes tietoinen.

"Ja Neuvostoliittohan pommitti Helsinkiä kumminkin vasta 25.6 1941"

Nyt puhut selvää potaskaa! Eversti, Mannerheimristin ritari Jorma Karhunen: ”Venäläiset pommikoneet hyökkäsivät panssarilaivojamme vastaan Sottungan vesillä 22.6.1941 klo 6.05. Kello 6.15 pommituskohteena oli Alskärin linnake Turun saaristossa ja kello 6.45 pommitettiin kuljetusaluksia Korppoossa. Klo 7.55 Hangossa olevat venäläispatterit avasivat tulen vuokra-alueen rajan ylitse".

J"oten kuka nyt sitten oikein aloitti ja mitä?"

Selkeästi venäläiset itse alkoivat ensimmäisenä sotatoimet. Suomen asevoimat oli tuolloin ryhmitetty puolustukseen. Kuvaavaa asialle oli se, että hyökkäys Kannaksella alkoi vasta heinäkuun puolella.

Eivätkö sitten suomalaiset sukellusveneet syyllistyneet sinun mielestäsi yhtään mihinkään sotatoimeen miinoittamalla erään vieraan maan aluevesillä yöllä 21.6.1941?

Tarinaturina kirjoitti:

Natsisaksan hyökkäys Neuvostoliittoon eli operaatio barbarossa johon maa nimeltä Suomikin natsisaksan aseveljenä osallistui täysin 100%:sesti kumminkin alkoi jo 22.6.1941 klo.6.05

Vai että 100%? Juu niihän me 100% yritettiin Leningradia vallata ja niinhän me 100% yritettiin katkaista huoltoyhteydet sinne ja niinhän me 100% myöntyen annoimme saksalaisten käyttää Suomen aluetta Leningradiin hyökkäyksen näiden itse sitä vaatiessa ja niinhän me 100% yritimme katkaista Murmanskin radan ja NL:n tärkeimmän elämää ylläpitäneen ''valtimon.''
Eiku mitenkäs se menikään...

Totta tietenkin, että saksalaisilla ja meillä oli tuolloin yhteinen vihollinen ja että Neuvostoliiton miehitysuhkan kautta tällaiseen päädyttiin. Jos ja kun sotaan kerran joudutaan niin se on myös yritettävä voittaa ja siksi on pyrittävä 100 % suoritukseen. Olisiko sinua kenties ilahduttanut 85 % esimerkiksi?

On sinulla myös epätarkkuuksia: "annoimme saksalaisten käyttää Suomen aluetta Leningradiin hyökkäyksen näiden itse sitä vaatiessa". Miten tämä ilmeni? Syvärillä oli yhtä saksalaista divisioonaa lukuunottamatta täysin suomalaiset joukot eikä Suomi osallistunut millään tavalla hyökkäykseen kohti Tihvinää, joka olisi saarron sulkenut.

"niinhän me 100% yritimme katkaista Murmanskin radan"

Ja sen läntinen haara myös katkaistiin. Muut haarat jäivät katkaisematta.

"NL:n tärkeimmän elämää ylläpitäneen ''valtimon"

Ilokseni tunnustan länsiliittoutuneiden avun keskeisen merkityksen NL:n sotamenestykseen?

aha... kirjoitti:

Eivätkö sitten suomalaiset sukellusveneet syyllistyneet sinun mielestäsi yhtään mihinkään sotatoimeen miinoittamalla erään vieraan maan aluevesillä yöllä 21.6.1941?

Miinoittaminen on passiivinen sotatoimi ja miinoituksia voi olla tietyillä vesialueilla myös rauhan aikana. Suomi miinoitti Viron aluevesiä eikä NL ollut asiasta edes tietoinen.

onneksi hävisivät kirjoitti:

""Juu niihän me 100% yritettiin Leningradia vallata ja niinhän me 100% yritettiin katkaista huoltoyhteydet sinne ja niinhän me 100% myöntyen annoimme saksalaisten käyttää Suomen aluetta Leningradiin hyökkäyksen näiden itse sitä vaatiessa ja niinhän me 100% yritimme katkaista Murmanskin radan ja NL:n tärkeimmän elämää ylläpitäneen ''valtimon.''
Eiku mitenkäs se menikään...""

Niinpä.Onneksi natsisaksa liittolaisineen ja aseveljineen onnistunut koskaan tuossa leningradin valtaamisessa.Vaikka yritys olikin kova.
Takkiin vain tuli natsisaksalle ja sen liittolaisille ja aseveljille.

Niin, mutta onneksi Suomi ei ollut siinä mukana vaan Mannerheim pysäytti hyökkäyksen Kannaksella vanhan rajan tuntumaan. Piiritykseksi sitä ei voi sanoa, koska Neuvostoliitto saattoi irroittaa Suomen puolelta joukkoja Etelään Saksaa vastaan, eikä Suomen puolelta liiemmin hyökkäilty. Ainoa merkittävä teko oli Leningradin sotilaslentokenttien pommittaminen. Itse kaupunkiin ei isketty. Jäljelle jäi ohut linja joka olisi kyetty murtamaan ja kaupungin kohtalo sinetöimään. Samoin olisi kyetty iskemään Laatokan huoltoreiteille ja estää kaupungin elintärkeä huolto lopullisesti.
Samoin onneksi ei jatkettu Murmanskia vastaan, koska se olisi tiennyt sitä, että USA olisi julistanut sodan Suomelle. Eipä sitten julistanut.
Kumpaakin olisi kyetty ja niissä olisi suurella todennäköisyydellä onnistuttu, mutta onneksi meillä sentään oli ylipäälikkö joka osasi asiansa.

onneksi hävisivät kirjoitti:

""Juu niihän me 100% yritettiin Leningradia vallata ja niinhän me 100% yritettiin katkaista huoltoyhteydet sinne ja niinhän me 100% myöntyen annoimme saksalaisten käyttää Suomen aluetta Leningradiin hyökkäyksen näiden itse sitä vaatiessa ja niinhän me 100% yritimme katkaista Murmanskin radan ja NL:n tärkeimmän elämää ylläpitäneen ''valtimon.''
Eiku mitenkäs se menikään...""

Niinpä.Onneksi natsisaksa liittolaisineen ja aseveljineen onnistunut koskaan tuossa leningradin valtaamisessa.Vaikka yritys olikin kova.
Takkiin vain tuli natsisaksalle ja sen liittolaisille ja aseveljille.

"Niinpä.Onneksi natsisaksa liittolaisineen ja aseveljineen onnistunut koskaan tuossa leningradin valtaamisessa.Vaikka yritys olikin kova. Takkiin vain tuli natsisaksalle ja sen liittolaisille ja aseveljille."

Voihab se olla onni monelle. Sen sijaan onni ei ollut yhtäläinen sadoille miljoonille Itä-Euroopan kansoille, jotka joutuivat kahden sukupolven ajaksi kommunisti-Neuvostoliiton miehittämäksi ankeaan orjuuteen kärsimään järjetöntä yhteiskuntakokeilua, jonka sen keksijämaa itsekin hylkäsi 1991.

Tarinaturina kirjoitti:

Niin, mutta onneksi Suomi ei ollut siinä mukana vaan Mannerheim pysäytti hyökkäyksen Kannaksella vanhan rajan tuntumaan. Piiritykseksi sitä ei voi sanoa, koska Neuvostoliitto saattoi irroittaa Suomen puolelta joukkoja Etelään Saksaa vastaan, eikä Suomen puolelta liiemmin hyökkäilty. Ainoa merkittävä teko oli Leningradin sotilaslentokenttien pommittaminen. Itse kaupunkiin ei isketty. Jäljelle jäi ohut linja joka olisi kyetty murtamaan ja kaupungin kohtalo sinetöimään. Samoin olisi kyetty iskemään Laatokan huoltoreiteille ja estää kaupungin elintärkeä huolto lopullisesti.
Samoin onneksi ei jatkettu Murmanskia vastaan, koska se olisi tiennyt sitä, että USA olisi julistanut sodan Suomelle. Eipä sitten julistanut.
Kumpaakin olisi kyetty ja niissä olisi suurella todennäköisyydellä onnistuttu, mutta onneksi meillä sentään oli ylipäälikkö joka osasi asiansa.

Tuo on vähän kaksipiippuinen juttu. Toisaalta tuntuu siltä, että jos sotaan päädytään niin olisi yritettävä se kaikin keinoin voittaa. Vain jälkiviisauden valossa voidaan ylistää jokaista puolinaista ratkaisua.

lipfert kirjoitti:

Tuo on vähän kaksipiippuinen juttu. Toisaalta tuntuu siltä, että jos sotaan päädytään niin olisi yritettävä se kaikin keinoin voittaa. Vain jälkiviisauden valossa voidaan ylistää jokaista puolinaista ratkaisua.

No Mannerheimin tavoite ei ollut Leningradia valloittaa, eikä Suomen virallinenkaan tavoite. Murmanskin radan katkaisussa olisi ollut tarkoitus auttaa, mutta USA:n kanssa ei haluttu sotaa.
Suomen tavoitteet olivat erillään Saksan tavoitteista ja Mannerheim itse halusi pitää Suomen erossa niistä. Näinollen Suomen sota oli minun näkökantani mukaan erillinen operaatio Barbarossasta.

Jatkosodan tavoite oli saada menetetyt alueet takaisin ja saada aikaan rauha Neuvostoliiton kanssa, jonka jälkeen suomalaiset olisivat vetäytyneet takaisin vanhan rajan taakse. Neuvostoliiton kanssa yritettiin sodan aikana tehdä erillisrauhaa, mutta näiden hylättyä Suomen vaatimukset saada vanha raja neuvottelut karsiutuivat. Tämän lisäksi Saksa lopetti aseapunsa Suomelle, kun Suomi vastoin tämän tahtoa yritti tehdä erillisrauhaa NL:on kanssa.
Aseapu palautui, kun Ryti sitoi itsensä sopimukseen taistella Saksan rinnalla loppuun saakka ja loppu onkin historiaa.

lipfert kirjoitti:

"Niinpä.Onneksi natsisaksa liittolaisineen ja aseveljineen onnistunut koskaan tuossa leningradin valtaamisessa.Vaikka yritys olikin kova. Takkiin vain tuli natsisaksalle ja sen liittolaisille ja aseveljille."

Voihab se olla onni monelle. Sen sijaan onni ei ollut yhtäläinen sadoille miljoonille Itä-Euroopan kansoille, jotka joutuivat kahden sukupolven ajaksi kommunisti-Neuvostoliiton miehittämäksi ankeaan orjuuteen kärsimään järjetöntä yhteiskuntakokeilua, jonka sen keksijämaa itsekin hylkäsi 1991.

Luuletko sinä että niillä aivottomilla luupäillä on jotain rakkaustunteita Suomea kohtaan varsinkaan Leninin jälkeen. Baltit on eri juttu. Ne on monien omiensa takia samassa veneessä.

Tarinaturina kirjoitti:

No Mannerheimin tavoite ei ollut Leningradia valloittaa, eikä Suomen virallinenkaan tavoite. Murmanskin radan katkaisussa olisi ollut tarkoitus auttaa, mutta USA:n kanssa ei haluttu sotaa.
Suomen tavoitteet olivat erillään Saksan tavoitteista ja Mannerheim itse halusi pitää Suomen erossa niistä. Näinollen Suomen sota oli minun näkökantani mukaan erillinen operaatio Barbarossasta.

Jatkosodan tavoite oli saada menetetyt alueet takaisin ja saada aikaan rauha Neuvostoliiton kanssa, jonka jälkeen suomalaiset olisivat vetäytyneet takaisin vanhan rajan taakse. Neuvostoliiton kanssa yritettiin sodan aikana tehdä erillisrauhaa, mutta näiden hylättyä Suomen vaatimukset saada vanha raja neuvottelut karsiutuivat. Tämän lisäksi Saksa lopetti aseapunsa Suomelle, kun Suomi vastoin tämän tahtoa yritti tehdä erillisrauhaa NL:on kanssa.
Aseapu palautui, kun Ryti sitoi itsensä sopimukseen taistella Saksan rinnalla loppuun saakka ja loppu onkin historiaa.

Nykyisin ainakin sotahistorian tutkijat ovat pitkälti hylänneet teesin erillissodasta. Kun esim. Helsingin Sanomat kysyi asiaa vuonna 2008 historian professoreilta, 28 vastaajasta 16 ei kannattanut sitä. Kuuden mielestä kyseessä oli erillissota, loput eivät ottaneet kantaa.

Historiantutkija Ohto Manninen kuuluu kumminkin heihin, joiden mielestä erillissota-termi on yhä käyttökelpoinen. Hän katsoo, että Suomi oli Saksan liittolainen vain parin kuukauden ajan kesällä 1944, kun Ryti-Ribbentrop -sopimus oli voimassa. Manninen ei myöskään jaa käsitystä, että Saksa-yhteistyöstä olisi nykyisin vaikea puhua.
Erillissota-termin halveksunnan taustalla on ajatus, että jos yhdessä soditaan, sota ei voi olla erillistä. Mutta Suomella oli sodassa omat päämäärät, joiden yhteydessä Suomen valtiojohto valmistautui Neuvostoliiton hajoamiseen.

Sodan aikana ja varsinkin natsi-Saksan hävittyä erillissota-termi oli
epäilemättä hyödyllinen. Nykyisin se tuntuu termikikkailulta. Vähän niin kuin sanoisi, että kyllä tässä on aviopari, mutta katsos kun Matti tahtoo lapsia ja Pirkko tahtoo pitää hauskaa, niin ei se oikeastaan ole avioliitto ollenkaan.

Yhteistyötä sodan aikana oli järkevää kutsua liittolaisuudeksi eikä erillissodaksi, ihan samalla tavalla kuin länsivallat olivat liittoutuneita keskenään, vaikka sodan päämäärät olivat erilaiset

lipfert kirjoitti:

Miinoittaminen on passiivinen sotatoimi ja miinoituksia voi olla tietyillä vesialueilla myös rauhan aikana. Suomi miinoitti Viron aluevesiä eikä NL ollut asiasta edes tietoinen.

Eihän Suomella ollut vaihtoehtoja.

Kuusisen hallitus terijoella kertoi selvästi mistä oli kysymys. Palstapunikit eivät ole tuota kommentoineet lainkaan

Suomeen tihkui joitakin tietoja MR sopimuksesta mutta myös saksan hyökkäyksestä itään

NL painosti suomea välirauhan aikana.

Mitä muita järkeviä vaihtoehtoja olisi ollut?

olen eri mieltä kirjoitti:

Nykyisin ainakin sotahistorian tutkijat ovat pitkälti hylänneet teesin erillissodasta. Kun esim. Helsingin Sanomat kysyi asiaa vuonna 2008 historian professoreilta, 28 vastaajasta 16 ei kannattanut sitä. Kuuden mielestä kyseessä oli erillissota, loput eivät ottaneet kantaa.

Historiantutkija Ohto Manninen kuuluu kumminkin heihin, joiden mielestä erillissota-termi on yhä käyttökelpoinen. Hän katsoo, että Suomi oli Saksan liittolainen vain parin kuukauden ajan kesällä 1944, kun Ryti-Ribbentrop -sopimus oli voimassa. Manninen ei myöskään jaa käsitystä, että Saksa-yhteistyöstä olisi nykyisin vaikea puhua.
Erillissota-termin halveksunnan taustalla on ajatus, että jos yhdessä soditaan, sota ei voi olla erillistä. Mutta Suomella oli sodassa omat päämäärät, joiden yhteydessä Suomen valtiojohto valmistautui Neuvostoliiton hajoamiseen.

Sodan aikana ja varsinkin natsi-Saksan hävittyä erillissota-termi oli
epäilemättä hyödyllinen. Nykyisin se tuntuu termikikkailulta. Vähän niin kuin sanoisi, että kyllä tässä on aviopari, mutta katsos kun Matti tahtoo lapsia ja Pirkko tahtoo pitää hauskaa, niin ei se oikeastaan ole avioliitto ollenkaan.

Yhteistyötä sodan aikana oli järkevää kutsua liittolaisuudeksi eikä erillissodaksi, ihan samalla tavalla kuin länsivallat olivat liittoutuneita keskenään, vaikka sodan päämäärät olivat erilaiset

tuon tulkinnan teki toimittaja. Itse jutusta selvisi, että professoreista useimmat eivät pitäneet yksinkertaistamisesta, kuten ilmaisusta, että sota oli erillissota. Useimmat olivat sitä mieltä , että asiaa pitäisi avata enemmän eli missä mielessä sota oli erillissota ja missä mielessä ei.

Toimittaja sitten vain otsikoi juttunsa tyypillisen harhaanjohtavasti ja kommarit ovat levittäneet tuota versiota esim. wikipediaan moneen kohtaan tahallisen harhaanjohtavasti.

aha... kirjoitti:

Eivätkö sitten suomalaiset sukellusveneet syyllistyneet sinun mielestäsi yhtään mihinkään sotatoimeen miinoittamalla erään vieraan maan aluevesillä yöllä 21.6.1941?

Mitäs se Neuvostoliitolle kuuluu, jos Suomi tekee suojamiinoituksen Viron alueelle.

wicked... kirjoitti:

Eihän Suomella ollut vaihtoehtoja.

Kuusisen hallitus terijoella kertoi selvästi mistä oli kysymys. Palstapunikit eivät ole tuota kommentoineet lainkaan

Suomeen tihkui joitakin tietoja MR sopimuksesta mutta myös saksan hyökkäyksestä itään

NL painosti suomea välirauhan aikana.

Mitä muita järkeviä vaihtoehtoja olisi ollut?

Vaihtoehdot olivat todella vähissä.

Olen huomannut, että vasemmistokeskustelijoille on ollut, hui kauhistus, varsinainen närkästyksen aihe se, että sodimme natsi-Saksan rinnalla kommunisti-Neuvostoliittoa vastaan! Heillä ei tunnu olevan joko tietoa tai halua tietää siitä, että NL välirauhan aikana meitä painosti ja uhkaili ja esittipä Berliinissä marraskuussa 1940 toiveensa saada miehittää Suomi. Joten tuossa tilanteessa oli luonnollista etsiä apua siltä ainoalta suunnalta, josta sitä sai.

Lisäksi tunnutaan kauhisteltavan sitä, että pieni Suomi kehtasi edes ajatella saavansa Talvisodan maa-abastukset takaisin korkojen kera. Se, että sodan voittanut Neuvostoliitto kähmi puolestaan maita Suomelta, Baltian maat kokonaan, Saksalta, Puolalta, Unkarilta, Romanialta ja Japanista ei tunnu heitä niinkään häiritsevän?

Ei ole syytä unohtaa muitakaan kirjailijoita, monet ovat ansainneet elantonsa sotakirjoilla.

Lukijat ovat saaneet monia miellyttäviä lukuhetkiä.

Lisäksi sotilaiden käsityötaito lisääntyi asemasodan aikana