”ja jonka kautta te myös pelastutte, jos pidätte kiinni siitä semmoisena”( 1 Kor. 15:2 ).
”Veljet, minä johdatan teidät tuntemaan sen evankeliumin, jonka minä teille julistin, jonka te myöskin olette ottaneet vastaan ja jossa myös pysytte ja jonka kautta te myös pelastutte, jos pidätte siitä kiinni semmoisena, kuin minä sen teille julistin, ellette turhaan ole uskoneet.
Sillä minä annoin teille ennen kaikkea tiedoksi sen, minkä itse olin saanut: että Kristus on kuollut meidän syntiemme tähden, kirjoitusten mukaan, ja että Hänet haudattiin ja että Hän nousi kuolleista kolmantena päivänä, kirjoitusten mukaan, ja että Hän näyttäytyi Keefaalle, sitten niille kahdelletoista. Sen jälkeen Hän näyttäytyi yhtä haavaa enemmälle kuin viidellesadalle veljelle, joista useimmat vielä nytkin ovat elossa, mutta muutamat ovat nukkuneet pois. Sen jälkeen Hän näyttäytyi Jaakobille, sitten kaikille apostoleille. Mutta kaikkein viimeiseksi Hän näyttäytyi minullekin, joka olen ikään kuin keskensyntynyt.
Sillä minä olen apostoleista halvin enkä ole sen arvoinen, että minua apostoliksi kutsutaan, koska olen vainonnut Jumalan seurakuntaa. Mutta Jumalan armosta minä olen se, mikä olen, eikä Hänen armonsa minua kohtaan ole ollut turha” ( 1 Kor.15:1-10 ).
ALKUAJAN KRISTILLISYYS
”Kuinka me voimme päästä pakoon, jos emme välitä tuosta niin suuresta pelastuksesta, jonka Herra alkuaan julisti ja joka niiden vahvistamana, jotka olivat sen kuulleet
( = alkuseurakunnan apostolit ), saatettiin meille, kun Jumala yhdessä heidän kanssaan todisti tunnusmerkeillä ja ihmeillä ja moninaisilla väkevillä teoilla ja jakamalla Pyhää Henkeä tahtonsa mukaan?” ( Hebr. 2: 3-4 ).
”Minkä te olette alusta asti kuulleet, se pysyköön teissä. Jos teissä pysyy se, minkä olette alusta asti kuulleet, niin tekin pysytte Pojassa ja Isässä” ( 1 Joh. 2:24 ).
Raamattu mainitsee useassa kohdin Alkuperäisen kristinuskon ainoaksi oikeaksi uskon muodoksi.
”Jolla Poika on, sillä on elämä; jolla Jumalan Poikaa ei ole, sillä ei ole elämää” ( 1 Joh. 5:12 ). Tämä tarkoittaa, että Jeesuksen tulee olla elämässämme henkilökohtaisena Vapahtajana ja elämämme Herrana. Muussa tapauksessa ihmisellä ei ole ollenkaan Jumalaa. On vain kuviteltuja uskontojen ideologiajumalia.
”Sillä monta villitsijää on lähtenyt maailmaan, jotka eivät tunnusta Jeesusta Kristukseksi, joka oli lihaan tuleva; tämä tämmöinen on villitsijä ja antikristus. Ottakaa vaari itsestänne, ettette menetä sitä
( alkuperäistä uskoa ), minkä me ( alkuseurakunnan apostolit ) olemme työllämme aikaansaaneet, vaan että saatte täyden palkan. Kuka ikinä menee edemmäksi eikä pysy Kristuksen opissa, hänellä ei ole Jumalaa; joka siinä opissa pysyy, hänellä on sekä Isä että Poika.
Jos joku tulee teidän luoksenne eikä tuo mukanaan tätä oppia, niin älkää ottako häntä huoneeseenne älkääkä sanoko häntä tervetulleeksi; sillä joka sanoo hänet tervetulleeksi, joutuu osalliseksi hänen pahoihin tekoihinsa” ( 1 Joh./7-11 ).
Jeesus on ainoa Pelastaja.
”Jeesus sanoi hänelle: "Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani” ( Joh.14:6 ).
Pisteen paikka
Meidän tulee uskoa Jeesukseen Raamatun opettamalla, alkuperäisellä tavalla.
Tähän ei monikaan asettane vastaväitettä. Asia mutkistuu ihmisten mielissä vasta alkaessamme määritellä, mitä alkuperäinen kristinusko on.
Mihin kehitysvaiheeseen voimme asettaa pisteen? Raamatullinen pisteen paikka on Raamatun lopussa, Ilm. 22:18-21. Mitä kristinusko oli puhtaimmillaan noin vuonna 100 jKr. sellaista sen tulee edelleen olla. Silloin kristinusko oppeineen yms. sisältöineen oli valmis. Mutkaisuudet aiheutuvat ristiriidasta, joka syntyy nykyisten, ihmisperusteisten uskontojen ja Raamatun esittämän mallin välille.
”Me emme hetkeksikään alistuneet antamaan heille myöten, että evankeliumin totuus säilyisi teidän keskuudessanne” ( Gal.2:5 ).
”Veljet, minä johdatan teidät tuntemaan sen evankeliumin, jonka minä teille julistin, jonka te myöskin olette ottaneet vastaan ja jossa myös pysytte ja jonka kautta te myös pelastutte, jos pidätte siitä kiinni semmoisena, kuin minä sen teille julistin, ellette turhaan ole uskoneet.
Sillä minä annoin teille ennen kaikkea tiedoksi sen, minkä itse olin saanut: että Kristus on kuollut meidän syntiemme tähden, kirjoitusten mukaan, ja että Hänet haudattiin ja että Hän nousi kuolleista kolmantena päivänä, kirjoitusten mukaan, ja että Hän näyttäytyi Keefaalle, sitten niille kahdelletoista. Sen jälkeen Hän näyttäytyi yhtä haavaa enemmälle kuin viidellesadalle veljelle, joista useimmat vielä nytkin ovat elossa, mutta muutamat ovat nukkuneet pois. Sen jälkeen Hän näyttäytyi Jaakobille, sitten kaikille apostoleille. Mutta kaikkein viimeiseksi Hän näyttäytyi minullekin, joka olen ikään kuin keskensyntynyt.
Sillä minä olen apostoleista halvin enkä ole sen arvoinen, että minua apostoliksi kutsutaan, koska olen vainonnut Jumalan seurakuntaa. Mutta Jumalan armosta minä olen se, mikä olen, eikä Hänen armonsa minua kohtaan ole ollut turha” ( 1 Kor.15:1-10 ).
ALKUAJAN KRISTILLISYYS
”Kuinka me voimme päästä pakoon, jos emme välitä tuosta niin suuresta pelastuksesta, jonka Herra alkuaan julisti ja joka niiden vahvistamana, jotka olivat sen kuulleet
( = alkuseurakunnan apostolit ), saatettiin meille, kun Jumala yhdessä heidän kanssaan todisti tunnusmerkeillä ja ihmeillä ja moninaisilla väkevillä teoilla ja jakamalla Pyhää Henkeä tahtonsa mukaan?” ( Hebr. 2: 3-4 ).
”Minkä te olette alusta asti kuulleet, se pysyköön teissä. Jos teissä pysyy se, minkä olette alusta asti kuulleet, niin tekin pysytte Pojassa ja Isässä” ( 1 Joh. 2:24 ).
Raamattu mainitsee useassa kohdin Alkuperäisen kristinuskon ainoaksi oikeaksi uskon muodoksi.
”Jolla Poika on, sillä on elämä; jolla Jumalan Poikaa ei ole, sillä ei ole elämää” ( 1 Joh. 5:12 ). Tämä tarkoittaa, että Jeesuksen tulee olla elämässämme henkilökohtaisena Vapahtajana ja elämämme Herrana. Muussa tapauksessa ihmisellä ei ole ollenkaan Jumalaa. On vain kuviteltuja uskontojen ideologiajumalia.
”Sillä monta villitsijää on lähtenyt maailmaan, jotka eivät tunnusta Jeesusta Kristukseksi, joka oli lihaan tuleva; tämä tämmöinen on villitsijä ja antikristus. Ottakaa vaari itsestänne, ettette menetä sitä
( alkuperäistä uskoa ), minkä me ( alkuseurakunnan apostolit ) olemme työllämme aikaansaaneet, vaan että saatte täyden palkan. Kuka ikinä menee edemmäksi eikä pysy Kristuksen opissa, hänellä ei ole Jumalaa; joka siinä opissa pysyy, hänellä on sekä Isä että Poika.
Jos joku tulee teidän luoksenne eikä tuo mukanaan tätä oppia, niin älkää ottako häntä huoneeseenne älkääkä sanoko häntä tervetulleeksi; sillä joka sanoo hänet tervetulleeksi, joutuu osalliseksi hänen pahoihin tekoihinsa” ( 1 Joh./7-11 ).
Jeesus on ainoa Pelastaja.
”Jeesus sanoi hänelle: "Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani” ( Joh.14:6 ).
Pisteen paikka
Meidän tulee uskoa Jeesukseen Raamatun opettamalla, alkuperäisellä tavalla.
Tähän ei monikaan asettane vastaväitettä. Asia mutkistuu ihmisten mielissä vasta alkaessamme määritellä, mitä alkuperäinen kristinusko on.
Mihin kehitysvaiheeseen voimme asettaa pisteen? Raamatullinen pisteen paikka on Raamatun lopussa, Ilm. 22:18-21. Mitä kristinusko oli puhtaimmillaan noin vuonna 100 jKr. sellaista sen tulee edelleen olla. Silloin kristinusko oppeineen yms. sisältöineen oli valmis. Mutkaisuudet aiheutuvat ristiriidasta, joka syntyy nykyisten, ihmisperusteisten uskontojen ja Raamatun esittämän mallin välille.
”Me emme hetkeksikään alistuneet antamaan heille myöten, että evankeliumin totuus säilyisi teidän keskuudessanne” ( Gal.2:5 ).
Vastaukset 13
Vanhimmat
Ensimmäiset oikean uskon määritelmät:
Jumala on kokonaan hyvä. ”Ja tämä on se sanoma, jonka olemme häneltä kuulleet ja jonka me teille julistamme: että Jumala on valkeus ja ettei hänessä ole mitään pimeyttä” ( 1 Joh. 1:5 ).
Hän tahtoo antaa syntimme anteeksi. ”Sillä Hänellä on halu laupeuteen” ( Miika 7:18,19 ). ”Sen tähden Herra odottaa, että voisi olla teille armollinen. Sen tähden Hän nousee armahtaaksensa teitä; sillä Herra on oikeuden Jumala” ( Jes. 30:18 ).
Jumalalla on ikävä Sinua. Hän odottamalla odottaa milloin saa nähdä Sinut polvistuneena vastaan ottamassa Hänen armonsa. Nöyrtyen, katuen ja parannusta tehden saat tulla uudestisyntyneeksi Taivaan kansalaiseksi.
Yhdessä hetkessä Jumala ottaa Sinut omaksi lapsekseen. Sinun on vain tiedettävä tosiasia, että ”kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla ja saavat lahjaksi vanhurskauden hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, jonka Jumala on asettanut armoistuimeksi uskon kautta Hänen vereensä” ( Room. 3:23-25 ).
Synnin tilaan jääminen on kauhistavaa. ”Sillä synnin palkka on kuolema, mutta Jumalan armolahja on iankaikkinen elämä Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme” (Room. 6:23 9). Me (uskoon tulleet) pyydämme Kristuksen puolesta: ”antakaa sovittaa itsenne Jumalan kanssa” (2Kor.5:20). ”Hänen työtovereinaan me myös kehotamme teitä vastaan ottamaan Jumalan armon niin, ettei se jää turhaksi” ( 2 Kor. 6:1 ). Näin Jumala esittää taivas-kutsun uskoviensa kautta. Mikä voisikaan estää Sinua tekemästä ratkaisuasi tänään, tätä lukiessasi? Voit aivan hyvin tässä hetkessä polvistua ottamaan vastaan Jumalan armon Jeesuksessa ja Hänen ristinsä veren ansiossa. Sinun on hyvä oppia seuraavat Raamatun opetukset: ”Niin tulkaa, käykäämme oikeutta keskenämme, sanoo Herra.
Vaikka teidän syntinne ovat veriruskeat, tulevat ne lumivalkeiksi; vaikka ne ovat purppuranpunaiset, tulevat ne villanvalkoisiksi” ( Jesaja 1:18 ). ”Etsikää Herraa silloin, kun Hänet löytää voidaan; huutakaa Häntä avuksi, kun Hän läsnä on.
Jumalaton hyljätköön tiensä ja väärintekijä ajatuksensa ja palatkoon Herran tykö, niin Hän armahtaa häntä, ja meidän Jumalamme tykö, sillä Hänellä on paljon anteeksiantamusta” ( Jesaja 55:6-7 ). Jumala on siis kokonaan Hyvä.
Syntiemme rangaistus on kärsitty Golgatalla. Vain tämän perusteella Hän voi armahtaa syntisen. ”Hän ( Jeesus ) oli ylenkatsottu, ihmisten hylkäämä, kipujen mies ja sairauden tuttava, jota näkemästä kaikki kasvonsa peittivät, halveksittu, jota emme minäkään pitäneet.
Mutta totisesti, meidän sairautemme Hän kantoi, meidän kipumme Hän sälytti päällensä. Me pidimme Häntä rangaistuna, Jumalan lyömänä ja vaivaamana, mutta Hän on haavoitettu meidän rikkomustemme tähden, runneltu meidän pahain tekojemme tähden. Rangaistus oli Hänen päällänsä, että meillä rauha olisi, ja Hänen haavainsa kautta me olemme paratut.
Me vaelsimme kaikki eksyksissä niin kuin lampaat, kukin meistä poikkesi omalle tielleen. Mutta Herra heitti Hänen päällensä kaikkien meidän syntivelkamme. Häntä piinattiin, ja hän alistui siihen eikä suutansa avannut; niin kuin karitsa, joka teuraaksi viedään, niin kuin lammas, joka ääneti keritsijäinsä edessä, niin ei Hän suutansa avannut” ( Jes. 53:3-7 ). ”Sillä Hän ( Jeesus ) on yhdellä ainoalla uhrilla ainiaaksi tehnyt täydellisiksi ne, jotka pyhitetään” ( Hebr.10:14 ). ”…meillä Jeesuksen veren kautta on pääsy kaikkein pyhimpään” ( Hebr. 10:19 ).
Antaessaan syntimme anteeksi Jumala samalla unohtaa ne. ”Heidän syntejänsä ja laittomuuksiansa minä en enää muista” ( Hebr. 10:17 ). ”Kuka on Jumala, niin kuin sinä olet, joka annat pahat teot anteeksi ja käyt ohitse perintösi jäännöksen rikosten? Ei hän pidä vihaa iäti, sillä hänellä on halu laupeuteen.
Hän armahtaa meitä jälleen, polkee maahan meidän pahat tekomme. Kaikki heidän syntinsä sinä heität meren syvyyteen” ( Miika 7:18,19 ). Jumala antaa anteeksi ja unohtaa. Samoin tulee meidän antaa anteeksi itsellemme sekä lähimmäisillemme. Emmekä enää suostu muistelemaan omia tai muiden syntejä.
Edelliset kolme evankeliumin määritelmää ovat välttämättömät seuraaville uskon peruskiville.
Lähetyskäsky:
”Ja hän sanoi heille: "Menkää kaikkeen maailmaan ja saarnatkaa evankeliumia kaikille luoduille.
Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu; mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen.
Ja nämä merkit seuraavat niitä, jotka uskovat: minun nimessäni he ajavat ulos riivaajia, puhuvat uusilla kielillä…” ( Markus 16:15-17 ).
Nämä olivat Jeesuksen viimeisiä sanoja opetuslapsilleen ennen Taivaaseen nousemistaan.
Kymmenen päivää myöhemmin opetuslapset täyttyivät Pyhällä Hengellä, saaden siitä merkiksi Jeesuksen lupaaman kielilläpuhumisen lahjan ( Apt.2 ).
Miten apostolit alkoivat toteuttaa lähetyskäskyä?
Pietari Alkoi saarnata pelastusevankeliumia Jeesuksesta, ristin työstä ja ylösnousemuksesta. Kuulijat olivat uskosta osattomia. Ihmiset tulivat synnin tuntoon alkaen kysellä pelastuksen tietä:
”Kun he tämän kuulivat, saivat he piston sydämeensä ja sanoivat Pietarille ja muille apostoleille: "Miehet, veljet, mitä meidän pitää tekemän?"
Julistaessamme apostolien kanssa samaa evankeliumia on meidänkin annettava pelastuksen tietä etsiville seuraava vastaus:
”Niin Pietari sanoi heille: "Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen ( mihin Nimeen ? ) Jeesuksen Kristuksen nimeen ( miksi ? ) syntienne anteeksisaamiseksi, ( mitä siitä seuraa? ) niin te saatte Pyhän Hengen lahjan.”
Pyhän Hengen saaminen apostolien tavoin kielilläpuhumisineen kuuluu siis kaikille pelastuksen vastaan ottaneille.
”Sillä teille ja teidän lapsillenne tämä lupaus on annettu ja kaikille, jotka kaukana ovat, ketkä ikinä Herra, meidän Jumalamme, kutsuu."
Tässä oleva sana ”lapsillenne” tarkoittaa, että lapsetkin, jotka ovat ymmärryksen iässä ja kykenevät kuulemaan Jumalan kutsun, saavat vastaan ottaa pelastuksen lahjan, tulla kasteelle ja saada Pyhän Hengen lahjan.
Nyt Jumala kutsuu Sinua, joka sisällyt tuohon ”kaikille” –sanaan.
”Ja monilla muillakin sanoilla hän vakaasti todisti; ja hän kehotti heitä sanoen: "Antakaa pelastaa itsenne tästä nurjasta sukupolvesta."
Tässä on kehotus maailmasta ja sen syntielämästä erottautumiseen.
”Jotka nyt ottivat hänen sanansa vastaan, ne kastettiin, ja niin heitä lisääntyi sinä päivänä noin kolmetuhatta sielua.”
Apostolien opettaman pelastuksen tien vastaan ottaneet voidaan kastaa Herran Jeesuksen Kristuksen Nimeen. Uskosta osattomia, esim. sylilapsia ei voida kastaa. Sellainen olisi vierasta evankeliumia.
”Ja he pysyivät apostolien opetuksessa ja keskinäisessä yhteydessä ja leivän murtamisessa ja rukouksissa” ( Apostolien teot 2:37 – 42 ). Tuohon ”he” –sanaan sisältyy merkittävä apostolisen evankeliumin totuus: Sanan vastaan ottaneet, parannuksen tehneet, kasteella käyneet ja Pyhän Hengen saaneet alkoivat toimia seurakuntana.
He pysyivät apostolien opetuksessa, keskinäisessä yhteydessä, ehtoollisen vietossa ja rukouksissa. Muut ihmiset olivat ja ovat edelleen ulkopuolella.
Seurakunnalle kuuluvia toimintoja, esim. ehtoollisen viettoa ei tule harjoittaa seurakuntayhteyden ulkopuolella. ”…odottakaa toisianne.”
Korneliuksen pelastuminen
Apostolien tekojen kymmenes luku kertoo Korneliuksen sekä hänen läheistensä uskoon tulosta.
Kysymme Korneliukselta: - MITEN SINÄ SAIT KOKEA USKOONTULEMISEN ?
Raamatun ilmoittaman yhteenvedon mukaisesti voimme kuulla kuinka Kornelius vastaa:
”Olen koko ikäni ollut etsivä sielu. Tämän vuoksi olen ollut hurskas ja rukoileva ihminen. Jumalan pelko on ohjannut elämääni. Olen antanut almuja ja koettanut olla kaikille hyvä. Kuitenkin olen tuntenut, että jotakin puuttuu.
Viimein Jumala tarttui elämääni ihmeellisten johdatusten kautta. Hän kuuli rukoukseni. Kotiini johdatettiin apostoli Pietari. Olimme omaisteni, sukulaisteni ja ystävieni kanssa koolla. Pietari kertoi evankeliumin Jeesuksesta ja ristillä tapahtuneesta sovitustyöstä. Hän johdatti meidät sisälle pelastukseen. Hänen puhuessaan Pyhä Henki lankesi meidän kaikkien ylle. Aloimme kaikki yhteen ääneen puhua kielillä ja ylistää Jumalaa. Välittömästi meidät kaikki kastettiin upotuskasteella vedessä Jeesuksen Kristuksen Nimeen.
Tällä tavalla me tulimme uskoon.”
Edellinen kertomus löytyy siis Apostolien tekojen 10 ja 11 luvuista:
”Kesareassa oli mies, nimeltä Kornelius.. Hän oli hurskas ja jumalaa pelkääväinen, niin kuin koko hänen perhekuntansakin, ja antoi paljon almuja kansalle ja rukoili alati jumalaa” (Apt.10:1-2). Yksi häneltä puuttui. Hän ei ollut uskossa. On eri asia uskoa Jumalaan kuin olla elävässä uskossa.
Jumalaan ja Jeesukseen uskominen on vasta ensimmäinen edellytys uskoon tulemiselle.
”..Pietari nousi ja lähti heidän kanssaan, ja muutamat veljet seurasivat hänen mukanaan… He saapuivat Kesareaan; ja Kornelius odotti heitä ja oli kutsunut koolle sukulaisensa ja lähimmät ystävänsä” (Apt.10:23-24).
Pietari alkoi puhua. ”..Te tiedätte, kuinka Jumala Pyhällä Hengellä ja voimalla oli voidellut Jeesuksen Nasaretilaisen, Hänet, joka vaelsi ympäri ja teki hyvää ja paransi kaikki perkeleen valtaan joutuneet; sillä Jumala oli Hänen kanssansa.
Ja me olemme kaiken sen todistajat.. Hänet he ripustivat puuhun ja tappoivat.. Hänet Jumala herätti kolmantena päivänä...” ”...Hänestä kaikki profeetat todistavat, että jokainen, joka uskoo Häneen, saa synnit anteeksi Hänen Nimensä kautta” (Apt.10:38-43).
MITÄ TAPAHTUIKAAN KORNELIUKSEN KODISSA ?
Luemme eteenpäin. ”Kun Pietari vielä näitä puhui, tuli Pyhä Henki kaikkien päälle, jotka puheen kuulivat.” Pietarin mukana tulleet uskovaiset ” hämmästyivät sitä, että Pyhän Hengen lahja vuodatettiin pakanoihinkin.” Mistä he tiesivät sen ? ”sillä he kuulivat heidän puhuvan kielillä ja ylistävän Jumalaa.
Silloin Pietari sanoi: Ei kaiketi kukaan voi kieltää kastamasta vedellä näitä, jotka ovat saaneet Pyhän Hengen niin kuin mekin? Ja hän k ä s k i kastaa heidät Jeesuksen Kristuksen Nimeen” ( Apt.10:44-48 ). Näin heistä tuli armosta pelastettuja Jumalan pyhiä.
Myöhemmin Pietari selostaa Korneliuksen tapausta muille uskoville:
”Ja Henki käski minun mennä heidän kanssansa ( Korneliuksen lähettämien miesten kanssa ); ja myös nämä kuusi veljeä lähtivät minun kanssani.
Me menimme sen miehen ( Korneliuksen ) taloon, ja hän kertoi meille, kuinka oli nähnyt enkelin seisovan huoneessaan ja sanovan: Lähetä Joppeen noutamaan Simon, jota myös Pietariksi kutsutaan; hän on puhuva sinulle sanoja, joiden kautta sinä p e l a s t u t, ja koko sinun perhekuntasi” ( Apt.11:12-15 ).
Kornelius ei siis vielä ollut pelastunut eli uskossa, huolimatta hurskaudestaan ja esimerkillisestä rukouselämästään. Pelastussanoman kuultuaan hän uudestisyntyi eli tuli uskoon, sai Pyhän Hengen lahjan kielilläpuhumisineen ja otti kasteen.
Näin hänestä tuli kristitty. Uusi elämä alkoi toimia Jeesuksen veren puhdistamassa sydämessä. Näin ”Jumala, sydänten tuntija, todisti heidän puolestansa, antaen heille Pyhän Hengen samoin kuin meillekin, eikä tehnyt mitään erotusta meidän ja heidän kesken, sillä hän puhdisti heidän sydämensä uskolla” ( Apt.15:8-9 ).
Uskoon tuleminen on sitä, että ihmisen sisin henki ( persoonallisuuden keskus ) herää ja sinne tulee uusi Elämä Pyhän Hengen myötä. Tätä Raamattu nimittää uudestisyntymiseksi. ”Joka ei synny uudesti ylhäältä, se ei voi nähdä Jumalan Valtakuntaa” ( Joh. 3:3 ). ”Siis jos joku on Kristuksessa, niin hän on uusi luomus; se, mikä on vanhaa, on kadonnut, katso uusi on sijaan tullut” ( 2 Kor. 5:17 ).
Korneliuksen kertomuksesta voimme päätellä, että alkuseurakunnan aikana uskoon tulleen ajatuksissa uudestisyntymis- ja kastemuistot sulautuivat yhteen.
Jeesuksen vastaan ottaminen, parannuksen tekeminen ja kaste suoritettiin samassa kääntymisprosessissa.
Uustestamentillinen herätyspuhe ei silloin päättynyt ”alttarikutsuun”, vaan kastekehotukseen.
Tässäkin kohden tahdomme ojentautua apostoliseen oppiin.
ARMOSTA PELASTETUT USKON KAUTTA
Armo tarkoittaa meille täysin ansaitsematonta Jumalan laupeuden osoitusta. Armokäsitteen tunteminen on pelastuksemme kannalta ehdottoman tärkeää.
Raamattu ilmoittaa useassa kohdin, että ihmisen uskoon tuleminen eli pelastuminen tapahtuu yksinomaan Jumalan armon vaikutuksesta. "Minä olen armollinen, kenelle olen armollinen,
ja armahdan, ketä armahdan." Niin se ei siis ole sen vallassa, joka tahtoo, eikä sen, joka juoksee, vaan Jumalan, joka on armollinen” ( Room. 9:15,16 ). Jumala lähetti Jeesuksen pelastamaan synteihinsä kuolleen ihmiskunnan. Pelastuksen vastaanottaneet Jeesuksen opetuslapset lähtivät kertomaan Golgatan voittosanomaa kaikille ihmisille. Kaikki alkaa siis Jumalasta.
Ristin työn perusteella Jumalalla on mahdollisuus antaa syntimme anteeksi. Hänellä ei silti ole siihen minkäänlaista pakkoa. Hän on Jumala. Minä olen kurja synnin orja. Minulla ei ole mitään oikeutta Jumalan hyvyyteen.
Jos Hän ei armahda ja päästä minua Taivaaseen, niin helvetissäkin olen kiittävä Jumalaa, että Hän on oikeudenmukainen, vanhurskas ja Pyhä. Hän ei toimi väärin. Hän on Luoja. Minä olen luotu. Olen Hänen armonsa varassa.
Pelastus on yksinomaan Jumalan armon vaikutus. Mutta kun huudamme avuksi Herraa Jeesusta ja vetoamme ristin lunastustyöhön, niin Jumala saa omien ehtojensa mukaisen mahdollisuuden pelastaa. Muistaessamme Jumalan luonteen, että Hänellä on halu laupeuteen, voimme uskon kautta Jeesuksen vereen uskoa itsemme pelastuneiksi. Voimme ottaa vastaan Jumalan armon.
En ole milloinkaan kuullut että joku kaikesta sydämestään Jumalan armoa anova ja vastaan ottava olisi jäänyt pelastusta vaille. ”Sillä minä tunnen ajatukseni, jotka minulla on teitä kohtaan, sanoo Herra: rauhan eikä turmion ajatukset; minä annan teille tulevaisuuden ja toivon.
Silloin te huudatte minua avuksenne, tulette ja rukoilette minua, ja minä kuulen teitä. Te etsitte minua ja löydätte minut, kun te etsitte minua kaikesta sydämestänne. Ja niin minä annan teidän löytää itseni, sanoo Herra” ( Jeremia 29:11-14 ).
On vain ymmärrettävä, ettei kaikesta sydämestä etsimisemmekään tule mielissämme ansioksemme. Jeesuksen uhri Golgatan ristillä on ainoa ansiomme. Jumala hyväksyy vain Jeesuksen. Tämän vuoksi meidän on oltava Hänessä. Olemme uskon kautta liittyneet Jeesukseen. Emme enää ole Aadamissa, vaan uusina luomuksina Kristuksessa.
Kun Jumalan armo on tullut osaksemme ja olemme kokeneet uudestisyntymisen ihmeen, siirtymisen pimeydestä valkeuteen, on meidän pysyttävä Jumalan armossa. ”Sillä Jumalan armo on ilmestynyt pelastukseksi kaikille ihmisille ja kasvattaa meitä, että me, hyljäten jumalattomuuden ja maailmalliset himot, eläisimme siveästi ja vanhurskaasti ja jumalisesti nykyisessä maailmanajassa, odottaessamme autuaallisen toivon täyttymistä ja suuren Jumalan ja Vapahtajamme Kristuksen Jeesuksen kirkkauden ilmestymistä” ( Tiit.2:11-13 ).
”Sillä Herran silmät tarkkaavat kaikkea maata, että hän voimakkaasti auttaisi niitä, jotka ovat ehyellä sydämellä antautuneet hänelle” ( 2 Aikak.16:9 ). Uskoon tultuamme tahdomme joka päivä ehyesti Herralle antautuneina pysyä armossa ja totuudessa. Näin kilvoittelemme hyvän uskon kilvoituksen ja pääsemme perille Jumalan Valtakuntaan.
Efesolaisten kääntyminen uskonnollisuudesta elävään uskoon:
Efeson kaupungissa oli ihmisiä tullut uskoon. Heidät oli kastettu upotuskasteella vedessä
( Johanneksen kaste ). Siinä vaiheessa he olivat eräänlaisessa uskonnollisessa tilassa. Jumalan armo ei vielä ollut saanut heissä kokonaan toteutua. Paavali johdatti heidät ensin uudestaan upotuskasteelle vedessä Herran Jeesuksen Kristuksen Nimeen.
”Ja kun Paavali pani kätensä heidän päälleen, tuli heidän päällensä Pyhä Henki, ja he puhuivat kielillä ja ennustivat” ( Apt.19:6 ).
Seuraavassa koko kertomus:
”Kun Apollos oli Korintossa, tuli Paavali, kuljettuaan läpi ylämaakuntien, Efesoon ja tapasi siellä muutamia opetuslapsia. Ja hän sanoi heille: "Saitteko Pyhän Hengen silloin, kun te tulitte uskoon?" Niin he sanoivat hänelle: "Emme ole edes kuulleet, että Pyhää Henkeä on olemassakaan." Ja hän sanoi: "Millä kasteella te sitten olette kastetut?" He vastasivat: "Johanneksen kasteella." Niin Paavali sanoi: "Johannes kastoi parannuksen kasteella, kehoittaen kansaa uskomaan häneen, joka oli tuleva hänen jälkeensä, se on, Jeesukseen."
Sen kuultuaan he ottivat kasteen Herran Jeesuksen nimeen. Ja kun Paavali pani kätensä heidän päälleen, tuli heidän päällensä Pyhä Henki, ja he puhuivat kielillä ja ennustivat”
( Apt. 19:1-6 ).
Tällä tavalla uskoon tulleille Paavali kirjoitti myöhemmin: ”Hänessä on teihinkin, sitten kuin olitte kuulleet totuuden sanan, pelastuksenne evankeliumin, uskoviksi tultuanne pantu luvatun Pyhän Hengen sinetti, sen, joka on meidän perintömme vakuutena, hänen omaisuutensa lunastamiseksi - hänen kirkkautensa kiitokseksi….
Sillä armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta - se on Jumalan lahja - ette tekojen kautta, ettei kukaan kerskaisi”
( Efes. 1:13 ja 2:8,9 ). Toisella tavalla ”uskoon tulleilla” ei ole oikeutta käyttää edellisiä Raamatun kohtia.
Kaikissa Raamatun kertomissa pelastumistapauksissa löytyvät nämä samat elementit:
1. Pelastussanoman kuuleminen. 2. Sanan vastaan ottaminen. 3. Parannuksen tekeminen ja katumus. 4. Upotuskasteen ottaminen Jeesuksen Nimeen. 5. Pyhän Hengen saaminen kielilläpuhumisineen.
Näiden armoaskelten kautta Jumalan armahtava laupeus tulee osaksemme. Mikäli joku kieltäytyy jostakin Jumalan armon askeleesta kieltäytyy hän Jumalan armosta.
SEURAKUNTA
Raamattu opettaa, että me, tässä kirjoituksessa esitetyllä tavalla uskoon tulleet olemme seurakunta. ”Ettekö tiedä, että te ( uskoon tulleet ) olette Jumalan temppeli ja että Jumalan Henki asuu teissä?” ( 1 Kor.3:16 ). ”Vai ettekö tiedä, että teidän ruumiinne on Pyhän Hengen temppeli, joka Henki teissä on ja jonka te olette saaneet Jumalalta, ja ettette ole itsenne omat? Sillä te olette kalliisti ostetut. Kirkastakaa siis Jumala ruumiissanne”
( 1 Kor.6:19-20 ). Jeesuksen ristin uhri oli tuo kallis pelastuksemme hinta.
Meidät puhdistettiin ”Kristuksen kalliilla verellä, niin kuin virheettömän ja tahrattoman karitsan” olemaan Jumalan temppeli. ”Puhdistakaa sielunne totuuden kuuliaisuudessa vilpittömään veljenrakkauteen ja rakastakaa toisianne hartaasti puhtaasta sydämestä, te, jotka olette uudestisyntyneet, ette katoavasta, vaan katoamattomasta siemenestä, Jumalan elävän ja pysyvän sanan kautta” (1 Piet.1:18… 23).
”… mutta Kristus on uskollinen Poikana, Hänen huoneensa haltijana; ja Hänen huoneensa olemme me, jos loppuun asti pidämme vahvana toivon, rohkeuden ja kerskauksen. Sen tähden, niin kuin Pyhä Henki sanoo: "Tänä päivänä, jos te kuulette Hänen äänensä, älkää paaduttako sydämiänne…” ( Hebr. 3:6-8 ).
”… että tietäisit, miten tulee olla Jumalan huoneessa, joka on elävän Jumalan seurakunta, totuuden pylväs ja perustus” ( 1 Timot.3:15 ). Jos emme ymmärrä, mitä temppeli ja Jumalan huone uudessa liitossa tarkoittaa, joudumme monissa asioissa hakoteille. Katso esim. 2 Tes.2:4; Joh. 2:19-22; Apt. 17:24.
Me tahdomme toteuttaa Jumalan tahdon seurakuntana. Tämä edellyttää, että olemme yhteydessä toistemme kanssa.
”Ja Hän antoi muutamat ( seurakuntaan ) apostoleiksi, toiset profeetoiksi, toiset evankelistoiksi, toiset paimeniksi ja opettajiksi, ( miksi ? ) tehdäkseen pyhät täysin valmiiksi palveluksen työhön, Kristuksen ruumiin ( eli seurakunnan ) rakentamiseen, kunnes me kaikki pääsemme yhteyteen uskossa ja Jumalan Pojan tuntemisessa, täyteen miehuuteen, Kristuksen täyteyden täyden iän määrään, ettemme enää olisi alaikäisiä, jotka ajelehtivat ja joita viskellään kaikissa opintuulissa ja ihmisten arpapelissä ja eksytyksen kavalissa juonissa; vaan että me, totuutta noudattaen rakkaudessa, kaikin tavoin kasvaisimme Häneen,
joka on pää, Kristus, josta koko ruumis, yhteen liitettynä ja koossa pysyen ( seurakunnan kokoontuminen eli koossa pysyminen on jokaiselle tärkeää ) jokaisen jänteensä avulla, kasvaa rakentuakseen rakkaudessa sen voiman määrän mukaan, mikä kullakin osalla on”
( Efes. 4:11-16 ).
Seurakuntaruumiissa ei tule olla irtojäseniä.
”Älkäämme jättäkö omaa seurakunnankokoustamme, niin kuin muutamien on tapana, vaan kehottakaamme toisiamme, sitä enemmän, kuta enemmän näette tuon päivän lähestyvän”
( Hebr.10:25 ). Kenenkään ei tule jäädä irtolaiseksi seurakuntayhteyden ulkopuolelle. Meidän kaikkien tulee olla paikkakunnittain saumattomassa yhteistoiminnassa. Tähän Pyhä Henki tahtoo johdattaa. ”Niskoittelijat asuvat kuivassa maassa” ( Psalmi 68:19 ). Seurakunnan kokouksista pois jääminen ei ole pieni synti.
Jokaisen tulee etsiytyä paikkakuntansa sellaisten uskovien yhteyteen, jotka eivät toimi minkään uskontokunnan puitteissa. - Uskontojen kokoontumiset saa jättää. - Minkälaisia alkuseurakunnan kotikokoukset olivat sellaisia kokousten tulee edelleen olla?
1 Kor.14:26 ym..
Room. 16:5; 1 Kor.16:19; Kolos.4:15; Filem./2.
”… ja rakentukaa itsekin elävinä kivinä hengelliseksi huoneeksi, pyhäksi papistoksi, uhraamaan hengellisiä uhreja, jotka Jeesuksen Kristuksen kautta ovat Jumalalle mieluisia”
( 1 Piet.2:5 ).
Me uuden liiton uskovat olemme elävistä kivistä koostuva Jumalan temppeli. Tässä temppelissä tulee toteuttaa kaikkinainen Raamatun opettama jumalanpalvelus. Mitään epäpyhää ei temppeliin saa tuoda. Raamatun ulkopuoliset opetukset, kirkkokunnat ym.
perustetut uskonnot jne. ovat epäpyhää saastaisuutta.
”Jos joku muuta oppia opettaa eikä pitäydy meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen terveisiin sanoihin eikä siihen oppiin, joka on jumalisuuden mukainen, niin hän on paisunut eikä ymmärrä mitään, vaan on riitakysymyksien ja sanakiistojen kipeä, joista syntyy kateutta, riitaa, herjauksia, pahoja epäluuloja, alituisia kinastuksia niiden ihmisten kesken, jotka ovat turmeltuneet mieleltään ja totuuden menettäneet ja jotka pitävät jumalisuutta keinona voiton saamiseen” ( 1 Timot.6:3-5 ).
”Mutta vaikka me, tai vaikka enkeli taivaasta julistaisi teille evankeliumia, joka on vastoin sitä, minkä me olemme teille julistaneet, hän olkoon kirottu.
Niin kuin ennenkin olemme sanoneet, niin sanon nytkin taas: jos joku julistaa teille evankeliumia, joka on vastoin sitä, minkä te olette saaneet, hän olkoon kirottu.
Ihmistenkö suosiota minä nyt etsin vai Jumalan? Tai ihmisillekö pyydän olla mieliksi? Jos minä vielä tahtoisin olla ihmisille mieliksi, en olisi Kristuksen palvelija” ( Galat.1:8-10 ).
Näillä opetuksilla Pyhä Henki tahtoo osoittaa, että jos joku hylkää apostolisen evankeliumin siirtyy hän pois Jumalan rakkauden ja siunauksen alta ja siirtyy kirouksen tilaan.
Todellisuudessa on kaksi olotilaa: Olla siunattu Jumalan Sanan tiellä tai olla tietoisesti ulkopuolella Jumalan Sanan ja vetää ylleen kirousta. Joh. 3:36.
Uudestisyntyneiden onni on olla Jumalaa lähellä, Hänen Sanansa tiellä.
Evankeliumi on nyt tavoittanut Sinut.
Jumala odottaa vastaustasi.
Muista Apostolien teot 2:38: 38 - 42. ”Niin Pietari sanoi heille: "Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan… Antakaa pelastaa itsenne tästä nurjasta sukupolvesta.
Jotka nyt ottivat hänen sanansa vastaan, ne kastettiin… Ja he pysyivät apostolien opetuksessa ja keskinäisessä yhteydessä ja leivän murtamisessa ja rukouksissa.”
Kasteelle tuleminen on osa julkista tunnustautumista Jeesuksen opetuslapseksi.
Uskossa ei voida olla salaa. Raamattu sanoo:
”Sillä jos sinä tunnustat suullasi Jeesuksen Herraksi ja uskot sydämessäsi, että Jumala on hänet kuolleista herättänyt, niin sinä pelastut;
sillä sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan”
( Roomal. 10:9-10 ). ”Mutta minä sanon teille: jokaisen, joka tunnustaa minut ihmisten edessä, myös Ihmisen Poika tunnustaa Jumalan enkelien edessä. Mutta joka kieltää minut ihmisten edessä, se kielletään Jumalan enkelien edessä” ( Luukas 12:8-9 ).
”Joka ei ole minun kanssani, se on minua vastaan; ja joka ei minun kanssani kokoa, se hajottaa” ( Matteus 12:30 ).
Kysymyksessä on nyt Sinun osasi Taivaassa tai kadotuksessa.
Valinta on tehtävä tässä ajassa. Tämän elämän jälkeen et enää milloinkaan saa uutta tilaisuutta.
Tällä hetkellä Sinulle tarjotaan syntien anteeksiantamusta ja sen kautta iankaikkista elämää. Tämä on se evankeliumi, jota me julistamme ja jonka kautta myös Sinä pelastut, jos otat sen vastaan sellaisenaan.
Totisesti, Jeesus kristus on Herra!
”että jokaisella, joka häneen uskoo, olisi iankaikkinen elämä. Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä. Sillä ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan tuomitsemaan maailmaa, vaan sitä varten, että maailma hänen kauttansa pelastuisi. Joka uskoo häneen, sitä ei tuomita; mutta joka ei usko, se on jo tuomittu, koska hän ei ole uskonut Jumalan ainokaisen Pojan nimeen” ( Joh.3:15-18 ).
Mitä tarkoitat:
"Uskontojen kokoontumiset saa jättää."
Tarkoitatko nimellisiä seurakuntia, kuten: Vapaakirkot, Helluntaiseurakunnat, Baptisti seurakunnat, Luterilaiset seurakunnat?
Olet kopioinut sivutolkulla tekstejä ja osittain muutellut niitä ja osa lähteistäkin on jäänyt kertomatta.
Teksteistäsi ei selviä erikseen tutkimatta sekään, mikä on omaa ja mikä toisten kirjoitusta.
En lue tyhjänpäiväisiä pitkiä litanioita jotka kopsataan milloin mistäkin.
Opettele kirjoittamaan omin sanoin lyhyesti ja napakasti jos sinulla on asiaa.
Muutama Raamatunlause ei toki haittaa tekstin tukena.
löytyvät profetia palstalata ja ne ovat toisten kirjoittamia kirjoituksia, ei minun.
Joku on
perehtynyt
Jumalan sanaan.
"Mitä kristinusko oli puhtaimmillaan noin vuonna 100 jKr. sellaista sen tulee edelleen olla. Silloin kristinusko oppeineen yms. sisältöineen oli valmis. Mutkaisuudet aiheutuvat ristiriidasta, joka syntyy nykyisten, ihmisperusteisten uskontojen ja Raamatun esittämän mallin välille.
”Me emme hetkeksikään alistuneet antamaan heille myöten, että evankeliumin totuus säilyisi teidän keskuudessanne” ( Gal.2:5 ). "
Johannes 17
3 Mutta tämä on iankaikkinen elämä, että he tuntevat sinut, joka yksin olet totinen Jumala, ja hänet, jonka sinä olet lähettänyt, Jeesuksen Kristuksen.
1. kirje Timoteukselle 2
5 Sillä yksi on Jumala, yksi myös välimies Jumalan ja ihmisten välillä, ihminen Kristus Jeesus,
"Mitä kristinusko oli puhtaimmillaan noin vuonna 100 jKr. sellaista sen tulee edelleen olla. Silloin kristinusko oppeineen yms. sisältöineen oli valmis."
Nimimerkki evankeliumi on kirjoittanut tekstiä paksun kirjan verran. Miksi et tee aiheesta kirjaa? Olisi menekkiä. Uskovaiset ovat jo valmiita ottamaan vastaan alkuseurakunnan mallin.
Helluntaikirkkoonkin on kyllästytty.