Aamulehti kirjoittaa tänään: Ruotsinkieliset oppilaat parhaita Pirkanmaalla (Peruste ylioppilastutkintopisteet)
Pari viikkoa aikaisemmin lehdet kirjoittivat ja TV-uutiset kertoivat: PISA –tulokset ruotsinkielisissä kouluissa ovat HUOMATTAVASTI heikommat kuin suomenkielisissä kouluissa. Perustaitojen oppiminen jää ruotsinkielisillä huomattavasti heikommaksi kuin suomenkielisillä.
Mistä kiikastaa, kun saadaan näin erilaiset uutisoinnit?
Olisiko kysymys siitä, että ruotsinkielisillä on OMA YLIOPPILASLAUTAKUNTA omine arvostelukriteereineen. Jostain kumman syystä ruotsinkieliset saavat yhtä arvosanaa korkeammat ylioppilasarvosanat kuin suomenkieliset. Onko OMAN ylioppilaslautakunnan ylläpitäminen juuri tämän vuoksi välttämätöntä?
PISA -tutkija oikein painotti sitä asiaa, että suomen ja ruotsinkielisten oppilaitten PISA -menestysero oli HUOMAATTAVAN SUURI.
Ei siis pieni vaan huomattavan suuri ja se on paljon se.
Miksi näille erinomaisille ruotsinkielisille ylioppilaille tarvitaan lisäksi valtavat KIELIKIINTIÖT yliopistoihin, joiden avustamana 52 % ruotsinkielisistä pääsee yliopistoon, kun PISA –menestyjistä yliopistoon pääsee vain 28 %.
Esimerkiksi Helsingin yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan valitaan ruotsinkielisten kiintiössä 10 % ruotsinkielellä hakeneista opiskelijoista, vaikka suomenruotsalaisia on vain 4 % väestöstä. Parhaat ruotsinkieliset pääsevät sisään normaalissa haussa, missä suomalaisetkin hakevat. Näitä kielikiintiöitä on kaikilla tiedekunnilla ja yliopistoilla siten, että ruotsinkielisillä on kolme (3) kertaa heidän väestöosuuttaan enemmän yliopistotasoisia opiskelupaikkoja.
Pari viikkoa aikaisemmin lehdet kirjoittivat ja TV-uutiset kertoivat: PISA –tulokset ruotsinkielisissä kouluissa ovat HUOMATTAVASTI heikommat kuin suomenkielisissä kouluissa. Perustaitojen oppiminen jää ruotsinkielisillä huomattavasti heikommaksi kuin suomenkielisillä.
Mistä kiikastaa, kun saadaan näin erilaiset uutisoinnit?
Olisiko kysymys siitä, että ruotsinkielisillä on OMA YLIOPPILASLAUTAKUNTA omine arvostelukriteereineen. Jostain kumman syystä ruotsinkieliset saavat yhtä arvosanaa korkeammat ylioppilasarvosanat kuin suomenkieliset. Onko OMAN ylioppilaslautakunnan ylläpitäminen juuri tämän vuoksi välttämätöntä?
PISA -tutkija oikein painotti sitä asiaa, että suomen ja ruotsinkielisten oppilaitten PISA -menestysero oli HUOMAATTAVAN SUURI.
Ei siis pieni vaan huomattavan suuri ja se on paljon se.
Miksi näille erinomaisille ruotsinkielisille ylioppilaille tarvitaan lisäksi valtavat KIELIKIINTIÖT yliopistoihin, joiden avustamana 52 % ruotsinkielisistä pääsee yliopistoon, kun PISA –menestyjistä yliopistoon pääsee vain 28 %.
Esimerkiksi Helsingin yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan valitaan ruotsinkielisten kiintiössä 10 % ruotsinkielellä hakeneista opiskelijoista, vaikka suomenruotsalaisia on vain 4 % väestöstä. Parhaat ruotsinkieliset pääsevät sisään normaalissa haussa, missä suomalaisetkin hakevat. Näitä kielikiintiöitä on kaikilla tiedekunnilla ja yliopistoilla siten, että ruotsinkielisillä on kolme (3) kertaa heidän väestöosuuttaan enemmän yliopistotasoisia opiskelupaikkoja.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Lukiovertailun tulokset ovat hämmentäviä. PISA-tutkimusten mukaan suomalaiset peruskoululaiset ovat SELVÄSTI surukolleegojaan parempia. Sitten tapahtuu IHME. Parissa vuodessa surut tulevatkin paremmiksi!?
Jokainen rehellinen ja ajatteleva ihminen tietää, että noin ei voi tapahtua. Kyse on numeroiden vedätyksestä ja arvosteluasteikkojen alentamisesta surulukioissa, JOTTA kehnommat suruoppilaat pärjaäisivät korkeakoulutuspaikkojen haussa.
Kaikenlaisia MERISELITYKSIÄ svekot keksivät, kuten tuon tutkimuksen tekijäkin esittää. Ne ovat vain hämäystä, koska tosiasiat ovat niin räikeässä ristiriidassa.
Kyse on silkasta rakenteellisesta suruoppilaiden suosimisesta koulutuksessa. Kuten suruja suositaan muillakin aloilla. Ei mitään uutta auroingon alla.
Tämän "tutkimuksen" on käynnistänyt ruotsinkielinen ajatuspaja Magma laajojen selvitysten jälkeen. Selvityksissä on käyty läpi kaikki mahdolliset tavat, joilla voidaan osoittaa, että ruotsinkieliset ovat edelleen übermenscheneitä muihin Suomessa asuviin nähden.
Magma toimitti "tulokset" STT-Lehtikuvalle. STT-Lehtikuvahan syntyi, kun Finlands Nudistbyrå osti kuvatoimisto Lehtikuvan Batrice Seppälän jälkeläisiltä (Sanoma yhtiöltä). STT-Lehtikuvahan ei tee itse tällaisia tutkimuksia. Se toimii ikään kuin bulvaanina siinä ketjussa, missä piilotetaan arveluttava alkulähde eli tässä tapauksessa Magma.
Olen täysin kaksikielinen ihminen, jonka opetusaineita Suomen lukioissa ovat olleet suomi äidinkielenä ja sekä suomi että ruotsi toisena kotimaisena kielenä. Hiukan vaikeata on ollut vain suomenruotsalaisessa lukiossa, jonka oppilaat olivat tottuneet puoliröyhkeästi vaatimaan itselleen etuja, tässä tapauksessa parempia arvosanoja. Ruotsinkieliselle puolelle siirtyessäni olin jo kypsä ja kokenut ope ja arvioija, joten annoin arvosanat esim. esseistä täysin ilman naama- tai "kuuluisa suku/pappa/mamma"-faktoreita, mahdollisimman oikeudenmukaisesti ja monipuolisesti arvioiden. Sota siitä syntyi. Jokainen suomenkielisissä lukioissa työskennellyt tietää, kuinka epätodennäköistä on kirjoittaa niin täydellinen essee, että siitä saisi täyden kympin, puhumattakaan jostakin laudatur :sta, mutta niin vain olivat nämä suomenruotsalaisten monet parhaat tottuneet saamaan tuommoisia arvosanoja. Kiinnostuin koko problematiikasta niin paljon, että tutkin sitä pienimuotoisesti pari vuotta. Lopputulos oli selvä: etenkin ylioppilaskirjoituksissa (mutta myös muuten, kouluissa) suomenruotsalaisilla oli täysin toisenlaiset arvosteluperusteet kuin suomenkielisellä puolella. Mitään Magman höpötyksiä ei tarvita; asia on aivan selvä - ja myös muilla aloilla kuin suomen kielen opetuksessa. Täällä on kuitenkin turha rutista. Meillä suomalaisilla on vastenmielinen tapa mouruta ja marista tekemättä mitään. Itse ryhdyin lopulta Suomalaisuuden Liiton jäseneksi; leipätyön taakasta selviydyttyäni yritän siellä tuoda lisää älyä ja rehellisyyttä keskusteluun.