Poistuvatko pääsykokeet?

Puhetta oli kyllä, mutta ymmärrykseni mukan minkäänlaista lopullista päätöstä ei ole tehty suuntaan eikä toiseen.

Tämä asia on muuten mietityttänyt minua: Jos pääsykokeet poistetaan, miten hakeminen tapahtuu ammattikoulusta ja kauppaoppilaitoksesta jatko-opiskelemaan pyrkivien kohdalla?

Sehän olisi hyvä jos vain yo-arvosanoilla haettaisiin. Eli että yliopistoon hakevat kävisivät ensin lukion ja opiskelisivat valkolakin päähänsä.

On aika raskasta kieltämättä kun ensin opiskellaan täysillä yo-kirjoituksiin ja aikaa pääsykoevalmisteluihin jää suhteellisen vähän. Osittain joutuu lukemaan päällekäin sekä kirjoituksiin että pääsykokeisiin. Jotain järkeä tähän pitäisi saada. Eiköhän hyvä yo-menestys olisi tarpeeksi iso näyttö siitä, että lukuintoa ja osaamista oikeasti löytyy! Olisi edes jokin kiintiö pelkästään yo-arvosanojen mukaan kaikkiin yliopistopaikkoihin.

Eiköhän se mene niin, että pääsykokeissa hakevat lähinnä tuoreet ylioppilaat (2014 aikaisintaan).

"...pääsykokeet olisivat jäljellä, että poistetaanko niitä ollenkaan vai ei?"


Ruotsinkieliset etujärjestöt ovat painostaneet siihen, että pääsykokeet pitäisi poistaa yliopistoista ja korkeakouluista.

Syynä lienee se, että ruotsinkieliset abiturientit saavat jostakin syystä "yllättävän" hyviä arvosanoja osaamiseensa nähden. Pääsykokeissa samaiset ylioppilaat eivät ole sitten enää menestyneet, minkä vuoksi ruotsinkielisille on järjestetty lakiteitse mahdollisuus päästä yliopistoihin ja korkeakouluihin alemmilla pisteillä kuin suomenkieliset (ns. kielikiintiöt). Ruotsinkieliset saavat suorittaa sisäänpääsykokeen yliopistoihin ja korkeakouluihin omalla kielellään ja he saavat myös koekysymykset ruotsinkielellä.

Jos ruotsinkieliset jostakin syystä pyrkivät suomenkieliselle linjalle, on heidät vapautettu kielikokeesta, joka suomenkielisellä on edessä, jos hän pyrkii ruotsinkieliselle linjalle.

Yliopistojen johto arvio kannanotossaan, että on suomenkielisten ja maahanmuuttajien etu, että pääsykokeita järjestetään. Se tunnustetaan, että olisi suurehko säästö, jos pääsykokeista luovuttaisiin. Säästöjen vuoksi ollaan viime vuosina siirrytty järjestämään yhteisiä pääsykokeita eri yliopistojen välillä. Toisaalta jo nyt osa opiskelijoista otetaan yliopistoihin ja korkeakouluihin suoraan ylioppilastodistusten arvosanojen perusteella.

Lisätietoja ja tarkennuksia voi helposti pyytää yliopistojen ja korkeakoulujen kanslioista.

.

Hakupainealoilla lääketieteessä, oikeustieteessä ja kauppatieteesä valintakokeista ei taatusti siirytä yo.paperien pohjalta tapahtuvaan valintaan lähivuosina, ja tuskin edes lähivuosikymmeninä.

Voi olla että kielikäytännöissä on eroja tiedekunnittain.
Helsingin yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan hakevat
joutuvat kuitenkin todistamaan kielitaitonsa ihan samantasoisesti
niin suomen- kuin ruotsinkieliselle linjalle hakiessaan.

Suomenkieliselle linjalle hakevien tulee osoittaa riittävä suomen kielen taito,
ruotsinkieliselle linjalle hakevan tulee puolestaan osoittaa riittävä suomen kielen taito, jollakin seuraavista tavoista:
1) ko. kielinen koulusivistys¹ (= peruskoulun/lukion hyväksytty
arvosana äidinkielenä opiskellusta kielestä.)
2) suomalaisessa ylioppilastutkinnossa
- ko. kieli äidinkielenä hyväksytyllä arvosanalla (väh. approbatur) TAI
- ko. kieli toisena kielenä vähintään arvosanalla magna cum laude approbatur
3) Reifeprufung/Abiturprüfung-tutkinnossa ko. kieli
-kirjallisesti hyväksytyllä arvosanalla (väh. 4)
-suullisesti vähintään arvosanalla 8
4) IB-tutkinnossa ko.kieli
-A1-kielenä hyväksytyllä arvosanalla (väh. 2)
- A2-kielenä vähintään arvosanalla 5
5) EB-tutkinnossa ko.kieli
- LI-kielenä hyväksytyllä arvosanalla (väh. 4)
- ruotsi LII-kielenä vähintään arvosanalla 7
6) ko. kielen erinomaista taitoa osoittava todistus
- HY:n kielipalveluiden koe taitotaso 6
- yleinen kielitutkinto taitotaso 6 vähintään kolmesta osa-alueesta
- valtionhallinnon kielitutkinto taso erinomainen

Lisäksi ruotsinkieliselle linjalle hakeva voi osoittaa ruotsin kielen taidon hyväksytysti vuosina 1988 - 2012 suoritetulla lääketieteellisen tiedekunnan valintakokeen yhteydessä järjestetyllä ruotsin kokeella (taitotaso 6).
Lääketieteellinen tiedekunta ei enää järjestä ruotsin kielen kielikoetta valintakokeen yhteydessä.

Tarkemmin lääketieteellisen tiedekunnan hakuohjeisiin voi tutustua osoitteessa: www.med.helsinki.fi/peruskoulutus/perustutkinnot.html

"Hakupainealoilla lääketieteessä, oikeustieteessä ja kauppatieteessä valintakokeista ei taatusti siirytä yo.paperien pohjalta tapahtuvaan valintaan lähivuosina."
.
.
Ei liene kovin yllättävää, että juuri näillä "hakupainealoilla" ruotsinkielisten (ei siis muiden maahanmuuttajien) sisäänpääsy on varmistettu tuplapotti -periaatteella:

* Lääketiede:

Yliopistoista annetun lain mukaan ruotsinkielinen otetaan tiedekuntaan maksimissaan kymmenen (10) pistettä alemmilla koepisteillä kuin muut hakijat.

* Oikeustiede:

Helsingin yliopiston Vaasan yksikköön ruotsinkielisillä on yli 50% kiintiö eli aina vähintään puolet otetuista on ruotsinkielisiä. Lisäksi ruotsinkielisille on oma kokeensa, vaikka koulutus on samassa ryhmässä kaiken kielisille.

* Kauppatieteet:

Suomen kaikista kauppakorkeakoulupaikoista on 22% ruotsinkielisiä. Ruotsinkielisiä on Mannersuomessa 4%, joten aina ei saada edes kaikkia ruotsinkielisiä aloituspaikkoja täyteen.


* Lisäksi yliopistoista annetun lain mukaan vähintään yhden Helsingin yliopiston rehtoreista täytyy olla ruotsinkielinen. Nyt heitä on kaksi kolmesta.


* Ei liene siis yllättävää sekään, että ruotsinkielisestä ikäluokasta 53 % pääsee yliopistotasoiseen koulutukseen Suomessa ja lisäksi 12 % Suomen ruotsalaisista lähtee opiskelemaan muiden Pohjoismaiden yliopistoihin.

* Suomenkielisestä ikäluokasta vain 28 % pääsee yliopistotasoiseen koulutukseen Suomessa.

* Lisäksi valtiovalta rankaisee näitä yliopistoihin päässeitä suomenkielisiä VIRKAMIESRUOTSILLA, vaikka ruotsinkielisten valtavasti ylisuuria kielikiintiöitä perustellaan sillä, että Suomessa tarvitaan akateemisella tasolla enemmän ruotsinkielen osaamista kuin suomenkielen.


.

Ainakaan lääketieteessä ei ole ruotsinkielisten hakukiintiötä,
vaan ruotsinkielinen linja.

HY:n lääketieteen ruotsinkieliselle linjalle voivat hakea
riittävän ruotsinkielen taidon omaavat äidinkielestä riippumatta ja
moni suomenkielinen hakeekin ruotsinkieliselle linjalle.
Ruotsinkielisella linjalla opiskelevista noin kolmannes on suomenkielisiä äidinkieleltään.

Ruotsinkielinen opiskelija, joka ei voi todistaa suomen kielen taitoaan hyväksyttävällä tavalla, joutuu suorittamaan ns. virkamiessuomen osana opintojaan. Sama koskee toisinpäin suomenkielistä.
Vaatimukset ovat siis samat molemmille.
Vaikea nähdä mikä tässä on niin epäreilua?

Vaasan oikeustieteelliseen koulutukseen valitaan opiskelijat osana HY:n oikeustieteellisen opiskelijavalintaa. Vaasalla on HY:n opiskelijavalinnassa oma opiskelijakiintiö, jossa valitaan yhteensä 24 opiskijaa:
-12 suomenkielistä
-12 ruotsin kieltä taitavaa opiskelijaa.
http://www.helsinki.fi/oik-vaasa/opiskelijavalinta.htm

Prosenteista puhuttaessa on tärkeää ymmärtää mihin lukuihin prosentit viittaavat.
Valtakunnallinen oikeustieteen sisäänotto on 485 uutta opiskelijaa/vuosi
- Vaasan ruotsin kieltä taitavien kiintiössä hyväksytään 12/485 eli n. 2,5% opiskelijoista.
-Åbo Akademi ottaa 17 uutta oikeustieteen opiskelijaa vuodessa eli 3,5% kaikista uusista oikeustieteen opiskelijoista.
Kummassakin paikassa osa hyväksytyistä opiskelijoista on äidinkieleltään suomenkielisiä.

Ruotsin kieltä taitavien kiintiössä opiskelupaikan saaminen edellyttää hyvää pääsykoesuoritusta ja riittävän ruotsinkielen taidon osoittamista esim. jollakin seuraavista tavoista:
· Perusopetus/toisen asteen tutkinto/molemmat ruotsiksi
· ylioppilastutkinnossa ruotsi äidinkielenä A tai ruotsi toisena kielenä M
· Korkeakoulussa ruotsin kielestä tutkintoon sisältyvä kielikoe
- Korkeakoulussa toisen kotimaisen eli ruotsin kieliopinnot (arvosanalla hyvä.)
· Korkeakoulututkinto ruotsiksi tai kk-tutkinnon pääaineena ruotsin kieli
· Korkeakoulussa kypsyysnäyte ruotsiksi.
· Yleinen kielitutkinto ruotsin kielessä, keskiarvona vähintään taitotaso 5.
· Valtionhallinnon kielitutkinto ruotsin kielessä, vähintään hyvä taito.
· Helsingin yliopiston kielipalvelujen koe ruotsin kielessä( taitotaso 5.)

Vaasan ruotsinkieltä taitavien opiskelijakiintiöön hakevan on vastattava valintakokeessa ruotsiksi, suomenkieliseen kiintiöön hakevan suomeksi.

Muutama täydennys edellä esitettyihin kertomuksiin:

1) Parhaat ruotsinkieliset hakijat hakeutuvat suomenkielisiin tutkinto-ohjelmiin oppiakseen paremmin suomenkielen, josta on heille hyötyä työtä hakiessa. Suurin osa ruotsinkielisistä turvautuu kuitenkin kielikiintiöapuun.

2) Tästä muodostuu se valtava epäsuhta yliopistoihin sisäänpäässeiden suhteen:

* Ruotsinkielisestä ikäluokasta 53 % pääsee yliopistotasoiseen koulutukseen Suomessa ja lisäksi 12 % Suomen ruotsalaisista pääsee opiskelemaan muiden Pohjoismaiden yliopistoihin. Eli koko ikäluokasta 65 % aloittaa yliopistotasolla.

* Suomenkielisestä ikäluokasta ja maahanmuuttajista vain 28 % pääsee yliopistotasoiseen koulutukseen Suomessa eli huomattavasti alle puolet ruotsinkielisten suhteen.

* Ruotsinkielisten määrän suhteellinen väheneminen ja ruotsinkielisten yliopistopaikkojen voimakas lisääminen on johtanut siihen, että kaikkia ruotsinkielisiä kiintiöpaikkoja ei saada täytettyä.

Esimerkiksi tänä vuonna ei saatu täyteen lääketieteellisen ruotsinkielistä linjaa, koska pyrkijäaines oli niin heikkotasoista (yliopiston oman ilmoituksen mukaan).

Onneksi yliopistolaissa ja ruotsinkielisten kielikiintiöissä on jo huomioitu tämä ns. heikkotasoinen pyrkijäaines. Tästä on erittäin hyvänä esimerkkinä yllä jonkun jo esille ottama Vaasan oikeustieteellisen valintamenettely, jossa ruotsinkielinen voi päästä sisälle pelkästään sillä, että on oppinut kirjoittamaan oman nimensä, ja suomenkielinen joutuu todella kovaan kokeeseen.

Esitän tämän Vaasan oikeustieteellisen valintamenettelyn erikseen seuraavassa tekstissäni.

*Oikiksissa jopa yli 50% kielikiintiö ruotsinkielisille*

Suomen yliopistoissa on moottoritietasoiset ohituskaistat Suomen ruotsalaisille.

Hyvä malliesimerkki ruotsinkielisten yli 50 %:in kiintiöistä sekä eriarvoistavasta pääsykoetemppuilusta on mm. Vaasan oikeustieteellisen valintamenettely.

Opetushan Vaasan oikeustieteellisessä tapahtuu kaikille opiskelijoille molemmilla kielillä: noin puolet opetuksesta annetaan ruotsinkielellä ja puolet suomenkielellä. Koska rinnakkaisopetusta ei järjestetä, suomenkieliset saavat näin osittain ruotsinkielistä opetusta ja ruotsinkieliset vastaavasti suomenkielistä opetusta.

1) Pääsykoetemppuilu:

Vaikka molemmilla kieliryhmillä on täysin sama opinto-ohjelma, järjestetään niille täysin eri pääsykokeet. Tämä vain sen vuoksi, että näin ei pysty vertailemaan eri kieliryhmien pisteitä keskenään. Tämä on tarpeen kohdan 2) vuoksi, koska näin ei voida osoittaa absoluuttisilla luvuilla, että toisen kieliryhmän opiskelijat pääsisivät opiskelemaan vähäisemmillä tiedoilla kuin toisen.

Toisin sanoen paremmin menestyvän kieliryhmän ja korkeamman pistemäärän saavuttaneet pyrkijät syrjäytetään huonommin menestyvän kieliryhmän edustajilla. Näin kielikiintiöiden avulla heikommin menestyneet ruotsinkieliset vievät koulutuspaikan paremmin menestyneiltä suomenkielisiltä.

2) Kielikiintiöjärjestelmä

Heikommin menestyneiden ruotsinkielisten sisäänpääsy yliopistoon varmistetaan kohdan 1) lisäksi vielä kielikiintiöjärjestelmällä. Sisään otetaan TASAN YHTÄ PALJON MOLEMMISTA KIELIRYHMISTÄ eli ruotsinkielisillä on 50 %:n kielikiintiö.

Voiko tasa-arvoa vielä räikeämmin loukata kaksikielisessä maassa, jossa molempien kieliryhmien pitäisi saada sama kohtelu?


Suora lainaus Vaasan oikeustieteellisen opinto-oppaasta:

”Opiskelijavalinta ja opinnot

Vaasan oikeustieteellinen koulutus saa uudet opiskelijansa osana Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelijavalintaa. Vaasaa varten on vahvistettu oma opiskelijakiintiönsä. Opiskelijoita otetaan vuosittain 16-20, joista 8-10 suomenkielistä ja 8-10 ruotsin kieltä taitavaa. Opiskelijavalinnassa on erilliset valintakokeet suomen kieltä taitaville ja ruotsin kieltä taitaville hakijoille.

Opetus Vaasassa on kaksikielistä. Noin puolet opetuksesta annetaan ruotsin kielellä ja puolet suomen kielellä. Koska rinnakkaisopetusta ei järjestetä, suomenkieliset opiskelijat saavat osittain ruotsinkielistä opetusta ja ruotsinkieliset vastaavasti suomenkielistä opetusta.”

Yhtä asiaa ihmettelen todella, kun ruotsinkielisillä on samat tarpeet kuin meillä
suomenkielisilläkin.

Miksi ihmeessä kaikki ruotsinkieliset täytyy kouluttaa lääkäreiksi tai
ekonomeiksi tai juristeiksi mutta tuntuu olevan kova puute hoitavista käsistä.

Ja siihen virkaan sitten täytyy koko, siis todella koko, suomenkielinen väestö pakkoruotsittaa,että löytyisi tekijöitä näihin huonommin palkattuihin hommiin.

Päättäjät katsokaa joskus sinne peiliin oikein tarkasti, olisiko asenteissa jotain vikaa. Huonommalla pistemäärällä vielä kuin suomenkieliset päästään ohi jonon yliopistoon.

Hävetkää päättäjät, jos tiedätte mitä tarkoitan.