"Karavaanarit aina tiellä"

se sinun vanha Corolla oikein kulkeekaan.

Kateellinen mieli aiheuttaa usein kovaa painetta päässä ja niinpä sitten ei osata enää edes autoa kuljettaa muiden joukossa.

No suomalainen ei ole koskaan tottunut ajamaan muiden joukossa. Puuttuu pelisilmä liikenteessä ja minä itte-tyyli valtaa mielen niin, että ei koskaan opikaan yhteispeliin.

Paljon ulkomailla ajavana olen oppinut muidenkin maiden tapoja. Keski-Euroopassa on aivan yleistä, että halutessaan vaihtaa kaistaa, laittaa vilkun päälle ja samantien alkaa lipua viereiselle kaistalle. Suomalainen taas ei näytä vilkkua tai jos näyttää, niin alkaa odottamaan, että ei tule yhtään autoa. Aikanaan jouduin työaikana ajamaan paljon Benelux-maissa ja siellä oli tapana tehostaa kaistanvaihtohaluja vaikka heilauttamalla kättä ulos auton ikkunasta vihjeeksi, että nyt minä sitten tulen ja pyydän tilaa. Aina sujui hyvin.

Auto voidaan ohittaa siten, että vilkauttaa kaukovaloja merkiksi siitä, että olen tosissani ohittamassa ja kun sitten edellä ajava vilkauttaa vilkkuansa, niin sitten tie on vapaa ja ohitan HETI. Mutta mitä tekee suomalainen? Suomalainen jää roikkumaan takapuskuriin eikä mene ohi heti, vaan kurkkaa taas muutaman minuutin päästä ikäänkuin arpoakseen, oliko se tie vapaa vai ei. No siinä vaiheessa onkin taas vastaantulijoita ja ohitusyritys meni mönkään ja jono perässä senkun kasvaa. Muistaa kannattaa, että jonon muodostaa se toinen auto eli hitaamman perässä ajelija, ei hidas ajoneuvo.

Ei se mosse mikään huono auto ollut, kaikki karavaanarit halusivat omistaa sellaisen.

Väittävät kaapen mätänevän käsiin.