Kansalaiskeskustelu eläkeiästä alkanut

Vaikka syntyneiden määrä nousikin vuosiksi 1945-52 huippulukemiin, syntyvyys ei millään lailla romahtanut noiden vuosien jälkeenkään. Putosi vain hieman alemmalle tasolle, jolla jatkui tasaisena 1970-luvun alkuun asti, jolloin vasta voi puhua romahduksesta noin viideksi vuodeksi. 1970-luvun puolivälissä nousi uudelleen korkeammalle tasolle 2000-luvun alkuun asti.

Nämä työvoimapulasta puhujat eivät ole ottaneet edes sitä huomioon, etteivät suuret ikäluokat ole olleet täystyöllistettyjä, vaan nimenomaan ikänsä vuoksi kärsineet tuotannollisista syistä ennenaikaisesti eläkkeelle siirtämisistä ja vaikeuksista työllistyä. Sitä paitsi osa heistä muutti aikoinaan Ruotsiin. Synnyinvuosi on ehdottoman väärä tapa ennustaa työvoimapulaa. Pitäisi verrata työelämässä olevien ikäluokkien kokoa. Ja näinkin vain laskennallisesti, sillä työnantajat eivät korvaa automaattisesti eläkkeelle siirtynyttä uudella työntekijällä nuoremmistä ikäpolvista. Hänet korvaava työpanos saadaan aikaan tehostamalla työssä jatkavien työntekoa.

Tämä työvoimapulahömpsötys ei ole suomalaista alkuperää, sillä kaikissa Euroopan maissa syntyvyys oli suurta toisen maailmansodan jälkeen. Oma epäilykseni on, että sillä yritettiin alunperin tarkoitushakuisesti perustella maahanmuuton löysiä kriteereitä Euroopan alkuperäisväestölle.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Vaikka syntyneiden määrä nousikin vuosiksi 1945-52 huippulukemiin, syntyvyys ei millään lailla romahtanut noiden vuosien jälkeenkään. Putosi vain hieman alemmalle tasolle, jolla jatkui tasaisena 1970-luvun alkuun asti, jolloin vasta voi puhua romahduksesta noin viideksi vuodeksi. 1970-luvun puolivälissä nousi uudelleen korkeammalle tasolle 2000-luvun alkuun asti.

Nämä työvoimapulasta puhujat eivät ole ottaneet edes sitä huomioon, etteivät suuret ikäluokat ole olleet täystyöllistettyjä, vaan nimenomaan ikänsä vuoksi kärsineet tuotannollisista syistä ennenaikaisesti eläkkeelle siirtämisistä ja vaikeuksista työllistyä. Sitä paitsi osa heistä muutti aikoinaan Ruotsiin. Synnyinvuosi on ehdottoman väärä tapa ennustaa työvoimapulaa. Pitäisi verrata työelämässä olevien ikäluokkien kokoa. Ja näinkin vain laskennallisesti, sillä työnantajat eivät korvaa automaattisesti eläkkeelle siirtynyttä uudella työntekijällä nuoremmistä ikäpolvista. Hänet korvaava työpanos saadaan aikaan tehostamalla työssä jatkavien työntekoa.

Tämä työvoimapulahömpsötys ei ole suomalaista alkuperää, sillä kaikissa Euroopan maissa syntyvyys oli suurta toisen maailmansodan jälkeen. Oma epäilykseni on, että sillä yritettiin alunperin tarkoitushakuisesti perustella maahanmuuton löysiä kriteereitä Euroopan alkuperäisväestölle.

Lue lisää

Kepu-koomikot munaavat itseään. Syntyvyys on vuodesta 1970 alkaen riittämätön kestävän ikä- eli väestörakenteen ylläpitoon. Turpa-uunot jauhavat p..kaa, kun ymmärrys tai viiteliäisyys ei riitä asian arviointiin.

Keput kaput kirjoitti:

Kepu-koomikot munaavat itseään. Syntyvyys on vuodesta 1970 alkaen riittämätön kestävän ikä- eli väestörakenteen ylläpitoon. Turpa-uunot jauhavat p..kaa, kun ymmärrys tai viiteliäisyys ei riitä asian arviointiin.

Lue lisää

Vuodesta 1970 noin viideksi vuodeksi romahtanut ja sen jälkeinen kohentunut mutta pysyväisestikin alentunut syntyvyys voi tuoda ongelmia vuosikymmenten päästä mm. ikääntyneiden terveydenhoidon kustannusten maksamiseen, mutta tässä ketjussahan on puhe siitä, pitääkö eläkeikää nostaa juuri nyt. Eivät vuosina 1950-1970 syntyneet kohtalaisen suuret ikäluokat ole vielä siirtymässä eläkkeelle.

Kansantaloudellisti on järkevämpää laskea ikänsä työtä tehneet yli 63-vuotiaat eläkkeelle elämään työeläkekassasäästöillään kuin maksaa valtion kassasta työttömyyskorvauksia nuoremmille ikäluokille. Työttömille sen takia, että 63-65-vuotiaat olisivat tulppana heidän työllistymiselleen ja vaikeuttaisivat Suomen työllisyystilannetta nykyisestäänkin.

Ikäluokkien kokoja pääset vertailemaan mm. linkin takaa avautuvasta kaaviosta Kuvio 1. Väestön ikärakenne vuosina 1917 ja 2006

http://tilastokeskus.fi/tup/suomi90/joulukuu.html

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Vuodesta 1970 noin viideksi vuodeksi romahtanut ja sen jälkeinen kohentunut mutta pysyväisestikin alentunut syntyvyys voi tuoda ongelmia vuosikymmenten päästä mm. ikääntyneiden terveydenhoidon kustannusten maksamiseen, mutta tässä ketjussahan on puhe siitä, pitääkö eläkeikää nostaa juuri nyt. Eivät vuosina 1950-1970 syntyneet kohtalaisen suuret ikäluokat ole vielä siirtymässä eläkkeelle.

Kansantaloudellisti on järkevämpää laskea ikänsä työtä tehneet yli 63-vuotiaat eläkkeelle elämään työeläkekassasäästöillään kuin maksaa valtion kassasta työttömyyskorvauksia nuoremmille ikäluokille. Työttömille sen takia, että 63-65-vuotiaat olisivat tulppana heidän työllistymiselleen ja vaikeuttaisivat Suomen työllisyystilannetta nykyisestäänkin.

Ikäluokkien kokoja pääset vertailemaan mm. linkin takaa avautuvasta kaaviosta Kuvio 1. Väestön ikärakenne vuosina 1917 ja 2006

http://tilastokeskus.fi/tup/suomi90/joulukuu.html

Lue lisää

kepu ei ymmärrä demografian perusteita eikä niiden vaikutuksia kansantalouteen...

Syntyvyys laski alle uusiutumisrajan 1970 eikä ole sen jälkeen tätä rajaa ylittänyt. Tilanne on julkisen talouden kannalta katastorfi, joka on alkanut viime vuosina realisoitua, kun eläkkeiden maksajia ja työn tekijöitä on yhä vähemmän. 1970 alkanut katastrofi realisoituu juuri nyt ja tämä "realisoituminen" jatkuu ilman, että loppua olisi näkyvissä.

"realisoituminen" kirjoitti:

kepu ei ymmärrä demografian perusteita eikä niiden vaikutuksia kansantalouteen...

Syntyvyys laski alle uusiutumisrajan 1970 eikä ole sen jälkeen tätä rajaa ylittänyt. Tilanne on julkisen talouden kannalta katastorfi, joka on alkanut viime vuosina realisoitua, kun eläkkeiden maksajia ja työn tekijöitä on yhä vähemmän. 1970 alkanut katastrofi realisoituu juuri nyt ja tämä "realisoituminen" jatkuu ilman, että loppua olisi näkyvissä.

Lue lisää

Niinhän se

Kannattaaako ihmisen alkaa sorkkimaan lisääntymistään?

Tämähän selvää lapsivastaisen- politiikan ja lääketieteellisen ohjeen mukainen seuraus. Suomessa ei väerstökasvu ole ollut koskaan ongelöma mutta sittenkin on kauhisteltu perheitä joissa on enemmän kuin kaksi lasta.

Ei ihmistä ole tehty sorkkimaan luojan töitä. Aina menee lepikköön kun ihminen siihen sortuu- Nyt mennään puskaan että rytisee. Siitä maksamme jokainen.

"realisoituminen" kirjoitti:

kepu ei ymmärrä demografian perusteita eikä niiden vaikutuksia kansantalouteen...

Syntyvyys laski alle uusiutumisrajan 1970 eikä ole sen jälkeen tätä rajaa ylittänyt. Tilanne on julkisen talouden kannalta katastorfi, joka on alkanut viime vuosina realisoitua, kun eläkkeiden maksajia ja työn tekijöitä on yhä vähemmän. 1970 alkanut katastrofi realisoituu juuri nyt ja tämä "realisoituminen" jatkuu ilman, että loppua olisi näkyvissä.

Lue lisää

Eläkkeiden maksajia tarvittaisiin ilman muuta lisää, mutta se edellyttää myös töitä. Mistä lisää työpaikkoja järjestät? Eipä taida demografiasta löytyä siihen ratkaisua.

Työnantajat eivät automaattisesti korvaa eläkkeelle siirtyneitä uusilla työntekijöillä. Niinpä nyt, kun kaksi kolmasosaa suuristakin iäluokista on siirtynyt eläkkeelle, työttömyys on vain pahentunut.

Työnantajille on edullisempaa jatkaa hommansa jo osaavan yli 63-vuotiaan työsuhdetta kuin palkata tilalle uusi, joka pitää perehdyttää työhönsä ja jolta voi mennä jopa useita vuosia ennen kuin tekee töitä samalla rutiinilla ja teholla kuin vanha työntekijä. Joidenkin työnantajien eläkeiän nostoa kannattavat puheet pohjautuvat tätä vasten. Monet kyllä kannattavat sitä vain lämpimikseen olettaen että näin työnantajan kuuluukin puhua.

Nyt Tapellaan 0,5%:n tuloveron nostosta ja samalla huudetaan että pitää nostaa (Eläkeiän noston esto) eläkevakuutusmaksu 1/3 palkasta:D

Eläkevakutusmaksu onj ihan suora 7,4%n veronkiristys. Se voidaan välttää tekemällä työtä kaksi vuotta nykyistä vanhemmaksi.

Arvelisin valtaosan maksavan eläkevakuutusmaksun korotuksen mukisematta. Ottavathan monet vapaaehtoisiakin eläkevakuutuksia nimenomaan päästääkseen mahdollisimman aikaisin eläkkeelle.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Arvelisin valtaosan maksavan eläkevakuutusmaksun korotuksen mukisematta. Ottavathan monet vapaaehtoisiakin eläkevakuutuksia nimenomaan päästääkseen mahdollisimman aikaisin eläkkeelle.

Lue lisää

Tuossa on juuri se syy että työntekijä maksaa vakuutusta ainoastaan rippeet.

Mutta entä sitten kun se vakuutus alkaisikin näkymään palkkaneuvotteluissa?

Jos vaikka menisi kolme vuotta ilman palkankorotusta jolla nousu voitaisi kompensopida työnantajille.

Saattaisi ääni kelossa muuttua.

!!!!!!!!!!!!!!!! kirjoitti:

Tuossa on juuri se syy että työntekijä maksaa vakuutusta ainoastaan rippeet.

Mutta entä sitten kun se vakuutus alkaisikin näkymään palkkaneuvotteluissa?

Jos vaikka menisi kolme vuotta ilman palkankorotusta jolla nousu voitaisi kompensopida työnantajille.

Saattaisi ääni kelossa muuttua.

Lue lisää

En ole kuullut valituksia, että eläkekassoihin kertyisi liian vähän rahaa. En edes noilta eläkeiän korottamisen vaatijoilta. Heidän perustelunsa on suurten ikäluokkien eläköitymisen muka aiheuttama työvoimapula, vaikka jo kaksi kolmasosaa suurista ikäluokista jo nostaa eläkettä ja työttömyys vain kasvaa.

Sitä paitsi siinäkin tapauksessa, että eläkekassojen kertymä olisi vajaata, korkeampien maksujen perimisen vaihtoehtona on nykytasoa pienempi työeläke. Miksi sen pitäisi olla nykytasoa ja miksi ihmeessä valtion pitää määrätä sen tasosta? Pudotetaan lakisääteistä osuutta vaikka neljänneksellä, niin kummankaan, työnantajan tai työntekijän, maksuosuutta ei jouduta korottamaan.

Annetaan korkeampaa tasoa haluavien ihmisten itse kartuttaa eläkettään vapaaehtoisin eläkemaksuin. Käypä pankissa kysymässä tuommoista mahdollisuutta, niin hymyssä suin he alkavat siitä sinulle kertoa.

Jos kuitenkin jostain syystä valtion halutaan määräävän työeläkkeen tasosta ja systeemin säilyvän nykyisellään, eläkeiän korotukselle ja nykyistä suuremmille vakuutusmaksuille on silloinkin vaihtoehto. Se on, että työttömät palkataan töihin eläkkeelle siirtyvien tilalle. Samalla päästäisiin työttömyyskorvauksista. Tosin tämä ei näytä toteutuvan helpolla käytännössä. Työnantajien mukaan työt tulevat tehdyiksi pienemmälläkin porukalla.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

En ole kuullut valituksia, että eläkekassoihin kertyisi liian vähän rahaa. En edes noilta eläkeiän korottamisen vaatijoilta. Heidän perustelunsa on suurten ikäluokkien eläköitymisen muka aiheuttama työvoimapula, vaikka jo kaksi kolmasosaa suurista ikäluokista jo nostaa eläkettä ja työttömyys vain kasvaa.

Sitä paitsi siinäkin tapauksessa, että eläkekassojen kertymä olisi vajaata, korkeampien maksujen perimisen vaihtoehtona on nykytasoa pienempi työeläke. Miksi sen pitäisi olla nykytasoa ja miksi ihmeessä valtion pitää määrätä sen tasosta? Pudotetaan lakisääteistä osuutta vaikka neljänneksellä, niin kummankaan, työnantajan tai työntekijän, maksuosuutta ei jouduta korottamaan.

Annetaan korkeampaa tasoa haluavien ihmisten itse kartuttaa eläkettään vapaaehtoisin eläkemaksuin. Käypä pankissa kysymässä tuommoista mahdollisuutta, niin hymyssä suin he alkavat siitä sinulle kertoa.

Jos kuitenkin jostain syystä valtion halutaan määräävän työeläkkeen tasosta ja systeemin säilyvän nykyisellään, eläkeiän korotukselle ja nykyistä suuremmille vakuutusmaksuille on silloinkin vaihtoehto. Se on, että työttömät palkataan töihin eläkkeelle siirtyvien tilalle. Samalla päästäisiin työttömyyskorvauksista. Tosin tämä ei näytä toteutuvan helpolla käytännössä. Työnantajien mukaan työt tulevat tehdyiksi pienemmälläkin porukalla.

Lue lisää

>>> Pudotetaan lakisääteistä osuutta vaikka neljänneksellä, niin kummankaan, työnantajan tai työntekijän, maksuosuutta ei jouduta korottamaan.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

>>> Pudotetaan lakisääteistä osuutta vaikka neljänneksellä, niin kummankaan, työnantajan tai työntekijän, maksuosuutta ei jouduta korottamaan.

N yt saa 2000 euron työtulosta työeläkekertymää 1200 euroa.

Otetaan sitä neljännes pois. Jäljelle 900.

Joo tehdäänkö Suomeen uusi köyhälistö sen perusteella että voitais olla 2 (kaksi) vuotta lyhmpi aika työssä?

Mileuummin minä ainakin otan sen 1200 euron eläkeen.

!!!!!!!!!!!!! kirjoitti:

N yt saa 2000 euron työtulosta työeläkekertymää 1200 euroa.

Otetaan sitä neljännes pois. Jäljelle 900.

Joo tehdäänkö Suomeen uusi köyhälistö sen perusteella että voitais olla 2 (kaksi) vuotta lyhmpi aika työssä?

Mileuummin minä ainakin otan sen 1200 euron eläkeen.

Lue lisää

Voit hankkia haluamasi suuruisen eläkkeen vapaaehtoisen eläkevakuutuksen avulla. Turha eläkkeesi vähimmäis- ja enimmäiskoon määrittelyyn on valtiota, työnantajia ja ay-liikettä sotkea. Se on sinun määrättävissäsi.

Lainsäädännöllisesti meillä ei tarvittaisi kuin valtion puolesta maksettava kansaneläke. Sen suuruus nykyisin on 707,26 e/kk, johon moni joutuu tyytymään. Vielä pienemmällä joutuvat kuitenkin tulemaan toimeen peruspäivärahalla elävät työttömät, joilla ei ole koskaan edes toivoa paremmasta, jos työllistymisen tulpaksi otettaisiin yli 63-vuotiaatkin.

Mainitsemasi 900 euroa olisi oikea kansaneläkkeen määrä. Eläkettä saa kuitenkin enemmän, kun ottaa vapaaehtoisen eläkevakuutuksen.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Voit hankkia haluamasi suuruisen eläkkeen vapaaehtoisen eläkevakuutuksen avulla. Turha eläkkeesi vähimmäis- ja enimmäiskoon määrittelyyn on valtiota, työnantajia ja ay-liikettä sotkea. Se on sinun määrättävissäsi.

Lainsäädännöllisesti meillä ei tarvittaisi kuin valtion puolesta maksettava kansaneläke. Sen suuruus nykyisin on 707,26 e/kk, johon moni joutuu tyytymään. Vielä pienemmällä joutuvat kuitenkin tulemaan toimeen peruspäivärahalla elävät työttömät, joilla ei ole koskaan edes toivoa paremmasta, jos työllistymisen tulpaksi otettaisiin yli 63-vuotiaatkin.

Mainitsemasi 900 euroa olisi oikea kansaneläkkeen määrä. Eläkettä saa kuitenkin enemmän, kun ottaa vapaaehtoisen eläkevakuutuksen.

Lue lisää

Eli:d

Lihottaa ykstyisiä vakuutuslaitoksia maksamalla jotakin epämääräistä vapaaehtoista eläkevakuutusta:d Maksaa myös noiden ykstyisten "elökevakuutksien" voitot omistajilleen.

TUo maksaa enemmän kuin lakisääteisen eläkkeen maksut on. On kaksinkertainen asioiden käsittely. Kaksinkertaiset maksujen käräämiset. kaksiskertaiset palkat...

Nythän sinä aloi höpöjä kirjooitteleman. Ei tuo sinun mallisi säästä yhtään, päin vastoin:D

Hiohihihiihihi kirjoitti:

Eli:d

Lihottaa ykstyisiä vakuutuslaitoksia maksamalla jotakin epämääräistä vapaaehtoista eläkevakuutusta:d Maksaa myös noiden ykstyisten "elökevakuutksien" voitot omistajilleen.

TUo maksaa enemmän kuin lakisääteisen eläkkeen maksut on. On kaksinkertainen asioiden käsittely. Kaksinkertaiset maksujen käräämiset. kaksiskertaiset palkat...

Nythän sinä aloi höpöjä kirjooitteleman. Ei tuo sinun mallisi säästä yhtään, päin vastoin:D

Lue lisää

Voihan valtiokin perustaa työeläkelaitoksen teitä sosialisteja ja muita sellaisia varten, joita yksityinen vakuutuslaitos kauhistuttaa. Tai vaikka ammattiliitto, osuuskunta tai mikä tahansa, joka teidän mielestä ei haise kapitalisteille.

Maksaa työeläkemaksuja sitten minkä tahansa instanssin työeläkekassaan, olennainen ero nykyiseen järjestelmään olisi, että luovutaan palkan suuruuteen sidotusta eläkkeestä. Miksi valtion pitää varmistaa, että suuripalkkaiset saavat vielä eläkevuosinaankin suuremman tilin kuukausittain kuin pienipalkkainen?

Jokainen laskekoon itse tykönään, minkä suuruiseen eläkkeeseen tähtää ja maksakoon sen mukaan.

Yksi mahdollisuus vapaaehtoisten työeläkemaksujen kerääjäksi olisi Kela. Ei olisi kaksinkertaista asioiden käsittelyä, kun Kela tilittää niin kansaneläkkeen kuin työeläkkeenkin.

Tiesitkö muuten, että nykyisessäkin järjestelmässä ihminen voi saada työeläkettä useasta kassasta. Isänikin saa kolmesta, eikä se varmasti ole edes Suomen ennätys.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Voihan valtiokin perustaa työeläkelaitoksen teitä sosialisteja ja muita sellaisia varten, joita yksityinen vakuutuslaitos kauhistuttaa. Tai vaikka ammattiliitto, osuuskunta tai mikä tahansa, joka teidän mielestä ei haise kapitalisteille.

Maksaa työeläkemaksuja sitten minkä tahansa instanssin työeläkekassaan, olennainen ero nykyiseen järjestelmään olisi, että luovutaan palkan suuruuteen sidotusta eläkkeestä. Miksi valtion pitää varmistaa, että suuripalkkaiset saavat vielä eläkevuosinaankin suuremman tilin kuukausittain kuin pienipalkkainen?

Jokainen laskekoon itse tykönään, minkä suuruiseen eläkkeeseen tähtää ja maksakoon sen mukaan.

Yksi mahdollisuus vapaaehtoisten työeläkemaksujen kerääjäksi olisi Kela. Ei olisi kaksinkertaista asioiden käsittelyä, kun Kela tilittää niin kansaneläkkeen kuin työeläkkeenkin.

Tiesitkö muuten, että nykyisessäkin järjestelmässä ihminen voi saada työeläkettä useasta kassasta. Isänikin saa kolmesta, eikä se varmasti ole edes Suomen ennätys.

Lue lisää

Puretaan sitten kokonaan tuo pakollinen lakisääteinen eläkekassajärjestelmä.

Turhaa sitä on kahta järjestelmää pitää yllä.

Minua ei häiritse jos ykstyuinenkin yritys pitää vapaaehtoisia eläkejärjestelmiä yllä, mutta on järjetöntä pitää kahta, lakisääteistä ja vapaahetoista samaan aikaan yllä.

Edullisinta on se että Yksi järjestelmä hoitaa riittävän eläketurvan. Ottakoon sitten kuka hyvänsä lisävakutuusen jos haluaa.

Ykstyiset eläkevakuutusyhtiöt ne hoitaa nytkin nuo eläkerahat:D Ei minulla mitään "kapitalimipelkoa" ole:D Eli....sma yhtiö joka nyt hoitaa tuon lakisääteiosen hoitaa myös vapaahertoisen eläkerahaston. Eli tuo kaksinkertainen hinta tulee samojen yhtiöiden kaksin kertaisesta työstä. kahden järjesatelmän ylläpoidosta. Lisäksi yhtiö lisäävät omistajiensa voitot noihin vapaaehtoisiin vakuutuksiin.

Sinun esittäm'lläsi tavalla vakuutusmaksut ei pysähtyisi edes siihen 30%:ttiin palkkamäärästä.

Olet valinnut väärät vaihtoehdot. Eläkevakuutusmaksuja on hyödytöntä tarkastella ilman, että samalla otetaan huomioon myös työttömyysmaksut. Näiden yhteissummalla on merkitystä. Eläkeiän nostaminen voi tarkoittaa pienempiä eläkemaksuja, mutta samalla suurempia työttömyysmaksuja.

Olennaista on työssä olevien määrä. Sen vastinparina ovat työelämän ulkopuolella olevat, joista merkittäviä ovat siis ennen muuta eläkeläisten ja työttömien yhteen laskettu määrä. Jos työttömyys vähenee olennaisesti, silloin on järkevää myös alkaa nostaa eläkeikää. Ennen sitä kyse on nollasummapelistä.

Eläkeyhtiöistä eio taideta voittoja jaella kenellekään.

Kohtuullisen hyvä selvitys sinulta. Jospa Mielipidepankkikin nyt ymmärtäisi mistä on kyse. .

Toki asiaan liittyy paljon muitakin seikkoja, ja tuo kokonaisuus vaatii eläkeiän lakisääteisen alarajan nostoa jo aivan lähiaikoina. Varsinkin kun sen toimeenpanolla ei ole suoranaista kiirettä, siis toteutus voi olla vakkapa portaittainen, kymmenen vuoden kuluttua eläkkeelle siirtyvät voivat venyttää siirtymistä vuodella, 15 vuoden kuluttua kahdella jne. Tarpeen mukaan ja järjestelmän vakaus varmistaen.

Eläkeyhtiöiden vakavaraisuus- ja maksuvalmiusvaatimus ovat ymmärrettäviä kriteerejä, joista on tietysti huolehdittava. Nyt vaan näyttää siltä, ettei eläkeiän nostamista ole laisinkaan perusteltu näillä tekijöillä. Eläkeyhtiöiden vakavaraisuutta ja maksuvalmiutta on pidetty jopa ihan tyydyttävänä eli se ei olisi nyt eikä jatkossa mikään kriittinen piste. Vastikään kansainvälinen luottoluokitusyritys Moody´s kertoi Suomen yhdeksi vahvuudeksi vakavaraisen eläkejärjestelmän, mikä on meilä parempi kuin useissa muissa länsimaissa Ruotsia lukuunottamatta. Vakavaraistamisen tarvetta ei siten näyttäisi olevan tässä suhteessa.

Työeläkkeiden, kansaneläkkeiden ja työttömyysturvamenojen maksajat ovat yksityisiä ja julkisia tahoja niin kuin kerroit. Se ei tässä välttämättä ole kuitenkaan kaikkein olennaisinta, vaan se miten näiden menojen rahoitus on järjestetty. Tässä kohdin eläke- ja työttömyysmaksujen ansiosidonnaisella osalla ei olekaan eroa. Ne rasittavat työnantajia ja työntekijöitä yhtäläisesti. Jos eläkemaksuja voidaan eläkeiän noston myötä pienentää, se luon paineita työttömyysvakuutusmaksujen nostolle, jos uusia työpaikkoja ei synny. Ja mitenpä niitä syntyisikään pelkän ikärajan nostolla.

Omasta mielestäni työttömyys on kansakunnalle onnettomampi olotila kuin eläköityneiden määrän kasvu. Tämä johtuu ennen muuta siitä, että työttömyys koskee kaikkia ikäluokkia ja erityisesti nuoria sekä vanhoja. Nuorten osalta se on fataalia asia. Se voi syrjäyttää osan nuorista lopullisesti työelämän ulkopuolelle. Se maksaa yhteiskunnalle aina paljon erilaisina kuluina ja on eräs työkyvyttömyyden taustalla oleva syy. Vanhusväestöllä tyttömyys taas on suurta ja työllistyminen sen jälkeen hyvin heikkoa. Tällaisten syiden vuoksi on paljon parempi satsata nuorten työllistämiseen ja esim. naisten työurien pidentämiseen kuin eläkeiän nostoon. Eläkeiän nosto pidentää käytännössä vain niiden työuria, jotka ovat iäkkäinä onnistuneet välttämään työttömyyden. Samalla se tarkoittaa entisäkin suurempia vaikeuksia nuorille työllistyä, koska avointen työpaikkojen määrät vähenevät.

Vain taloudellinen kasvu luo uusia työpaikkoja ja ehkä joissain tapauksissa työn jakaminen pienempiin osiin.

Mielipidepankki kirjoitti:

Eläkeyhtiöiden vakavaraisuus- ja maksuvalmiusvaatimus ovat ymmärrettäviä kriteerejä, joista on tietysti huolehdittava. Nyt vaan näyttää siltä, ettei eläkeiän nostamista ole laisinkaan perusteltu näillä tekijöillä. Eläkeyhtiöiden vakavaraisuutta ja maksuvalmiutta on pidetty jopa ihan tyydyttävänä eli se ei olisi nyt eikä jatkossa mikään kriittinen piste. Vastikään kansainvälinen luottoluokitusyritys Moody´s kertoi Suomen yhdeksi vahvuudeksi vakavaraisen eläkejärjestelmän, mikä on meilä parempi kuin useissa muissa länsimaissa Ruotsia lukuunottamatta. Vakavaraistamisen tarvetta ei siten näyttäisi olevan tässä suhteessa.

Työeläkkeiden, kansaneläkkeiden ja työttömyysturvamenojen maksajat ovat yksityisiä ja julkisia tahoja niin kuin kerroit. Se ei tässä välttämättä ole kuitenkaan kaikkein olennaisinta, vaan se miten näiden menojen rahoitus on järjestetty. Tässä kohdin eläke- ja työttömyysmaksujen ansiosidonnaisella osalla ei olekaan eroa. Ne rasittavat työnantajia ja työntekijöitä yhtäläisesti. Jos eläkemaksuja voidaan eläkeiän noston myötä pienentää, se luon paineita työttömyysvakuutusmaksujen nostolle, jos uusia työpaikkoja ei synny. Ja mitenpä niitä syntyisikään pelkän ikärajan nostolla.

Omasta mielestäni työttömyys on kansakunnalle onnettomampi olotila kuin eläköityneiden määrän kasvu. Tämä johtuu ennen muuta siitä, että työttömyys koskee kaikkia ikäluokkia ja erityisesti nuoria sekä vanhoja. Nuorten osalta se on fataalia asia. Se voi syrjäyttää osan nuorista lopullisesti työelämän ulkopuolelle. Se maksaa yhteiskunnalle aina paljon erilaisina kuluina ja on eräs työkyvyttömyyden taustalla oleva syy. Vanhusväestöllä tyttömyys taas on suurta ja työllistyminen sen jälkeen hyvin heikkoa. Tällaisten syiden vuoksi on paljon parempi satsata nuorten työllistämiseen ja esim. naisten työurien pidentämiseen kuin eläkeiän nostoon. Eläkeiän nosto pidentää käytännössä vain niiden työuria, jotka ovat iäkkäinä onnistuneet välttämään työttömyyden. Samalla se tarkoittaa entisäkin suurempia vaikeuksia nuorille työllistyä, koska avointen työpaikkojen määrät vähenevät.

Vain taloudellinen kasvu luo uusia työpaikkoja ja ehkä joissain tapauksissa työn jakaminen pienempiin osiin.

Lue lisää

Moody's ei pitänyt eläkejärjestelmäämme vakavaraisena, vaan sanoi sen muodostavan puskurin joka estää yllätykset ja joka ei rasita valtion taloutta kuten puhtaat jakojärjestelmät. Samalla Moody's kuitenkin kehotti Suomea huolehtimaan tuosta puskurista, koska muut kriteerit uhkaavat heiketä. Mahdollisuuksia on oikestaan kaksi, merkittävä eläkemaksujen nosto, tai eläkkeellä oloajan lyhentäminen. Sehän voi tapahtua vain alkupäästä, loppupää kun on muusta kuin lainsäätäjästä kiinni. Kun vanhusväestön odotettavissa oleva elinikä nousee nopeasti, ja samalla maksajien (nuorempien ikäluokkien) määrä supistuu, todennäköistä on, että edes molemmat toimet yhdessä ei kunnolla riitä joskus 20 vuoden päässä ellei ratkaisuja tehdä jo nyt. Näin se vaan on, vaikka kuinka väännät

Mielipidepankki kirjoitti:

Eläkeyhtiöiden vakavaraisuus- ja maksuvalmiusvaatimus ovat ymmärrettäviä kriteerejä, joista on tietysti huolehdittava. Nyt vaan näyttää siltä, ettei eläkeiän nostamista ole laisinkaan perusteltu näillä tekijöillä. Eläkeyhtiöiden vakavaraisuutta ja maksuvalmiutta on pidetty jopa ihan tyydyttävänä eli se ei olisi nyt eikä jatkossa mikään kriittinen piste. Vastikään kansainvälinen luottoluokitusyritys Moody´s kertoi Suomen yhdeksi vahvuudeksi vakavaraisen eläkejärjestelmän, mikä on meilä parempi kuin useissa muissa länsimaissa Ruotsia lukuunottamatta. Vakavaraistamisen tarvetta ei siten näyttäisi olevan tässä suhteessa.

Työeläkkeiden, kansaneläkkeiden ja työttömyysturvamenojen maksajat ovat yksityisiä ja julkisia tahoja niin kuin kerroit. Se ei tässä välttämättä ole kuitenkaan kaikkein olennaisinta, vaan se miten näiden menojen rahoitus on järjestetty. Tässä kohdin eläke- ja työttömyysmaksujen ansiosidonnaisella osalla ei olekaan eroa. Ne rasittavat työnantajia ja työntekijöitä yhtäläisesti. Jos eläkemaksuja voidaan eläkeiän noston myötä pienentää, se luon paineita työttömyysvakuutusmaksujen nostolle, jos uusia työpaikkoja ei synny. Ja mitenpä niitä syntyisikään pelkän ikärajan nostolla.

Omasta mielestäni työttömyys on kansakunnalle onnettomampi olotila kuin eläköityneiden määrän kasvu. Tämä johtuu ennen muuta siitä, että työttömyys koskee kaikkia ikäluokkia ja erityisesti nuoria sekä vanhoja. Nuorten osalta se on fataalia asia. Se voi syrjäyttää osan nuorista lopullisesti työelämän ulkopuolelle. Se maksaa yhteiskunnalle aina paljon erilaisina kuluina ja on eräs työkyvyttömyyden taustalla oleva syy. Vanhusväestöllä tyttömyys taas on suurta ja työllistyminen sen jälkeen hyvin heikkoa. Tällaisten syiden vuoksi on paljon parempi satsata nuorten työllistämiseen ja esim. naisten työurien pidentämiseen kuin eläkeiän nostoon. Eläkeiän nosto pidentää käytännössä vain niiden työuria, jotka ovat iäkkäinä onnistuneet välttämään työttömyyden. Samalla se tarkoittaa entisäkin suurempia vaikeuksia nuorille työllistyä, koska avointen työpaikkojen määrät vähenevät.

Vain taloudellinen kasvu luo uusia työpaikkoja ja ehkä joissain tapauksissa työn jakaminen pienempiin osiin.

Lue lisää

Eläkeyhtiöiden vakavaraisuus on meidän taloutemme kannalta elintärkeä, tämä johtuu siitä laskentavasta, jonka mukaisesti eläkesäästöt lasketaan osaksi valtion vakavaraisuutta. Suomi siis hieman huijaa luottoluokittajia budjetoimalla taseeseensa varoja jotka eivät sinne kuulu.

Eläkeiän nosto ja työttömyys eivät ole nollasummapeliä. Käytännössä jo työttömyys jatkaa nousuaan, silloin eläkeiän nosto käy väistämättömäksi. Kriisimaiden työttömyys on korkea, mutta niin vain Unionin taholta ensimmäiseksi vaaditiin eläkeiän nostoa. Järjestelmä jossa työttömyys ja työntekijöiden vanhuudenturvaksi säästetyt rahat ovat erillään, johtaa tähän eriskummalliseen tilanteeseen.

Tietenkin on eettisesti oikein, pitää ensisijaisesti huolta työttömistä ja pyrkiä turvaamaan työnsaanti heille. On kuitenkin varsin epävarmaa, kuinka nopeasti tämän systeemin kautta saadaan eläkkeiden maksajia lisää. Spekulaatiot ovat markkinatalouden eräs voimatekijä. Heikossa markkinatilanteessa maksajien varmuus on oleellinen tekijä, työuraa jatkavat ovat sitä työllistettyjä varmemmin.

Minäkin ihmettelen sitä, miksi eläkeiän nostoa perustellaan puoli villaisesti ja keskustelua käydään sekundäärisin argumentein. Osittain syynä lienee se, että myös hallitustaholla on hieman haksahdettu kuvitelmaan eläkerahastojen hallinnointioikeudesta. Kataisen kommentointi viittasi hieman siihen taannoin, kun hän uhkasi hallituksen toimilla, mikäli työuriin ei jatkoa löydy. Nopea perääntyminen oli ymmärrettävää, aihe on todella arka.

Samaa mieltä olen luonnollisesti siitä, että työuria olisi järkevämpää pidentää muuten kuin eläkeiän nostolla, mutta ellei nopeasti saada taloutta kasvu-uralle, silloin nosto on käytännössä välttämätöntä.

Työpaikkoja luodaan myös sijoittamalla ja tätähän eläkeyhtiöt tekevät. Eläkeyhtiöiden taloudellinen valta on erittäin suurta finanssivaltaa, siksi niiden ääntä on kuunneltava.

Tollolle taas tietoa kirjoitti:

Moody's ei pitänyt eläkejärjestelmäämme vakavaraisena, vaan sanoi sen muodostavan puskurin joka estää yllätykset ja joka ei rasita valtion taloutta kuten puhtaat jakojärjestelmät. Samalla Moody's kuitenkin kehotti Suomea huolehtimaan tuosta puskurista, koska muut kriteerit uhkaavat heiketä. Mahdollisuuksia on oikestaan kaksi, merkittävä eläkemaksujen nosto, tai eläkkeellä oloajan lyhentäminen. Sehän voi tapahtua vain alkupäästä, loppupää kun on muusta kuin lainsäätäjästä kiinni. Kun vanhusväestön odotettavissa oleva elinikä nousee nopeasti, ja samalla maksajien (nuorempien ikäluokkien) määrä supistuu, todennäköistä on, että edes molemmat toimet yhdessä ei kunnolla riitä joskus 20 vuoden päässä ellei ratkaisuja tehdä jo nyt. Näin se vaan on, vaikka kuinka väännät

Lue lisää

Sinä puolestasi et ota huomioon, että eläkekassaan maksavien määrä pysyy entisellään, mikäli eläkkeelle siirtyvät korvataan työttömillä. Lisäksi kun työttömät siirtyvät työelämään, valtio säästää heidän työttömyyskorvauksensa.

Työuria voidaan jatkaa lopustakin, mutta Mielipidepankin mainitsemien työttömyyden syrjäytymisestä ja työkyvyttömyydestä aiheutuvien välillisten jatkokulujen takia on mielekkäämpää jatkaa työuria alusta ja keskeltä. Perusteluihin lisään vielä yhden: työttömyys vähentää lasten hankintaa ja on näin ollen pahentamassa vinoa ikärakennetta jatkossakin.

Tollolle taas tietoa kirjoitti:

Moody's ei pitänyt eläkejärjestelmäämme vakavaraisena, vaan sanoi sen muodostavan puskurin joka estää yllätykset ja joka ei rasita valtion taloutta kuten puhtaat jakojärjestelmät. Samalla Moody's kuitenkin kehotti Suomea huolehtimaan tuosta puskurista, koska muut kriteerit uhkaavat heiketä. Mahdollisuuksia on oikestaan kaksi, merkittävä eläkemaksujen nosto, tai eläkkeellä oloajan lyhentäminen. Sehän voi tapahtua vain alkupäästä, loppupää kun on muusta kuin lainsäätäjästä kiinni. Kun vanhusväestön odotettavissa oleva elinikä nousee nopeasti, ja samalla maksajien (nuorempien ikäluokkien) määrä supistuu, todennäköistä on, että edes molemmat toimet yhdessä ei kunnolla riitä joskus 20 vuoden päässä ellei ratkaisuja tehdä jo nyt. Näin se vaan on, vaikka kuinka väännät

Lue lisää

Muitakin mahdollisuuksia eläkemenojen hillitsemiseen on olemassa. Kaksi sellaista on jo mukana eläkelainsäädännössä. Elinaikakertoimen avulla pyritään tasoittamaan pitenevän eliniän vaikutuksia. Pääministerinä ollessaan Vanhanen arvuutteli, että tämä tuntuu jopa liiankin tehokkaalta keinolta. Toinen lakiin sisältyvä keino on 63 ikävuodesta alkava superkertymä, joka houkuttelee pysymään työssä, koska se nostaa tulevaa eläkettä selvästi enemmän kuin normaalikarttuma. Nämä ovat siis jo nyt käytössä olevia keinoja vähentää eläkkeelläoloaikaa ja todennäköisesti paljon tehokkaampia kuin mikään alarajan nosto.

Kolmas mahdollisuus on eläketulojen verotus. Meillä voitaisiin verotuksella leikata esim. ylisuuria eläkkeitä. Tässä leikkauksessa ei olisi mitään kannustinloukkua, koska eläkeläisillä ei ole vaihtoehtoja.

Neljäs mahdollisuus on työssä jaksaminen lisääminen ja työkyvyttömyyden vähentäminen.

Ja eivät keinot edes näihin tyhjene.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Sinä puolestasi et ota huomioon, että eläkekassaan maksavien määrä pysyy entisellään, mikäli eläkkeelle siirtyvät korvataan työttömillä. Lisäksi kun työttömät siirtyvät työelämään, valtio säästää heidän työttömyyskorvauksensa.

Työuria voidaan jatkaa lopustakin, mutta Mielipidepankin mainitsemien työttömyyden syrjäytymisestä ja työkyvyttömyydestä aiheutuvien välillisten jatkokulujen takia on mielekkäämpää jatkaa työuria alusta ja keskeltä. Perusteluihin lisään vielä yhden: työttömyys vähentää lasten hankintaa ja on näin ollen pahentamassa vinoa ikärakennetta jatkossakin.

Lue lisää

Nyt on kiire jatkaa työuria ja myöhentää eläkeikää. Emme voi maksataa kaikkea nuoremmilla ikäpolvilla.

Mielipidepankki kirjoitti:

Muitakin mahdollisuuksia eläkemenojen hillitsemiseen on olemassa. Kaksi sellaista on jo mukana eläkelainsäädännössä. Elinaikakertoimen avulla pyritään tasoittamaan pitenevän eliniän vaikutuksia. Pääministerinä ollessaan Vanhanen arvuutteli, että tämä tuntuu jopa liiankin tehokkaalta keinolta. Toinen lakiin sisältyvä keino on 63 ikävuodesta alkava superkertymä, joka houkuttelee pysymään työssä, koska se nostaa tulevaa eläkettä selvästi enemmän kuin normaalikarttuma. Nämä ovat siis jo nyt käytössä olevia keinoja vähentää eläkkeelläoloaikaa ja todennäköisesti paljon tehokkaampia kuin mikään alarajan nosto.

Kolmas mahdollisuus on eläketulojen verotus. Meillä voitaisiin verotuksella leikata esim. ylisuuria eläkkeitä. Tässä leikkauksessa ei olisi mitään kannustinloukkua, koska eläkeläisillä ei ole vaihtoehtoja.

Neljäs mahdollisuus on työssä jaksaminen lisääminen ja työkyvyttömyyden vähentäminen.

Ja eivät keinot edes näihin tyhjene.

Lue lisää

Niin, haluat siis leikata tuntuvasti (tulevien) eläkeläisten eläkkeitä. Sitähän mm tuo elinaikakerroin tarkoittaa.

Tyypillistä demariutta on juuri tuollainen omista saavutetuista eduista kynsin hampainkiinnippitäminen ja niiden maksattaminen tulevilla sukupolvilla ja samalla näiden tulevien sukupolvien etuuksien heikentäminen. Siinä mielessä johdonmukainen kannanotto sinulta, ja tyypillinen demarille.

Superkarttumalla ei ole tavalliselle palkansaajalle kuin muutaman satasen vuosivaikutus, vaikka työssä jatkaisi 68 vuotiaaksi (voit laskea sen itsekin jos osaat), joten sen vaikutus eläköitymispäätöksiin on lähinnä propagandan tasoa. Jos eläkkeelle jäävä saa 1600 euron sijaan 1670 euroa kuussa pakertamalla kolme vuotta, ratkaisu on aika monelle jäädä aiemmin eläkkeelle.

Mikä sitten on ylisuuri eläke ja paljonko sellaisen saajia on. Tuo on samanlainen propagandakeino kuin demarien ajama ns solidaarisuusvero yli 100 000 vuosituloille. Tuotto jää kokonaisuuteen suhteutettuna mitättömäksi, eikä ratkaise varsinaista ongelmaa. Kuulostaa vaan niin pirun hienolta juhlapuheissa.

Ainoa ratkaisu kirjoitti:

Nyt on kiire jatkaa työuria ja myöhentää eläkeikää. Emme voi maksataa kaikkea nuoremmilla ikäpolvilla.

Ei ole oikein makuuttaa nuorempia ikäpolvia työttömyyskortistossa. Annetaan niille töitä, niin kyllä ne mielellään maksavat.

Ei taaskaan oikein kirjoitti:

Niin, haluat siis leikata tuntuvasti (tulevien) eläkeläisten eläkkeitä. Sitähän mm tuo elinaikakerroin tarkoittaa.

Tyypillistä demariutta on juuri tuollainen omista saavutetuista eduista kynsin hampainkiinnippitäminen ja niiden maksattaminen tulevilla sukupolvilla ja samalla näiden tulevien sukupolvien etuuksien heikentäminen. Siinä mielessä johdonmukainen kannanotto sinulta, ja tyypillinen demarille.

Superkarttumalla ei ole tavalliselle palkansaajalle kuin muutaman satasen vuosivaikutus, vaikka työssä jatkaisi 68 vuotiaaksi (voit laskea sen itsekin jos osaat), joten sen vaikutus eläköitymispäätöksiin on lähinnä propagandan tasoa. Jos eläkkeelle jäävä saa 1600 euron sijaan 1670 euroa kuussa pakertamalla kolme vuotta, ratkaisu on aika monelle jäädä aiemmin eläkkeelle.

Mikä sitten on ylisuuri eläke ja paljonko sellaisen saajia on. Tuo on samanlainen propagandakeino kuin demarien ajama ns solidaarisuusvero yli 100 000 vuosituloille. Tuotto jää kokonaisuuteen suhteutettuna mitättömäksi, eikä ratkaise varsinaista ongelmaa. Kuulostaa vaan niin pirun hienolta juhlapuheissa.

Lue lisää

Elinaikakerroin tarkoittaa eläkkeen jakamista elinvuosien koko määrälle väestötasolla. Elinaikakertoimen tavoitteena ei ole vain tasata eläkkeitä pitemmäle elinajalle vaan myös kannustaa tekemään sitä pitempää työuraa. Se on keppi ja superkarttuma porkkana. Eläkejärjestelmä on tässä kohdin varsin onnistunut. Eläkeiän nostaminenhan on yhtä lailla tulevien sukupolvien etuuksien heikentämistä, mutta minusta paljon huonompi keinona kuin tämä keppi-porkkana -malli.

Superkarttumalla on huomattava vaikutus eläkkeen määrään. Se on useampia satasia keskipalkkaisellekin palkansaajalle kuussa. Siis se, että jatkaa työntekoa ja saa normaalin eläkekarttuman ja vielä sen superin päälle. Ei monikaan taida pohtia pelkän superkarttumaosan vaikutusta vaan koko eläkekarttumaprosenttia, joka tuo eläkkeeseen selvästi lisää rahaa.

Eläkkeitä voisi alkaa verottaa vahvemmin esim. 3000 euron kuukausieläkkeen ylittävältä osalta. Tuon suuruista eläkettä pääse nauttimaan noin 4500 euron kuukausituloilla, jos työuraa on kertynyt sellaiset 35 vuotta. Ei tämä varsinaista ongelmaa ratkaisen, mutta on yksi keino muiden joukossa.

Terveen työaineksen makaaminen kotona on suurta kansantaloudellista tuhlausta, mutta sille ei tunnu olevan vapaassa markkinataloudessa vaihtoehtoa, kun ei ole rohkeutta selkeään työn jakamiseen. Joitakin houkuttumia työnantajille lisätyövoiman palkkaamiseen on toki kehitelty, mutta ne eivät tunnu toimivan matalasuhdanteen aikaan mitenkään. Korkeasuhdanteen aikaan sentään jonkin verran, mutta ei riittävästi silloinkaan.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Terveen työaineksen makaaminen kotona on suurta kansantaloudellista tuhlausta, mutta sille ei tunnu olevan vapaassa markkinataloudessa vaihtoehtoa, kun ei ole rohkeutta selkeään työn jakamiseen. Joitakin houkuttumia työnantajille lisätyövoiman palkkaamiseen on toki kehitelty, mutta ne eivät tunnu toimivan matalasuhdanteen aikaan mitenkään. Korkeasuhdanteen aikaan sentään jonkin verran, mutta ei riittävästi silloinkaan.

Lue lisää

Ruotsista kantautuvien tietojen mukaan siellä on onnistuttu paremmin kuin meillä houkuttelemaan kotiäitejä työhön. Osa-aikatyö on yleisempää kuin Suomessa ja naiset pitävät työuransa jatkuvuutta tärkeänä. Ehkä Ruotsissa naiset ovat vielä paljon itsellesempiä ja itsenäisyyshakuisempia kuin meillä.

että emme elä Neuvostoliitossa vaan Suomessa. Suomessa eletään lain mukaan. Lakien mukaan eläkkeet määräytyvät eläkkeensaajan palkan mukaan. Yrittäjillä hänen etukäteen maksamiensa summien mukaan.