Nimittäin nimen!! Sen VOKALISOIDUN tetragrammin, se on vokalisoitu muotoon JEHOVA!! Elaguu!!!
Nyt voinkin maksaa itselleni ne 20.. ei kun 30, ... eikun 10 noh, olkoon 10000 euroa.
Jes.
Nyt voinkin maksaa itselleni ne 20.. ei kun 30, ... eikun 10 noh, olkoon 10000 euroa.
Jes.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Unohditko jakeen missä se esiintyi, kun heräsit.
Hieno huomata että aisia on mennyt perille, ja rahatkin säästyi.
Aleppo koodeksi Hesekiel 28:22
Ja aleppon codex löytyi koska?
Ja aleppon codex siis oli kirjoitettu alunpitäen vokalisoiden löydettäessä vai kuinka?
Kerrohan lisää
Masoreetit alkoivat liittään konsonatteihin vokaaleja aikasintaa 500-luvulla.
Löytyykö aleppon codexsista vain Hes.28:22 jakeesta vokalisoituna nimi Jehova?
Ota nyt selvää edes tosta kohdasta. Totta kai se on masoreettien tuotos, mutta huom!!! normaalisti masoreetit vokalisoivat nimen Jehva, että nimeä ei voitaisi vahinossa lausua oikein. Aleppo koodeksiin on pujahtanut muutama kirjurin virhe.
"Ennen Qumranin tekstilöytöjä vanhimmat hepreankieliset käsikirjoitukset olivat keskiajalta, ja ne edustivat ns. masoreettista tekstitraditiota. Parhaat niistä ovat Kairon profeettakoodeksi vuodelta 895, Aleppon koodeksi vuodelta 920 ja vanhin koko Heprealaisen Raamatun sisältävä käsikirjoitus Codex Leningradensis vuodelta 1008. Tekstihistorian tärkeimpinä lähteinä olivat näiden lisäksi Samarialainen Pentateukki sekä käsikirjoitukset, jotka edustivat Septuagintaa. "
http://www.helsinki.fi/teol/pro/emo/tutkimuksen/kaanon2.html
http://www.aleppocodex.org/
Se että missään Raamatumme hepreankielisissä konsonantein kirjoitetuissa pohjateksteissä ei esiinny vokalisoituna nimeä Jehova, eikä myöskään kreikankielisessä Septugintassa, eikä Uuden testamentin kreikankielisissä käsikirjoituksissa, siis teksteissä joihin vedoten Vartoitorniseura on väittänyt PALAUTTANEENSA NIMEN JEHOVA, kirjoituksiin joissa sitä ei ole koskaan tuossa kirjallisessa muodossa esiintynytkään, joten Uudenmailman käännös on tätä tautaa vasten katsoen: 237 kerainen väärennös pelkästään nimen Jehova osalta.
Kyllä löytyy, se on osoitettu. Ei siitä tarvitse pitää se on silti totta.
Eivät myöskään alkuseurakuntien kristityt tehneet siis tunnetuksi tätä nimeä Jehova, jonka Vartiotorniseura on valinnut lahkojumalakseen. Kirjoituksista ei lyödy mitään tukea tällaisille väitteille.
Nimen omaan löytyy ja se on sinulle osoitettu.
Jos et kestä tosiasioita, se ei tarkoita silti että ne eivät olisi totta.
Sinä joutava tyhjänhokija et ole osoittanut mitään, muuta kuin tyhjiä väittämiä - siinä toivossa että: masoreetit olisivat 900-luvulla vokalisoineet alkuperäiseen konsonanttiteksiin tetragrammin muotoon Jehova.
Monta kertaa olen, mutta kun sinä et kestä sitä ja ilmoitat asiattomaksi kaikki viestit.
Tetragrammin muoto Jehova / Jahve on niin sanottu valistunut arvaus. Kiistatonta on lähinnä Jumalan nimen tetragrammi ja se, että masoreettisen tekstin vokalisointi ei kuvaa alkuperäistä ääntämistä. Masoreettien tekstissä tetragrammiin on sijoitettu toisen sanan vokaalit.
Sinulle on osoitettu, että nimi löytyy kirjoituksista jotka olivat vanhimpia käsikirjoituksia ennen Qumrania. Sitä olet perännyt ja se on sinulle näytetty.
Mitä tulee masoreeteihin, käytännössä kaikki nykyiset raamatunkäännökset perustuvat masoreettisiin teksteihin. Onko sinulla jotain heitä vastaan?
" jotka olivat vanhimpia käsikirjoituksia ennen Qumrania. Sitä olet perännyt ja se on sinulle näytetty."
minuakin kiinnostaisi nähdä
Apeppon codex on kirjoitettu konsonantein joten niiden jälkikätee suoritettu vokalisaatio ei todista mitään. Aleppon Codexin konsonantit tarkisti ja muistiinerkitsi Shomo Ben Byua´a, ja ne vokalisoi kymmenennellä vuosisadalla vuosien 929 jäkeen noin v. 960 kuollut Aaron Ben Moses Ben Asher. Tämän vokalisaation perusteella ei voi esittää että Jehova nimimuoto olisi se "oikea" arvaus siitä mitä tetragrammi JHWH merkitsee, vaikka nimi olisi tuolloin muotoon Jehova vokalisoitus, ja sen lisäksi; en ole itse tätä Jerusalemissa säilytettävää tekstiä nyhnyt mutta en näkemättä usko että yksi ainao jae olisi vokalisoitu muotoon Jehova, ja väitteen esittäjän onkin se joka on tudistusvastuussa ja hänen velvollisuutensa on osoittaa tuokin väite todeksi, vaikka ei se silti todista sitä että NUO TEKSTIN KONSONANTIT merkisisivät sitä että JHWH on oikein vokalisoituna muodossa Jehova. Masoriitit tekivät virheen vokalisoidessaan nimen tuohon muotoon, sillä toisesta sanasta Adonai eli Herra tetragrammiin siirretyt vokaalit siirrettin tähän nimeen perusteettomana tekona. Kaikki nykyiset kielen asinatuntijat pitävät varsin yksimielisesti JHWH:stä muotoon Jahve vokalisoitua nimimuotoa mahdollisesti oikeana, mutta sekään ei ole mitään satavarmaa vaan todella vain valistunut arvaus.
Katso tuolta linkistä. Aleppo koodeksi on netissä luettavissa. Etkö lue kommentteja?
Jotkut ovat sitä mieltä, että se todistaa muodon Jehova olevan oikea, jos ei sinulle kelpaa, so what.
Masoreetit vokalisoivat yleensä nimen muotoon JEHVA!! Ei Jehova. Koska siten sitä ei lausuttaisi oikein.Muutama vahinko on käynyt kuitenkin.
"Kaikki nykyiset kielen asinatuntijat pitävät varsin yksimielisesti JHWH:stä muotoon Jahve vokalisoitua nimimuotoa mahdollisesti oikeana, mutta sekään ei ole mitään satavarmaa vaan todella vain valistunut arvaus. "
Eivät pidä. Ja tästäkin olen laittanut kommenttia, mutta kun et edes lue niitä.
Kyllä sinä saat pitää jahvea oikeana muotona, mutta ei se ole sitä. Ja nimi löytyy yhdestä raamatun vanhimmista koodekseista vokalisoituna muotoon Jehova.
Aleppon koodeksi: JEHVAH
eka vokaali sanasta Elohim
toka vokaali sanasta Adonai
Keskimmäinen O jätettiin turhana (?) pois.
Ei vaan jotta nimeä ei vahingossa lausuttaisi oikein.
"It is possible that the medieval scribes omitted the vowel in
the first he ה of YeHVaH to prevent the readers from reading the name out loud."
"But what is the missing middle vowel in Yehvah יְהוָה ? Comparing the two forms
Yeh?vah and Yehowih it appears that the missing vowel was "o" (cholam). This means that the Masoretic scribes knew the name to be Yehovah and suppressed its pronunciation by omitting the "o"."
"In the LenB19a Masoretic manuscript, the earliest complete Masoretic manuscript and the basis of renowned BHS edition,8 the name is written Yehovah 50 times out of a total of 6828. It is significant that no other
vowel besides "o" was "accidentally" inserted into the divine name."
"One question we must consider is how the Masoretes, the medieval scribes who copied the text of Scripture and suppressed the "o" in Yehovah, could have known the true pronunciation of the name. After all, the ban on the name was supposedly in full force since the time of Abba Saul in the 2nd century CE. One of the things we know about the Masoretic scribes is that they were Karaites. We also know that there were two factions of Karaites, those that required the pronunciation of the name and those that forbade it."
"A fundamental rule of the Hebrew language is that a consonant in the middle of a word must be followed by either a vowel or a silent sheva. Now there are sometimes silent letters in the middle of a word that have no vowel or sheva (e.g. the Aleph in bereshit בְּרֵאשִׁית ). But this is never the case with a he ה in the middle of a word. In Biblical Hebrew, it is common for H to be silent at the end of a word, but there is no such thing as a silent he ה in the middle of a word. This means that by the rules of the Hebrew language the first he ה in YHVH must have some vowel."
http://karaite-korner.org/yhwh_2.pdf
Mä tykkään tosta omasta selityksestäni.
Se mahtuu pieneen tilaan toisin kuin sun runos.
Joo, mutta sun selitykses on väärä.
Selitykseni on suoraan Wikipediasta
"The oldest manuscripts of the Hebrew Bible, such as the Aleppo Codex and the Codex Leningradensis, mostly write יְהוָה (yehvah), with no pointing on the first H; this could be because the o diacritic point plays no useful role in distinguishing between Adonai and Elohim (and so is redundant)"
http://en.wikipedia.org/wiki/JHWH
Niin, ja minun selitykseni on alan ihmisen esitys. Lisäksi joku juutalainen sanoi muinoin tällä palstalla että se muodossa Jehva, jotta sitä ei lausuttaisi varmasti oikein.
Lisäksi jätit wikin lisävaihtoehdon pois:
"or could point to the Qere being 'Shema', which is Aramaic for "the Name"."
Onko asiassa joku ongelma, kuten ev.lut uskonto?
"or could point to the Qere being 'Shema', which is Aramaic for "the Name"
Tuohan on vain lisätodiste samasta pointista.
E ja A sopivat masoreettien mielestä hienosti Jumalan nimeen, koska arameassa Nimeä tarkoittava sana kuulostaa siltä kuin E ja A lausuttaisiin peräkkäin.
Tuossa kaiketi lukee, että arameaksi shema on nimi.
Qere lienee lausumistapa, kun ketiv on kirjoitustapa, ensimmäinen masoreettinen tapa, toinen perinteinen. Qere ja ketiv ilmaisevat pientä eroa kirjoitetussa ja luetussa tekstissä.
Wiki myös toteaa että mahdollisesti... ei varmasti.
Niin tai näin, Jehva ei ole oikea lausumismuoto.
Harvemmin kuulee messussa enää aramean huudahdusta: Heijaa (eläköön Jahve), se on kuitenkin säilynyt virressämme kreikan kautta tulleessa muodossa Eijaa.
Virsiasiaa tarkentaakseni: virttä 619, joka alkaa:
"Eijaa! Jo laulaa sielu kiitostansa."
Mutta onpa toinenkin virsi, jossa tuo sana on. Se on virressä 43, 5. säkeistössä:
"Eijaa, eijaa, riemuani, autuuttani!".
Ainakin myös virsissä 20 ja 24 on eijaa-sana.
Eija on naisen etunimi.
Nimi on todennäköisesti muodostettu hengellisessä kielessä,
muun muassa eräissä virsissä esiintyvästä huudahduksesta Eijaa.[1]
Eijan nimipäivä on ollut almanakassa vuodesta 1950 lähtien 19. helmikuuta.[2] Ortodoksisessa kalenterissa nimipäivä on 9. marraskuuta. Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Eija on Suomessa annettu 24 550 henkilölle, joista kolme on miehiä[3]. Ruotsissa Eija on etunimenä 1 258:lla naisella.[4] Norjassa Eija on etunimenä 26:lla naisella.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Eija