Hei !
Mukavaa että koska kun tulee lunta. Itse asiassa tämä on ensilumi.
Pääsee hiihtämään ja kun hiihtämisen lysti loppuu alkaa sitten 4 kk kuluttua jo pyöräilykelit.
Päivät alkavat pidentymään jo kuun vaihteessa selvästi. Tänä vuonna en edes huomannut pimeätä aikaa. Joskus saattoi olla hyvinkin hankala vuosi pimeyden suhteen, hankin kirkasvalolampukin, mutta se tuli keväällä kun varastosta loppu, keski maahan tulla uusia 3 kk, ja lamppu on jäänyt käyttämättä.
Kolme viimeistä vuotta on talvi tullut kerralla heti. Pari vuosikymmentä satoi vettä
tammi-helmikuussa. En tiedä minkälainen Siperia mahtaa olla jäätkön sulamisen aiheuttamat asiat, mutta kun minä olen vanhus napajäätköstä pitäisi olla muisto vain ja mitä se aiheuttaa ?
Koettakaa tehdä jokaisesta päivästä hyvä. Haavelemalla ei saa mitään muuta kuin mielipahaa.
Tässä elämässä on monenlaisia erilaisia asioita jäänyt samatta kun nuorempana olin liian nopea ja nyt liian hidas.
Niin paljon minussa vikoja aina, ei muuta vikaa kuin aina jotakin läpi elämän liikaa tai liian vähän. Liikaa tai liian vähän aina kaikkea.
Joku oli aina vihaamassa kun sikulainen tai minä uskovainen, heh, nk. jonkun vakaumus jonkun toisen asiaan vaikuttaisi. Kyllä jokaisella ihmisellä omat vakaumukset eikä toisten niihin tarvitse sitoutua.
Seurakunta ja kirkko halusi työhön, mutta piirit eivät suoneet yhtään ystävää jolla olisi ollut hetki aikaa joskus ajanviettoon.
Itse asiassa kun ihminen tulee uskoon hän luulee että on onnellista aina moinen elämä, mutta itse asiassa kyseessä ei ole mitään muuta kuin kynsin hampain kiinni roikkumista. Vaikeuksitta ei kukaan pääse. Mikään itsestään selvä valssi kesällä ei alkaa. Kuitenkin saatan palata 2015-2016 srk ympyröihin, niin olen harkinnut. Älkää käykö valitsijamiesten valitsemispäiviä.
Kun ihminen alkaa olla ryhmässä menee ainakin pari vuotta ennenkuin kukaan ajattelee että voisi jotakin maallikkovirkaa hoitaa. Seurakunnan vaalit on hiljainen käsiäänestys aina jossa ei sanaakaan lausuta kuin ehdotellaan nimi ja kädet nousevat. Ainoastaan kaksi sanaa -etunimi ja sukunimi. Ovat ainoat sanat. Ei mitään hoidella 24 h/vrk vjuoden ympäri sukkapuikot kädessä ja teekuppi nokan edessä ympäri vuoden.
Minulla on raamattuhotellini kirjoittaminen joka on projekti joka on kokonaisvaltainen raamatunoipetuspaketti ja vastaa kaikkeen mitä ihmiset kysyvät som vangligt.
En tee kuin yhden kirjoituksen viikossa puhtaaksi siis viimeistelen luettavaan muotoon tiiviin asiatekstin joita kirjoitin joksus yhden vuoden aikana 200 kpl joista on 40 kpl pöytälaatikossanikin odottamassa viimeistelyäni ja päivitystä.
Ei niissä mene aikaa, mutta kyse motivaation saamisesta aina.
Linkeissä siellä on oma meno päällä, minun kanssa ei kukaan ole ryhtynyt yhteistyöhön koskaan. Muistakaa ettei kukaan voi pitää alamaisia itsellänsä, kaikki perustuu aina inform,aalisuuteen ja molemminpuoliseen vuorovaikutukseen ja esimies suhteessa toiseen ihmiseen voi olla vain työsuhteissa jos tilinauhat molemmilla kunnossa kerran/kk.
Muulloin on aina kyseessä demokratiassa organisaation/ ryhmän toiminnan vaikuttavuuden tilivelvollisuusasiat ryhmän päätöksenteossa jossa itsenäistä valtaa äänestyslappu ja mielipide ryhmän päätöksenteossa. Lukekaa kotisivultani perusasiat mitä olen kirjoittanut demokratiasta/esimiesasioista ja hyvät vuokratavatkin siellä on kun olen niitä tutkinut vuodesta 1993, ja ensimmäiset pomokurssitkin käynyt jo 1980 luvulla. Olen perusasiat kirjoittanut kun ihmiset alkasivat luulemaan että ilman työsuhteita on esimiehiä ja että puheenjotaja olisi esimiesasemassa suhteessa toiseen ihmiseen.
- Siis luulemaan noin hassuja alkasivat aina jotkut jossakin.
Työsopimuksilla pääsee esimiesasemaan ja varusmiespalveluksen sulkeisjärjestysken ajaksi siis suhteessa toiseen ihmiseen. Alamaisuudesta ei ole koskaan kyse mutta alaistaidoista voi joskus puhua. Alaistaidot tarkoittavat orientoitumista yhteistyökumppaniksi. Kyllä sulkeisjärjestyksenkin jälkeen on varusmiehilläkin demokratian mahdollisuudet ja -toiminta. Itsekin olin varusmiestoimikunnan jäsen joskus 1978-79.
Alamaisia itsellänsä ei voi kukaan pitää jälkeen anglosaksisen kuningaskuntadoktriinin ja siinäkin pitää mennä 200 vuotta taaksepäin.
Minulla ei ole kenellekään vaatimuksia, ei kukaan rakkautta alkaa itsellensä vaatimaan ja ihmisillä on omat menot, perhellisillä sydän perheessä, lapsissa ja kumppanissa, on mahdoton asia olla sellaisessa vieraissa, eli ei ole ollut koskaan vaatimuksia eikä toiveita edes tietenkään.
Silloin kun luottamustehtäviin ryhdytään on aina kyse henkilöistä.
Ei kenenkään akastakaan koskaan. Seurakunnan sisäisiä asioita ei koskaan ulkopuolisten kanssa hoidella mikä liittyy sisäisiin asioihin ja henkilökysymyksiin. Alamaisia ei missään ole. Kyllä aina informaalisuus, yhteistyö ja vuorovaikutus asianomaisten kesken on aina a ja o.
jatkuu heti.................................
Mukavaa että koska kun tulee lunta. Itse asiassa tämä on ensilumi.
Pääsee hiihtämään ja kun hiihtämisen lysti loppuu alkaa sitten 4 kk kuluttua jo pyöräilykelit.
Päivät alkavat pidentymään jo kuun vaihteessa selvästi. Tänä vuonna en edes huomannut pimeätä aikaa. Joskus saattoi olla hyvinkin hankala vuosi pimeyden suhteen, hankin kirkasvalolampukin, mutta se tuli keväällä kun varastosta loppu, keski maahan tulla uusia 3 kk, ja lamppu on jäänyt käyttämättä.
Kolme viimeistä vuotta on talvi tullut kerralla heti. Pari vuosikymmentä satoi vettä
tammi-helmikuussa. En tiedä minkälainen Siperia mahtaa olla jäätkön sulamisen aiheuttamat asiat, mutta kun minä olen vanhus napajäätköstä pitäisi olla muisto vain ja mitä se aiheuttaa ?
Koettakaa tehdä jokaisesta päivästä hyvä. Haavelemalla ei saa mitään muuta kuin mielipahaa.
Tässä elämässä on monenlaisia erilaisia asioita jäänyt samatta kun nuorempana olin liian nopea ja nyt liian hidas.
Niin paljon minussa vikoja aina, ei muuta vikaa kuin aina jotakin läpi elämän liikaa tai liian vähän. Liikaa tai liian vähän aina kaikkea.
Joku oli aina vihaamassa kun sikulainen tai minä uskovainen, heh, nk. jonkun vakaumus jonkun toisen asiaan vaikuttaisi. Kyllä jokaisella ihmisellä omat vakaumukset eikä toisten niihin tarvitse sitoutua.
Seurakunta ja kirkko halusi työhön, mutta piirit eivät suoneet yhtään ystävää jolla olisi ollut hetki aikaa joskus ajanviettoon.
Itse asiassa kun ihminen tulee uskoon hän luulee että on onnellista aina moinen elämä, mutta itse asiassa kyseessä ei ole mitään muuta kuin kynsin hampain kiinni roikkumista. Vaikeuksitta ei kukaan pääse. Mikään itsestään selvä valssi kesällä ei alkaa. Kuitenkin saatan palata 2015-2016 srk ympyröihin, niin olen harkinnut. Älkää käykö valitsijamiesten valitsemispäiviä.
Kun ihminen alkaa olla ryhmässä menee ainakin pari vuotta ennenkuin kukaan ajattelee että voisi jotakin maallikkovirkaa hoitaa. Seurakunnan vaalit on hiljainen käsiäänestys aina jossa ei sanaakaan lausuta kuin ehdotellaan nimi ja kädet nousevat. Ainoastaan kaksi sanaa -etunimi ja sukunimi. Ovat ainoat sanat. Ei mitään hoidella 24 h/vrk vjuoden ympäri sukkapuikot kädessä ja teekuppi nokan edessä ympäri vuoden.
Minulla on raamattuhotellini kirjoittaminen joka on projekti joka on kokonaisvaltainen raamatunoipetuspaketti ja vastaa kaikkeen mitä ihmiset kysyvät som vangligt.
En tee kuin yhden kirjoituksen viikossa puhtaaksi siis viimeistelen luettavaan muotoon tiiviin asiatekstin joita kirjoitin joksus yhden vuoden aikana 200 kpl joista on 40 kpl pöytälaatikossanikin odottamassa viimeistelyäni ja päivitystä.
Ei niissä mene aikaa, mutta kyse motivaation saamisesta aina.
Linkeissä siellä on oma meno päällä, minun kanssa ei kukaan ole ryhtynyt yhteistyöhön koskaan. Muistakaa ettei kukaan voi pitää alamaisia itsellänsä, kaikki perustuu aina inform,aalisuuteen ja molemminpuoliseen vuorovaikutukseen ja esimies suhteessa toiseen ihmiseen voi olla vain työsuhteissa jos tilinauhat molemmilla kunnossa kerran/kk.
Muulloin on aina kyseessä demokratiassa organisaation/ ryhmän toiminnan vaikuttavuuden tilivelvollisuusasiat ryhmän päätöksenteossa jossa itsenäistä valtaa äänestyslappu ja mielipide ryhmän päätöksenteossa. Lukekaa kotisivultani perusasiat mitä olen kirjoittanut demokratiasta/esimiesasioista ja hyvät vuokratavatkin siellä on kun olen niitä tutkinut vuodesta 1993, ja ensimmäiset pomokurssitkin käynyt jo 1980 luvulla. Olen perusasiat kirjoittanut kun ihmiset alkasivat luulemaan että ilman työsuhteita on esimiehiä ja että puheenjotaja olisi esimiesasemassa suhteessa toiseen ihmiseen.
- Siis luulemaan noin hassuja alkasivat aina jotkut jossakin.
Työsopimuksilla pääsee esimiesasemaan ja varusmiespalveluksen sulkeisjärjestysken ajaksi siis suhteessa toiseen ihmiseen. Alamaisuudesta ei ole koskaan kyse mutta alaistaidoista voi joskus puhua. Alaistaidot tarkoittavat orientoitumista yhteistyökumppaniksi. Kyllä sulkeisjärjestyksenkin jälkeen on varusmiehilläkin demokratian mahdollisuudet ja -toiminta. Itsekin olin varusmiestoimikunnan jäsen joskus 1978-79.
Alamaisia itsellänsä ei voi kukaan pitää jälkeen anglosaksisen kuningaskuntadoktriinin ja siinäkin pitää mennä 200 vuotta taaksepäin.
Minulla ei ole kenellekään vaatimuksia, ei kukaan rakkautta alkaa itsellensä vaatimaan ja ihmisillä on omat menot, perhellisillä sydän perheessä, lapsissa ja kumppanissa, on mahdoton asia olla sellaisessa vieraissa, eli ei ole ollut koskaan vaatimuksia eikä toiveita edes tietenkään.
Silloin kun luottamustehtäviin ryhdytään on aina kyse henkilöistä.
Ei kenenkään akastakaan koskaan. Seurakunnan sisäisiä asioita ei koskaan ulkopuolisten kanssa hoidella mikä liittyy sisäisiin asioihin ja henkilökysymyksiin. Alamaisia ei missään ole. Kyllä aina informaalisuus, yhteistyö ja vuorovaikutus asianomaisten kesken on aina a ja o.
jatkuu heti.................................
Vastaukset 2
Vanhimmat
Vaihdan pois nimimerkkini täällä, ja avaan uudet sivut todennäköisesti vuoden vaihteessa. En saa nykyisiä sivuja päivitetyksi. Tarkoitus on tehdä uudenvuodenlupaus jossa pysyn vain asiassa mitä tulee jumaluusasioiden kysymyksiin, ja keskustelija olen, en minkäänsortin virankantajana ole koskaan ollutkaan täällä. Turhat huulenheitot jäävät siis pois.
Ei ole maallikkovirkoja ollutkaan 2006 jälkeen.
Minä en ole puhunut seurakuntalaisten- kirkkolaisten- naapurustoni- työantajieni- asiakkaitteni- saunaseurani- sukulaisteni- yksityisiä asioita, en perhe- en intiimi-
yms. asiaa koskaan missään. Minä en puhu ihmisten tuollaisia pitkin pihoja, pitkin kuppiloita, pitkin saunan lauteita, pitkin maitokauppoja, jne. ihmisten yksityisiä. Työssäni minut palkattiin muuhun kuin ihmisten yksityisiin.
Olen kirjoitellyt vain yleisiä asioista- myös asukasdemokratian asioissa, joissa ei ole kyse sijainneistani, on ollut kymmenkunta huoneistoa minullakin elämässä. Jos olen jonkun hautaa muistanut, en ole puhunut kuin omaisistani.
Kirjoituksissani hotellissani ei ole kyse seurakuntien rajoista vaan Raamatun kysymyksistä.
Minä olen varmasti hyvin intohimoinenkin nuorempana joskus, naisia oli kuusikymmentä 16-30 vuotiaana, nuoleskelinkin sieltä täältä, mutta en ole varmastikaan luvannut nuoleskella ketään mistään päin lähimpään 25 vuoteen, ja minunkin 25 vuotta vanhat ja -yli harkitsemattomat nuoruudentemppuni ovat kaukaisia asioita, jotka ovat vanhentuneet 20 vuotta sitten viimeinenkin mahdollinen, eikä keskusteltavissa. Olen kesällä 55.
Minä en ole elänyt saman sukupuolen kanssa moisissa suhteissa, on kauhistus minulle. Olen pp--er-seestä neitsyt eikä kestävää erekk--tiokykyä peräsuoleen koskaan, ei kiihota.
Tässä kaupungissa pitää naida ilman että minä olisin aina jollekin homo, tai runkkari, tai jonkun paikan nuolija, yms. Minun oveni takana ei ole ketään näkynyt perheineen- tyttärineen koskaan.
Minä en ole koskaan aikonut maata enkä tapaa sukulaisiani-perhettäni- en todellakaan koskaan.
- Ei minun kännihuulehtoittoani ole pitänyt ottaa vakavasti aina joskus takavuosina, ei muutakaan huulenheittoa, toki. KIrjoitelinkin paljon puuta heinää en kaikkea allekirjoita. Tein protestia kun kukaan ei pitänyt yhteyttä.
Hulluntemputkin tein vain protestiksi nuorena. Oli harkitsematonta toki ja olen montaa katunut.
En heitä tässä huulta, enkä ole humalassakaan ollut vuosiin !
Minua ei alkoholi heilauttanut koskaan senttiäkään, mutta kaikkea saattoi tapahtua sitten kun otin jotakin unta-auttavia lääkityksiä mukaan.
Kukaan ei voi naida kenenkään henkilökohtaisten arvostuksien ja vaatimuksien mukaan. Ihmisten naittajaiset alkavat vasta kun kaksi on yhdessä sellaisella tavalla. Minun lähiöiden päiväkahvi- lastenhoito- lehtikimppa- vanhusten avustaminen erilaisissa lähiöissä on ollut kahden välistä sopimusta tuollaisissa arkipäivän yleismaailmallisessa kahden välisessä asiassa, jossa ei ole ole ollut koskaan kyse naimisesta eikä nussimi--ses-takaa, pelkää päiväkahvia eikä minulla velvollisuuksia moisissa kuin mitä em. mainitsen ja -sovittu eli mistä kyse.
Sukulaisivullani on muutama sana sukulaisista, kuulusta Laurilan kurpansepistä. Ovat mullan alla kaikki tavallisesti eli en voi huoletta kenenkään kuvaa laittaa sivulleni nähtäväksi. Kuvaan kärryjä ja pohjalaisuutta lisää lähivuosina, ja tarinaa, siinä siellä on kaikki mitä minulla on hyllyssäni. Saan ison joukon kärryjä ensi kesänä nähtäväkseni. Laurilan suvun seppiä oli toistakymmentä ja sepänsällit päälle joista tuli hyviä kärryseppiä. Kahden sepän seppäsukuja löytyy mutta ei mistään vastaavaa. Viimeinenkin manne sai kärrynsä 1950 luvulla kuitenkin ja isoisäni oli onnekas kun oli ostanut maatilan ettei ollut isiensä tapaan enää torppari. Kurpan torpasta lähti maineikkaat ja kuulutkin "kurpansepät."
jatkuu heti............................
Minä en ole kuullut sotaveteraanien rakentamassa kylässä koskaan sanaakaan sotajuttuja. Olen kasvanut lapsesta sellaisessa kylässä ja kesät kaikki 5 vuotiasta aikuiseksi asti eteläpohjanmaalla "maalla" siis kesät, -en hevoskärryistäkään sanaakaan koskaan enkä pohojanmaan murretta tavuakaan. 1950 luvun nuoret muuttaessaan kaupunkiin eivät moisia puhuneet, siis minua vanhempi ikäluokka. Kaupunki oli niin "fiini" paikka.
Ovat kaikki eläneet omaa elämää ja unohtaneet niin maat ja mannut, murteet kuin hevoskärrytkin visusti seppienkin jälkipolvet. Isoisäni pajan välineet on lahjoitettu jollekin yhdistykselle, olisin kiitollinen tiedosta minne- pajan pihdit yms, ja paja hävitettiin kun ei haluttu kansainvaellusta sinne kun piti asuakin lähistöllä. Muutamia museopajoja on olemassa. Ei niissä ollut kuin ahjo ja palkeet, isoja vesiasioita ja pihtejä. Maalattia ja varman kuumia ja pimeitä työpaikkoja ja 18 tunnin työpäiviä tehtiin minun mummolassa.
Kaikenlainen tällainen tarina päättyy minulta pian täällä, pysytään hengellisessä. Kotisivuillani on Jeesus Sviitti ja omat kotisivuni.
Minä en ole puhunut ihmisistä loukkaavaa, en antanut mitään lausuntoja että rakastaisin tai vihaisin jotakuta. Ovat aina jonkun sepittämiä moiset mahdolliset joissa ei ole minulta taas mitään kyselty. Ei minuun kukaan mistään mitään yhteyttä koskaan mistään pidä eikä pitänyt ole.
Pakko minun oli jossakin jotakin sanoa ja mainita ja kertoa kun kukaan ei kysele eikä yhteyttä ole pidellyt.
Kirkko on paikka jossa tehdään hengellisyyteen liittyvää duunia, katsotaan ja puretaan ohjelmaa. Ihmissuhteista vastaa jokainen aikuinen itse.
Aikuiset ihmiset soittelevat ovikelloja jos henkilökohtaistaja pyrkimyksiä. Aivan siksi minunkin ovikelloni keksitty ja jokaisen oviliikenne on yksityinen asia.
Minulla meni piano rikki- ja eilen tuli postissa Main board joka pitäisi vaihtaa.
95 euroa työpalkkiot ja pitäisi soida taas. Saan laulaa ja soittaa.
Laulan joka päivä muutaman laulun. Yleensä yhtäkkiä samoja paria kolmea pitkään kuukausiakin.
Kaikkein mieluisimpia ei montaa koskaan ole on aina oman aikansa mutta kuukausia voi sama laulu olla mieluinen kun sen itse laulaa siihen ei sillä tavalla kyllästy.
Katsotaan jos illalla saan tehdyksi yhden kirjoituksen pyhän hengen toiminasta puhtaaksi ja sitten on se eka osasto valmis siellä raamattuaiheisissa kirjoituksissani.
Jumalan siunausta ja hiihtokelejä, lähden avantoon uimaan heti. Söin ensin hyvät soosiperunat.
yst. t. jari
http://jarnhotelli.blogspot.com