Kovasti on kinattu siitä, mikä oli paras panssarivaunu.
On mielenkiintoista katsoa, millaisella kalustolla Saksan panssarijoukot Stalingradin taistelussa toimivat.
Hyvä esimerkki on 6. PsD, jonka kaluston Jaakko Aatolainen selvittää Stalingrad- kirjassaan.
On mielenkiintoista katsoa, millaisella kalustolla Saksan panssarijoukot Stalingradin taistelussa toimivat.
Hyvä esimerkki on 6. PsD, jonka kaluston Jaakko Aatolainen selvittää Stalingrad- kirjassaan.
Vastaukset 29
Vanhimmat
PzIII,PzIV sekä mahd.sotasaalis-T-34:t.
Kaksi unohtunutta, mutta merkittävässä roolissa Stalingradin taistelun yhteydessä ollutta vaunutyyppiä olisivat tietysti toivottoman vanhentuneet P-35 ja P-38 vaunut, joilla saksalais-romanialainen 48. PsAK kävi kuolinkamppailunsa yrittäessään estää Stalingradin saarrostuksen.
Romanialaiset pellet oli HEIKOIN KOHTA Saksan puollustuksessa ja siihen venäläinen karhu Zuikov iski. Eipä mennä satuilun puolella vai kiihottaako sinua Antonescun tarinat että nuo Euroopan tummat latinot olisi olleet muka roomalaisten jälkeläisiä.
"Romanialaiset pellet oli HEIKOIN KOHTA Saksan puollustuksessa ja siihen venäläinen karhu Zuikov iski."
Ne 22. PsD:n saksalaiset "pellet" eivät ilmeisesti pärjänneet sille Zuikov-nimiselle karhulle yhtään paremmin. Yhdellä karhullako neukot tosiaan selättivät saksalaiset? No, sadut taitavat olla paremmin alaasi...
Sektorilla oli hyvin vähän saksalaisia. Vastuu oli annettu romanialaisille koska heihin luotettiin. Romania oli Saksan suurin öljyntoimittaja ja laaja rintamatoveri sodassa juutalaisia ja mustalaisia vastaan. Romanialaiset puhdistivat Odessa jutikoista käytännössä kokonaan. Käy kysymässä Elie Wieseliltä jos etä minua usko.
"Sektorilla oli hyvin vähän saksalaisia."
Eivätkä he olleet yhtään paremmin varustettuja kuin heidän parinaan ollut romanialainen panssaridivisioonakaan ja molemmat yhtymät tuhoutuivat vastahyökkäyksessä. Suunnilleen siinä tuli romanialaisen 3.A:n kohtalo sinetöidyksi.
"Romanialaiset pellet oli HEIKOIN KOHTA Saksan puollustuksessa ja siihen venäläinen karhu Zuikov iski."
Zuikov taisteli Stalingradissa.
Romanialaiset ja italialaiset armeijat murskasi Vasilevskin alaiset Vatutin, Rokossovski ja Jeremenko.
Romanialaiset olivat täysin pienen saksalaisen ryhmän kanssa vastaamassa yhdestä sivustasta. Menivät Zukovin iskettyä panikkiin. Eivät murskanneet yhtään mitään.
Nytkö se onkin varustuksesta kiinni. Jo on kumma ettei niin suuri kansa pystynyt parempaan vaikka vieläkin uho on kova.
Zukovkaan. Oli tällä suunnalla mukana vain lyhyen aikaa suunnitteluvaiheessa.
Lähti sitten johtamaan Operaatio Marsia.
Zukov yritti kyllä muistelmissaan ottaa kunnian myös Stalingradin voitosta.
Vasilevskin alaiset rintamien komentajat Vatutin, Rokossovski ja Jeremenko murskasivat saksalaisten tukemat romanialaiset ja italialaiset armeijat.
Jeremenko komensi varsinaista Stalingradin rintamaa.
"Eivät murskanneet yhtään mitään."
Onko lukutaito hakusessa?
"Jo on kumma ettei niin suuri kansa pystynyt parempaan vaikka vieläkin uho on kova."
Älä nyt. Saivathan ne saksalaiset aika paljonkin aikaan.
AR Mittessä Moskovan suunnalla talvella 41-42 ja kärsi raskaat tappiot. Sen kalustona oli ollut tsekkiläiset Skodat 37 mm tykeillä. Niillä ei ollut tekoa T-34:ää vastaan.
Toukokuussa -42 6.PsD siirrettiin Ranskan Bretagneen lepoon, täydennykseen ja uudelleen organisointiin.
Tietysti PzKw III ja IV kaikkine siihenastisine variantteineen, sekä StuG III variantteineen ja varmaan näitäkin StuH 42
Näitäkin lienee ollut
http://www.achtungpanzer.com/sturmtiger-sturmpanzer-vi.htm
http://www.achtungpanzer.com/panzer-profiles-1917-1945
ja katsele itse loput... pidät vaan vuosiluvun mielessäsi eli syksy 1942...
Tuo linkkisi Sturmtiger ei kyllä ole ollut mukana Stalingradissa, vaunua alettiin tekemään vasta pitkälti em taistelujen jälkeen Tigerin pohjalta.
Muita telavehkeitä Stalingradissa jo listattujen lisäksi "jokapaikan höylä" Panzer II, erilaiset Marderin variantit ja rynnäkkötykeistä vielä tuo SIG 33B.
"BocksCar"
Tääkin tahtoo sanoa jotakin, hätäisesti..
"rynnäkkötykeistä vielä tuo SIG 33B"
Välillä aina hämärtyy tuo käsite rynnäkkötykki. Jos kyse pelkästään jalkaväen tuesta, niin varmasti oli hyvä rynnäkkötykki verrattuna stugiin (75 mm vs 150 mm), mutta en olisi kovin intoa puhkuen siihen istuutunut. Muuten, pystyttiinkö (tähtäimet tms.) sillä ampumaan epäsuoraa tulta? Kantama ainakaan tuskin oli kovin suuri siinä tapauksessa. Veikkaan, että ei niitä paljon tehty, jotakin melkein samannimistä tehtiin muistaakseni 12 kpl. En jaksa wikistä koittaa luntata.
Eikös Stalingradin katutaisteluista arjalaiset ottaneet opiksi, ja siksi kehiteltiin Brummbar, jossa miehistö sai ihan turvaakin? Niitäkään kyllä tuskin massoittain tehtiin.
Tuon 150 mm tykin suurin koro oli ihan hinattavassa versiossa muistaakseni 70-75 astetta, ei tietoa mikä suurin koro kun tuossa SIG33B :ssä. Aika hidas oli murkulan lähtönopeus, alle äänennopeuden. Max kantamakin viiden kilsan luokkaa.
Ontelokranaatti kyllä löytyi tuon 33 :n ammusarsenaalista,eii tietoa miten tehosi paksupeltiseen Klimiin tai vaikkapa Sotkaan jos meni onneaan kokeilemaan...
Hitlerin käskystä vapauttaa tai tarkemmin ottaen avata sille 120 km pitkä huoltokäytävä ja täydentää armeija sitä kautta.
AR Donilla vain ei ollut joukkoja, sillä 6. A oli tukevasti saarroksissa ja 4. PsA:sta oli jäljellä tuskin armeijakunta. Reservejä ei Hitlerin tapaan ollut mailla halmeilla.
Sitten keksittiin 6.Psd. Sehän oli elvytetty ja aivan nurkalla, vain muutaman tuhannen kilometrin päässä.
Näin oli joukkopula ratkaistu. 4.PsA aloitti hyökkäyksen 12.joulukuuta peräti yhden täyden (6.PsD) ja yhden vajaan(23.) psd:n voimin. Kolmas psd (17.) tuli mukaan viikon sisällä, sekin vajaana.
Vastassa oli kolme armeijaa, joukossa väkivahva 2. Kaartinarmeija.
Millä eväillä yhden täydennetyn divisioonan oli tarkoitus lyödä moninkertainen ylivoima? Lähimpänä vastassa oli mm. yksi psak, kaksi kaartindivisioonaa, kahdeksan panssariprikaatia ja yksi moottoroitu prikaati.Panssareita oli varovasti laskien ( 50 % vahvuus) noin 500 edellyttäen,että pspr:t (11) olivat kolmepataljoonaisia.
No. Olihan 6. D:llakin vaunukalustoa. Tutuin oli Pz II, jolla oli 20 mm. tykki. Se oli tarkoitettu harjoitusvaunuksi, mutta sai kelvata myös tämän iskujoukon käyttöön. Sitä oli 21 kpl, nähtävästi kylläkin lähinnä esikuntayksiköillä.Kyllä silläkin jalkaväkeä harvensi.
ei tiputella, Guderiania soveltaakseni.
6.PsD:n kalusto oli siis: 21 kpl Ps II 20 mm tykillä, 30 kpl Pz III lyhyellä 75 mm tykillä, pitkällä 50 mm tykillä oli 75 Pz III. Varsinainen iskujoukko oli 24 Pz IV, joilal oli pitkäputkinen 75 mm. Tämä vaunu oli parasta, mitä Saksalla silloin oli.
Huomattavaa on, että näiden kahden komppanian lisäksi vain tuo pitkällä 50 mm tykillä varustetu Pz III pystyi haastamaan raskaat neuvostopansarit alle 800 metriin.T-34:n 76 mm ulottui 1500:een.
150 panssarin lisäksi divisioonalla oli 42 rynnäkkötykkiä.Niillä taisi vielä tuolloin olla lyhyt 75 mm tykki aseenaan.
Panssarintorjuntakalustona saattoi hyvin jo olla Skodan alustalle asennettu 75 mm? Taitaa löytyä asiantuntija?
Tämä oli siis parasta, mitä Saksalla tuolloin löytyi. Ei muuta kuin kimppuun!!
Kotelnikovon asemalla tullessa olikin neuvostojoukot vastassa. 6. D heitti ne kuitenkin rivakalla iskulla pois.
Todettakoon, että kahdella muulla psd:lla oli vain noin 30 psv kummallakin. Taistelun paino jäi siis 6.PsD:lle. Se eteni päivässä 40 km, mutta sitten tuli toppi.
Div tuhosi 46 vihollispanssaria yhdessä ainoassa taistelussa, mutta menetti ylivoiman edessä itsekin 23. Miehiä oli menetetty yli tuhat. Oli vetäydyttävä. Venäläisiä oli vastassa noin 10 divisioonaa yksin 2. Kaartinarmeijassa. Se oli kaksi-kolme kertaa saksalaisia vahvempi.
Haaveet pääsystä Stalingradiin oli haudattava.
http://www.fireandfury.com/orbats/bg_stalingrad-01.pdf
mukaan vasta antautumisen jälkeen. Oliko kysessä Pz VI:n ensiesiintyminen rintamalla?
- tai ainakin maaliskuussa -43 - Tiger-kalustoa oli kyllä myös Tunisiassa.
Tiikeri oli ilmestynyt Leningradin rintamalle jo aiemmin syksyllä.
nähneeni saman tiedon.
kertoo muistelmissaan ensimmäisen kuuden Tigerin kokeiluosaston tuhoutumisesta "keväällä", siis ilmeisesti -42???
Tarina viittaa Leningradin rintamalle, mutta olisiko se ollut mahdollista noin aikaisin? Speer ehkä muistaa väärin?
Muistelmista löytyy usein tuollaisia virheitä.
Hothilla alkoi paukkupakkasessa johdot paukkua. Kyllä nämä muistetaan. Kalusto ei kestänyt nasuilla.
kesti, vaikka vaikeaa olikin. Puna-armeijan ylivoima vain oli kerta kaikkiaan liikaa.
Hitler oli petannut vastustajalle voiton siirtämällä tarvittavat joukot ( 16 divisioonaa) muualle jo ennen taistelua.
Myös huolto oli ongelmissa, 6.A kärsi nälkää ja a-tarvikkeiden puutetta jo viikkoja ennen saarroksiin joutumista. AR Don sai keskimäärin kolme huoltojunaa päivässä perille, kun tarve olisi ollut vähintään kymmenen. Puna-armeijalla ei sellaisia ongelmia ollut.
Älä veikkosta. Hothan oli yli-ihminen. Luehan ne ohjeet joita jakeli porukoilleen ennen idän retkiä. Ei se "aasialainen Venäjä" ollutkaan niin helposti lyötävissä.