Seuraavat pätkät on tarkoitettu niille, joilla on vielä jotain lapsellisia kuvitelmia siitä, että jatkosota olisi ollut helposti vältettävissä:
NL oli uhannut välirauhan aikana monta kertaa sodalla.
Saksan sotilasviranomaisten elokuun [1940] lopussa keräämä tiedusteluaineisto osoitti Neuvostoliiton valmistautuvan sotilaalliseen toimintaan sekä Suomessa että Balkanilla.
Saksalaiset osanottajat ovat merkinneet melko yksityiskohtaisesti muistiin keskustelut Molotovin (NL:n ulkoministeri), Ribbentropin (Saksan ulkoministeri) ja Hitlerin välillä ja näistä muistiinpanot eivät jätä mitään epäilyksiä neuvostohallituksen aikeista Suomea kohtaan.
Molotov katsoi, että edellisenä vuonna allekirjoitetun [Molotov-Ribbentrop-sopimuksen] salaisen lisäpöytäkirjan ehdot oli täytetty "yhtä kohtaa, nimittäin Suomea, lukuunottamatta". Suomen kysymys oli edelleen selvittämättä ja hän Pyysi Fuhreriä kertomaan, oliko Saksan ja Neuvostoliiton sopimus "Suomen osalta edelleen voimassa".
Saksa sanoi EI OLE.
katkelmat lähteestä:
Krosby: Suomen valinta 1941 sivut 78-80
Toisin sanoen spekulaatiot siitä olisiko Suomi voinut säästyä sodalta NL:a vastaan ilman Saksan tukea voidaankin lopettaa kertakaikkisesti tähän.
Summa summarum:NL olisi vienyt talvisodassa aloittamansa loppuun vounna 1940, mikäli Hitler ei olisi sitä kieltänyt. Jatkosota oli no brainer suomalaislle, ainoa järkevä vaihtoehto.
NL oli uhannut välirauhan aikana monta kertaa sodalla.
Saksan sotilasviranomaisten elokuun [1940] lopussa keräämä tiedusteluaineisto osoitti Neuvostoliiton valmistautuvan sotilaalliseen toimintaan sekä Suomessa että Balkanilla.
Saksalaiset osanottajat ovat merkinneet melko yksityiskohtaisesti muistiin keskustelut Molotovin (NL:n ulkoministeri), Ribbentropin (Saksan ulkoministeri) ja Hitlerin välillä ja näistä muistiinpanot eivät jätä mitään epäilyksiä neuvostohallituksen aikeista Suomea kohtaan.
Molotov katsoi, että edellisenä vuonna allekirjoitetun [Molotov-Ribbentrop-sopimuksen] salaisen lisäpöytäkirjan ehdot oli täytetty "yhtä kohtaa, nimittäin Suomea, lukuunottamatta". Suomen kysymys oli edelleen selvittämättä ja hän Pyysi Fuhreriä kertomaan, oliko Saksan ja Neuvostoliiton sopimus "Suomen osalta edelleen voimassa".
Saksa sanoi EI OLE.
katkelmat lähteestä:
Krosby: Suomen valinta 1941 sivut 78-80
Toisin sanoen spekulaatiot siitä olisiko Suomi voinut säästyä sodalta NL:a vastaan ilman Saksan tukea voidaankin lopettaa kertakaikkisesti tähän.
Summa summarum:NL olisi vienyt talvisodassa aloittamansa loppuun vounna 1940, mikäli Hitler ei olisi sitä kieltänyt. Jatkosota oli no brainer suomalaislle, ainoa järkevä vaihtoehto.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Jottei totuus Saksastakaan unohtuisi niin sisällisodan 1918 jälkeen Suomeen jäi vielä n. 14 000 Saksan sotilasta ja kuten historiankirja Marko Tikka Terrorin aika sanoo niin "saksalaiset joukot asettuivat varuskuntakaupunkeihin koulutus- ja vartiojoukoiksi". Koulutusjoukot vielä ymmärtää mutta että vartiojoukot ??? Mitä ne vartioivat, Suomen armeijaako vai mitä? Ei kai niillä varuskuntakaupungissa mitään muuta vartioitavaa voinut olla. Vahtivat sitä, että vasalli ei ala potkia aisan yli, ihan samaa kuin venäläisetkin vartioivat autonomiamme aikana.
Asia on kummasti vaiettu, nolottanee kaiketi. Tuotakaan maanpetosta ei ole tutkittu eikä syyllisiä rangaistu.
Varsinaisten sotatoimien jälkeen karkuteilla oli vaikka kuinka paljon punaisia, joten ihan oikeillekin vartiojoukoille oli varmasti tarvetta.
Saksalaisia sinänsä ei varmaan suomalaisten punikkien vartiointi hirveästi kiinnostanut, joten eiköhän kyseessä ollut tapa turvata keisarillisen Saksan sijoituksia, sitähän se sotajoukkojen lähettäminen oli.
"Tuotakaan maanpetosta ei ole tutkittu eikä syyllisiä rangaistu."
Mikäs maanpetos se tuossa muka oli, kun saksalaiset olivat maassa laillisen hallituksen kutsumana?
Miten vieläkin voi ottaa päähän noin vanhat tapahtumat noin paljon, että pitää takertua epäolennaisuuksiin?
----Varsinaisten sotatoimien jälkeen karkuteilla oli vaikka kuinka paljon punaisia, joten ihan oikeillekin vartiojoukoille oli varmasti tarvetta.----
Ihanko tosi. Aika jännä näkemys tuo, että varuskunnat eivät kyenneet suojaamaan itse itseään vaan niille piti tilata suojelijat peräti Saksasta asti. Ei tainnut suomalaisten joukkojen taso olla kovin kaksinen kun eivät olisi ilman sakuja pärjänneet aseettomille ja nälkäisille resupekoille.
----joten eiköhän kyseessä ollut tapa turvata keisarillisen Saksan sijoituksia, ------
Tuossa taitaa olla se paras selitys, olihan maaliskuun 1918 petoksella Suomen luonnonvarat luovutettu Saksan hallintaan.
-----Mikäs maanpetos se tuossa muka oli, kun saksalaiset olivat maassa laillisen hallituksen kutsumana?------
Jaa että mikä. Mikä silloinen lakimme ei sallinut minkään laillisen tai laittoman hallituksen luovuttaa maamme a) ulkopolitiikkaa b) puolustuspolitiikkaa c) ulkomaankauppaa d) luonnonvaroja vieraan valtion hallintaan eikä tilata sitä vartioimaan kyseisestä maasta sotajoukkoa. Jos tämä ei ollut maanpetos, sitä karkeinta lajia, niin mikä sitten.
Suomihan vajosi tuolla sopimuksella samaan autonomian asemaan kuten mitä olimme Venäjän vallan alla ollessamme tai oikeastaan vieläkin alemmas. Venäjän vallan aikaanhan luonnonvaramme ja ulkomaankauppamme oli sentään omissa käsissämme.
"Mikäs maanpetos se tuossa muka oli, kun saksalaiset olivat maassa laillisen hallituksen kutsumana?"
Suomen hallitus oli saksalaisista kokonaan riippuvainen marionettihallitus. Suomen sisällissota ei päättynyt Suomen itsenäisyyteen vaan Suomen joutumiseen Saksan satelliittivaltion asemaan. Mannerheim, joka vastusti saksalaisherruutta, joutui lähtemään maanpakoon. Hän saattoi palata vasta Saksan romahdettua marraskuussa 1918.
Stalinistista satuilua.
Mannerheim kävi useaan kertaan Suomessa kesällä ja syksyllä -18, vaikka asustelikin pääasiassa Tukholmassa. Häm loi yhteytyksiä ennen kaikkea englantilaisiin diplomaatteihin Suomessa ja Ruotsissa. Nämä arvioivat hänet riittävän saksalaisvastaiseksi.
Menetetty Karjala ja Neuvostoliiton harjoittama painostus Talvisodan jälkeen todellakin motivoivat Suomen sotatoimet v.1941.
Mikäli Suomi ja Neuvostoliitto olisivat päässeet sovinto-ratkaisuun aluevaihdosta ennen toista maailmansotaa,tilanne olisi ollut varsin erilainen.
Olisiko Suomi pystynyt vastustamaan Saksan painostusta liittyä Neuvostoliiton vastaiseen sotaan?
Olisiko Saksa kyennyt käyttämään Suomen aluetta hyökkäykseen Neuvostoliittoa vastaan,kuten Stalin neuvotteluissa arvioi?
Ruotsin tapaan puolueettomana pysyminen oli Suomen tavoite mutta reaalipolitiikka ei sallinut moista anomaliaa.
Jatkosota oli siis Talvisodan luoman tilanteen seuraus ja Välirauha nimensä veroinen.
En usko, että Suomea olisi voitu pakottaa hyökkäykseen Neuvostoliittoa vastaan (jos Talvisotaa ei olisi käyty). Suomalaiset ovat sen verran uppiniskaista sakkia, että ei meitä niin vain pakoteta mihinkään. Suomi ja suomalaiset voivat painostuksen edessä taipua jonkin verran, mutta ratkaisevissa asioissa pidämme oman päämme. Esimerkkinä Neuvostoliiton painostus suomettumisen aikana. Neuvostoliiton monista yrityksistä huolimatta Suomi pystyi säilyttämään itsenäisyytensä ja riippumattomuutensa keskeisissä asioissa. Mm. Neuvostoliiton ehdotus yhteisistä sotaharjoituksisat ei onnistunut edes missään minimimuodossa.
Jatkosota oli puhtaasti Neuvostoliiton Talvisodassa siittämä äpärälapsi, joka kävi isäänsä vastaan. Mutta ei aivan aiheetta. Kyllä ennen jatkosodan alkua Neuvostoliitto muistutti Suomea taajoilla pommituksilla.
Mitä hemmetin kiertelyä ja "aidan seipäistä" höpöttämistä noissa vastauksissa.
Pysykää aloittajan aiheessa.
Tai jos tietoa on vaikea hyväksyä eikä siitä johtuen osaa asiassa pysyä niin kirjoittakaa vaikka päiväkirjaanne mutta älkää sotkeko aloittajan selkeää aihetta.
Eli jottei totuus unohtuisi:
"Seuraavat pätkät on tarkoitettu niille, joilla on vielä jotain lapsellisia kuvitelmia siitä, että jatkosota olisi ollut helposti vältettävissä:
NL oli uhannut välirauhan aikana monta kertaa sodalla.
Saksan sotilasviranomaisten elokuun [1940] lopussa keräämä tiedusteluaineisto osoitti Neuvostoliiton valmistautuvan sotilaalliseen toimintaan sekä Suomessa että Balkanilla.
Saksalaiset osanottajat ovat merkinneet melko yksityiskohtaisesti muistiin keskustelut Molotovin (NL:n ulkoministeri), Ribbentropin (Saksan ulkoministeri) ja Hitlerin välillä ja näistä muistiinpanot eivät jätä mitään epäilyksiä neuvostohallituksen aikeista Suomea kohtaan.
Molotov katsoi, että edellisenä vuonna allekirjoitetun [Molotov-Ribbentrop-sopimuksen] salaisen lisäpöytäkirjan ehdot oli täytetty "yhtä kohtaa, nimittäin Suomea, lukuunottamatta". Suomen kysymys oli edelleen selvittämättä ja hän Pyysi Fuhreriä kertomaan, oliko Saksan ja Neuvostoliiton sopimus "Suomen osalta edelleen voimassa".
Saksa sanoi EI OLE.
katkelmat lähteestä:
Krosby: Suomen valinta 1941 sivut 78-80
Toisin sanoen spekulaatiot siitä olisiko Suomi voinut säästyä sodalta NL:a vastaan ilman Saksan tukea voidaankin lopettaa kertakaikkisesti tähän.
Summa summarum:NL olisi vienyt talvisodassa aloittamansa loppuun vounna 1940, mikäli Hitler ei olisi sitä kieltänyt. Jatkosota oli no brainer suomalaislle, ainoa järkevä vaihtoehto. "
Suomen neuvotteluasema ennen talvisotaa perustui sisäpoliittisten asetelmien ohella valtion puolustuskykyyn,joka oli Neuvostoliiton näkökulmasta näennäinen näennäinen.
Kalusto oli vanhentunutta ja sitä oli vähän.
Toisaalta ajantasalla oleva armeija olisi saanut Neuvostoliiton ryhtymään tarpeellisiksi katsomiinsa toimenpiteisiin,jolloin "rajaselkkaus" olisi saanut toisenlaisen luonteen.
Neuvostoliitto olisi keinolla millä hyvänsä pyrkinyt varmistamaan Leningradin turvallisuuden,koska suursodan enteet olivat jo havaittavissa.
Tämä pyrkimys ei sittemmin realisoitunut 1940,koska Saksa oli saavuttamassa mahtinsa huipun ja rajoitti siten Neuvostoliiton ulkopoliittista toimintakykyä.
Toisen Maailmansodan jälkeen Suomen pelasti Yhdysvaltojen atomipommi,joka pakotti Stalinin tyytymään sodanjälkeiseen vallitsevaan tilanteeseen koko Euroopassa.
Ja silloin meillä olikin jo Kekkonen.Kekkonen.Kekkonen...
Asiasta löytyy lisätietoa myös seuraavasta linkistaä:
http://www.histdoc.net/historia/NaSo1940-11-12.html
Totuus on se että Nekkulassa oli KOLME NÄLÄNHÄTÄÄ vuosina 1921, 1932 ja 1947. MIKÄÄN MUU SUURVALTA ei olisi pystynyt yhtä mahtavaan SAAVUTUKSEEN.
"Saksa sanoi EI OLE."
Ehkäpä "saksa" sanoi niin, mutta mitä vastasi aatu tov. Lekalle?
Ainakin Irlannissa ja Intiassa on ollut nälänhätiä ja brittien imperiumihan niissä valtaa piti...