Näin kaksi lähdettä jotka kumpikin oli kumpareen päällä. Toinen kumpare oli rakennettu jalokivistä ja jalometalleista, ja toinen lähde oli kumpareella jossa oli ihanan vihreätä ruohoa ja suuri ja runsaslehtinen ja hedelmällinen puu.
Kummastakin lähteestä virtasi puro alas rinnettä pitkin mutkitellen aivan samanlaisessa maastossa kuin mistä nuo kummutkin oli rakennettu.
Kumpaakin puroa lähestyi lammaslauma lukuisien paimenten saattelemana sillä erolla, että tuota puroa joka virtasi kullatun ja jalokivisen maan poikki johti useita paimenia jotka muodostivat kuin auran tuon lammaskatraan eteen ja osittain sivuille.
Toista laumaa johti vain yksi paimen ja muut paimenet kulkivat lauman sivuilla ja takana. He toivat laumansa noiden purojen luokse ja tuo lauma jota paimenet johtivat tulivat puron luo ja paimenet polvistuivat juomaan ja kehottivat laumaansa odottamaan että he saisivat ensiksi juoda.
Toinen lauma saapui myös puronsa luokse, mutta johtava paimen polvistui maahan puron viereen ja ryhtyi ammentamaan tuota vettä lampailleen ja muut paimenet tulivat häntä auttamaan ja kun lampaat olivat juoneet juotti tuo pääpaimen nuo muut paimenet ja vasta sen jälkeen hän itse joi siitä purosta.
Kultaisella maalla virtaavan puron luona paimenet olivat juoneet ahnaasti, ja lampaille jäi vain sen verran että saivat särpiä jotta jano edes hieman helpottuisi. Sillä aikaa heidän paimenensa olivat jatkaneet matkaa ja lampaat jäivät ilman paimenia. Silloin tuo pääpaimen tuosta toisesta laumasta tuli heidän luokseen ja pyysi heitä liittymään omaan laumaansa, mutta nuo lampaat vastasivat hänelle, että katso, tuolla ylhäällä odottaa meitä rikkaudet, me emme sinua seuraa.
Pääpaimen kääntyi surullisena pois ja lausui sitten: ” Siellä teillä on maailman rikkaudet ja ihmiskunnia, mutta mistä te saatte ruuan.”
Tähän näky päättyi
Kummastakin lähteestä virtasi puro alas rinnettä pitkin mutkitellen aivan samanlaisessa maastossa kuin mistä nuo kummutkin oli rakennettu.
Kumpaakin puroa lähestyi lammaslauma lukuisien paimenten saattelemana sillä erolla, että tuota puroa joka virtasi kullatun ja jalokivisen maan poikki johti useita paimenia jotka muodostivat kuin auran tuon lammaskatraan eteen ja osittain sivuille.
Toista laumaa johti vain yksi paimen ja muut paimenet kulkivat lauman sivuilla ja takana. He toivat laumansa noiden purojen luokse ja tuo lauma jota paimenet johtivat tulivat puron luo ja paimenet polvistuivat juomaan ja kehottivat laumaansa odottamaan että he saisivat ensiksi juoda.
Toinen lauma saapui myös puronsa luokse, mutta johtava paimen polvistui maahan puron viereen ja ryhtyi ammentamaan tuota vettä lampailleen ja muut paimenet tulivat häntä auttamaan ja kun lampaat olivat juoneet juotti tuo pääpaimen nuo muut paimenet ja vasta sen jälkeen hän itse joi siitä purosta.
Kultaisella maalla virtaavan puron luona paimenet olivat juoneet ahnaasti, ja lampaille jäi vain sen verran että saivat särpiä jotta jano edes hieman helpottuisi. Sillä aikaa heidän paimenensa olivat jatkaneet matkaa ja lampaat jäivät ilman paimenia. Silloin tuo pääpaimen tuosta toisesta laumasta tuli heidän luokseen ja pyysi heitä liittymään omaan laumaansa, mutta nuo lampaat vastasivat hänelle, että katso, tuolla ylhäällä odottaa meitä rikkaudet, me emme sinua seuraa.
Pääpaimen kääntyi surullisena pois ja lausui sitten: ” Siellä teillä on maailman rikkaudet ja ihmiskunnia, mutta mistä te saatte ruuan.”
Tähän näky päättyi
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tämä on keskustelufoorumi eikä mikään lapsellisten ekaluokkalaisten sadunkerronta palsta.
tosi Jumalallinen näky , ohjaa oikeaan jokaista joka tajuaa.
Oikea paimen ohjaa laumaansa Herran seuraan, väärä paimen kehotaa iseään seuraamaan. Näinmse on. Yksi lauma, yksi paimen.