puuttuvan vesieristyksen vaikutukset

Joo, ja kannattaa ottaa samalla sieltä seinästäkin se eristys pois, kun ei semmoisilla mitään tarvetta kuitenkaan ole. Kyllä se ilmanvaihto kaiken kuivaa. Niin, ja eihän siihen lattiaan tarvitse laattojakaan laittaa, kun kerran ittelle tekee, vai mitenkä se oli? Kaivonkin voi jättää pois ja porata vaan reikä maahan asti, kun kerran ittelle vaan tekeleeeeee..........

Tiedätkös muuten, miksi noita eristämättömiä kylppäreitä jatkuvasti korjataan. Johtuukohan liiallisesta kuivumisesta vai mistähän johtunee??

"Betonihan ei kosteudesta kärsi" kirjoitti välittäjä.
Home kasvaa kosteassa betonissa ihan komeasti. Ravinnoksi kelpaa pöly- ja rakennusjätejäämät...

Korvahome kirjoitti:

"Betonihan ei kosteudesta kärsi" kirjoitti välittäjä.
Home kasvaa kosteassa betonissa ihan komeasti. Ravinnoksi kelpaa pöly- ja rakennusjätejäämät...

Joojoo, home saattaa kasvaa, mutta BETONI ei oikeasti kärsi kosteudesta. Päinvastoin, sementti jatkaa sitoutumista paljon kauemmin, kun se saa lisävettä eikä pelkästään sitä määrää mitä tehtaalla on massaan sekoitettu. Näin betoniin ei jää sitoutumatonta sementtiä ja betonista tulee todella kovaa.

Ehdottomasti juuri näin, missään tapauksessa yleensä kahumaa-täytteiseen laattaan ei missään tapauksessa saa laittaa kosteuseristettä, koska kapillaarisesti nouseva kosteus ja kenties huonoista salaojista aiheutuva kosteuskuormitus haihtuu nyt saunaan ja tuulettuu ulos, näin rakenne on toiminut kymmeniä vuosia hyvin ja toimii edelleen.

Korkealuokkainen uimahalleihinkin käytettävä kiinnityslaasti ja korkealuokkainen saumalaasti, jättäisin ja olen itse jättänyt siihen, en siis laittaisi saumalaastin päälle aineita. Pelkään sitä että uutena teoriassa toimii tavallaan kuten Coretex muttei ikääntyessään ja joka tapauksessa toimii paremmin ilman aineita.
Vielä kun on lattialämmitys, kiukaan alla todennäkoisesti lattiakaivot, suihkun jälkeen tietenkin vielä lattiakuivaimella kuivataan lattia ja sauna saunomisen jälkeen tunniksi päälle ainakin syksyisin ikkunasta vesihöyryt pihalle jos painovoimainen talo jos huippari eri asia.

Pitää huomioida, etteivät rakennusmääräykset vaadi vedeneristystä, siellä on pykälä missä lukee saneerattavissa taloissa "sanottaisko olosuhteiden mukaan ja muut vaikuttavat seikat" Olen suorittanut märkätilojen sertifikaattitutkinnon 5 vuotta sitten ja asiasta puhuttiin. Rakentajista suurin osa on vain idiootteja jotka eivät tajua näistä asioista mitään...sitten vielä vakuutusyhtiöt säestää tätä paskaa vedeneristysvaatimusta, joka toimii uusissa laattaperustuksissa missä on kapillaarikatkot ja toimivat salaojat

Mietipä tosiaioita, vanha rintamiestalo.

Rakenne toiminut vaikkapa 50-vuotta, mitäs luulet kun menisit lyömään kosteuseristeitä, toimisiko seuraavat 50 vuotta.......vastaan puolestasi ei toimisi sillä formaatilla.

Sinun pitäisi piikata lattia auki, tehdä kapillaarikatkot.

Kaivaa sivusta auki, laittaa bitumi sekä patolevyä lisäksi mielellään sepeliä talon vierustoille tai paras olisi kevytsora sekä ennen kaikkea toimivat salaojat

SUMMASUMMARUM.....on aivan turhaa luulla ettei ennen ole ihmiset tajunneet mistään mitään tai osanneet rakentaa, ja ettei tämä sukupolvi tekisi lainkaan virheitä tai nyt tiedettäisiin kaikesta kaikki

Satakunta1960 kirjoitti:

Mietipä tosiaioita, vanha rintamiestalo.

Rakenne toiminut vaikkapa 50-vuotta, mitäs luulet kun menisit lyömään kosteuseristeitä, toimisiko seuraavat 50 vuotta.......vastaan puolestasi ei toimisi sillä formaatilla.

Sinun pitäisi piikata lattia auki, tehdä kapillaarikatkot.

Kaivaa sivusta auki, laittaa bitumi sekä patolevyä lisäksi mielellään sepeliä talon vierustoille tai paras olisi kevytsora sekä ennen kaikkea toimivat salaojat

SUMMASUMMARUM.....on aivan turhaa luulla ettei ennen ole ihmiset tajunneet mistään mitään tai osanneet rakentaa, ja ettei tämä sukupolvi tekisi lainkaan virheitä tai nyt tiedettäisiin kaikesta kaikki

Lue lisää

"Kaivaa sivusta auki, laittaa bitumi sekä patolevyä lisäksi mielellään sepeliä talon vierustoille tai paras olisi kevytsora sekä ennen kaikkea toimivat salaojat"

Alimman lattian alla on melkoisen kosteaa vaikka olisikin salaojat. Mitäs ne seinustojen bitumit ja levyt sitten auttavat. Maasta vaan nousee vettä tai höyrymäistä kosteutta.

Kuka ei usko kaivakoon vaikka puolen metrin syvyisen kuopan, sinne pieni betonivalu. ja parin päivän jälkeen laatta ylös. Olisikohan alapinnassa kosteutta?
Kokeile aluksi ihan muovikalvolla maanpinnalla.

Kyllä vuonna 2012 remonttia tehdessä sovelletaan vuonna 2012 voimassa olevia määräyksiä. Menneet on menneitä ja juuri noiden vanhojen määräysten mukaisia rakenteita joudutaan jatkuvasti korjaamaan.

Rane von Remont kirjoitti:

Kyllä vuonna 2012 remonttia tehdessä sovelletaan vuonna 2012 voimassa olevia määräyksiä. Menneet on menneitä ja juuri noiden vanhojen määräysten mukaisia rakenteita joudutaan jatkuvasti korjaamaan.

Lue lisää

Niin, jottako on paree laittaa tivis vedeneristys jonkin verran kapillaarisesti kosteaan maanvaraiseen plaattiaan vai käyttää tervettä järkeä ja käsitellä laattasaumat niin, että vesi ei mene läpi, muttä liiallinen kosteus poistuu höyrynä saumojen läpi. Tämä saadaan helposti aikaan siloksaani-imeytyksellä ja toimii varmasti. Saumaan ei siis teherä mitään tivistä kalvoa vaan sauma mutetaan vettä hylkiväksi ja jätetään muutoin huokoiseksikkääksi.

Jos on tivis vedeneristys niin jo vain korkkaa plaattian ylöös oli sitten vaikka kuinka määräysten mukhainen. Kaik menee loppujen lopuuksi kuitenkin fysiikan lakien mukhan.

Tivis kirjoitti:

Niin, jottako on paree laittaa tivis vedeneristys jonkin verran kapillaarisesti kosteaan maanvaraiseen plaattiaan vai käyttää tervettä järkeä ja käsitellä laattasaumat niin, että vesi ei mene läpi, muttä liiallinen kosteus poistuu höyrynä saumojen läpi. Tämä saadaan helposti aikaan siloksaani-imeytyksellä ja toimii varmasti. Saumaan ei siis teherä mitään tivistä kalvoa vaan sauma mutetaan vettä hylkiväksi ja jätetään muutoin huokoiseksikkääksi.

Jos on tivis vedeneristys niin jo vain korkkaa plaattian ylöös oli sitten vaikka kuinka määräysten mukhainen. Kaik menee loppujen lopuuksi kuitenkin fysiikan lakien mukhan.

Lue lisää

"Jos on tivis vedeneristys niin jo vain korkkaa plaattian ylöös oli sitten vaikka kuinka määräysten mukhainen. Kaik menee loppujen lopuuksi kuitenkin fysiikan lakien mukhan"

Aivan oikeassa olet, jos betonirakenteeseen johdetaan kosteutta, niin se se tasoittuu naapurihuoneiden ja lattioiden rakenteisiin. Niin se on aina tehnyt, niinhän se hoidettiin ennen kuin ongelmat olivat selvillä, ja saatujen kokemusten pohjalta rakennusmääräyksiä on uusittu.

Sinun ajasta jälkeenjäänyt teoriasi ei muuta tosiasioita, eli vesieriste tulee laittaa.

Välittäjä_LKV kirjoitti:

"Jos on tivis vedeneristys niin jo vain korkkaa plaattian ylöös oli sitten vaikka kuinka määräysten mukhainen. Kaik menee loppujen lopuuksi kuitenkin fysiikan lakien mukhan"

Aivan oikeassa olet, jos betonirakenteeseen johdetaan kosteutta, niin se se tasoittuu naapurihuoneiden ja lattioiden rakenteisiin. Niin se on aina tehnyt, niinhän se hoidettiin ennen kuin ongelmat olivat selvillä, ja saatujen kokemusten pohjalta rakennusmääräyksiä on uusittu.

Sinun ajasta jälkeenjäänyt teoriasi ei muuta tosiasioita, eli vesieriste tulee laittaa.

Lue lisää

LKV puhuu alasta, josta ei sitten mitään ymmärrä. Se on kyllä ymmärrettävää kun on kerran LKV. Jääräpäinen vedeneristetäminen kaikissa tilanteissa se vasta aikansa elänyttä teoriaa on. Jo pitkään on tieretty, jotta ei kosteaan lattiaan laiteta tiivistä pinnoitetta, esimerkiksi vedeneristettä, koska se korkaa. Tämä on jo niin korkeaa ymmärrystä vaativaa, jotta siihen kyllä LKV:lla ole mitään osaa.

Oikea ja nimen omaan moterni ratkaisu on käyttää hengittävää laattasamaa, joka ei kuiteskaan päästä vettä tippaakaan laattojen alle. Silloin ei nääs viereesetkään rakenteet kastu vaikka joku niin väittääs. Betonilaattaku nääs kuivuu saumojen kautta.

Eikä tää mitää teoriaa ole. On toiminnu käytönnässä jo parikymmentä vuotta ja vähän moneessa paikassa. Mutta jos ei mee kaliin niin ei mee. Toisille kankeet ja aikaansa jäljessä olevat pykälät on paljon tärkeempiä.

Hasta la Vista LKV kirjoitti:

LKV puhuu alasta, josta ei sitten mitään ymmärrä. Se on kyllä ymmärrettävää kun on kerran LKV. Jääräpäinen vedeneristetäminen kaikissa tilanteissa se vasta aikansa elänyttä teoriaa on. Jo pitkään on tieretty, jotta ei kosteaan lattiaan laiteta tiivistä pinnoitetta, esimerkiksi vedeneristettä, koska se korkaa. Tämä on jo niin korkeaa ymmärrystä vaativaa, jotta siihen kyllä LKV:lla ole mitään osaa.

Oikea ja nimen omaan moterni ratkaisu on käyttää hengittävää laattasamaa, joka ei kuiteskaan päästä vettä tippaakaan laattojen alle. Silloin ei nääs viereesetkään rakenteet kastu vaikka joku niin väittääs. Betonilaattaku nääs kuivuu saumojen kautta.

Eikä tää mitää teoriaa ole. On toiminnu käytönnässä jo parikymmentä vuotta ja vähän moneessa paikassa. Mutta jos ei mee kaliin niin ei mee. Toisille kankeet ja aikaansa jäljessä olevat pykälät on paljon tärkeempiä.

Lue lisää

Suo anteeksi, mutta alla löydät omat äidikielelläsi tekemäsi virheet:

vedeneristetäminen

Jo pitkään on tieretty, jotta ei kosteaan lattiaan laiteta tiivistä pinnoitetta

tieretty (??)

Oikea ja nimen omaan moterni ratkaisu on käyttää hengittävää laattasamaa, joka ei kuiteskaan päästä vettä tippaakaan laattojen alle. Silloin ei nääs viereesetkään rakenteet kastu vaikka joku niin väittääs. Betonilaattaku nääs kuivuu saumojen kautta

laattasamaa (??)
moterni ratkaisu (??)
viereesetkään (??)
Betonilaattaku (??)

Eikä tää mitää teoriaa ole. On toiminnu käytönnässä jo parikymmentä vuotta ja vähän moneessa paikassa. Mutta jos ei mee kaliin niin ei mee. Toisille kankeet ja aikaansa jäljessä olevat pykälät on paljon tärkeempiä.

tää (??)
toiminnu käytönnässä (??)
ja vähän moneessa paikassa (??)
jos ei mee kaliin (??)

Antaisitko tämän henkilön korjata arvokkainta omaisuuttasi???

Välittäjä_LKV kirjoitti:

Suo anteeksi, mutta alla löydät omat äidikielelläsi tekemäsi virheet:

vedeneristetäminen

Jo pitkään on tieretty, jotta ei kosteaan lattiaan laiteta tiivistä pinnoitetta

tieretty (??)

Oikea ja nimen omaan moterni ratkaisu on käyttää hengittävää laattasamaa, joka ei kuiteskaan päästä vettä tippaakaan laattojen alle. Silloin ei nääs viereesetkään rakenteet kastu vaikka joku niin väittääs. Betonilaattaku nääs kuivuu saumojen kautta

laattasamaa (??)
moterni ratkaisu (??)
viereesetkään (??)
Betonilaattaku (??)

Eikä tää mitää teoriaa ole. On toiminnu käytönnässä jo parikymmentä vuotta ja vähän moneessa paikassa. Mutta jos ei mee kaliin niin ei mee. Toisille kankeet ja aikaansa jäljessä olevat pykälät on paljon tärkeempiä.

tää (??)
toiminnu käytönnässä (??)
ja vähän moneessa paikassa (??)
jos ei mee kaliin (??)

Antaisitko tämän henkilön korjata arvokkainta omaisuuttasi???

Lue lisää

kun lukee teidän kahden ajatuksia niin ehdottomasti hänen

Lattian ja seinän vesieristyksen pitää olla yhtenäinen, eli jos pistätte lattian uusiksi menee samalla seinät uusiksi. Muuten sen vesieristyksen saaminen yhtenäiseksi on erittäin hankalaa.

Jos seinilläkin on laatat, niin miten sä ujutat sen vesieristyksen sinne seinien laattojen alle rikkomatta niitä laattoja?

"Missään ei puhuta että vesieristyksen tulisi olla täysin jatkuva ja että limityksiä ei sallita,IHAN ON HUUHAA PUHETTA"

Ihan huuhaa- määräyksiä. Niiden voimalla on tehty valtavasti homebytenkejä. Tappio on kansantaloudellisesti ja -terveydellisesti merkittävä.
Mitäpä siitä...Samaan tyyliin jatketaan ja loput rahat Kreikkaan.

Voi voi tuota ymmärtämättömyyttä. Ensinnäkin se vedeneriste ei mitenkään tuolla tavalla oikeaoppisesti limity. Toisekseen laattoja poistettaessa se vedeneriste rikkoutuu kipsilevyalustalla aina ja kiviaineisissakin seinissä lähes aina.

Ja sitten se C2. Siinä sanotaan, että aikaisempia määräyksiä saadaan soveltaa rakentamiseen, johon lupa on haettu 1.7.1999 tai aikaisemmin. Toisin sanoen suunnitelmia ei ole tarvinnut ruveta kesken rakennushankkeen muuttamaan. Sitä, ja ainoastaan sitä on tuossa tarkoitettu. Se ei todellakaan tarkoita sitä, että noita vanhoja rakennuksia voisi maailman tappiin asti korjata ilman vedeneristystä.

Ja mitä sitten tulee tuohon vedeneristyksen tekemiseen tai tekemättä jättämiseen, niin edelleen on olemassa joustavan soveltamisen periaate. Sillä tarkoitetaan sitä, että jos vanhaa rakennetta nykyaikaisemmaksi muutettaessa lopputulos on aiempaa huonompi, sitä ei silloin tarvitse niin toteuttaa. Eikä tietenkään pidäkään muuttaa. Vedeneristyksen tekemättä jättäminen täytyy kuitenkin perustua tietoon, eikä luuloon. Tuo maaperästä nouseva kosteus on ongelma lähinnä vain kellarillisissa taloissa, josta tämän ketjun aloituksessa ei ollut mainintaa.

Ketjua lukiessa voidaan taas kerran todeta, että noita pihalla olijoita on aika paljon näin talvellakin.

Paikallisvalvoja kirjoitti:

Voi voi tuota ymmärtämättömyyttä. Ensinnäkin se vedeneriste ei mitenkään tuolla tavalla oikeaoppisesti limity. Toisekseen laattoja poistettaessa se vedeneriste rikkoutuu kipsilevyalustalla aina ja kiviaineisissakin seinissä lähes aina.

Ja sitten se C2. Siinä sanotaan, että aikaisempia määräyksiä saadaan soveltaa rakentamiseen, johon lupa on haettu 1.7.1999 tai aikaisemmin. Toisin sanoen suunnitelmia ei ole tarvinnut ruveta kesken rakennushankkeen muuttamaan. Sitä, ja ainoastaan sitä on tuossa tarkoitettu. Se ei todellakaan tarkoita sitä, että noita vanhoja rakennuksia voisi maailman tappiin asti korjata ilman vedeneristystä.

Ja mitä sitten tulee tuohon vedeneristyksen tekemiseen tai tekemättä jättämiseen, niin edelleen on olemassa joustavan soveltamisen periaate. Sillä tarkoitetaan sitä, että jos vanhaa rakennetta nykyaikaisemmaksi muutettaessa lopputulos on aiempaa huonompi, sitä ei silloin tarvitse niin toteuttaa. Eikä tietenkään pidäkään muuttaa. Vedeneristyksen tekemättä jättäminen täytyy kuitenkin perustua tietoon, eikä luuloon. Tuo maaperästä nouseva kosteus on ongelma lähinnä vain kellarillisissa taloissa, josta tämän ketjun aloituksessa ei ollut mainintaa.

Ketjua lukiessa voidaan taas kerran todeta, että noita pihalla olijoita on aika paljon näin talvellakin.

Lue lisää

Tämä " joustavan soveltamisen periaate" oli se mitä muistelin tossa edellä.

Jos rakenne on aikoinaan hyvin tehty, tartunta on kyllä niin luja, että kallistuisin siihen, että vesieriste rikkoontuu tai ainakin vahingoittuu riittävästi, ettei täytä enää vedeneristysvaatimuksia seinässä. Miten muuten saa poistettua kipsilevystä tiukasti kiinni olevat laatat ilman että kipsilevykin rikkoontuu.

Ihmisillä nyt vaan on tapana ajaa talonsa perustuksiin täyttä paskaaa (lue kahumaa lentohiekka saven sekainen hiekka, moreeni ym) ainakin maaseudulla ja maaseututaajamissa jonkin maajussin tai tuttavansa soramontulta ilmaiseksi traktorilla. Eli se osa mikä pitäisi olla maailman tärkein ja mihin pitäisi panostaa eniten, se ei saisi mukamas maksaa mitään koska se jää piiloon ja on vain välttämätön paha, pintaverhouksiin olla kyllä valmiita lyömään pelimerkkejä kiinni ja paljon kun asia pitäisi olla toisin päin.

Tätä taustaa vasten jos pesutilat kuitenkin toimineet moitteemasti vaikkapa 40 vuotta ilman kosteusvaurioita ja homekasvustoa, en lähtisi saneerattaessa todellakaan lattian laittamaan kosteuseristeitä, vaan antaisin kosteuden edelleen tulla läpi ja haihtus huoneilmaan. Seiniin kyllä laittaisin kosteuseristeet ja materiaaliksi jos levy niin sementtikuitulevy kipsilevyn tilalle. saunomisen jälkeen kius tunniksi päälle ja tuuletuksesta huolehtia. Pesuhuoneen kuivaus suihkun jälkeen lastalla. Väittäisin että rakenne kestää taas seuraavat 40-vuotta.

Tottakai jos on edes jonkinlaista varmuutta täyttösoran laadusta, että voitais kuvitella jonkinlaista kapillaarikatkoa olevan, silloin voisi ja kannattaa ja pitää jopa lainkin mukaan laittaa kapillaarikatko.

Samaten jos korjaa omaa taloaan, mutta tietää että myy sen viiden vuoden päästä ja pelkää että saa "kusettajaostajan" joka asuu oikein huonosti taloa 3 vuotta jopa tarkoituksella. Sulkee tarkoituksella vaikkapa viemärit ja ajaa pesuhuoneeseen kosteutta pariksi viikoksi. Ottaa kosteusmittaukset rakenteista ja vie oikeuteen, tällöin ollaankin aika tiukoilla kun on tehty "vallitsevaa hyvää rakennustapaa vastaan", ainakin joutuu pirusti antamaan käräjäoikeudelle lisäselvityksiä ja hankkimaan asiantuntijoita todistamaan puolesta. Eli varman päälle pelatessa toiselle tehdessä ja myytävään taloon ehdottomasti myös lattiaan kosteuseristeet, ellei voida asioita hoitaa järkevästi. Mielestäni järkevää toimintaa kuitenkaan ei ole 70 vuotta vanhan rintamiestalon, joka toiminut moitteettomasti pesutilojen osalta ilman vedeneristeitä, muuttaminen vedeneristysmalliseksi, mutta jos rossipohja....tällöin rakenne jopa luonnostaan tehdään uusiksi niin, että lattiaan ja kattoon tulee ehdottomasti vedeneristeet; ellei olla kellarissa :-D

Nykynormien mukaiset siveltävät (tai telattavat, miten vaan) vedeneristeet ovat kaikki jossain määrin vesihöyryä läpäiseviä tuotteita. Ominaisuus mahdollistaa rakennusaikaisen kosteuden pääsyn pois rakenteista luonnollisella ttavalla. Ja niin pitääkin olla, koska muutoin rakenteiden kuivumista jouduttaisiin odottamaan liian kauan. Muovimatolla tuota ominaisuutta ei ole, joten sen alle jäävä kosteus pysyy siellä ainakin maanvaraisissa rakenteissa hyvinkin kauan.

Paikallisvalvoja kirjoitti:

Nykynormien mukaiset siveltävät (tai telattavat, miten vaan) vedeneristeet ovat kaikki jossain määrin vesihöyryä läpäiseviä tuotteita. Ominaisuus mahdollistaa rakennusaikaisen kosteuden pääsyn pois rakenteista luonnollisella ttavalla. Ja niin pitääkin olla, koska muutoin rakenteiden kuivumista jouduttaisiin odottamaan liian kauan. Muovimatolla tuota ominaisuutta ei ole, joten sen alle jäävä kosteus pysyy siellä ainakin maanvaraisissa rakenteissa hyvinkin kauan.

Lue lisää

muutoin rakenteiden kuivumista jouduttaisiin odottamaan liian kauan........olin vastaavana yhdessä kaverini valmistuvassa talossa (heidän perheensä oli jo valmiiksi allerginen ja lapsilla oli astmaa, he surivat kunnollisen talon perään.....niin joo ovat muuten olleet tyytyväisiä, naapurissaan heillä on jo ongelmia ja haisee ummehtuneelta samaan aikaan rekennetussa talossa , josta jäljempänä) tämän vuoksi järjestin asian niin että talveksi lämmöt päälle ja rakennus sai kuivaa rauhassa valun jälkeen puoli vuotta ennen pinnotteiden asentamista, tapauksesta on nyt 7 vuotta kapillaarikatko tehtiin kevytsorasta samaten kuin ulkopuolen routaeristeet. OLIN HEILLE PIRUN KALLIS MIES REKALLA KEVYTSORAA MAAN SISÄÄN AINASKI 5 000 EUROA maksoi enemmän kuin heidän naapurillaan tämä vaihe (naapurin isä ajoi edullista silttimoreenia montultaan, eikä tyhmä rakennusviraston rakennustarkastaja huomannut mitään ;-D, he laittoivat "säästyvän rahan" pintaverhouksiin. No asiaan nykyisin mielestäni tämä RAJU kiire on tosi kova riskitekijä, jolloin usein tehdään aivan täyttä sutta ja sekundaa:

1.otolliset olosuhteet ja jo viikossa kahdessa alkaa muodostua homekasvustoa.
mitä syntyy 10 vuodessa jos kuitenkin apuja tulee aikoinaan syntyneille homeitiöille valmistusvaiheessa siis syntyneille niin apuja siis esimerkiksi kapillaarisuuden kautta.........YES OLEN JO YLPEÄ ITSESTÄNI VOISIKO ENÄÄ VAIKEAMMIN ASIAA ILMAISTA
2. mitä kaasuja/aineenvaihduntatuotteita tulee siitä kun kosteus ja pinnoitteen liimat reagoivat keskenään ja siihen hiukan mahdollista syntyvää hometoksiinia

Satakunta1960 kirjoitti:

muutoin rakenteiden kuivumista jouduttaisiin odottamaan liian kauan........olin vastaavana yhdessä kaverini valmistuvassa talossa (heidän perheensä oli jo valmiiksi allerginen ja lapsilla oli astmaa, he surivat kunnollisen talon perään.....niin joo ovat muuten olleet tyytyväisiä, naapurissaan heillä on jo ongelmia ja haisee ummehtuneelta samaan aikaan rekennetussa talossa , josta jäljempänä) tämän vuoksi järjestin asian niin että talveksi lämmöt päälle ja rakennus sai kuivaa rauhassa valun jälkeen puoli vuotta ennen pinnotteiden asentamista, tapauksesta on nyt 7 vuotta kapillaarikatko tehtiin kevytsorasta samaten kuin ulkopuolen routaeristeet. OLIN HEILLE PIRUN KALLIS MIES REKALLA KEVYTSORAA MAAN SISÄÄN AINASKI 5 000 EUROA maksoi enemmän kuin heidän naapurillaan tämä vaihe (naapurin isä ajoi edullista silttimoreenia montultaan, eikä tyhmä rakennusviraston rakennustarkastaja huomannut mitään ;-D, he laittoivat "säästyvän rahan" pintaverhouksiin. No asiaan nykyisin mielestäni tämä RAJU kiire on tosi kova riskitekijä, jolloin usein tehdään aivan täyttä sutta ja sekundaa:

1.otolliset olosuhteet ja jo viikossa kahdessa alkaa muodostua homekasvustoa.
mitä syntyy 10 vuodessa jos kuitenkin apuja tulee aikoinaan syntyneille homeitiöille valmistusvaiheessa siis syntyneille niin apuja siis esimerkiksi kapillaarisuuden kautta.........YES OLEN JO YLPEÄ ITSESTÄNI VOISIKO ENÄÄ VAIKEAMMIN ASIAA ILMAISTA
2. mitä kaasuja/aineenvaihduntatuotteita tulee siitä kun kosteus ja pinnoitteen liimat reagoivat keskenään ja siihen hiukan mahdollista syntyvää hometoksiinia

Lue lisää

Juurikin noin. Ja omakotitalossa ehkä noin voidaan menetelläkin, kun samaan aikaan voidaan muita töitä kuitenkin tehdä. Mutta tosiasia on kuitenkin se, että myytäväksi rakennettavat asunnot esim. rivitaloissa tulisivat tuolla valmistumisen jarruttamisella niin kalliiksi, ettei niitä kukaan pystyisi ostamaa. Ja taas kerran syytettäisiin grynderiä rikastumisesta, vaikka tarkoitus olisikin valmistaa terveellinen asuinrakennus.

Joo.. Yleisesti rintamamiestalon kellarin lattioissa joutuu pohtimaan vesieristystä ja sen haittoja/hyötyjä ko. tilanteessa. Perusmaa kellarin lattian alla on useasti mitä sattuu. Tällöin betonilaatta on märkä melkein aina. Lattialämmitys pitää hieman kuivempana laattaa. Jos vesieristää laatan, joka kastuu alapuolelta, tulee myöhemmin helposti vastaan ongelma, että laatat ns. korkkaa. Eli kosteus irrottaa alapuolelta vesieristeen betonilaatasta. Periaatteessa vanhoissa rakenteissa voisi miettiä myös jotenkin periaatteella vanha betonilaatta-tuuletusrako(varmistettu tuuletus-uusi laatta-vesieriste-laatta. Tämä täyttää myös vesieristeen vaatijoiden ajatukset. Mutta.. Vaatimus ei ole sitä, että täytyy olla vesieriste laatan alla. Vaatimus on, että täytyy olla vesieristeenä toimiva pinta (-joka voidaan tehdä myös laatan taakse jäävällä vesieristeellä). Tähän löytyy erilaisia vaihtoehtoja.

Toinen juttu, kun aiemmin mainittiin, että vesieristeen voi levittää jo RH 90%... Kyllä voi vesieristeen valmistajan mukaan levittää, eli tarttuvuus on hyvä, mutta... Pitää puhua koko rakenteen riittävästä kuivumisesta, ettei ruokita homekasvustoa turhaan. Mielestäni jos RH on 90%, näkyy laatan kosteus esim. parketissa, jossa saumat ikäänkuin nousevat. Parketin ohjekosteutena onkin useasti RH80%.

RH% saisi ennen vesieristeiden tai muiden pinnoitteiden levitystä olla maksimissaan 85%. Tällöin ollaan turvallisemmalla puolella. Kun RH% lasketaan 90%->85%, homeriski putoaa oleellisesti. Ei ole itsestään selvää, että laatta kuivaa styroxia vasten alaspäin, kun esim. lattialämmitysputket/kaapelit sijaitsevat noin puolivälissä laattaa. Höyry pyrkii nousemaan ylöspäin. Otollinen lämpötila homeelle on 20-25 astetta. Vaikutusaika sille, että kosteus kuivaisi riittävän nopeasti rakenteesta styroxia vasten olevassa betonilaatassa, on kuitenkin liian iso. Kosteus-lämpötila-vaikutusaika on riittävän pitkä homeen syntymiseen.

ragentaja kirjoitti:

Joo.. Yleisesti rintamamiestalon kellarin lattioissa joutuu pohtimaan vesieristystä ja sen haittoja/hyötyjä ko. tilanteessa. Perusmaa kellarin lattian alla on useasti mitä sattuu. Tällöin betonilaatta on märkä melkein aina. Lattialämmitys pitää hieman kuivempana laattaa. Jos vesieristää laatan, joka kastuu alapuolelta, tulee myöhemmin helposti vastaan ongelma, että laatat ns. korkkaa. Eli kosteus irrottaa alapuolelta vesieristeen betonilaatasta. Periaatteessa vanhoissa rakenteissa voisi miettiä myös jotenkin periaatteella vanha betonilaatta-tuuletusrako(varmistettu tuuletus-uusi laatta-vesieriste-laatta. Tämä täyttää myös vesieristeen vaatijoiden ajatukset. Mutta.. Vaatimus ei ole sitä, että täytyy olla vesieriste laatan alla. Vaatimus on, että täytyy olla vesieristeenä toimiva pinta (-joka voidaan tehdä myös laatan taakse jäävällä vesieristeellä). Tähän löytyy erilaisia vaihtoehtoja.

Toinen juttu, kun aiemmin mainittiin, että vesieristeen voi levittää jo RH 90%... Kyllä voi vesieristeen valmistajan mukaan levittää, eli tarttuvuus on hyvä, mutta... Pitää puhua koko rakenteen riittävästä kuivumisesta, ettei ruokita homekasvustoa turhaan. Mielestäni jos RH on 90%, näkyy laatan kosteus esim. parketissa, jossa saumat ikäänkuin nousevat. Parketin ohjekosteutena onkin useasti RH80%.

RH% saisi ennen vesieristeiden tai muiden pinnoitteiden levitystä olla maksimissaan 85%. Tällöin ollaan turvallisemmalla puolella. Kun RH% lasketaan 90%->85%, homeriski putoaa oleellisesti. Ei ole itsestään selvää, että laatta kuivaa styroxia vasten alaspäin, kun esim. lattialämmitysputket/kaapelit sijaitsevat noin puolivälissä laattaa. Höyry pyrkii nousemaan ylöspäin. Otollinen lämpötila homeelle on 20-25 astetta. Vaikutusaika sille, että kosteus kuivaisi riittävän nopeasti rakenteesta styroxia vasten olevassa betonilaatassa, on kuitenkin liian iso. Kosteus-lämpötila-vaikutusaika on riittävän pitkä homeen syntymiseen.

Lue lisää

Näissä nykyaikaisissa siveltävissä vedeneristeissä on ominaisuutena vesihöyrynläpäisevyys sitä varten, että rakenne pääsee kuivumaan vielä eristämisen jälkeenkin. Hitaasti, mutta kuivuu kuitenkin. Toki pitää rakenne toteuttaa niin, ettei esim. maaperästä nouse haitallisen paljon kosteutta. Märät kellarin lattiat voi aivan hyvin jättää eristämättäkin, parempikin niin.

Mutta parketin alle ei meilläpäin ole ollut tapana vedeneristettä tehdä, olkoon alustan kosteus sitten mikä hyvänsä.

Paikallisvalvoja kirjoitti:

Näissä nykyaikaisissa siveltävissä vedeneristeissä on ominaisuutena vesihöyrynläpäisevyys sitä varten, että rakenne pääsee kuivumaan vielä eristämisen jälkeenkin. Hitaasti, mutta kuivuu kuitenkin. Toki pitää rakenne toteuttaa niin, ettei esim. maaperästä nouse haitallisen paljon kosteutta. Märät kellarin lattiat voi aivan hyvin jättää eristämättäkin, parempikin niin.

Mutta parketin alle ei meilläpäin ole ollut tapana vedeneristettä tehdä, olkoon alustan kosteus sitten mikä hyvänsä.

Lue lisää

Ainoa järkevä tapa laatoittaa kostea betonilattia on jättää täysin turhja vedeneriste pois ja käsitellä laattasaumat siloksaanilla, jolloin laatta altaa toimia kuten Gortex -tekstiili. Tähän tarkoitukseen myy erinomaista tuotetta mm. RTV.

Paikallisvalvoja kirjoitti:

Näissä nykyaikaisissa siveltävissä vedeneristeissä on ominaisuutena vesihöyrynläpäisevyys sitä varten, että rakenne pääsee kuivumaan vielä eristämisen jälkeenkin. Hitaasti, mutta kuivuu kuitenkin. Toki pitää rakenne toteuttaa niin, ettei esim. maaperästä nouse haitallisen paljon kosteutta. Märät kellarin lattiat voi aivan hyvin jättää eristämättäkin, parempikin niin.

Mutta parketin alle ei meilläpäin ole ollut tapana vedeneristettä tehdä, olkoon alustan kosteus sitten mikä hyvänsä.

Lue lisää

Ymmärsit kait väärin tuon parkettipointin, harva kait laittaa vesieristeen parketin alle. Kysymys oli siitä, että jos asennat parketin liian kostean betonin päälle, parketin allehan suositellaan kaikenlaisia kosteudentasausmuoveja. Kuitenkin, jos asennat parketin liian märän betonin päälle, saattaa lopputulos näkyä kahdella tavalla: lievempi muoto on saumoissa havaittava ja toinen lopputulos huonoimmillaan parketin alustan alapinnassa oleva kasvusto.

Mitä tulee vesieristeen hengittävyyteen.. Osittain kyllä todella hitaasti hengittää, kaikki vesieristeet ei. Kosteus-lämpövaikutuksen pituus ratkaisee. Riski on oleellisesti pienempi, kun huolehditaan, että RH% on alle 85. Netistä löytyy lämpö-aikavaikutuskäyriä ko. jutuista.

ragentaja kirjoitti:

Ymmärsit kait väärin tuon parkettipointin, harva kait laittaa vesieristeen parketin alle. Kysymys oli siitä, että jos asennat parketin liian kostean betonin päälle, parketin allehan suositellaan kaikenlaisia kosteudentasausmuoveja. Kuitenkin, jos asennat parketin liian märän betonin päälle, saattaa lopputulos näkyä kahdella tavalla: lievempi muoto on saumoissa havaittava ja toinen lopputulos huonoimmillaan parketin alustan alapinnassa oleva kasvusto.

Mitä tulee vesieristeen hengittävyyteen.. Osittain kyllä todella hitaasti hengittää, kaikki vesieristeet ei. Kosteus-lämpövaikutuksen pituus ratkaisee. Riski on oleellisesti pienempi, kun huolehditaan, että RH% on alle 85. Netistä löytyy lämpö-aikavaikutuskäyriä ko. jutuista.

Lue lisää

Taitaa se hengittäminen olla vähän eri asia kuin vedeneristeen vesihöyrynläpäisevyysominaisuus. Ja kaikki siveltävät vedeneristeet ovat jossain määrin vesihöyryä läpäiseviä tuotteita.

Paikallisvalvoja kirjoitti:

Taitaa se hengittäminen olla vähän eri asia kuin vedeneristeen vesihöyrynläpäisevyysominaisuus. Ja kaikki siveltävät vedeneristeet ovat jossain määrin vesihöyryä läpäiseviä tuotteita.

Lue lisää

Niin, höyrynsulkumuovikii on ... Kysymyshän on vain siitä kuinka paljon. Todellisuudessa vedeneristeitä voidaan pitää vesihöyryä läpäisemättöminä, läpäisevyys suuruusluokkaa 2 - 10 g/m2/24h.