Kansalaissota, luokkasota, vapaussota, sisällissota, punakapina - Suomen historian traagista, kansan kahtia jakanutta ja syvät arvet jättänyttä ajanjaksoa edelsivät vuoden 1917 lakot ja mielenosoitukset.
Ensimmäisen maailmansodan aiheuttama epävakaa tilanne, Venäjän vallankumous ja elintarviketuonnin loppuminen Venäjältä, niiden seurauksena elintarvikepula ja työttömyys etenkin eteläisen Suomen asutuskeskuksissa kärjistivät työväestön mielialoja ja johtivat punakaartien järjestäytymiseen ja aseistautumiseen. Myös sodan toinen osapuoli järjestäytyi suojeluskunniksi ja valkokaarteiksi. Taistelut puhkesivat eri puolilla maata tammikuun lopulla 1918 ja päättyivät huhti-toukokuun vaihteessa, punakaartien häviöihin tai antautumisiin.
Liittäminen Venäjän kommunisteihin tyssäsi siltä osin.
Ensimmäisen maailmansodan aiheuttama epävakaa tilanne, Venäjän vallankumous ja elintarviketuonnin loppuminen Venäjältä, niiden seurauksena elintarvikepula ja työttömyys etenkin eteläisen Suomen asutuskeskuksissa kärjistivät työväestön mielialoja ja johtivat punakaartien järjestäytymiseen ja aseistautumiseen. Myös sodan toinen osapuoli järjestäytyi suojeluskunniksi ja valkokaarteiksi. Taistelut puhkesivat eri puolilla maata tammikuun lopulla 1918 ja päättyivät huhti-toukokuun vaihteessa, punakaartien häviöihin tai antautumisiin.
Liittäminen Venäjän kommunisteihin tyssäsi siltä osin.
Vastaukset 10
Vanhimmat
" Suomelle olisi ollut hyväksi liittyminen Neuvostoliittoon "
Sano Halonen mitä tahansa
Joka tapauksessa Suomen ennenaikainen ero Venäjästä oli onnettomuus, joka suoraan johti Suomen v:n 1918 katastrofiin.
Olihan katastrofi lähellä vuonna 1918, mutta onneksi valkoinen armeija onnistui torjumaan sen ja säilyttämään Suomen itsenäisyyden.
Mikä "ennenaikainen ero"? Milloin Suomen olisi pitänyt erota Venäjästä ellei v.1917?
Jos suomalaiset olisivat vielä vitkutelleet itsenäisyyden kanssa niin tilaisuus itsenäisyydelle olisi mennyt ohi. Eivät Lenin, Stalin &kumpp. olisi hyväksyneet Suomen itsenäistymistä vuoden 1918 jälkeen, eteenkään punakapinan jälkeen.
äestönsiirrot Neuvostoliitossa voidaan luokitella karkeasti seuraaviin:
neuvostovastaisten väestöryhmien (mm. "kansanviholliset") siirrot,
kansalaisuuksien siirrot,
työvoiman siirrot,
järjestetyt vastakkaissuuntaiset siirrot etnisesti puhdistuneiden alueiden täyttämiseksi.
, karjalansuomalaiset (1940-1941,
arviolta 3,3 miljoonaa ihmistä siirrettiin Siperiaan ja Keski-Aasiaan.[5] Eräiden arvioiden mukaan jopa 43 % siirretystä väestöstä kuoli aliravitsemukseen ja tartuntatauteihin.[6]
https://fi.wikipedia.org/wiki/Neuvostoliiton_v%C3%A4est%C3%B6nsiirrot
Osmium Känä olisi halunnut kiittyä Neuvostoliittoon.
Mitähän nämä puna aatteelliset näki Nuevostoliitossa, jossa ihmisiä rääkättiin. Halosen tasa-arvo oli kaukana.
Otetaanpa hieman matikkaa avuksi.
Stalinin vainoissa arvioidaan yleisesti menehtyneen 20 miljoonaa Venäjän kansalaista eli pyöreät 10 % väestöstä!
JOS Suomi olisi 30-luvulla KUULUNUT Neuvostoliittoon niin suhteessa VASTAAVA MÄÄRÄ olisi ollut 350.000 kansalaista ELI REILUSTI ENEMMÄN KUIN MENI Sisällissodassa, Talvisodassa ja Jatkosodassa YHTEENSÄ!
Haloset kuvitteli, että olisivat Neuvostoliiton tai Neuvosto-Suomen uutta pienilukuista eliittiä. Pienelle eliitille oli omat kaupat muista etuoikeuksista puhumattakaan. Enemmistö eli suurin osa henkiin jääneestä kansanosasta jonotti kauppoihin tuntikaupalla - maitoa, leipää, perunaa, kaalia - saisiko tänään lihaa tai edes ensi viikolla? Työpäivät olivat pitkiä.
Halonen ja muut kommarit tiesivät kansanmurhat ja vainon, mutta ovat niin lapsellisia, että kuvittelivat, että eliminointi ei tulisi koskemaan heitä.
Tosiasia on, että Neuvostoliittoon lähtenellä Suomen punikeilla ei mennyt hyvin. Keskinäiset riidat olivat arkipäivää, ja moni menetti päänsä viimeistään Stalinin aikana. Jotkut onnistuivat lähtemään Kanadaan tai USA:an, ja jokunen palasi pitkän reissun jälkeen vähin äänin Suomeen. Näiden lapsia on toiminut myöhemmin SAK:ssa ja Suomen kommunistisessa puolueessa. Onnettomat kokemukset eivät tuoneet järkeä päähän.
Suomalaisia oli Venäjän valtion kustantamissa linnoitustöissä jopa n. 100 000 henkeä. Työt loppuivat vuonna -17 helmikuun vallankumoukseen. Tuli hirmuinen työttömyys ja porvarihallinto antoi elintarvikkeitten hintojen nousta pulan seurauksena vapaasti syksyllä -17, markkinaliberalismia nääs. Työttömyys ja hintojen nousu sekä pula toivat kirjaimellisesti nälän työväestön perheisiin.
Siitä tuli työväen aktivoituminen ja jopa vaatimukset vallankumouksesta, siis suorasta nälästä. Taistelut alkoivat porvarien julistauduttua Suojeluskuntien hallitukseksi ja esitettyä tammikuussa -18 Punakaarteille ehdottoman antautumisen vaatimuksen. Siihen ei yksinkertaisesti USKALLETTU alistua, niin suuri uhka leijui työväestön pään päällä. Joka sitten toteutuikin massateloituksina keväällä ja kesällä.