Suomessa on hyvä elää.

http://pre20031103.stm.fi/suomi/pao/julkaisut/lapsilisa/muistio1_5.htm
Suomessa lapsilisää on maksettu vuodesta 1948 lähtien.
Lain perusteella alettiin valtion varoista maksaa rahallista tukea alle 16-vuotiaan lapsen elatusta varten.
Lapsilisää maksettiin samansuuruisena jokaisesta lapsesta.
Lapsilisä maksettiin 4 x vuodessa 1948-1989.

1989 alkaen kerran kuukaudessa, summa nousi on nyt kuusin kertainen.

http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/020708161610HL?OpenDocument
1. lapsilisään oikeutetusta lapsesta 104,19
2. lapsilisään oikeutetusta lapsesta 115,13
3. lapsilisään oikeutetusta lapsesta 146,91
4. lapsilisään oikeutetusta lapsesta 168,27
Jokaisesta seuraavasta lapsilisään oikeutetusta lapsesta 189,63

Työeläkelaki 1961
Annettu Helsingissä 8. päivänä heinäkuuta 1961

Sairausvakuutuslaki 1963
Annettu Helsingissä 4. päivänä heinäkuuta 1963
Sairaanhoito- sekä raskaus- ja synnytyskustannukset.


Laki lasten päivähoidosta 19.1.1973

Suomi otti käyttöön oppivelvollisuuden vuoden 1921 oppivelvollisuuslailla Peruskoulujärjestelmään koko maassa, vuonna 1978 Koulu on ilmainen.

Sosiaalihuoltolaki 17.9.1982 > eli nykyinen toimeentulolaki

Elatusturvalaki 1976 joka turvaa avioliiton ulkopuolella syntyneille lapselle elatustuen syntymästä alkaen.

Työttömyysturvalaki uusittiin 1970-luvun alussa. Vuonna 1971 säädetyt uudet säädökset lopettivat työttömyystyöt ja siirtotyömaat.

Avioliittolaki 13.6.1929/234 4. luku, 46 § (16.4.1987/411):
”Kummankin puolison tulee kykynsä mukaan ottaa osaa perheen yhteiseen talouteen ja puolisoiden elatukseen.
Puolisoiden elatus käsittää puolisoiden yhteisten sekä kummankin henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttämisen.”

http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/031106122032AK?OpenDocument

1937
Ensimmäinen kansaneläkelaki hyväksyttiin, ja Kansaneläkelaitoksen toiminta alkoi joulukuun 16. päivä.
1939
Kansaneläkelaki tuli voimaan. Kansaneläke perustui säästövakuutukseen. Kansaneläkevakuutusmaksut maksettiin henkilökohtaiselle tilille Kelaan, jonne kertyvät maksut korkoineen kasvattivat eläkkeen määrää.
.
29161
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 29

Vanhimmat

Vain palkat ovat karanneet kohtuuttomuuksiin.
Juontaa kieroutuneesta opiskelun arvostuksesta, se kun oli ensin vain rikkaiden oikeus, koska opintorahaa ja opintotuke ei ollut, velka oli ainoa tuki ja lainan korko oli esim. 1980-luvulla vielä 9%.

Palkat on laskettava 20-30 % kaikilta yli 25 000 €/ vuodessa ansaitsevilta.

Äänestä
  • "Palkat on laskettava 20-30 % kaikilta yli 25 000 €/ vuodessa ansaitsevilta."

    Tuohan olisi aivan järjetöntä. Yritykset jakaisivat säästyneet rahat osinkoina yrityksen omistajille, heidän tulonsa kasvaisi mutta työntekijöiden laskisi. Mitä järkeä tässä olisi? Olet kyllä harvinaisen kateellinen ihminen. Jos joku saa hyvää liksaa ei se todellakaan ole sinulta pois sillä hyvästä liksasta maksetaan paljon veroja. Näillä veroilla elätetään köyhiä.

    Äänestä

EI CENTTIÄKÄÄN JA KUN LAPSET SAA AMMATTIKOULU TODISTUKSEN MATKA KÄY NORJAAN

Äänestä

No tuskin lapsilisä on mikään hyvinvoinnin mittari.

Kuka sen maksaa?

Suurimmaksi osaksi ne samat perheet jotka lapsilisää saavatkin. Loppuosan maksaa yksineläjät, jotka harvemmin on varakkaita. Nollasummapeliä, paitsi että osa rahasta menee byrokratian kuluihin.

Äänestä
  • Lapsilisä on tulonsiirto sinkuilta, lapsettomilta pariskunnilta ja niiltä joiden lapset ovat aikuisia lapsiperheille. Tämä katsotaan Suomessa oikeudenmukaiseksi, ei ole nollasummapeliä. Byrokratiaa menee hyvin pieni osa lapsilisistä, siinä kun ei ole tarveharkintaa, hyvin helppo maksaa.

    Äänestä

  • Kaikkea sitä kuulee kirjoitti:

    Lapsilisä on tulonsiirto sinkuilta, lapsettomilta pariskunnilta ja niiltä joiden lapset ovat aikuisia lapsiperheille. Tämä katsotaan Suomessa oikeudenmukaiseksi, ei ole nollasummapeliä. Byrokratiaa menee hyvin pieni osa lapsilisistä, siinä kun ei ole tarveharkintaa, hyvin helppo maksaa.

    Eli sinusta on ihan oikeudenmukaista että vuokrayksiössä sinnittelevä yksinelävä siivooja osallistuu lääkäri- opettaja- tai juristiperheen lasten kännyköiden tai golf-osakkeiden hankintaan? Sen lisäksi että lääkäri- opettaja- tai juristiperhe saa myös lapselle terveyspalvelut, julkisen koulutuksen, harrastuspaikat jäähalleista graffitimuureihin, jne. Päälle tulee korkovähennys kovitalon hankintaan, kotitalousvähennys kun olohuoneeseen laitetaan hienompi parketti, jne.

    Voisin ymmärtää jos kaikki vähän maksaisivat yh-äidille, vajaakuntoiselle tai ihan tavalliselle pienituloiselle mutta töissä käyvälle perheelle lapsilisiä. Mutta keskiluokka ei sitä tarvitse, puhumattakaan varakkaista. Ja olen itse keskiluokkainen perheellinen, tiedoksi vain.

    Ja mitenköhän rahan siirtäminen yhdeltä toiselle ei ole nollasummapeliä? Tulonsiirto, nimensä mukaisesti, ON nollasummapeliä.

    Äänestä

  • Järkimies75 kirjoitti:

    Eli sinusta on ihan oikeudenmukaista että vuokrayksiössä sinnittelevä yksinelävä siivooja osallistuu lääkäri- opettaja- tai juristiperheen lasten kännyköiden tai golf-osakkeiden hankintaan? Sen lisäksi että lääkäri- opettaja- tai juristiperhe saa myös lapselle terveyspalvelut, julkisen koulutuksen, harrastuspaikat jäähalleista graffitimuureihin, jne. Päälle tulee korkovähennys kovitalon hankintaan, kotitalousvähennys kun olohuoneeseen laitetaan hienompi parketti, jne.

    Voisin ymmärtää jos kaikki vähän maksaisivat yh-äidille, vajaakuntoiselle tai ihan tavalliselle pienituloiselle mutta töissä käyvälle perheelle lapsilisiä. Mutta keskiluokka ei sitä tarvitse, puhumattakaan varakkaista. Ja olen itse keskiluokkainen perheellinen, tiedoksi vain.

    Ja mitenköhän rahan siirtäminen yhdeltä toiselle ei ole nollasummapeliä? Tulonsiirto, nimensä mukaisesti, ON nollasummapeliä.

    Ylempään keskiluokkaan kuuluvat lääkärit, juristi jne. maksavat progressiivista tuloveroa joten kyllä he ovat oikeutettuja yhteiskunnan palveluihin ja tulonsiirtoihin. Jos he vain maksaisivat veroa mutta eivät mitään saisi yhteiskunnalta muuttaisivat he ulkomaille, verotulot vähenisivät ja sosiaaliturvaa jouduttaisiin leikkaamaan.

    Lapsilisä on tukea lasten aiheuttamista kuluista, se kuuluu kaikille. Jos sinulle ei lapsilisät kelpaa voti antaa ne hyväntekeväisyyteen.

    Sinähän väitit että lapsilisistä ei muka ole niitä saaville mitään hyötyä. Se ei pidä paikkansa, se on tulonsiirto lapsettomilta ja niiltä joilla aikuiset lapset niille joilla on lapsia. Tämä on minusta aivan oikein.

    Äänestä

  • Kaikkea sitä kuulee kirjoitti:

    Ylempään keskiluokkaan kuuluvat lääkärit, juristi jne. maksavat progressiivista tuloveroa joten kyllä he ovat oikeutettuja yhteiskunnan palveluihin ja tulonsiirtoihin. Jos he vain maksaisivat veroa mutta eivät mitään saisi yhteiskunnalta muuttaisivat he ulkomaille, verotulot vähenisivät ja sosiaaliturvaa jouduttaisiin leikkaamaan.

    Lapsilisä on tukea lasten aiheuttamista kuluista, se kuuluu kaikille. Jos sinulle ei lapsilisät kelpaa voti antaa ne hyväntekeväisyyteen.

    Sinähän väitit että lapsilisistä ei muka ole niitä saaville mitään hyötyä. Se ei pidä paikkansa, se on tulonsiirto lapsettomilta ja niiltä joilla aikuiset lapset niille joilla on lapsia. Tämä on minusta aivan oikein.

    http://yle.fi/uutiset/pienten_palkkojen_verotus_suomessa_kevytta/6414017

    Talous 13.12.2012 klo 9:31 | päivitetty 13.12.2012 klo 9:31

    Pienten palkkojen verotus Suomessa kevyttä
    Vertailun perusteella 25 800 euroa vuodessa ansaitsevan suomalaisen tuloverotus on 2,6 prosenttiyksikköä keveämpää kuin euromaissa keskimäärin. Keskituloisten verotus on Suomessa Euroopan keskiarvon tuntumassa.

    Pienten palkkatulojen verotus alittaa Suomessa selvästi Euroopan ja Pohjoismaiden keskimääräisen tason, kertoo Veronmaksajain Keskusliiton tekemä kansainvälinen palkkatulovertailu

    Vertailun mukaan tänä vuonna Suomesta on tullut pienten palkkatulojen verottajana euromaiden kevein.

    Veronmaksajain Keskusliiton selvityksessä on mukana Suomi ja 17 muuta OECD-maata. Verotusta vertailtiin neljässä eri palkkaluokassa.

    Vertailun perusteella 25 800 euroa vuodessa ansaitsevan suomalaisen tuloverotus on 2,6 prosenttiyksikköä keveämpää kuin euromaissa keskimäärin. Keskituloisten - eli vuodessa 39 700 euroa ansaitsevien - verotus on Suomessa Euroopan keskiarvon tuntumassa.

    Sen sijaan marginaaliverotus eli tulojen lisäyksen kohdistuva verotus on Suomessa kireää lähes kaikilla Veromaksajain Keskusliiton vertailemilla esimerkkipalkoilla.

    Veromaksajain Keskusliiton selvityksestä käy myös ilmi, että Euroopan velkaongelmien yhä jatkuessa monet maat ovat tasapainottaneet talouttaan kiristämällä kulutuksen verotusta ja etenkin arvonlisäverotusta.

    Yle Uutiset
    .

    Äänestä

  • STT...... kirjoitti:

    http://yle.fi/uutiset/pienten_palkkojen_verotus_suomessa_kevytta/6414017

    Talous 13.12.2012 klo 9:31 | päivitetty 13.12.2012 klo 9:31

    Pienten palkkojen verotus Suomessa kevyttä
    Vertailun perusteella 25 800 euroa vuodessa ansaitsevan suomalaisen tuloverotus on 2,6 prosenttiyksikköä keveämpää kuin euromaissa keskimäärin. Keskituloisten verotus on Suomessa Euroopan keskiarvon tuntumassa.

    Pienten palkkatulojen verotus alittaa Suomessa selvästi Euroopan ja Pohjoismaiden keskimääräisen tason, kertoo Veronmaksajain Keskusliiton tekemä kansainvälinen palkkatulovertailu

    Vertailun mukaan tänä vuonna Suomesta on tullut pienten palkkatulojen verottajana euromaiden kevein.

    Veronmaksajain Keskusliiton selvityksessä on mukana Suomi ja 17 muuta OECD-maata. Verotusta vertailtiin neljässä eri palkkaluokassa.

    Vertailun perusteella 25 800 euroa vuodessa ansaitsevan suomalaisen tuloverotus on 2,6 prosenttiyksikköä keveämpää kuin euromaissa keskimäärin. Keskituloisten - eli vuodessa 39 700 euroa ansaitsevien - verotus on Suomessa Euroopan keskiarvon tuntumassa.

    Sen sijaan marginaaliverotus eli tulojen lisäyksen kohdistuva verotus on Suomessa kireää lähes kaikilla Veromaksajain Keskusliiton vertailemilla esimerkkipalkoilla.

    Veromaksajain Keskusliiton selvityksestä käy myös ilmi, että Euroopan velkaongelmien yhä jatkuessa monet maat ovat tasapainottaneet talouttaan kiristämällä kulutuksen verotusta ja etenkin arvonlisäverotusta.

    Yle Uutiset
    .

    Suomen kilpailukyky pyssy ja nousee & paranee vaikka työnantatja maksaisi joka palkasta suoraan KELAan 20 % lisää, mutta palkat laskettaisin tuohon 25 800 €/vuosi.

    Nyt on kyse Suomen tulevaisuudesta, menköön muualle töihin ne jotka saavat parempaa palkkaa muualla.

    Työvoimaa ovat myös paperin pyörittäjät, globalisaatio on hienosto sana joka ei vielä koske heitä.
    Työ kansainväliseksi, sillä taataa palkojen järkevä katto 25 800 €/v. sopiva.

    Äänestä

  • Järkimies75 kirjoitti:

    Eli sinusta on ihan oikeudenmukaista että vuokrayksiössä sinnittelevä yksinelävä siivooja osallistuu lääkäri- opettaja- tai juristiperheen lasten kännyköiden tai golf-osakkeiden hankintaan? Sen lisäksi että lääkäri- opettaja- tai juristiperhe saa myös lapselle terveyspalvelut, julkisen koulutuksen, harrastuspaikat jäähalleista graffitimuureihin, jne. Päälle tulee korkovähennys kovitalon hankintaan, kotitalousvähennys kun olohuoneeseen laitetaan hienompi parketti, jne.

    Voisin ymmärtää jos kaikki vähän maksaisivat yh-äidille, vajaakuntoiselle tai ihan tavalliselle pienituloiselle mutta töissä käyvälle perheelle lapsilisiä. Mutta keskiluokka ei sitä tarvitse, puhumattakaan varakkaista. Ja olen itse keskiluokkainen perheellinen, tiedoksi vain.

    Ja mitenköhän rahan siirtäminen yhdeltä toiselle ei ole nollasummapeliä? Tulonsiirto, nimensä mukaisesti, ON nollasummapeliä.

    Varakkaat miehet voivat olla silti rahasta pihejä, jollei vaimo käy töissä.
    Sentähden kun on otettava huomioon naisten sorto, on oikeudenmukaista maksaa kaikille lapsilisää riippumatta tuloista.

    Äänestä

  • palkat alas kirjoitti:

    Suomen kilpailukyky pyssy ja nousee & paranee vaikka työnantatja maksaisi joka palkasta suoraan KELAan 20 % lisää, mutta palkat laskettaisin tuohon 25 800 €/vuosi.

    Nyt on kyse Suomen tulevaisuudesta, menköön muualle töihin ne jotka saavat parempaa palkkaa muualla.

    Työvoimaa ovat myös paperin pyörittäjät, globalisaatio on hienosto sana joka ei vielä koske heitä.
    Työ kansainväliseksi, sillä taataa palkojen järkevä katto 25 800 €/v. sopiva.

    Et varmaan itse käy töissä, joten noin pieni summa olisi sinusta riittävä, koska yhteskunnan maksamilla etuuksilla yllät tuohon 25000 evuositasolla.

    Ei ikinä, en ikänä antaisi alentaa palkkaani yli kymmenellä tuhannella eurolla. Jo nyt kuulun pienipalkkaisiin, vaikka olen nainen n. 36000e vuosituloilla. Onneksi tiedossa on palkankorotus.

    Äänestä

  • luule vaan..:) kirjoitti:

    Et varmaan itse käy töissä, joten noin pieni summa olisi sinusta riittävä, koska yhteskunnan maksamilla etuuksilla yllät tuohon 25000 evuositasolla.

    Ei ikinä, en ikänä antaisi alentaa palkkaani yli kymmenellä tuhannella eurolla. Jo nyt kuulun pienipalkkaisiin, vaikka olen nainen n. 36000e vuosituloilla. Onneksi tiedossa on palkankorotus.

    Höpönlöpö. Täytyy olla aika iso perhe että saisi jo pelkkiä tukia 25000euroo vuodessa. Silloin on kulutkin isot.
    Monella alalla ei makseta edes tuota summaa vuodessa,itsellä jää alle 20000euron vuositulot. Et sinä ole mikään pienipalkkainen.

    Äänestä

  • Kaikkea sitä kuulee kirjoitti:

    Ylempään keskiluokkaan kuuluvat lääkärit, juristi jne. maksavat progressiivista tuloveroa joten kyllä he ovat oikeutettuja yhteiskunnan palveluihin ja tulonsiirtoihin. Jos he vain maksaisivat veroa mutta eivät mitään saisi yhteiskunnalta muuttaisivat he ulkomaille, verotulot vähenisivät ja sosiaaliturvaa jouduttaisiin leikkaamaan.

    Lapsilisä on tukea lasten aiheuttamista kuluista, se kuuluu kaikille. Jos sinulle ei lapsilisät kelpaa voti antaa ne hyväntekeväisyyteen.

    Sinähän väitit että lapsilisistä ei muka ole niitä saaville mitään hyötyä. Se ei pidä paikkansa, se on tulonsiirto lapsettomilta ja niiltä joilla aikuiset lapset niille joilla on lapsia. Tämä on minusta aivan oikein.

    "Sinähän väitit että lapsilisistä ei muka ole niitä saaville mitään hyötyä. Se ei pidä paikkansa, se on tulonsiirto lapsettomilta ja niiltä joilla aikuiset lapset niille joilla on lapsia. Tämä on minusta aivan oikein."

    No varmaan se tuntuu oikeudenmukaiselta tukien saajien mielestä. Oletko kenties itse ns. saamapuolella? Vai ehkä maksajana?

    Ei tässä mistään oikeudenmukaisuudesta ole kysymys. Enemmistö äänestysikäisistä elää lapsiperheissä. Ja enemmistö äänestää köyhemmän vähemmistön eli yksineläjien rahoja itselleen.

    Äänestä

  • hoito- ja kasv.ala kirjoitti:

    Höpönlöpö. Täytyy olla aika iso perhe että saisi jo pelkkiä tukia 25000euroo vuodessa. Silloin on kulutkin isot.
    Monella alalla ei makseta edes tuota summaa vuodessa,itsellä jää alle 20000euron vuositulot. Et sinä ole mikään pienipalkkainen.

    Et ole perillä nykypalkoista, jos mielestäsi 25000 on riittävä vuositasolla, ja oikein arvasin että itse jäät tuonkin alle..:))

    Naisten keskipalkka on n. 37000e/vuosi.Ja googlaa mikäli epäilet.

    Olet joko osa-aikatyössä tai vertaat eläkeläisten tuloja. Ei kukaan koulutettu kokoaikatyössä oleva voi Suomessa saada noin huonoa palkkaa kuin sinä kerrot saavasi, siis alle 20000e/ vuosi.Senverran olen kyllä palkoista perillä.

    Eri asia sitten tukityöllistetyt tai kouluttamattomat henkilöt.

    Äänestä

  • eipä uskota..:)) kirjoitti:

    Et ole perillä nykypalkoista, jos mielestäsi 25000 on riittävä vuositasolla, ja oikein arvasin että itse jäät tuonkin alle..:))

    Naisten keskipalkka on n. 37000e/vuosi.Ja googlaa mikäli epäilet.

    Olet joko osa-aikatyössä tai vertaat eläkeläisten tuloja. Ei kukaan koulutettu kokoaikatyössä oleva voi Suomessa saada noin huonoa palkkaa kuin sinä kerrot saavasi, siis alle 20000e/ vuosi.Senverran olen kyllä palkoista perillä.

    Eri asia sitten tukityöllistetyt tai kouluttamattomat henkilöt.

    Olen kokopäivätyössä ja ihan palkalla. Koulutettukin. Olen koulunkäyntiavustaja. Lähipiirissäni on ns.tavan duunareita kaikki,vain 2 kymmenestä tienaa kokopäivätyöstä n. 2000€ brutto. Lähihoitajat saavat hieman parempaa palkkaa kuin itse jos ovat vuorotöissä(vanhainkodit,sairaalat jne).

    Äänestä

  • hoito- ja kasv.ala kirjoitti:

    Olen kokopäivätyössä ja ihan palkalla. Koulutettukin. Olen koulunkäyntiavustaja. Lähipiirissäni on ns.tavan duunareita kaikki,vain 2 kymmenestä tienaa kokopäivätyöstä n. 2000€ brutto. Lähihoitajat saavat hieman parempaa palkkaa kuin itse jos ovat vuorotöissä(vanhainkodit,sairaalat jne).

    Mites kesät sitten , tuskin täydellä palkalla olet::::))???Joten edelleen väitän ettet tee täysiä kuukausia ja viikkotyöaikasikin on vajaa, joten olet osa-aikainen jopa palkkasi puolesta.
    Niin, minun tuttavapiirissäni ei ole yhtään noin alipalkattua, koska kaikilla on vakit. kokopäivätyö n. 35-430000e/vuosi.

    Äänestä

  • eipä uskota..:)) kirjoitti:

    Et ole perillä nykypalkoista, jos mielestäsi 25000 on riittävä vuositasolla, ja oikein arvasin että itse jäät tuonkin alle..:))

    Naisten keskipalkka on n. 37000e/vuosi.Ja googlaa mikäli epäilet.

    Olet joko osa-aikatyössä tai vertaat eläkeläisten tuloja. Ei kukaan koulutettu kokoaikatyössä oleva voi Suomessa saada noin huonoa palkkaa kuin sinä kerrot saavasi, siis alle 20000e/ vuosi.Senverran olen kyllä palkoista perillä.

    Eri asia sitten tukityöllistetyt tai kouluttamattomat henkilöt.

    Anteeksi vaan kyllä koulutettu kokopäivätyöntekijä voi saada alle 2000 euroa kuukausi. Itse saan ja monen muunkin tiedän saavan. Itse olen hoitaja.

    Äänestä

  • Ymmärrys HOI! Äly älä jätä.
    Osaat kirjoittaa mutta lukemisen ymmärtäminen?

    Äänestä

  • älä viitsi kirjoitti:

    Mites kesät sitten , tuskin täydellä palkalla olet::::))???Joten edelleen väitän ettet tee täysiä kuukausia ja viikkotyöaikasikin on vajaa, joten olet osa-aikainen jopa palkkasi puolesta.
    Niin, minun tuttavapiirissäni ei ole yhtään noin alipalkattua, koska kaikilla on vakit. kokopäivätyö n. 35-430000e/vuosi.

    Henkilökohtainen avustajakaan ei saa välttämättä kokopäiväisenä edes 2000 euroa,ei edes kaikki siivoojat. Jos sun tuttavapiirissä ei ole alipalkattuja niin tarkoittaako se ettei niitä ole sit olemassakaan?

    Johan pomppasi,35- 430 000e vuosi?? Heheheheh.

    Äänestä

Väärä luulo veroista
30.11.2012 00:02
Kansalaisista peräti puolet uskoo, että byrokratia se on, joka veronkorotukset nielee (SS 29.11.).
Nosta siinä sitten tuloveroprosenttia. Poliitikot ovat vaikeassa välikädessä, kun äänestäjät moittivat byrokratian ruokkimisesta, vaikka todellisuudessa byrokratiaa ei sanan rumassa merkityksessä Suomen kunnissa ole.
Byrokratia tarkoittaa organisaatiota. Sellainen on oltava, jotta asioilla säilyy edes jonkinlainen järjestys. Miten paljon rahaa se saa kuluttaa, on jo toinen kysymys.

Suomen kunnissa hallinnon osuus kaikista kunnan menoista on noin neljä prosenttia.

Onko se paljon vai vähän, lienee makuasia.
Vertailu Ruotsiin tekee tässä hyvää. Siellä kuntapalvelujen osuus bruttokansantuotteesta on noin 25 prosenttia, kun sama luku Suomessa on noin 20 prosenttia. Euroissa ero merkitsee kymmentä miljardia.

On selvää, että aina hallinnosta voi säästää, kun tietotekniikka kehittyy. Silti myös tulevaisuudessa tarvitaan taloushenkilöstöä, henkilöstöpäällikköä, atk-osastoa ja johtajia. Populistiset puheet hallinnon suurten säästöjen mahdollisuudesta perustuvat tavallisesti perusteelliseen asiantuntemattomuuteen.

Kunnat ovat samassa liemessä kuin valtio. Veronkorotuksia, säästöjä ja investointien uudelleenarviointeja on pakko pähkäillä, kun rahat eivät riitä.

Äänestä
  • Vaan mikä luetaan hallintomenoihin?

    Kun hoitaja kuluttaa pari tuntia päivästään lomakkeiden täyttelyyn, raportointiin, palavereihin, jne...mahtaako tämän hoitajan tekemä hallinnollinen työ näkyä hallintokuluissa?

    "Kunnat ovat samassa liemessä kuin valtio. Veronkorotuksia, säästöjä ja investointien uudelleenarviointeja on pakko pähkäillä, kun rahat eivät riitä."

    Täyttä potaskaa. Valtion ja kuntien verotulot ovat kasvaneet vuosi vuodelta, ja silti rahat ei koskaan riitä.

    Äänestä

  • Järkimies75 kirjoitti:

    Vaan mikä luetaan hallintomenoihin?

    Kun hoitaja kuluttaa pari tuntia päivästään lomakkeiden täyttelyyn, raportointiin, palavereihin, jne...mahtaako tämän hoitajan tekemä hallinnollinen työ näkyä hallintokuluissa?

    "Kunnat ovat samassa liemessä kuin valtio. Veronkorotuksia, säästöjä ja investointien uudelleenarviointeja on pakko pähkäillä, kun rahat eivät riitä."

    Täyttä potaskaa. Valtion ja kuntien verotulot ovat kasvaneet vuosi vuodelta, ja silti rahat ei koskaan riitä.

    Hoitajalta saattaa kulua paljon aikaa tietokoneen ääressä kirjatessaan potilaan saamaa hoitoa ja terveydentilan muutoksia. Samoin aikaa menee raportoidessa potilaasta ja hänen tarpeistaan seuraaville hoitajille,jotka jatkavat potilaan hoitamista siten,että potilas saa tarvitsemaansa hoitoa ympäri vuorokauden. Hoitaja ei juurikaan tee hallinnollista työtä.
    Kuntien ja valtion menot kasvavat joka vuosi mm. kasvavien palkkamenojen ja investointien tähden. Palkkamenot kasvavat vuosittain n. 3% ja investointien hinta samaa tahtia kustannuksien nousun myötä. Verotulot kattavat n.90% talousarviosta ja loput on lainattava maailmalta.
    Jos esim. kunnassa ei olisi hallintoa,joutuisi hoitaja kiertämään talosta taloon keräämässä palkkasaataviaan,hoitovälineitä ja sitä potilastakin pitäisi jossain hoitaa. Aika kaoottista.

    Äänestä

  • Järkimies75 kirjoitti:

    Vaan mikä luetaan hallintomenoihin?

    Kun hoitaja kuluttaa pari tuntia päivästään lomakkeiden täyttelyyn, raportointiin, palavereihin, jne...mahtaako tämän hoitajan tekemä hallinnollinen työ näkyä hallintokuluissa?

    "Kunnat ovat samassa liemessä kuin valtio. Veronkorotuksia, säästöjä ja investointien uudelleenarviointeja on pakko pähkäillä, kun rahat eivät riitä."

    Täyttä potaskaa. Valtion ja kuntien verotulot ovat kasvaneet vuosi vuodelta, ja silti rahat ei koskaan riitä.

    Politiikkojen väärät ja huonot päätökset ja palkalla leikkivä harmaata taloutta edusttavat työnantajat on ongelma no.1

    Äänestä

  • kirkasotsa kirjoitti:

    Hoitajalta saattaa kulua paljon aikaa tietokoneen ääressä kirjatessaan potilaan saamaa hoitoa ja terveydentilan muutoksia. Samoin aikaa menee raportoidessa potilaasta ja hänen tarpeistaan seuraaville hoitajille,jotka jatkavat potilaan hoitamista siten,että potilas saa tarvitsemaansa hoitoa ympäri vuorokauden. Hoitaja ei juurikaan tee hallinnollista työtä.
    Kuntien ja valtion menot kasvavat joka vuosi mm. kasvavien palkkamenojen ja investointien tähden. Palkkamenot kasvavat vuosittain n. 3% ja investointien hinta samaa tahtia kustannuksien nousun myötä. Verotulot kattavat n.90% talousarviosta ja loput on lainattava maailmalta.
    Jos esim. kunnassa ei olisi hallintoa,joutuisi hoitaja kiertämään talosta taloon keräämässä palkkasaataviaan,hoitovälineitä ja sitä potilastakin pitäisi jossain hoitaa. Aika kaoottista.

    On huonoa työjohtoa ja organisaatiota,jos jokainen hoitaja käyttää työajastaan 25 % tietokoneella "hoito raborttia tekemässä" + yleisillä viihdelinjoilla käynti + facebook päivitykssä.

    TYÖAIKA TYÖHÖN.

    Äänestä

  • työajalla vian työtä kirjoitti:

    On huonoa työjohtoa ja organisaatiota,jos jokainen hoitaja käyttää työajastaan 25 % tietokoneella "hoito raborttia tekemässä" + yleisillä viihdelinjoilla käynti + facebook päivitykssä.

    TYÖAIKA TYÖHÖN.

    Ei 25% riitä, ainakaan julkisella sektorilla. Monissa paikoissa 30-40% on realistisempi arvio. Tai enemmänkin.

    Äänestä

Asumistuki ?
Opintoraha ?
Vanhempainraha ja vapaat ?

Todella suomessa on terveet kansalaiset tuettu hyvin.
Terveyskeskus?
Neuvolat Äitiys ja Lasten?
Kouluterveydenhoito ja hammaslääkäri.

Peruspäiväraha joka ei ikinä työssä käyneen toimeentulo yhteiskunnalta?
Samanlainen takuu eli takuueläke ei päivääkään tarvitse olla palkkatyössä.?

Äänestä

suomessa on liikaa yksinhuoltajaäitejä, jotka istuvat sohvalla märisemässä siitä kun eivät saa tarpeeksi rahaa. samalla lipovat siideriä taulutelkkarista sinkkuelämää katsellen.

per se irtoaa sohvasta vain silloin kun käy hakemassa lisää siideriä tai lämmittämässä mikrossa saarioisten pitsaa.

tehkää ihmiset ITSE jotain elämänne eteen, älkääkä valittako siitä kun ei kukaan muu sitä hyväksenne tee.

opiskelkaa, menkää töihin. se on helppoa kun vain saatte itsenne sieltä sohvalta.

työvoimapulaa pukkaa, joten nyt olisi kreivin aika hankkia ammatti alalta, jossa on varma tulevaisuus.

Äänestä
  • Maksa ne elatusavut, niin ei tarvi yhteiskunnan maksella elatustukia.

    Äänestä

.......
12.12.2012 13:05

..... JA KUN LAPSET SAA AMMATTIKOULU TODISTUKSEN MATKA KÄY NORJAAN

Tervetuloa, jos tosissasi olet!
Itse asunut täällä pian (toukokuussa-13) 16 vuotta.
Täällä on hyvä olla, mutta varaudu alun vaikeuksiin! Ei ole helppoa tulla uuteen maahan vaikka Pohjoismaissa pysytäänkin.
Voin kuitenkin luvata, että mukava toimeentulo on tiedossa ja turvattu. Korkealaatuisemmat asunnot, myös vuokra-asunnot. Jonkin verran kalliimpaa on kaikki kuin Suomessa, mutta tuloilla pärjää ja elää hienosti! Mahdollisuus asumistukeen jos tarve.
Työttömyysaste joku 5 %. Voi sanoa oma vika jos töitä ei saa!

Opiskelumahdollisuudet todella hyvät, niin nuorille kuin aikuisille.
Jos englannin kieli (ruotsi) jonkun verran hallussa sillä pärjää ensi alkuun. Tärkeää kuitenkin opiskella kieli! Kielikursseja löytyy joka lähtöön.
















Lapsille ja nuorille tosi hyvät koulutusmahdollisuudet. Myös aikuisille.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


arvo elämälle kirjoitti:

http://pre20031103.stm.fi/suomi/pao/julkaisut/lapsilisa/muistio1_5.htm
Suomessa lapsilisää on maksettu vuodesta 1948 lähtien.
Lain perusteella alettiin valtion varoista maksaa rahallista tukea alle 16-vuotiaan lapsen elatusta varten.
Lapsilisää maksettiin samansuuruisena jokaisesta lapsesta.
Lapsilisä maksettiin 4 x vuodessa 1948-1989.

1989 alkaen kerran kuukaudessa, summa nousi on nyt kuusin kertainen.

http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/020708161610HL?OpenDocument
1. lapsilisään oikeutetusta lapsesta 104,19
2. lapsilisään oikeutetusta lapsesta 115,13
3. lapsilisään oikeutetusta lapsesta 146,91
4. lapsilisään oikeutetusta lapsesta 168,27
Jokaisesta seuraavasta lapsilisään oikeutetusta lapsesta 189,63

Työeläkelaki 1961
Annettu Helsingissä 8. päivänä heinäkuuta 1961

Sairausvakuutuslaki 1963
Annettu Helsingissä 4. päivänä heinäkuuta 1963
Sairaanhoito- sekä raskaus- ja synnytyskustannukset.


Laki lasten päivähoidosta 19.1.1973

Suomi otti käyttöön oppivelvollisuuden vuoden 1921 oppivelvollisuuslailla Peruskoulujärjestelmään koko maassa, vuonna 1978 Koulu on ilmainen.

Sosiaalihuoltolaki 17.9.1982 > eli nykyinen toimeentulolaki

Elatusturvalaki 1976 joka turvaa avioliiton ulkopuolella syntyneille lapselle elatustuen syntymästä alkaen.

Työttömyysturvalaki uusittiin 1970-luvun alussa. Vuonna 1971 säädetyt uudet säädökset lopettivat työttömyystyöt ja siirtotyömaat.

Avioliittolaki 13.6.1929/234 4. luku, 46 § (16.4.1987/411):
”Kummankin puolison tulee kykynsä mukaan ottaa osaa perheen yhteiseen talouteen ja puolisoiden elatukseen.
Puolisoiden elatus käsittää puolisoiden yhteisten sekä kummankin henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttämisen.”

http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/031106122032AK?OpenDocument

1937
Ensimmäinen kansaneläkelaki hyväksyttiin, ja Kansaneläkelaitoksen toiminta alkoi joulukuun 16. päivä.
1939
Kansaneläkelaki tuli voimaan. Kansaneläke perustui säästövakuutukseen. Kansaneläkevakuutusmaksut maksettiin henkilökohtaiselle tilille Kelaan, jonne kertyvät maksut korkoineen kasvattivat eläkkeen määrää.
.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu